Myyräkuume ja tularemia Elina Saarela

Transkriptio

1 Myyräkuume ja tularemia Elina Saarela

2 Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä toiseen Tavallinen tauti varmistettua tapausta vuosittain Seroprevalenssi 5%, Itä-Suomessa ad 11%

3 Oireet ja löydökset Kuume % Päänsärky 62-90% Selkäkipu 54-82% Vatsakipu 43-67% Pahoinvointi/oksentelu 58-84% Lihasten särky 27-69% Oliguria (< 400 ml/vrk) 54-70% Polyuria (>2000 ml/vrk) 97% Näköhäiriöt 12-36% Petekkiat 1-12% Ripuli 12-20%

4 Laboratoriolöydökset Proteinuria % Hematuria 58-87% Suurentunut kreatiniini 86-96% Yl 3-7 pv oireiden alusta Trombosytopenia 75% Suurentunut CRP 52-60% Suurentuneet maksaentsyymit 41-60% Hypoalbuminemia/hypoproteinemia 24-64% Leukosytoosi >10,0 x 10 9/l 23-57%

5 Diagnostiikka KLIININEN KUVA anamneesi oireet löydökset Varmistetaan aina vasta-ainetutkimuksellla 6 vrk oireiden alusta viimeistään positiiviset erotusdg: septiset infektiot, glomerulonefriitit

6 Hoito Oireenmukaista Nestehoito Kipulääkitys Parasetamoli Ei tulehduskipulääkkeitä

7 Hoito Lievät avoterveydenhuollossa tai tk-vuodeos:lla Melko herkästi sairaalaan Alentunut yleistila Kuivuminen Nesteretentio Munuaisten vajaatoiminta (krea >150), oliguria Epävarma diagnoosi N. 5%:lle sairaalahoitoon joutuneista dialyysihoitoa

8 Ennuste Kuolleisuus alhainen Alle 0,1% Pitkäaikaisennuste hyvä Potilaat toipuvat yleensä täysin Väsymys voi kestää viikkoja akuutin taudin jälkeen Elinikäinen immuniteetti

9 Myyräkuume pähkinänkuoressa kuume, päänsärky, selkäsärky protein- ja hematuria, trombopenia virustauti, ei spesifiä hoitoa hyväennusteinen nestetasapaino oliguria/polyuria ei tulehduskipulääkkeitä diagnoosin varmistus vasta-aineilla

10 Jänisrutto eli tularemia Pohjoisen pallonpuoliskon lauhkealla vyöhykkeellä esiintyvä kuumetauti Zoonoosi myyrien, hiirien, jänisten tauti Tarttuu Suoraan ehjän tai rikkinäisen ihon tai limakalvon läpi hengitysteitse Hyönteisten välityksellä Hyttyset, mäkärät

11 Tapaukset painottuvat loppukesään Esiintyvyys vaihtelee vuosittain Esiintyvyydessä suuria alueellisia vaihteluita

12 Francisella tularensis 2 alatyyppiä tularensis (tyyppi A) Pohjois-Amerikassa virulentimpi holarctica (tyyppi B) Suomessa ja Skandinaviassa Patogeneesille tyypillistä nopea intrasellulaarinen jakautuminen -> korkeat bakteeripitoisuudet, fagosyyttien kertyminen ja kudosnekroosi Infektiivinen annos pieni ad 10 bakteeria

13 Taudinkuva Itämisaika 3-5 vrk 1-14 vrk akuutti alku kuume, vilunväristykset, päänsärky, huonovointisuus Muutoin riippuu tartuntareitistä Ulseroglandulaarinen tavallisin Tartuntapaikassa pieni paukama -> kraaterimaiseksi Imusolmukesuurentumat muutama pv kuumeen nousun jälkeen

14 Taudinkuva Aina pistopaikkaa tms ei löydy, mutta rauhaset ovat suurentuneet -> glandulaarinen muoto Jos tartunta silmän sidekalvon kautta -> konjunktiviitti, silmä on kipeä, valonarka, vetistävä ja korvanedusrauhaset suurentuvat Kontaminoituneen ruoan tai veden myötä -> ulseratiivinen stomatiitti ja faryngiitti, toispuoleinen kaulan imusolmukesuurentuma

15 Taudinkuva Bakteeriaerosolin hengittäminen -> keuhkotularemia keuhkokuumeen tapaiset oireet: yskää, rintakipua, kohonnut hengitystaajuus Tai pelkät yleisoireet vaikkapa pahoinvointi kuumeen lisäksi Amerikkalaisen A-tyypin aiheuttama taudinkuva on huomattavasti rajumpi ja voi edelleen olla fataali Radiologiset löydökset vaihtelevia Adenopatiaa, infiltraatteja

16 Diagnostiikka Tavallisimmin tularemia diagnosoidaan vastaainemäärityksellä Vasta-aineiden kehittyminen kestää pari viikkoa Suositellaan kahta näytettä 0 ja 3 vkoa 4-kertainen nousu on diagnostinen Jos oireiden alusta pidempi aika voidaan yksittäisen näytteen arvoa yli 160 pitää varmistavana Vasta-aineet säilyvät koholla jopa vuosien ajan 23/53:lla tiitteri 20 tai yli 25 vuoden kuluttua

17 Diagnostiikka Joskus käytetään bakteeriviljelyä Edeltävästi ehdottomasti yhteys vastaanottavaan laboratorioon Biosafety level 3 Näytteenotto ja lähettämisohjeet Viljelyolosuhteiden optimointi Henkilöstön turvallisuuden takaaminen Myös PCR-menetelmä on käytössä

18 Laboratorioparametrit Muutokset ovat usein vähäisiä Valkosolujen kokonaismäärä on yl. Normaali Maksa-arvot voivat nousta Lasko nousee usein tasolle Anemiaa esiintyy Suomalaisessa aineistossa CRP:n huippuarvo oli keskimäärin 53

19 Fluorokinoloni Suun kautta Hoito Eläinkokeissa relapseja 5 vrk:n jälkeen, mutta ei enää 10 vrk:n jälkeen Yleensä siprofloksasiini 500mg x vrk:n ajan Resistenssiongelmaa ei ole Doksisykliini 14 vrk, koska bakteriostaattinen Aminoglykosidi Tobramysiini, gentamysiini, netilmysiini

20 Tularemia EI hoidu Betalaktaamilla penisilliinit kefalosporiinit Klindamysiinillä Sulfa-trimetopriimillä

21 Komplikaatiot Myöhäinen hoidon aloitus huonontaa hoitotuloksia! Tyypillisin ongelma on pitkään erittävä imusolmukesuurentuma B-tyypilläkin voi esiintyä sepsistä ja meningiittiä rajuimmat monielinvauriot, endokardiitit ym liittyvät amerikkalaiseen alatyyppiin A Erilaiset ihoreaktiot tavallisia ad 20% Erythema nodosum, erythema multiforme

22 Tiiviisti tularemiasta Muista epäillä tularemiaa, varsinkin luonnossaliikkujilla Monimuotoinen taudinkuva Aina ei ole primaarileesiota Hoidon aloitus herkästi Riittävän pitkä hoito Diagnoosin varmistus