Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Transkriptio

1 Pöytäkirja 5/2010 1(13) Kdistpalvelun jhtryhmän kkus Aika Maanantai kl 12:30-16:00 Paikka Terveyden ja hyvinvinnin laits (THL), Kkushune Tiira, 8. krs, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjhtaja Hämäläinen Päivi THL (x) Jäsenet Ernen Marianne Kela (x) Hartikainen Kauk Sumen Kuntaliitt (-) ilm. esteestä, ei sijaista Härkönen Samp Lääkärikeskus-Yhtymä (-) ei sijaista Iknen Martti Phjis-Savn sairaanhitpiiri (x) Junttila Kristiina HUS, Hittyö (x) Kpra Kyösti HUS (-) ilm. esteestä, ei sijaista Kunnam Ilkka Lääkäriseura Dudecim (-) ei sijaista Kälviä Minna Ekste, Ssiaalityö (x) kl 15:35 saakka Laatikainen Tiina THL (x) kl 15:00 saakka Leinnen Kirsiliina Helsingin kaupunki (x) Lindgren Marina Kela (-) ei sijaista Prrasmaa Jari STM (-) ilm. esteestä, ei sijaista Ripatti Sinikka Kuntaliitn hanketimist (-) ilm. esteestä, ei sijaista Räsänen Maija Pietarsaaren kaupunki (x) Sahala Heli Tikess-hanke (x) Tarhnen Tim HL7 Finland ry. (x) Tiviainen Hanna Valvira (x) Tumla Pirj THL, Tilastt (x) Virtanen Martti Nrdic Casemix Center (-) ei sijaista Kdistpalvelu- Kmulainen Jrma THL (x) Tiimi Kajander Ani THL (x) Leht Hanna THL (x) Lehtnen Jari THL (x) Meriläinen Outi THL (x) Mäkelä Matti, siht. THL (x) Paljki Sari THL (-)ilm. esteestä Peltnen Veli-Pekka THL (x)

2 Pöytäkirja 5/2010 2(13) Esittelijät Krhnen Maritta Phjis-Savn shp (x) Asiakhta 4 Kärki Jarm THL (x) Asiakhta 6 Laaksnen Maarit Itä-Sumen ssiaalialan saamiskeskus ISO (x) asiakhta 6 Lunamaa Anne THL (x) asiakhta 3 Puta Anneli THL (x) asiakhta 2 Ojala Matti THL (x) asiakhta 5 1 Osallistujat, asialistan hyväksyminen ja edellisen kkuksen ( ) pöytäkirja Puheenjhtaja avasi kkuksen kl 12:34. Tdettiin läsnälijat. Hyväksyttiin jhtryhmälle kahta viikka ennen kkusta timitettu asialista. Edellisen kkuksen pöytäkirja ( ) li timitettu jäsenille sähköpstitse. Kenelläkään läsnälijista ei llut humauttamista pöytäkirjaan, jten se vahvistettiin kkuksessa ja se julkaistaan Kdistpalvelun verkksivuilla. 2 THL LAPS-lmakerakenteen valmisteluhankkeen avaus, päätettäväksi Osastjhtaja Tiina Laatikainen (THL), sastjhtaja Anneli Puta (THL) ja ylilääkäri Jrma Kmulainen (THL) esittelivät THL LAPS-lmakerakenteen avattavaksi Kdistpalvelun valmisteluhankkeena. Ennakkaineist timitettiin jhtryhmälle Esittelyyn liittyen viitataan Kdistpalvelun jhtryhmän kkuspöytäkirjaan (Ydintiet-ppaassa kuvattujen lasten ja nurten terveysseurantaan liittyvien tietjen valmisteluprsessin käynnistäminen). Pöytäkirja n saatavilla Kdistpalvelun verkksivuilla sitteessa Yleisesittely: - Kdistpalvelun jhtryhmä ttesi , että jhtryhmälle tutetaan ensimmäisessä vaiheessa pririsitavien lasten ja nurten terveystietihin liittyvien kdistjen ja lmakkeiden listaus, minkä jälkeen jhtryhmä tekee päätöksen siitä, tetaank asia valmisteltavaksi kdistpalvelimella julkaistavaksi. Esittelijät vat arvineen LAPSlmakkeen yhdeksi pririsitavaksi kdistpalvelujulkaisuksi. - LAPS-lmake n Tampereen ylipistn LAMIKE-hankkeessa kehittämä ja validima lapsen ssiaalisen ja psyykkisen hyvinvinnin arviimiseen tarkitettu työväline, jta tistaiseksi n käytetty paperimutisena. Lmake sveltuu 4-15-vutiaiden lasten ja nurten arviintiin laajissa terveystarkastuksissa ja tarvittaessa käytettäväksi. Lmakkeen kysymykset tuttavat kknaispistemäärän, jka auttaa terveydenhulln ammattihenkilöä mahdllisten tukitimien ja tutkimusten tarpeen arviimisessa. - Sähköisessä mudssa lmakkeen käyttötarkitus n timia sana sähköistä ptilaskertmusta. Lmakkeen tietja hyödynnetään hidn tarpeen arviinnissa. Tiedt arkistidaan sähköisessä mudssa. - Lmake n LAMIKE-hankkeessa validitu DAWPA-syvähaastattelumenetelmää vasten. Pistemäärän 4-7 saa 12% tutkituista (alustavissa tulkintahjeissa perusterveydenhulln

3 Pöytäkirja 5/2010 3(13) erityisen tuen tarve), pistemäärän 8 tai enemmän 9% tutkituista (alustavissa tulkintahjeissa erikissairaanhidn arvin tarve). - Esittelijät esittävät kdistpalvelun jhtryhmälle, että LAPS-lmakerankenteen määrittely vidaan käynnistää. Valmisteluryhmänä timii Lasten ja nurten terveysseurannan ja tilastinnin kehittämisen hjausryhmä yhteistyössä kdistpalvelutiimin sekä THL:n LAPEsastn kanssa. Valmistelutyön aikana svitaan myös LAPS-lmakerakenteen sekä muiden mahdllisten lasten- ja nurten terveydenhullssa tarvittavien lmakerakenteiden ylläpittahsta. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanttja ja annettiin seuraavaa lisätieta: - Valmistelun aikana tulkintahjeistukseen n kiinnitettävä erityistä humita, sillä erikissairaanhidn arvin tarvetta ei tulisi lla jka kymmenennellä lapsella. - Js LAPS-lmake julkaistaan kdistpalvelussa lmakerakenteena, missä vaiheessa se n tarkitus saada ptilastietjärjestelmien tutantkäyttöön, ja miten tämän lmakkeen pririteetti ratkaistaan suhteessa mniin muihin kliinisessä käytössä leviin lmakkeisiin nähden? LAPS-lmake n Pirkanmaan alueella laajalti rutiinikäytössä LAPS-lmakkeen n tarkitus lla käytettävissä, paitsi sana sähköisiä ptilaskertmuksia, myös terveysprtin kautta. - Lmake saattaa lla hyödyllinen myös valvntatarkituksissa, arviitaessa kulu- ja neuvlaterveydenhullsta annetun asetuksen ja siinä mainittujen laajjen terveystarkastusten tteutumista LAPS-lmake ei le tarkitettu täytettäväksi kaikista lapsista, vaan erityistilanteissa Asetus vaatii lapsen kehityksen arviimista, mutta ei tietyn menetelmän käyttämistä. Lmake n svitettu yhteen asetuksen kanssa, ja n aputyökalu terveystarkastuksissa - Onk validintitutkimusten yhteydessä tehty tulkintja testin pisterajista? Esittelyssä mainitut pisterajat ja alustavat tulkintahjeet vat edelleen tutkijiden harkittavana Kuten diagnstisissa testeissä usein, pisterajahjeet vat tasapainilua herkkyyden ja tarkkuuden välillä. - LAPS tuttaa terveydenhulln ammattihenkilön käytössä ptilaskertmusasiakirjan, jka n tietsujan piirissä ja arkistitava. Valmisteluhankkeen aikana n tutettava selkeä hjeistus lmakkeen käytöstä ja tulkinnasta. - Miten esitetyn LAPS-lmakkeen lisäksi n tarkitus viedä eteenpäin lasten ja nurten ptilaskertmustietrakenteita? Osa lasten ja nurten tietrakenteista n tteutettavissa FinLinc-mittauksina. AvHILMO-uudistuksen yhteydessä n mahdllisuus edistää saa lasten ja nurten tiedista Esityksen mukaisesti ylläpittahna n Lasten, nurten ja perheiden sast, jlla n vahva asiantuntemus ja situtuminen tietrakenteiden ylläpitn Esityksen mukaisesti valmisteluhankkeen sana valmistellaan esitys muiden lasten ja nurten tietrakenteiden pririsinnista. - Mikä n LAPS-lmakkeen tekijänikeustilanne? Kehitystyön ja validinnin n tehnyt Tampereen ylipist, ja lmakkeen n tarkitus lla julkisella alueella. Yhteenvet/ jatktimenpiteet:

4 Pöytäkirja 5/2010 4(13) - Jhtryhmän jäsenet livat yksimielisiä lmakkeen ja valmisteluhankkeen tarpeellisuudesta Päätösesitys: Puheenjhtaja katsi, että esittelijöiden esitys valmisteluhankkeen avaamisesta n phjaesityksenä, jta ei vastustettu. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. 3 Liikkumislajilukituksen valmisteluhankkeen avaus, päätettäväksi Yksikköpäällikkö Anne Lunamaa (THL) esitteli UKK-instituutti/THL Liikkumislajilukituksen avattavaksi Kdistpalvelun valmisteluhankkeena. Ennakkaineist timitettiin jhtryhmälle Yleisesittely: - Liikuntalajien kansallisesti yhtenäistä lukitusta tarvitaan liikuntatapaturmien seurannan ja tapaturmien trjunnan tehtävissä, ja myös kirjattaessa ptilaalle annettua liikkumiseen liittyvää terveysneuvntaa (UKK-liikkumisresepti). - Nykyiset ptilaskertmusjärjestelmät ja tapaturmien seurannassa käytettävät hitilmitustietvarannt mahdllistavat tapaturmien ulkisen syyn ja tapaturmatyypin kirjaamisen käyttäen ICD-10 lukitusta. - Tapaturmien trjuntatyössä lisi tarpeen saada tapaturmien esiintymistilanteista tarkempaa tieta kuin n mahdllista nykyisellä ICD-10 lukituksella. - Liikuntalajitieta saatetaan kirjata ptilaskertmuksiin vapaan tekstin mudssa, mutta tällaista tieta ei le mahdllista käyttää tapaturmien ja niiden riskien seurantaan. Rakenteinen tiet ptilaan harrastamasta liikunnasta puuttuu sumalaisista ptilastietjärjestelmistä. - Australiassa ja Uudessa-Seelannissa n vudesta 2002 llut käytössä ICD-10 lukituksen kansallinen variantti ICD-10-AM. Tämä järjestelmä sisältää yli 200 liikuntalajikdia. - Tapaturmien seurannan ja trjunnan kannalta tärkeä rakenteisista ptilaskertmuksista puuttuva tiet, liikuntalajin lisäksi, n tiet hengitysilman alkhlipitisuusmittauksista. - Vakuutusyhtiöt seuraavat krvaamiensa tapaturmien tapahtumatilanteita, mutta suuri sa liikuntatapaturmista ei kskaan tule vakuutusyhtiöiden tietn. - Liikkumislajilukituksen valmistelun vastuutahksi n lupautunut UKK-instituutti. - Lukituksen kehittämisen rahitus ei le tiedssa. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanttja ja annettiin seuraavaa lisätieta: - Muistutettiin, että jhtryhmälle n esitelty tiedksi suppea versi liikuntalajilukituksesta UKK-liikkumisreseptilmakkeen käsittelyn yhteydessä ( ). - Kupin ylipistssa n kkemusta liikuntalajitiedn keräämisestä. Pelkkä lukituksen lemassal ei turvaa laadukkaan tiedn kertymistä. On tettava humin, että tapaturmien hit tapahtuu usein kiireisessä päivystysympäristössä. - Tapaturman ulkinen syy ja tapaturmatyyppi vat lgisesti mia lukituksiaan, vaikka sisältyvätkin ICD-10 lukitukseen. Niidenkin laadukas käyttö edellyttäisi tietjärjestelmiin rakennettua kirjaamisen tukea. Näiden tietjen kirjaamisen parantamiseen n yritetty AvHILMO-työssä löytää keinja. - Ptilastietjärjestelmien kehityksen rytmi n sellainen, että nyt hyväksyttävät muutstarpeet tteutetaan tietjärjestelmäversiihin, jtka tetaan käyttöön n. klme vutta myöhemmin. On ajateltavissa, että liikuntalajilukitus sisältyisi ICD-lukituksen versin ICD-11.

5 Pöytäkirja 5/2010 5(13) - Laaja, yli 200 liikuntalajia sisältävä lukitus asettaa ammattihenkilön hankalaan asemaan, kun hän etsii juuri ikeaa liikuntalajilukkaa. Karkeampi lukitus saattaisi lla helppkäyttöisempi. - Harrasteet vat hyvin mnimutisia, eikä edes 200 liikuntalajin luettel le riittävän erttelukykyinen erttelemaan tapaturmariskiltään ehkä hyvinkin erilaisia liikkumismutja (esim. yksinluistelu vs. mudstelmaluistelu) Hienjakisen lukituksen ryhmittely n tarpeen. - Vidaank ptilaskertmukseen kirjattavaa liikuntalajitieta luvuttaa vakuutusyhtiöille? On tdennäköistä, että vakuutusyhtiöillä n krvaustapahtumistaan liikuntalajilukitusta humattavasti tarkempaa tieta - Hienjakisen liikuntalajilukituksen ylläpit n vaikeaa. - Onk lukitus tarkitus ttaa käyttöön myös yksityissektrilla? Periaatteessa tarkitus n, että sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhullssa tapaturmatiedt kirjattaisiin yhtäläisesti. Puutetta n erityisesti harrasteurheilua kskevasta tiedsta, kilpaurheilua kskeva tiet n vähemmän puutteellista. Yhteenvet/ jatktimenpiteet: - Periaatteellista vastustusta ei liikuntalajilukitukselle llut, mutta keskustelussa tuli esiin hulia. - Lukituksen käyttötarkituksen ja käyttötapjen kuvaamiseen ptilastietjärjestelmissä n kiinnitettävä humita. - Lukituksen tteutusta ei pidetty kdistpalvelun kiireellisimpiin tehtäviin kuuluvana. Vielä ei le yhtenäistä kknaiskuvaa siitä mitä kaikkea rakenteisuutta ptilaskertmukseen tavitellaan, jten lukituksen kiireellisyyttä suhteessa muihin uusiin lukituksiin n vaikea arviida. Päätösesitys: Puheenjhtaja ehdtti päätökseksi, että valmisteluhanke avataan, ja valmisteluhankkeen aikana ratkaistaan kysymykset lukituksen käyttötarkituksesta, sen käyttötavista ptilaskertmuksissa ja lukituksen sveltuminen eri käyttötarkituksiin ja - tilanteisiin. Lukitusvalmistelua vidaan tarvittaessa esitellä jhtryhmälle hjauksen saamiseksi. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. 4 Terveydenhulln tehtävälukitus ja muut siihen liittyvät kdistt ja hjeistus, päätettäväksi Hankepäällikkö, Kdistpalvelun jhtryhmän varajäsen Maritta Krhnen (Phjis-Savn sairaanhitpiiri) esitteli Terveydenhulln tehtävälukituksen ja muut siihen liittyvät kdistt ja hjeistuksen päätettäväksi ja julkaistavaksi kdistpalvelimen testipalvelimella. Ennakkaineist timitettiin jhtryhmälle Esittelyn taustan salta viitataan Kdistpalvelun jhtryhmän kkuspöytäkirjaan Pöytäkirjat vat saatavilla Kdistpalvelun verkksivuilla sitteessa Yleisesittely: - Terveydenhulln tehtävälukitusta valmistellut ssiaali- ja terveysministeriön ja Arkistlaitksen työryhmä esittää terveydenhulln tehtävälukituksen hyväksymistä

6 Pöytäkirja 5/2010 6(13) kdistpalvelun jhtryhmässä ja tehtävälukituksen julkaisemista valtivarainministeriön KuntaIT-prtaalissa eams-sivustlta (wiki.kuntait.fi). Tehtävälukituksen tekniseen tteutukseen liittyvä hjeistus esitetään hyväksyttäväksi kdistpalvelun jhtryhmän syyskauden ensimmäisessä kkuksessa ja julkaistavaksi sen jälkeen kdistpalvelimen testipalvelimella ja muulla svitulla tavalla. - Tehtävälukitus n asiakirjan arkistnmudstussuunnitelman (AMS) mukainen ryhmätunnus ja/tai asiakirjakirjarekisterin (diaari) mukainen rekisteritunnus. Tehtävälukitus liittää asiakirjan siihen tehtävään ja asiaryhmään, jnka yhteydessä se n laadittu tai saapunut sekä mahdllistaa metatietjen arvn autmaattisen periytymisen AMSista tai asiakirjarekisteristä. - Terveydenhulln tehtävälukitus mudstaa yhtenäisen phjan terveydenhulln rganisaatiiden arkistnmudstussuunnitelman laatimiselle. Lisäksi yhtenäisellä tehtävälukituksella mahdllistetaan eri rganisaatiiden kansalliseen sähköiseen terveydenhulln arkistpalveluun arkistimien asiakirjjen yhdenmukainen arkisthallinnllinen ja tiednhallinnallinen käsittely. - Tehtävälukituksen lähtökhtana n llut terveydenhulln tehtävien ja prsessien määrittely ja sen avulla vidaan tteuttaa asiakirjjen liittäminen tehtäviin prsessin eri vaiheissa. Lisäksi tehtävälukituksen ja asiakirjatyyppien avulla vidaan tteuttaa lainsäädännön edellyttämät arkisthallinnlliset määrittelyt ja timenpiteet, jiden avulla määritellään asiakirjjen julkisuus ja salassapit ja henkilötietlunne sekä tteutetaan säilytysaikjen määrittely sekä asiakirjat tuttaviin ptilastietjärjestelmiin että kansalliseen sähköiseen terveydenhulln arkistpalveluun. - Yhtenäisen tehtävälukituksen ja sen avulla syntyvän arkistnmudstussuunnitelman tavitteena n asiakirjallisen tiedn saatavuuden parantaminen, tarpeettman aineistn pistaminen sekä asiakirjjen löytymisen varmistaminen kaikissa käsittelyvaiheissa - Tehtävälukitukseen ei sisällytetä tieta, jka n tarkitus kuvata muilla lukituksilla. - Tehtävälukitus kuvaa sitä tehtävää, jhn asiakirja liittyy, ei rganisaatirakennetta. - Organisaatiiden n mahdllista tulevaisuudessa tarkentaa yhteistä tehtävälukitusta, mutta kansallinen yhtenäisyys n pyrittävä säilyttämään ainakin tsikktasille 1 ja 2. - Terveydenhulln tehtävälukitus hierarkisena rakenteena n esitetty taulukssa 1. Taulukk 1. Terveydenhulln tehtävälukitus 06 Terveydenhult Palveluprsessin hallinta Hidn järjestäminen Perustietjen ylläpit Ptilasasiakirjjen käytön ja luvutusten hallinta Ennaltaehkäisevä terveydenhit Terveysneuvnta Seulnta Ensihit ja sairaankuljetus Ptilaan hit Terveydenhidlliset/sairaanhidlliset palvelut Kuvantaminen Labratritiminta Vainajaan liittyvät terveydenhulln tehtävät Ptilaan hitn liittyvä yhteistyö Organisaatiiden välinen tiednvaiht

7 Pöytäkirja 5/2010 7(13) Virka-aputehtävät Tukipalvelut Välinehult ja hittarvikepalvelut Apuvälinepalvelut Apteekkitiminta Lääkintätekniikka - Suurin sa ptilasasiakirjista liittyy tehtävän Ptilaan hit. - Lukka Tukipalvelut saattaa vaatia merkittävästi lisähjeistusta. - Tehtävälukitukseen liittyvä asiakirjatyyppilukitus esitellään kdistpalvelun jhtryhmälle syksyllä Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanttja ja annettiin seuraavaa lisätieta: - Tdettiin, että tehtävälukitukseen n saatu humattavan runsaasti kmmentteja, jtka tetaan humin hjeistusta valmisteltaessa. - Kuka määrittelee ja missä vaiheessa, mihin tehtävään kukin asiakirja kuuluu? Asiakirjan tehtävälukka määräytyy earkistssa, kun asiakirja teknisesti mudstetaan. Ajatus n, että tehtävälukituksen hjeistukseen sisältyy säännöstö, jnka mukaan asiakirjat sijittuvat tehtävälukkiin. Tämä säännöstö n tarkitus tteuttaa ptilaskertmusten taustalle niin, että ammattihenkilö ei juuri kskaan judu ttamaan kantaa tehtävälukkaan. - Tilastilmituksen tiedista n usein mahdllista päätellä tehtävälukka, samin asiakirjan näkymästä Juuri tällaisiin tietihin ajateltu säännöstö n tarkitus perustaa. - Millaisiin tilanteisiin liittyy tehtävä Organisaatiiden välinen tiednvaiht? Asiakirjihin, jtka vat ptilaan hitn liittyviä, tiselle rganisaatille tehtyjä asiakirjja, mutta eivät kuulu varsinaiseen ptilaskertmukseen. - Miten käytännössä ertetaan lukat Ptilaan hit ja Hidn järjestely? Tehtävät vat lgisesti peräkkäisiä, mutta käytännössä eivät aina krnlgisesti eteneviä - Miten käytännössä ertetaan lukat Hidn järjestely lukista Ptilasasiakirjjen luvutusten hallinta ja Organisaatiiden välinen tiednvaiht? Ptilasasiakirjjen luvutusten hallinta sisältää sustumusten hallinnan ja itse luvutusten tapahtumat (mitä luvutettu, kenelle, millin). - Kuuluuk tehtävä Terveysneuvnta neuvlatimintaan Kyllä - Minkälaisia asiakirjja liittyy tehtävään Vainajaan liittyvät tehtävät? Erityisesti kulemansyyn selvittämisen asiakirjat Hitjaksn aikana kulleen henkilön ptilaskertmusasiakirjat kuuluvat edelleen lukkaan Ptilaan hit - Minkälaisia ptilasasiakirjja liittyy tehtävään Tukipalvelut? Esimerkiksi apuvälineiden luvutukset, ptilaskhtaiset lääketilaukset. - Kuuluuk timenpideradilgia tehtävälukkaan Kuvantaminen vai Ptilaan hit? Kuvantamiseen - Miten lukituksen rutsintaminen n tarkitus järjestää?

8 Pöytäkirja 5/2010 8(13) Arkistlaits yhdessä ssiaali- ja terveysministeriön kanssa vastaa lukituksen edelleen kehittämisestä, ja arkistlaitksen n tarkitus tuttaa rutsinnkset. - Mikä n tehtävälukituksen vaikutus terveydenhulln käytäntöön? Lukituksen käyttö asiakirjjen metatiedissa ei saisi aiheuttaa muutksia terveydenhulln käytäntöön. Tisin sanen lukituksen ei pitäisi mitenkään näkyä terveydenhulln ammattihenkilöille hitprsessissa. Vaikutus n merkittävä arkistinnin kannalta, erityisesti säilytysaikjen ja asiakirjjen autmaattisen hävittämisen järjestelyissä. Timitetut kmmentit: - HUS tiethallint timitti ennen kkusta esittelijälle ja kdistpalvelutiimille kmmentteja. - STM:n edustaja Jari Prrasmaa li timittanut sihteeristölle kmmenttina, että STM pultaa lukituksen julkaisemista. Yhteenvet/ jatktimenpiteet: - Saadut kmmentit (mm. HUS:lta) vaikuttavat hjeistukseen, mutta eivät edellytä lukituksen muutksia. - Kdistpalvelun jhtryhmä vi päättää lukituksen hyväksymisestä tistaiseksi ilman lukituksen lukkia kuvaavia sisältökenttiä (descriptin), mutta ei vi jättää päättämättä näiden sisällöstä, kska suurin sa keskustelun aikana nusseista kysymyksistä liittyi siihen, mitä kukin lukka käytännössä tarkittaa. Niin llen lukitusten kuvauskentät n myös tutava jhtryhmän päätettäviksi. - Päätösesitys: Puheenjhtaja ehdtti päätökseksi, että - hyväksytään tehtävälukitus esitetyssä mudssa, ilman kuvauksia. - Myös sisältökuvaukset edellytetään hyväksyttäväksi jhtryhmässä ennen niiden julkaisemista - jhtryhmä ei vastusta lukituksen erillistä julkaisemista tiedksi KuntaIT:n sivuilla, jssa se ei kuitenkaan le kdistpalvelumudssa vaan tekstimutisena. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. 5 THL Esteettömyyslukituksen status ja jatktimet, päätettäväksi Ylilääkäri Matti Ojala (THL) esitteli THL Esteettömyyslukituksen statuksen. Ylilääkäri Matti Mäkelä (THL) esitteli kdistpalvelun näkökulman ja lukitukseen liittyvät jatktimet päätettäväksi. Ennakkaineist li timitettu jhtryhmälle Esteettömyyslukitusta n käsitelty aikaisemmin kdistpalvelun jhtryhmässä, viimeksi (pöytäkirja n saatavissa kdistpalvelun verkksivuilta). Tullin tdettiin seuraavaa: Keskustelun yhteenvetna puheenjhtaja ttesi, että esteettömyyslukitus n tarpeellinen ja yksi lukituksen käytöistä n sen käyttö SOTE-rganisaatirekisterin kuvailutiedissa ja että lukituksella n ltava arviintikriteerit ennen kuin se vidaan julkaista. Lukitus palautetaan valmisteluun, ja lukituksen ylläpitn kykenevää muuta taha kuin THL:n kdistpalvelua etsitään edelleen jatkamaan nykyisen lukitusryhmän timikauden jälkeiselle ajalle. Yleisesittely: - Esteettömyyslukituksen julkaisemisen yksi tarkitus n tehdä esteettömyyskäsite näkyväksi.

9 Pöytäkirja 5/2010 9(13) - Esteettömyystiet n ssiaali- ja terveydenhulln palveluyksikkörekisterin attribuuttitiet, jka n tarpeellinen viestittäessä asiakkaille asiinnin saavutettavuudesta. - Lukituksen valmistelussa Helsingin kaupungin timipaikkatietkanta n llut aktiivinen, ja haluaa lukituksen käyttöön muidenkin timipaikkjen kuin ssiaali- ja terveydenhulln palveluyksiköiden kuvailemisessa. - Lukitus kstuu hienjakisimmassa mudssaan n. 900 mittauskhteen arviintikriteeristä, jtka n tarkitettu krjausrakentamishankkeiden yhteydessä arkkitehtien ja rakennussuunnittelijiden käyttöön. - Eri käyttötarkituksiin n mahdllista määritellä sajukkja, esim. palveluhakemistja varten. - Eri arviintikhteiden ja khderyhmien mittaustulkset n tarkitus skaalata esteettömyyslukkiin 1-5, jista tas 3 n se, jssa khde täyttää rakennusten määräykset (F1/F2). - Esteettömyysarvn vi dttaa vaikuttavan rakennuksen arvn, kun uusi mistaja mitittaa krjaustarpeet tavittelemansa esteettömyystasn mukaisesti. - Esteettömyyden arviinti eri vammaisryhmien (mm. näkö-, liikkumis-, kuul-, kgniti-) näkökulmista edellyttää lukituksen edelleen kehittämistä. Se n tarkitus tteuttaa vuden 2011 päivityksen yhteydessä. - Esteettömyyslukituksen asiantuntijaryhmä esittää kdistpalvelun jhtryhmälle, että lukituksesta julkaistaan kdistpalvelussa sekä täydellinen versi että ns. lyhytversi, jka kstuu 41 arviintikhteesta (ennakkaineistn excel-taulukn välilehti 2). - Kdistpalvelun näkökulmasta n vaikea situtua ylläpitämään hyvin mniultteista, vakiintumatnta lukitusta, jnka sisältöalue edellyttää aivan muun alan asiantuntemusta (arkkitehtuuri/rakentaminen). - SOTE-rganisaatirekisterin palveluyksiköiden attribuuttitiet, jka n j aikaisemmin tdettu perusteeksi esteettömyyslukituksen julkaisemiselle, tteutetaan jka tapauksessa esteettömyystasjen kautta, jten esteettömyystasjen (1-5) lukituksen julkaiseminen n perusteltua ja ylläpidettävissä. - Kdistpalvelun näkökulmasta esteettömyyslukituksen julkaiseminen n ngelmallista. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanttja ja annettiin seuraavaa lisätieta: - Viisilukkaisen esteettömyystaslukituksen julkaiseminen ilman arviinnin työvälinettä ei le mahdllista. - Ympäristöministeriöllä, jka sisältöasiantuntemuksensa pulesta lisi lunteva tah ylläpitämään esteettömyyslukitusta, ei le THL:aa vastaavaa asiantuntijarganisaatita, eikä se kats lukitusten tai ppaiden ylläpidn kuuluvan rliinsa. - Js esteettömyyslukitusta ei julkaista, n vaara, että syntyy paikallisesti epäyhtenäisiä tapja arviida ja julkaista esteettömyystieta. - Jhtryhmän saattaisi lla helpmpi arviida lukituksen timivuutta, js sillä lisi käytettävissään lukituksen lyhytversi työstettynä lmakemutn Yhteenvet/ jatktimenpiteet: - Tiettyä mielenkiinta lukituksen julkaisemiseen edelleen n. Päätösesitys: Puheenjhtaja ehdtti päätökseksi, että lukitus palautetaan asiantuntijaryhmän valmisteltavaksi niin, että julkaistavaksi tulee tarjta lyhytversi sekä mana lukituksenaan

10 Pöytäkirja 5/ (13) esteettömyystaslukat. Valmistelussa tulee tehdä ehdtus lukituksen kestäväksi ylläpitkäytännöksi. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. 6 Ssiaalihulln palvelulukituksen valmisteluhankkeen avaus, päätettäväksi Tikess-hankkeen prjektipäällikkö Jarm Kärki (THL) ja erikissuunnittelija Maarit Laaksnen (Itä-Sumen ssiaalialan saamiskeskus ISO ) esittelivät Ssiaalihulln palvelulukituksen avattavaksi Kdistpalvelun valmisteluhankkeena. Yleisesittely: - Ssiaalihulln tiednhallintaa kehitetään ssiaali- ja terveysministeriön rganisimassa Ssiaalialan tietteknlgiahankkeessa (jsta käytetään jatkssa nimeä Tikess-hanke). Tavitteena n yhtenäistää kansallisesti ssiaalihulln sähköisten asiakasasiakirjjen tietsisältöjä ja rakennetta sekä luda asiakirjjen käsittelylle ja säilytykselle yhtenäiset periaatteet. Hankkeessa tutettujen määrittelyjen piltinti pyritään alittamaan vuden 2010 aikana. Hanke päättyy vuden 2011 lpussa. - Vunna 2009 Tikess-hankkeessa alitettiin ssiaalihulln tehtäviä ja palveluja kuvaavan lukitusperheen kehittäminen. Tavitteena li luda käsitteellisesti selkeä ja lgisesti tasapaininen lukitus, jten kehittämisessä yhdistettiin lukitustyön ja sanasttyön asiantuntemukset. Työ tteutettiin Itä-Sumen ylipistn, Itä-Sumen ssiaalialan saamiskeskuksen, Terveyden ja hyvinvinnin laitksen ja Sanastkeskus TSK:n mniammatillisena yhteistyönä. - Ssiaalipalvelujen lukituksen tarkituksena n tukea erityisesti kansallisen ssiaalihulln sähköisen arkistn käyttööntta tulevaisuudessa. Lukitus laadittiin ensisijaisesti klmeen kansallisen tasn käyttötarkitukseen: 1. Yhdenmukaistamaan ssiaalihulln sähköisten asiakasasiakirjjen ryhmittelyn periaatteet. 2. Yhdenmukaistamaan ssiaalihulln henkilörekisterien mudstamista. 3. Yhdenmukaistamaan asiakastiedn käytön perusteita. - Ssiaalipalvelujen lukitus n erillisistä lukituksista kstuva lukitusperhe. Se kstuu neljäntyyppisestä lukituksesta: 1. Ssiaalihulln palvelutehtävälukitus, jssa n 25 lukkaa. 2. Ssiaalipalvelulukitus, jssa 52 lukkaa. 3. Ssiaalihulln palveluprsessi -lukitus, jssa n 12 prsessilukkaa ja 36 prsessivaihelukkaa. 4. Ssiaalihulln palvelumudt -lukituksista, jita n tunnistettu Lukitus rakentuu siten, että ssiaalihulta hjaavan lainsäädännön lähtökhdista n lukiteltu ssiaalihulln palvelutehtävät ja käytännön timinnan näkökulmasta ssiaalihulln palveluprsessit. Nämä näkökulmat yhdistyvät ssiaalipalvelujen lukittelussa, jlla kuvataan eri ssiaalihulln rganisaatiiden käytännössä antamia palveluja eri palvelutehtävissä. - Tietsujavaltuutettu ja arkistlaits vat suhtautuneet myönteisesti palvelutehtävään perustuvaan asiakirjjen ja henkilörekisterin mudstumisperiaatteeseen.

11 Pöytäkirja 5/ (13) - Tikess-hanke ehdttaa Ssiaalipalvelujen lukituksen hyväksymistä Kdistpalvelun valmisteluprsessiin. Lukitus tarvitsee vielä kdirakenteen, mutta se n sisällöltään valmis piltitavaksi tietjärjestelmissä. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanttja ja annettiin seuraavaa lisätieta: - Valmisteluhankkeen aikataulu li valmistelijiden arvin mukaan sellainen, että lukitus visi lla hyväksyttävissä lppusyksystä Lukitus ei le täysin yhteenspiva HILMO-järjestelmässä käytetyn palvelualalukituksen kanssa, vaan raprtinnin jatkuvuus vaatii lukituksen kehittämistä. - Lukitus n kehitettävä sellaiseksi, että sitä vidaan käyttää sekä ssiaali- että terveydenhulln tietjärjestelmissä. Tässä n tettava humin, että nyt esitetty lukitus ei le kvin hyvin yhteenspiva terveysalan palvelulukituksen kanssa, vaikka saattaa palvelutehtävätaslla lla svitettavissa. - Yhteistä palvelulukitusta tarvitaan myös SOTE-rganisaatirekisterin palvelukuvauksissa. - STM:n edustaja li ennen kkusta timittanut sihteeristölle STM:n kannanttna pulln valmisteluhankkeen avaamiselle. Yhteenvet/ jatktimenpiteet: - Jhtryhmä ei nähnyt estettä valmisteluhankkeen avaamiselle - Valmistelussa n tettava humin yhteenspivuusvaatimus ssiaali-hilmon kanssa - Valmistelussa n tettava humin yhteenspivuusvaatimus terveysalan palvelulukituksen ja SOTE-rganisaatirekisterin tietjen kanssa. - Valmistelussa n varmistettava myös tietjärjestelmätimittajayhteistyö Päätösesitys: Puheenjhtaja ehdtti päätökseksi, että lukituksen valmisteluhanke avataan, ja valmistelussa edellytetään tettavaksi humin edellä mainitut vaatimukset. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. 7 AR/LOMAKE Henkilötietlmakkeen päivitysesitys, päätettäväksi ATK-asiantuntija Jari Lehtnen (THL) esitteli kdistpalvelimella julkaistuna levan AR/LOMAKE Henkilötietlmakkeen päivitysesityksen (Perushenkilötietlmakkeen) jhtryhmälle päätettäväksi. Esittelyn taustan salta viitataan Kdistpalvelun jhtryhmän kkuspöytäkirjaan Pöytäkirja timitettiin kkuksen ennakkaineistna Yleisesittely: - Kdistpalvelun jhtryhmä palautti kkuksessaan Henkilötietlmakkeen päivityksen jatkvalmisteluun pyytäen selvitystä siihen, tuleek vakuutusyhtiötietjen lla sa henkilötietlmaketta vai ei. Sähköpstikeskustelussa AR-teknisen asiantuntijaryhmän kanssa sekä keskusteluissa HL7-yhdistyksen kanssa tuli esiin seuraavia asiita. Teknisesti n mahdllista jättää vaakutusyhtiötiedt pis perushenkilötietlmakkeelta. Tällöin tulee harkittavaksi niiden sisällyttäminen lisähenkilötietlmakkeelle.

12 Pöytäkirja 5/ (13) Vunna 2009 annetun ptilasasiakirja-asetuksen 10 mukaan ptilasasiakirjista tulee tarvittaessa ilmetä ptilaan työnantajan vakuutusyhtiö, js kyseessä saattaa lla työtapaturma tai ammattitauti, sekä vakuutusyhtiö, js hidn mahdllisesti maksaa vakuutusyhtiö. - AR-tekninen ryhmä esittää, että jhtryhmä hyväksyy henkilötietlmakkeen niin että se sisältää vapaaehtisen, tistuvan, Character String -tiettyyppisen Vakuutusyhtiö-tietkentän. Kentän hjeisiin lisätään: "Ptilasasiakirja-asetuksen mukaan vakuutusyhtiö tiet tulee kirjata, js kyseessä saattaa lla työtapaturma tai ammattitauti (työnantajan vakuutusyhtiö) tai js hidn mahdllisesti maksaa vakuutusyhtiö (kyseinen ptilaan vakuutusyhtiö). - Vaihtehtisena ratkaisuna asiantuntijaryhmä esittää, että jhtryhmä hyväksyy henkilötietlmakkeen niin, että Vakuutusyhtiö-tietkenttä pistetaan siitä. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanttja ja annettiin seuraavaa lisätieta: - Asetus vaatii kirjaamaan vakuutusyhtiötiedn ptilasasiakirjaan, mutta ei vaadi, että se tulisi kirjata henkilötietlmakkeella. - Vakuutusyhtiötiedn sijainti henkilötietlmakkeella n histriallista perua paperilmakkeista. - Ohjeessa tulisi selvästi tdeta, että vakuutusyhtiötiedn vi krvata myös viittauksella vakuutustapahtumaan - Henkilötietlmakkeella leva vakuutusyhtiötiet n vitava jllain tavalla kytkeä niihin palvelutapahtumiin, jissa se n relevantti. - Kansainvälisissä ptilaiden perustietmäärityksissä aina esiintyvä vakuutusyhtiötiet ei auta ratkaisemaan sumalaista kysymystä kuuluuk tiet henkilötietihin vai muualle. - STM:n edustajan sihteeristölle ennen kkusta timittaman kannantn mukaan STM pririsi kentän julkaisemista henkilötietlmakkeessa, mutta näkee mahdllisena myös sen, että se jätettäisiin pis. - Varsinaisten jhtryhmän jäsenten juksta esitettiin pulta vakuutustiedn julkaisemiselle sana henkilötietlmaketta. Yhteenvet/ jatktimenpiteet: - Valmistelussa ja keskustelussa jäi ratkaisematta, miten perushenkilötietlmakkeelle tallennettu tiet vakuutusyhtiöstä kytketään palvelutapahtumaan. Päätösesitys: Puheenjhtaja ehdtti päätökseksi, että hyväksytään esittelyn ensisijainen ehdtus, eli perushenkilötietlmakkeen tietsisältö, jka sisältää vakuutusyhtiötietkentän. Samalla edellytetään lmakkeen hjeistusta täydennettäväksi niin, että hjeissa kerrtaan, miten vakuutusyhtiötiet kytketään palvelutapahtumaan asianmukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. 8 Kdistpalvelun ajankhtaiset asiat tiedksi Jhtryhmälle jaettiin kdistpalvelun ajankhtaistiedte. 9 Ennakkkatsaus seuraavan jhtryhmäkkuksen sisältöön

13 Pöytäkirja 5/ (13) Seuraavan jhtryhmäkkuksen sisältö täsmentyy sen mukaan, mitkä asiat valmistuvat esiteltäviksi. Ssiaalipalveluihin liittyviä lukituksia dtetaan esiteltäväksi. 10 Muut asiat - Edellisessä kkuksessa, käsiteltäessä Psykiatrian rajittamistimenpiteiden lmaketta, lääkärin yksilöintitunnuskentän asianmukainen mut jäi epäselväksi. Valviran edustaja tiedtti, että asiaa n selvitelty Valvirassa. Varmennepalveluissa käytettävä yksilöintitunnus n Terhikki-rekisterin rekisteröintinumer. Tämä ei le mudltaan eikä sisällöltään sama kuin SV-numer. (Entinen) SV-numer annetaan nykyisin Valvirassa ja sen nimi n muutettu vusi sitten yksilöintitunnukseksi. Tdettiin myös, että lmakkeissa kentän nimikkeenä ei vi lla pelkkä yksilöintitunnus, vaan nimike n täsmennettävä niin, että ei synny epäselvyyttä, mitä yksilöintitunnusta tarkitetaan. Terveydenhulln ammattihenkilöiden yksilöintitunnus tulee Terhikki-rekisterin rekisteröintinumersta. - Marianne Ersen varahenkilö kdistpalvelun jhtryhmässä n Sari Helminen 11 Seuraava kkus, syyskauden kkusaikataulu ja kkuksen päättäminen Seuraava kkus pidetään maanantaina kl 12: Ehdtukset syyskauden kkusaikatauluksi vahvistetaan seuraavat ajat: kl 10:00-13: kl 12:30-16: kl 12:30-16: kl 12:30-16:00 Puheenjhtaja päätti kkuksen kl Osastjhtaja Puheenjhtaja Ylilääkäri Sihteeri Päivi Hämäläinen Matti Mäkelä