Henoch Schönleinin purppura lapsilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henoch Schönleinin purppura lapsilla"

Transkriptio

1 Näin hoidan Jaana Ronkainen, Olli Koskimies, Marja Ala-Houhala, Marjatta Antikainen, Pekka Arikoski, Timo Jahnukainen, Outi Jauhola, Jussi Merenmies, Jukka Rajantie, Timo Örmälä ja Matti Nuutinen Henoch Schönleinin purppura lapsilla Arviolta 200 lasta sairastuu Suomessa vuosittain lasten tavallisimpaan vaskuliittiin Henoch Schönleinin purppuraan. Useimmiten tauti rajoittuu itsestään ilman erityistä hoitoa, mutta osalla potilaista vatsa, nivel tai munuaisoireet ovat hankalia ja vaativat sairaalahoitoa. Varhain taudin alkuvaiheessa aloitettu kortikosteroidihoito lieventää vatsa, iho ja niveloireita. Aikainen hoito on tärkeää etenkin, jos potilaalla todetaan veri tai valkuaisvirtsaisuutta. Kortikosteroidia voidaan suositella myös niille, jotka kärsivät voimakkaista vatsa tai niveloireista. Henoch Schönleinin purppurasta johtuvan munuaiskerästulehduksen hoito immunosuppressiivisella lääkkeellä on aiheellinen, jos munuaisoire pitkittyy tai vaikeutuu. V uosittain Suomessa sairastuu noin 200 alle 15 vuotiasta lasta Henoch Schönleinin purppuraan (HSP), joka on lasten tavallisin vaskuliitti eli pienten verisuonten tulehdus (Ronkainen ym. 2000, Gardner-Medwin ym. 2002). HSP:n oireita voivat olla eriasteiset iho, vatsa, nivel ja munuaisoireet (taulukko 1). Taudin alkuvaiheessa erityisesti vatsaoireet saattavat olla hankalia ja sairaalahoitoa vaativia. Pitkäaikaisennustetta selvittävissä tutkimuksissa on osoitettu, että lapsuusiän HSP:hen liittyvä munuaiskerästulehdus (HSP glomerulonefriitti, HSP GN) voi olla etenevä ja että se lisää riskiä saada aikuisiällä munuaissairauden oireita ja löydöksiä kuten veri tai valkuaisvirtsaisuutta tai korkeaa verenpainetta (Goldstein ym. 1992, Ronkainen ym. 2002). Naisilla lapsuusiässä sairastettu HSP GN lisää valkuaisvirtsaisuuden ja korkean verenpaineen esiintyvyyttä raskauksien aikana (Ronkainen ym. 2002). Katsauksemme ja hoitosuosituksemme perustuu Suomessa vuosina tehtyyn valtakunnalliseen HSP:n hoitoa selvittäneeseen tutkimusprojektiimme (Ronkainen ym. 2006b). Vaikean HSP GN:n osalta suosituksemme perustuu kontrolloimattomiin tutkimuksiin, sillä lumekontrolloituja tutkimuksia ei osittain taudin harvinaisuuden ja osittain taudin vaikeuden vuoksi ole tähän mennessä tehty. Taulukko 1. Henoch Schönleinin purppuran oireet akuutissa vaiheessa. Oire Aineisto ja potilasmäärä Blanco ym Calvino ym Allen ym Fisher ym Ronkainen ym. (2006b) 1 Kaikki (n = 116) (n = 78) (n = 131) (n = 119) (n = 171) (n = 615) % % % % % % Purppura Niveloire Vatsaoire Munuaisoire Luvussa mukana kaikki lapset, joilla esiintyi kyseistä oiretta kuukauden kuluessa diagnoosista. Duodecim 2007;123:

2 Kuva 1. Henoch Schönleinin purppuraa sairastavan kolmivuotiaan potilaan iholöydökset. A) Tuoreita pistemäisiä ja vanhempia mustelmatyyppisiä purppuramuutoksia ja jalkapöytien turvotus. B) Vasemmassa reidessä palpoitavaa purppuramuutosta ja säärissä kauttaaltaan ihonalaista turvotusta. Diagnostiikka ja hoidon porrastus HSP:n diagnoosi tehdään lapsilla lähes aina kliinisen oirekuvan perusteella. Iho oireet vaihtelevat pienistä petekioista palpoitavaan purppuraan ja laajempiin mustelmantyyppisiin verenpurkaumiin (kuva 1). Tyypillistä HSP:lle on, että ihomuutokset sijaitsevat tavallisimmin alaraajoissa ja pakaroissa symmetrisesti (kuvat 1 ja 2). Diagnoosi pystytään tekemään yleensä kliinisen tutkimuksen ja oirekuvan perusteella, joten ihobiopsiaa tarvitaan hyvin harvoin lapsilla, ja se on aiheellinen lähinnä epätyypillisissä tapauksissa (kuva 3). Aikuisilla, joilla HSP on harvinainen, ihobiopsiaa käytetään yleisesti diagnoosin varmistamiseksi (Davin ja Weening 2003). Oleellista erotusdiagnostiikassa on sulkea pois muut tavalliset purppuraa ja yleisoireita aiheuttavat sairaudet, kuten sepsis ja veritaudit. Perusverenkuva on taudin alkuvaiheessa yleensä normaalin rajoissa ja erityisesti verihiutaleitten lukumäärän tulee olla normaali, jotta HSP diagnoosi voidaan tehdä pelkän oirekuvan perusteella. Lisäksi streptokokki infektio pitää sulkea pois tai löydettäessä hoitaa, sillä noin %:lla potilaista todetaan positiivinen nieluviljelytulos tai streptokokkivasta aineita (Allen ym. 1960, Calvino ym. 2001, oma julkaisematon havainto). Lastenlääkärin tutkimuksia tarvitaan usein diagnoosin varmistamiseksi lieväoireisillakin lapsilla. Sairaalatutkimuksiin kuuluvat kaikki, joilla tauti akuutissa vaiheessa aiheuttaa virtsalöydöksiä tai voimakkaita vatsa tai niveloireita. Vaikean HSP GN:n hoito kuuluu lastennefrologeille (kuva 4) J. Ronkainen ym.

3 Kuva 2. Tyypillisiä Henoch Schönleinin purppuraan liittyviä iholöydöksiä. A) Alaraajoihin ja pakaroihin painottuva purppura kouluikäisellä lapsella. B) Vauvaikäisen mustelmatyyppinen purppura. C D) Jalkapöydän turvotus ja purppura. E F) Henoch Schönleinin purppuran aiheuttama kivespussin turvotus ja punoitus. HSP:n hoito Henoch Schönleinin purppuran hoito lapsilla Kun lieväoireisella HSP potilaalla ei esiinny veri tai valkuaisvirtsaisuutta, riittävät seuranta ja tarvittaessa kipulääkitys (parasetamoli 15 mg/kg x 1 3/vrk). Mahdollisen HSP:n taustalla olevan infektion kuten tonsilliitin tai sinuiitin toteaminen ja hoitaminen on tärkeää. Taudin akuutti vaihe kestää useimmiten 1 4 viikkoa, jona aikana oirekuva vaihtelee täysin oireettomasta vatsa ja niveloireiden vuoksi vuodelepoa vaativaan tautiin. Oireilla on tapana lisääntyä 1331

4 Taulukko 2. Prednisonin annokset Henoch Schönleinin purppuran hoidossa lapsilla, joilla esiintyy virtsalöydöksiä tai hankalia vatsa tai niveloireita. Hoitoviikko Prednisoniannos mg/kg/vrk, 2/3 aamulla, 1/3 iltapäivällä 3. 0,5 mg/kg/vrk, 2/3 aamulla, 1/3 iltapäivällä 4. 0,5 mg/kg/vrk joka toinen aamu Kuva 3. Henoch Schönleinin purppura on vauvaikäisellä harvinainen. Purppura voi painottua epätyypillisiin paikkoihin, kuten kasvoihin ja korvalehtiin. (Kuvan julkaisemiseen on lupa vanhemmilta). rasituksen myötä. Liikuntaa rajoitetaan vain oireiden perusteella. Noin 7 14 % potilaista kärsii voimakkaista koliikkimaisista vatsaoireista (Kaku ym. 1998, Ronkainen ym. 2006b), jotka pahimmillaan estävät myös syömisen. Nämä potilaat tarvitsevat sairaalahoitoa ja tarvittaessa suonensisäistä nesteytystä. Suolentuppeuma (invaginaatio) ja suolistoverenvuoto ovat HSP:n harvinaisia, mahdollisesti kirurgista hoitoa vaativia komplikaatioita (Allen ym. 1960, Calvino ym. 2001). Vaikean suolistovaurion pohjalta potilaalle voi kehittyä myös proteiininmenetystila ilman valkuaisvirtsaisuutta (Fisher ym. 1990, Reif ym. 1991). Lumekontrolloidun tutkimuksemme aineistossa (85 prednisonilla hoidettua ja 87 lumeryhmän potilasta) kortikosteroidihoito (prednisonia 1 mg/kg/vrk) lievensi merkitsevästi vatsaoireita ja lyhensi niiden kestoa (Ronkainen ym. 2006b). Kolme kortikosteroidiryhmän potilasta ja yhdeksän verrokkia sai sairaalahoitoa vaatineita vatsaoireita. Kaksi potilasta kortikosteroidiryhmässä kärsi niin voimakkaista vatsaoireista, etteivät kyenneet ottamaan tutkimuksessa prednisonia suun kautta. Suosittelemmekin vaikeaoireisille potilaille suonensisäistä kortikosteroidihoitoa. Kortikosteroidien teho vaikeisiin vatsaoireisiin on oman tutkimuksemme lisäksi tuotu esiin aiemmissa kontrolloimattomissa tutkimuksissa (Allen ym. 1960, Rosenblom ja Winter 1987, Huber ym. 2004), joissa on saatu viitettä myös niiden suotuisasta vaikutuksesta suolentuppeuman ehkäisyssä. Niveloireita nivelalueen turvotusta, liikerajoitusta ja kipua esiintyy noin 76 %:lla potilaista (taulukko 1). Osalla potilaista oireet jatkuvat useiden viikkojen ajan estäen normaalin liikkumisen ja toiminnan. Tutkimuksemme mukaan kortikosteroidihoito vaikuttaa myös niveloireisiin vähentämällä merkitsevästi niveloireiden vaikeutta ja lyhentämällä niiden kestoa (Ronkainen ym. 2006b). Pelkkiä iho oireita ei suositella hoidettavaksi, sillä tavallisesti ne paranevat itsestään. Tutkimuksessamme kuitenkin todettiin, että en Taulukko 3. Munuaissairauden löydökset, määritelmä ja yleisyys lapsuusiän Henoch Schönleinin nefriittiä potevilla omassa julkaisemattomassa prospektiivisessa 99 potilaan aineistossamme. Munuaislöydös Määritelmä Yleisyys Hematuria punasoluja yli viisi näkökentässä tai virtsan liuskatesti /99 (14 %) Proteinuria proteiinia yli 200 mg/l tai virtsan liuskatesti 1 + 9/99 (9 %) Hematuria + proteinuria punasoluja yli viisi näkökentässä ja proteiinia yli 200 mg/l 55/99 (56 %) Hematuria + nefroottinen proteinuria punasoluja yli viisi näkökentässä ja proteiinineritys yli 40 mg/m 2 /h 20/99 (20 %) Nefroottis-nefriittinen oireyhtymä punasoluja yli 200 näkökentässä ja proteiinineritys yli 40 mg/m 2 /h ja 1/99 (1 %) seerumin kreatiniini / verenpaine / virtsamäärä 1 = virtsan liuskatesti + vähintään kolmena tai ++ / +++ vähintään kahtena peräkkäisenä päivänä 1332 J. Ronkainen ym.

5 <15 17-vuotias HSP-potilas Täydellinen verenkuva, CRP, nieluviljely, antistreptolysiini, virtsan liuskatesti vähintään 1 kk:n ajan Iho-oire + lievät vatsa- tai niveloireet Hankalat vatsa- tai niveloireet Veri- tai valkuaisvirtsaisuus Terveyskeskus- tai lastenlääkäri Oireenmukainen hoito Lastenlääkäri Prednisoni (taulukko 2) Lastenlääkäri Prednisoni (taulukko 2) Munuaisoire häviää Munuaisoire yli 4 viikkoa tai U-Prot yli 40 mg/m 2 /h tai seerumin kreatiniinipitoisuuden kasvu Lastennefrologin konsultaatio Munuaisbiopsia Immunosuppressiivinen lääkitys Virtsan liuskatesti kuumetautien yhteydessä 6 kk Virtsan liuskatesti kuumetautien yhteydessä 6 kk Virtsan liuskatesti kuumetautien yhteydessä 6 kk oireen häviämisestä Jatkoseuranta alkuun 3 6 kk:n välein Myöhemmin 1 2 v:n välein ja naisilla raskauksien aikana Kuva 4. Lasten Henoch Schönleinin purppuran hoito ja seuranta. simmäisten kahden viikon aikana iho oireet hävisivät kortikosteroidia saaneilla merkitsevästi nopeammin kuin lumeryhmässä. Kuukauden kuluttua oireiden alusta ryhmien välillä ei enää ollut eroa ja suurimmalla osalla potilaista iho oireet olivat parantuneet. Uusiutuvan iho oireen hoidossa kortikosteroidi ei näyttänyt tutkimuksemme mukaan olevan lumelääkettä tehokkaampi. Suosittelemme hoitamaan vaikeista vatsa tai niveloireista kärsivät potilaat prednisonilla (0,5 mg/kg x 2/vrk kahden viikon ajan ja sen jälkeen pienennettävin annoksin seuraavien kahden viikon ajan) (taulukko 2). ACTH rasitusta ei tarvita hoidon loputtua, ja haittavaikutuksista potilaan tulee varautua lähinnä ohimenevään painonnousuun. Hoitosuosituksemme lääkeannos perustuu omaan tutkimukseemme ja Mollican ym. (1992) käyttämään annokseen. Esimerkiksi Huber ym. (2004) käyttivät tutkimuksessaan prednisoniannosta 2 mg/kg/vrk. Henoch Schönleinin purppuran hoito lapsilla HSP:n aiheuttaman munuaissairauden hoito Akuutissa vaiheessa HSP GN:n löydökset vaihtelevat lievästä verivirtsaisuudesta vaikeaan nefroottistasoiseen valkuaisvirtsaisuuteen ja jopa nopeasti etenevään munuaiskerästulehdukseen (rapidly progressive glomerulonephritis, RPGN) (taulukko 3). Histopatologinen diagnoosi on IgA glomerulonefriitti, ja HSP GN:ää kutsutaankin joskus IgA nefropatian systeemiseksi muodoksi (Rauta ja Grönhagen Riska 2006). Eri tutkimusten mukaan noin 44 %:lle HSP:hen sairastuneista lapsista ilmaantuu taudin aikana veri tai valkuaisvirtsaisuutta tai molempia (taulukko 1). Munuaislöydöksen kestolla (yli neljä viikkoa) ja vaikeusasteella on merkitystä pitkäaikaisennusteen kannalta (Koskimies ym ja 1981, Niaudet ym. 1993). Suomessa arviolta kaksi lasta vuosittain saa vaikean nefroottistasoisen HSP GN:n ja näistä muutamalla lapsella kymmenessä vuodessa tauti johtaa mu 1333

6 nuaisensiirtoon (Ronkainen ym. 2003a). Aiemmissa kontrolloimattomissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia siitä, voidaanko varhain aloitetulla kortikosteroidihoidolla estää tai hoitaa HSP:n aiheuttamaa munuaiskerästulehdusta (Mollica ym. 1992, Saulsbury 1993). Huberin ym. (2004) tekemässä 40 HSP potilaan aineistolla tehdyssä lumekontrolloidussa tutkimuksessa ei havaittu eroa munuaiskerästulehduksen esiintymisessä lumelääkeryhmän ja kortikosteroidiryhmän välillä yhden vuoden seurannan jälkeen. Omassa 171 potilaan aineistossamme tuli selkeästi esille, että varhain aloitettu kortikosteroidilääkitys ei estä munuaiskerästulehduksen kehittymistä, sillä 85:stä prednisonia saaneesta 36 ja 87:stä lumelääkepotilaasta 35 sai veri tai valkuaisvirtsaisuutta kuukauden kuluessa sairastumisestaan (Ronkainen ym. 2006b). Puolen vuoden seurannassa veri tai valkuaisvirtsaisuus hävisi kuitenkin prednisonia saaneilla useammin kuin lumeryhmässä (kuva 5). Laskemiemme NNT lukujen (potilasmäärä, joka on hoidettava, jotta yksi hyötyisi) perusteella prednisonia kannattaa antaa nimenomaan lapsille, joilla todetaan sairastuessa veri tai valkuaisvirtsaisuutta. Tulostemme mukaan kolmen lapsen hoito prednisonilla säästää yhden lapsen etenevältä munuaiskerästulehdukselta (luottamusväli 2 29). Hoidosta höytyvät erityisesti yli kuusivuotiaat lapset, joilla esiintyy munuaiskerästulehdusta useammin kuin nuoremmilla. Hoidettaessa kaksi yli kuusivuotiasta veri tai valkuaisvirtsaisuudella oireillutta HSP potilasta heti diagnoosivaiheessa toinen säästyi etenevältä munuaiskerästulehdukselta (luottamusväli 2 6). Tutkimuksemme perusteella suosittelemme aloittamaan kortikosteroidihoidon (taulukko 2) niille HSP potilaille, joilla todetaan veri tai valkuaisvirtsaisuutta heti sairauden alkuvaiheessa (kuva 4). Vaikean tai pitkittyneen HSP GN:n hoito Vaikean HSP GN:n hoito on hyvin vaihtelevaa, koska julkaistut aineistot ovat olleet pieniä eikä satunnaistettuun tutkimusasetelmaan perustuvaa näyttöä ole käytettävissä (Öner ym. 1995, Niaudet ja Habib 1998, Ronkainen ym. 2003a, Tanaka ym. 2003, Shin ym. 2005a ja b). Hoitoa vaativana munuaiskerästulehduksena voidaan pitää tilaa, jossa merkittävä veri tai valkuaisvirtsaisuus on jatkunut yhtäjaksoisesti yli neljä viikkoa tai valkuaisvirtsaisuus on nefroottistasoinen (yli 40 mg/m 2 /h) (kuva 4). Munuaisista on syytä ottaa näyte ennen hoidon aloittamista (Ronkainen ym. 2000) ja mielellään 1 2 vuotta hoidon aloittamisen jälkeen, jotta hoidon tehoa ja mahdollisia munuaisiin kohdistuvia haittavaikutuksia voidaan seurata. Varhain aloitettu hoito takaa parhaan tuloksen (Ronkainen ym. 2003b, Tanaka ym. 2003, Shin ym. 2005a). Immunosuppressiivisen hoidon on osoitettu vähentävän vaurioituneiden munuaiskerästen ja IgA kertymien määrää munuaiskeräsissä (Niaudet ja Habib 1998, Shin ym. 2005b). Munuaiskeräsiä vaurioittavaan immunologiseen prosessiin voidaan siis vaikuttaa immunosuppressiivisella hoidolla. Avoin kysymys on ollut, missä vaiheessa ja millaisilla kliinisillä löydöksillä hoito on syytä aloittaa. Retrospektiivisessa tutkimuksessamme selvitimme 19:n vaikeaan HSP GN:ään sairastuneen lapsen pitkäaikaisennustetta (seuranta aika keskimäärin 4,6 vuotta). Munuaisbiopsiassa todettujen poikkeavien löydösten vuoksi immunosuppressiivisilla lääkeaineilla hoidettujen potilaiden pitkäaikaisennuste oli yllättäen parempi kuin niiden, joita oli seurattu ilman hoitoa vähäisten biopsialöydösten perusteella, vaikka oireet olivat jatkuneet (Ronkainen ym. 2003a). Immunosuppressiivinen hoito kannattaa siten aloittaa varhain ja löydösten vaikeusasteen perusteella. Tärkeää on hoitaa potilasta kliinisen vaikeusasteen mukaan eikä vain munuaisbiopsialöydöksen perusteella. Vaikean HSP GN:n hoidossa on käytetty useita eri munuaiskerästulehduksissa käytettyjä immunosuppressiivisia lääkityksiä kuten metyyliprednisolonipulsseja (MP pulssit), syklofosfamidia ja atsatiopriinia (Öner ym. 1995, Niaudet ja Habib 1998, Tanaka ym. 2003, Shin ym. 2005a). Tuoreimpia hoitokokeiluja on tehty syklosporiini A:lla, josta on julkaistu viimeisten kolmen vuoden aikana useampia pieniin potilasaineistoihin perustuvia raportteja (Ronkainen ym. 2003b, Shin ym. 2005b ja c). Lisäksi Suo 1334 J. Ronkainen ym.

7 Muinaislöydös (%) 100 Lumelääke 90 p = 0,024 Prednisoni p = 0, p = 0, Akuuttivaihe 1 kk 3 kk 6 kk K u va 5. Prednisonihoidon vaikutus munuaislöydöksen häviämiseen Henoch Schönleinin purppurassa 71 potilaalla (35 prednisoni, 36 lumelääke), joilla esiintyi veri tai valkuaisvirtsaisuutta diagnoosivaiheessa tai kuukauden kuluessa sairastumisesta. messa on käynnissä valtakunnallinen tutkimus, jossa verrataan MP pulssien ja syklosporiini A:n tehoa vaikean HSP GN:n hoidossa. Hoitokokeilut syklosporiini A:lla ovat olleet lupaavia. Omassa seitsemän nefroottistasoisen HSP GN potilaan aineistossamme tämä hoito johti kaikilla remissioon (virtsan proteiinipitoisuus alle 300 mg/l) ja neljällä potilaalla remissio on säilynyt lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen (seuranta aika keskimäärin kuusi vuotta) (Ronkainen ym. 2003b). Kolme potilasta näytti tulleen riippuvaiseksi syklosporiini A:sta, sillä munuaisoire pysyy kurissa lääkkeellä mutta uusii kun käyttö lopetetaan. Shin ym. (2005c) ovat julkaisseet useampia tutkimuksia syklosporiini A:n tehosta HSP GN:n hoidossa. Heidän mukaansa lääke on toisaalta tehokas munuaisoireisiin mutta toisaalta munuaistoksinen, minkä vuoksi hoito vaatii lasten munuaislääkärin seurantaa. Alustavat tulokset MP pulssihoitoa ja syklosporiini A:ta koskevasta vertailututkimuksestamme viittaavat siihen, että viimeksi mainittu on tehokkaampi. Kenellekään syklosporiini A:ta saaneelle ei seuranta aikana tarvinnut aloittaa lisälääkitystä, mutta yhdeksästä MP pulssihoitoa saaneesta neljälle jouduttiin aloittamaan toisen immunosuppressiivisen lääkkeen käyttö remission saavuttamiseksi (Ronkainen ym. 2006a). Suosittelemme oireiden vaikeusasteeseen perustuvaa hoidon varhaista aloitusta syklosporiini A:lla (4 mg/kg, 0-t-tavoitepitoisuus μg/l ensimmäisten kuuden kuukauden ajan ja μg/l seuraavat kuusi kuukautta). y d i n a s i a t Munuaiskerästulehdus ja sen vaikeusaste ratkaisevat ennusteen lapsuusiän Henoch Schönleinin purppurassa (HSP). Kortikosteroidi ei estä munuaiskerästulehduksen kehittymistä mutta hoitaa sitä tehokkaasti. Kortikosteroidi lieventää myös HSP:n vatsa ja niveloireita. HSP potilaat, joille ilmaantuu munuaisoireita tai hankalia vatsa tai niveloireita, kannattaa hoitaa kortikosteroidilla. Hoidon varhainen aloitus parantaa ennustetta vaikeassa HSP:hen liittyvässä munuaiskerästulehduksessa. Henoch Schönleinin purppuran hoito lapsilla 1335

8 ACE:n estäjän käyttö (enalapriilin annossuositus 0,05 0,5 mg/kg/vrk) samanaikaisesti on suositeltavaa (Maschio ym. 1994). Immunosuppressiivisen hoidon valinta samoin kuin pitkittynyttä HSP GN:ää potevan seuranta kuuluvat lastennefrologille. Syklosporiini A:n munuaistoksisten vaikutusten vuoksi munuaisbiopsia on tarpeen hoidon päätyttyä. Lopuksi HSP on tavallisimmin itsestään rajoittuva hyväennusteinen tauti. Sen alussa mahdolliset laukaisevat infektiot (kuten streptokokki infektio) tulee sulkea pois ja hoitaa. Kun HSP:tä potevalle lapselle harkitaan kortikosteroidihoitoa, hän kuuluu lastenlääkärin seurantaan. Varhaisesta kortikosteroidihoidosta on hyötyä hankalista vatsa tai niveloireista kärsiville sekä niille potilaille, joille ilmaantuu veri tai valkuaisvirtsaisuutta. Erityisesti yli kuusivuotiaat munuaisoireiset lapset hyötyvät kortikosteroidista. Vaikean HSP GN:n hoito kuuluu lastennefrologeille. Nykytietämyksen perusteella munuaisoireita kannattaa hoitaa varhain ja riittävän tehokkaasti. Syklosporiini A on lupaava ja hyvin siedetty lääke vaikean HSP GN:n hoidossa, mutta sen käyttö vaatii munuaisten toiminnan tarkkaa seurantaa. * * * Lämpimät kiitokset HSP projektin onnistumiseen vaikuttaneille lääkäreille Marja Backström, Linda Bergdal, Peter Floman, Sinikka Friman, Tarja Hietajärvi, Raimo Jauhola, Jussi Korhonen, Kaisa Kukkonen, Laura Linkosalo, Ritva Renko, Kai Rönnholm, Petteri Röntynen, Matti Sippola, Mari Taimisto, Liisa Tomminen, Pekka Valmari, Terhi Varsamäki ja Pentti Vuolukka Kirjallisuutta Allen DM, Diamond LK, Howell D. Anaphylactoid purpura in children (Schönlein-Henoch syndrome). Am J Dis Child 1960;99: Blanco R, Martinez-Taboada VM, Rodriguez-Valverde V, Garcia-Fuentes M, Gonzalez-Gay M. Henoch-Schönlein purpura in adulthood and childhood; two different expressions of the same syndrome. Arhritis Rheum 1997;40: Calvino MC, Llorca J, Garcia-Porrua C, Fernandez-Iglesias JL, Rodriguez- Ledo P, Gonzalez-Gay MA. Henoch-Schönlein purpura in children from Northwestern Spain; a 20-year epidemiologic and clinical study. Medicine 2001;80: Davin J-C, Weening JJ. Diagnosis of Henoch-Schönlein purpura: renal or skin biopsy? Pediatr Nephrol 2003;18: Fischer PJ, Hagge W, Hecker W. Purpura Schönlein-Henoch. Monatsschr Kinderheilkd 1990;138: Gardner-Medwin JMM, Dolezalova P, Cummins C, Southwood TR. Incidence of Henoch-Schönlein purpura, Kawasaki disease, and rare vasculitides in children of different ethnic origins. Lancet 2002;360: Goldstein AR, White RH, Akuse R, Chantler C. Long-term follow-up of childhood Henoch-Schönlein nephritis. Lancet 1992;339: Huber AM, King J, McLaine P, Klassen T, Pothos M. A randomized, placebo-controlled trial of prednisone in early Henoch-Schönlein purpura. BMC Medicine 2004;2:7. Kaku Y, Nohara K, Honda S. Renal involvement in Henoch-Schönlein purpura: a multivariate analysis of prognostic factors. Kidney Int 1998;53: Koskimies O, Mir S, Rapola J, Vilska J. Henoch-Schönlein nephritis: long-term prognosis of unselected patients. Arch Dis Child 1981;56: Koskimies O, Rapola J, Savilahti E, Vilska J. Renal involvement in Schönlein-Henoch purpura. Acta Paediatr Scand 1974;63: Maschio G, Cagnoli L, Claroni F, ym. ACE inhibition reduces proteinuria in normotensive patients with IgA nephropathy: a multicentre, randomized, placebo-controlled study. Nephrol Dial Transplant 1994;9: Mollica F, Li Volti S, Garozzo R, Russo G. Effectiveness of early prednisone treatment in preventing the development of nephropathy in anaphylactoid purpura. Eur J Pediatr 1992;151: Niaudet P, Habib R. Methylprednisolone pulse therapy in the treatment of severe forms of Schönlein-Henoch purpura nephritis. Pediatr Nephrol 1998;12: Niaudet P, Murcia I, Beaufils H, Broyer M, Habib R. Primary IgA nephropathies in children: prognosis and treatment. Adv Nephrol 1993;2: Rauta V, Grönhagen-Riska C. IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon. Duodecim 2006;47: Reif S, Jain A, Santiago J, Rossi T. Protein losing enteropathy as a manifestation of Henoch-Schönlein purpura. Acta Paediatr Scand 1991;80: Ronkainen J, Ala-Houhala M, Antikainen M, ym. Cyclosporine-A (CyA) vs MP pulses in the treatment of severe Henoch-Schönlein nephritis (HSN). Abstrakti P245. Pediatr Nephrol 2006(a);21:1531. Ronkainen J, Ala-Houhala M, Huttunen N-P, ym. Outcome of Henoch- Schoenlein nephritis with nephrotic-range proteinuria. Clin Nephrol 2003(a);60:80 4. Ronkainen J, Autio-Harmainen H, Nuutinen M. Cyclosporin-A for the treatment of severe Henoch-Schönlein glomerulonephritis. Pediatr Nephrol 2003(b);18: Ronkainen J, Koskimies O, Ala-Houhala M, ym. Early prednisone therapy in Henoch-Schönlein purpura: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J Pediatr 2006(b);149: Ronkainen J, Nuutinen M, Koskimies O. Henoch-Schönleinin purppura lapsilla. Duodecim 2000;116: Ronkainen J, Nuutinen M, Koskimies O. The adult kidney 24 years after childhood Henoch-Schönlein purpura: a retrospective cohort study. Lancet 2002;360: Rosenblom ND, Winter HS. Steroid effects on the course of abdominal pain in children with Henoch-Schonlein purpura. Pediatrics 1987;79: Saulsbury FT. Corticosteroid therapy does not prevent nephritis in Hen- 1336

9 och-schönlein purpura. Pediatr Nephrol 1993;7: Shin JI, Park JM, Shin YH, ym. Can azathioprine and steroids alter the progression of severe Henoch-Schonlein nephritis in children? Pediatr Nephrol 2005(a);20: Shin JI, Park JM, Shin YH, ym. Cyclosporin A therapy for severe Henoch- Schonlein nephritis with nephritic syndrome. Pediatr Nephrol 2005(b);20: Shin JI, Park JM, Shin YH, Kim JH, Lee JS, Jeong HJ. Henoch-Schonlein purpura with nephrotic-range proteinuria: histological regression possibly associated with cyclosporin A and steroid treatment. Scand J Rheumatol 2005(c);34: Tanaka H, Suzuki K, Nakahata T, Ito E, Waga S. Early treatment with oral immunosuppressants in severe proteinuric purpura nephritis. Pediatr Nephrol 2003;18: Öner A, Tinaztepe K, Erdogan Ö. The effect of triple therapy on rapidly progressive type of Henoch-Schönlein nephritis. Pediatr Nephrol 1995;9:6 10. Jaana Ronkainen, LT, erikoislääkäri Oulun kaupungin terveyskeskus PL 27, Oulun kaupunki Olli Koskimies, dosentti Mäntytie 3 A 6, Helsinki Marja Ala-Houhala, dosentti, erikoislääkäri TAYS:n lastentautien klinikka PL 2000, Tampere Marjatta Antikainen, dosentti, erikoislääkäri HUS:n lasten ja nuorten sairaala PL 281, HUS Pekka Arikoski, LT, lastennefrologi KYS:n lastentautien klinikka PL 1777, Kuopio Outi Jauhola, LL, vs. erikoistumisvaiheen lääkäri Matti Nuutinen, dosentti, osastonylilääkäri OYS:n lasten ja nuorten klinikka PL 23, OYS Jussi Merenmies, LT Suomen Punainen Risti, Veripalvelu Kivihaantie 7, Helsinki Jukka Rajantie, dosentti, ylilääkäri HUS, Jorvin sairaala Turuntie 150, Espoo Timo Örmälä, LT, apulaisylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Sairaalankatu 1, Hyvinkää Timo Jahnukainen, LT, lastennefrologi TYS:n lastentautien klinikka PL 52, Turku 1337

Henoch Schönleinin purppura lasten yleisin vaskuliitti

Henoch Schönleinin purppura lasten yleisin vaskuliitti katsaus tieteessä Outi Jauhola LT, lastentautien erikoislääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Matti Nuutinen dosentti, lastennefrologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka matti.nuutinen@ppshp.fi Henoch Schönleinin

Lisätiedot

IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon

IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon Nefrologia Virpi Rauta ja Carola Grönhagen-Riska IgA nefropatia: ennusteesta hoitoon IgA-nefropatia on yleisin primaari glomerulonefriitti. Kolmasosalla sitä potevista esiintyy ajoittain, varsinkin ylähengitystieinfektioiden

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Veri- ja valkuaisvirtsaisuus lapsella

Veri- ja valkuaisvirtsaisuus lapsella Tieteessä katsaus Timo Jahnukainen dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lastennefrologi HYKS, Lastenklinikka Kai Rönnholm dosentti, lastentautien ja lastennefrologian erikoislääkäri HYKS, Lastenklinikka

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

www.pediatric-rheumathology.printo.it

www.pediatric-rheumathology.printo.it www.pediatric-rheumathology.printo.it BEHÇETIN TAUTI Mikä se on? Behçetin oireyhtymä eli Behçetin tauti (BT) on systeeminen vaskuliitti (verisuonitulehdus), jonka syytä ei tunneta. Taudille ominaisia piirteitä

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Timo Erik Helin Erikoislääkäri HYKS/ Iho- ja Allergiasairaala 9.12.2013 1 Vaikean astman määritelmä päivittäiset vaikeat oireet toistuvat pahenemisvaiheet runsas yöoireilu

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Bakteerien aiheuttamat virtsatieinfektiot ovat

Bakteerien aiheuttamat virtsatieinfektiot ovat KATSAUS Lasten vakavat munuaissairaudet Hannu Jalanko, Kai Rönnholm ja Christer Holmberg Lasten vakavat munuaissairaudet ovat harvinaisia. Munuaisten ja virtsateiden kehitys- ja rakennehäiriöitä todetaan

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

www.pediatric-rheumathology.printo.it

www.pediatric-rheumathology.printo.it www.pediatric-rheumathology.printo.it FAMILIAALINEN VÄLIMEREN KUUME (FMF) Mikä se on? Familiaalinen eli suvuittain esiintyvä Välimeren kuume (Familial Mediterranean Fever, FMF) on perinnöllinen tauti,

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Hyvä dialyysihoidon asiantuntija!

Hyvä dialyysihoidon asiantuntija! Verinäytteiden otto 1 (5) Hyvä dialyysihoidon asiantuntija! Suomessa dialyysikeskusten välillä on aika vähän kanssakäymistä. Aherramme omissa nurkissamme uskoen oman käytännön olevan ainoa oikea. Keskustelun

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Nefroottisen oireyhtymän hoito aikuisilla. Eero Honkanen

Nefroottisen oireyhtymän hoito aikuisilla. Eero Honkanen Näin hoidan Nefroottisen oireyhtymän hoito aikuisilla Eero Honkanen Nefroottinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa virtsaan erittyy proteiinia yli 3 3.5 g vuorokaudessa ja seerumin albumiinipitoisuus

Lisätiedot

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Veera Pikkarainen, Jyrki Kettunen ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Isoloidun serratuspareesin luonnollinen

Lisätiedot

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena

Lisätiedot

Valtakunnallisessa TBohjelmassa. muutokset. Kari Liippo Filha ry

Valtakunnallisessa TBohjelmassa. muutokset. Kari Liippo Filha ry Valtakunnallisessa TBohjelmassa tapahtuvat muutokset Kari Liippo Filha ry www.filha.fi www.thl.fi www.stm.fi Sidonnaisuudet 2010-11 Kari Liippo keuhkosairauksien erikoislääkäri, LKT, prof. Päätoimi eläkeläinen,

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot