Tyynyllä tarkkuutta lapsen virtsatieinfektion diagnostiikkaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyynyllä tarkkuutta lapsen virtsatieinfektion diagnostiikkaan"

Transkriptio

1 Näin tutkin Matti Uhari, Harri Saxén ja Jussi Mertsola Tyynyllä tarkkuutta lapsen virtsatieinfektion diagnostiikkaan Virtsatieinfektio ei aiheuta imeväisiässä mitään selvää yksittäistä oiretta, jonka perusteella sitä voisi epäillä. Kuitenkin on tärkeätä osata diagnosoida virtsatieinfektio ajoissa oikein, jotta tulehduksen aiheuttama munuaiskudoksen vaurioituminen ehkäistäisiin. Diagnostiikka on erityisen vaativaa imeväisillä, joilta on hankala saada luotettavaa virtsanäytettä. Näyte tulee ottaa huolellisesti poliklinikassa tai laboratoriossa väärien positiivisten tulosten välttämiseksi. Kotona otettuja virtsanäytteitä ei pitäisi tutkia. Käyttämällä näytteenotossa virtsatyynyä ja pientä näytekuppia potan etuosassa saadaan pikatestien (leukosyytit, nitriitti) avulla varmistettua varsin luotettavasti virtsatieinfektion esiintymättömyys. Imeväisikäisten positiiviset pikatestilöydökset pitää varmistaa rakkopunktionäytteellä. Isommilla lapsilla, joilta saadaan puhtaasti laskettu virtsanäyte, diagnoosi varmistuu viljelytulosten perusteella. Kun virtsatieinfektion diagnoosi on luotettava, lapsi välttyy turhilta rasittavilta tutkimuksilta ja seurantakäynneiltä. L asten virtsatieinfektioiden diagnostiikkaa, hoitoa ja seurantakäytäntöjä on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella kolmella noin kymmenen vuoden välein tehdyllä kyselyllä (Uhari ja von Wendt 1978, Uhari ja Nuutinen 1989, Junnila ym. 2001). Näiden kyselyiden mukaan lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon käytännöt ovat parantuneet koko ajan, joskin hitaasti. Edelleenkin esimerkiksi bakteeriviljelyn kvantitatiiviset tulokset osaa tulkita oikein vain noin kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista (Junnila ym. 2001). Vaikka kysely on suunnattu vain osalle avohoidon lääkäreistä, diagnostiikassa saattaa olla yleisemminkin parantamisen varaa. Tässä katsauksessa käymme läpi lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan perusteet ja esitämme suosituksemme virtsatieinfektioiden seulonnasta ja diagnoosin varmistamisesta. Emme käsittele virtsatieinfektion sairastaneen lapsen jatkotutkimuksia ja seurantaa. Duodecim 2006;122: Patogeneesi ja etiologia Virtsatieinfektio on nouseva infektio. Sama bakteerikanta löydetään lähes säännönmukaisesti sekä potilaan virtsasta että hänen ulosteestaan. Tulehdukselle altistavia tekijöitä ovat bakteereiden limakalvoon adheroitumista lisäävät ominaisuudet ja virtsateiden epiteelisolujen heikentynyt kyky torjua bakteereita (Bauer ym. 2002). Tulehdusvaaraa lisäävät myös virtsateiden rakenteelliset poikkeavuudet, rakkoon miktion jälkeen jäävän jäännösvirtsan määrä ja mahdollisesti ummetus (Neumann ym. 1973, Nuutinen ja Uhari 2001). Escherichia coli on ylivoimaisesti tavallisin virtsatieinfektion aiheuttajabakteeri. Muina harvinaisempina aiheuttajina tavataan Streptococcus faecalista, proteusta, klebsiellaa ja pseudomonasta. Harvinaisempia aiheuttajabakteereita esiintyy yleensä potilailla, joilla on jokin rakennepoikkeavuus tai pitkittynyt tai toistuva virtsa- 579

2 tieinfektio (Honkinen ym. 1999). Merkittävänä pidettävä bakteerikasvun raja on 10 5 bakteeripesäkettä millilitrassa (American Academy of Pediatrics 1999). Milloin epäillä virtsatieinfektiota Imeväisillä korkea kuume ilman hengitystieinfektio oireita viittaa virtsatieinfektioon, kun taas isommilla lapsilla esiintyy selkeämminkin virtsateihin viittaavia oireita, kuten tihentynyttä virtsaamistarvetta, kirvelyä virtsatessa ja alavatsakipuja (American Academy of Pediatrics 1999). Virtsan muuttunut haju ennustaa huonosti jos lainkaan virtsatieinfektiota (Struthers ym. 2003). Virtsatieinfektiota tulisi sen epämääräisten oireiden vuoksi epäillä herkästi ja tutkia lapselta virtsanäyte. Oireiden lisäksi natiivivirtsanäytteessä olevat bakteerit ja leukosyytit antavat viitettä infektiosta, mutta lopullinen diagnoosi perustuu aina merkittävän bakteerikasvun osoittamiseen. Virtsarakkoon voi nousta yksittäisiä bakteereita, mutta tavallisesti elimistö pystyy pääsemään niistä eroon, ja siksi rakkovirtsassa ei normaalisti kasva bakteereita. Virtsatieinfektiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa oireisella potilaalla todetaan virtsassa leukosyyttejä ja rakkovirtsassa kasvaa bakteereita. Jos oireettomalla potilaalla todetaan rakkovirtsassa kasvavan bakteereita, on kyse oireettomasta bakteriuriasta (asymptomatic bacteriuria, ABU). Alle 10 %:lla tällaisista potilaista on virtsassa leukosyyttejä, kun taas oireisista potilaista lähes kaikilla on pyuriaa (Hoberman ja Wald 1997, Graham ja Galloway 2001). Oireetonta bakteriuriaa todetaan noin yhdellä sadasta eri ikäisestä lapsesta (Siegel ym. 1980). Oireetonta bakteriuriaa ei suositella seulottavaksi, koska sitä ei hoideta (Wettergren ym. 1990, Kemper ja Avner 1992, Bengtsson ym. 1998, Nicolle 2003). Virtsanäytteen otto epäiltäessä virtsatieinfektiota Kuva 1. Virtsankeräystyynyn avulla saadaan luotettavampi näyte kuin muovisella keräyspussilla, ja tyyny on myös lapselle miellyttävämpi. Rakkovirtsasta saadaan steriili näyte ainoastaan rakkopunktiolla. Virtsatieinfektiota tulee kuitenkin epäillä niin herkästi, että vain osalla epäilyksenalaisista potilaista on todella virtsatieinfektio. Näille kaikille potilaille ei pidä tehdä rakkopunktiota, vaan näissä tapauksissa pyritään saamaan luotettava epäsuora arvio mahdollisesta bakteerikasvusta rakkovirtsassa (Kouri ym. 1999). Vaippaikäiseltä lapselta saadaan seulontaan sopiva virtsanäyte luotettavimmin virtsatyynyn avulla (kuva 1) (Ahmad ym. 1991, Rao ym. 2004). Virtsatyyny liimataan lapsen vaipan ulkopinnan muovikalvoon tyynyssä olevan tarran avulla (taulukko). Perianaaliseutu ja erityisesti virtsaputken suu pestään ja huuhdellaan vedellä. Taulukko. Virtsanäytteen otto lapselta näytetyynyn avulla. Tyyny liimataan siinä olevan liimanauhan avulla lapsen vaipan ulkopintaan Vaippa asetetaan ulkopuoli ja tyyny ihoa vasten Tyynyn keskiosa sijoitetaan virtsaputken suulle Tyyny tarkistetaan (esim. äiti) 10 minuutin välein Heti kun tyynyyn on tullut virtsaa, se otetaan pois Kun tyynyssä on virtsaa, se irrotetaan vaipasta ja laitetaan esim. kertakäyttömukiin Pelkällä ruiskulla tyynystä saadaan imettyä virtsanäyte tutkittavaksi Tyyny vaihdetaan aina 30 minuutin välein Tyyny vaihdetaan, jos se on tahriintunut ulosteeseen, ja siinä olevaa virtsaa ei voida käyttää näytteenä 580 M. Uhari ym.

3 Kuivauksen jälkeen lapselle laitetaan tyynyllinen vaippa ulkopuoli ihoon päin, virtsatyynyn keskiosa virtsaputken suulle. Virtsatyyny tarkistetaan kymmenen minuutin välein ja otetaan heti pois, jos siihen on tullut virtsaa. Tarkistuksen voi tehdä vaikka lapsen äiti. Raon ym. (2004) aineistossa väärät positiiviset vastaukset vähenivät 29 %:sta 3 %:iin, kun tyyny vaihdettiin uuteen puolen tunnin välein. Tyyny pitää vaihtaa uuteen myös silloin, kun se tahriintuu ulosteeseen. Kun tyynyyn on tullut virtsaa, tyyny irrotetaan vaipasta ja laitetaan sopivaan kuppiin (esim. kertakäyttöiseen muovimukiin) ja tyynystä imetään virtsanäyte ruiskuun. Virtsatyynyjä on saatavilla kahden tyynyn pakkauksissa, joissa on muoviruisku ja näyteputki mukana (kuva 1). Tyyny on lapselle huomattavasti miellyttävämpi kuin liimattava muovinen virtsankeräyspussi (Liaw ym. 2000). Tyyny ei vääristä merkittävästi virtsasta tehtäviä pikatestejä eikä muuta bakteeriviljelyn tuloksia (Ahmad ym. 1991, Macfarlane ym. 2005). Pottaa käyttävältä lapselta seulontanäyte saadaan helposti laittamalla pieni näytekuppi potan etuosaan (kuva 2). Tällöin alkuosa virtsasuihkusta menee pottaan ja vasta suihkun voimistuessa edessä olevaan kuppiin saadaan edustava näyte keskisuihkusta. Näin otettu keskisuihkunäyte on merkittävästi luotettavampi kuin suoraan kuppiin laskettu näyte (Huttunen ym. 1970). Isolta lapselta otetaan näyte kuten aikuiselta. Ulkogenitaalien vesipesun jälkeen näytteeksi otetaan osa keskivirtsasuihkusta (Kouri ym. 1999). Rakkopunktio on luotettavin näytteenottomenetelmä, koska sitä käyttämällä vältetään virtsan kontaminoituminen perianaaliseudun bakteereilla. Rakkopunktio ei invasiivisena tutkimuksena sovellu seulontatutkimukseksi. Rakkopunktio voidaan tehdä aikuisillekin, ja sitä käytettäessä hoito voidaan aloittaa heti näytteen ottamisen jälkeen, koska tällaisesta näytteestä myöhemmin saatu viljelytulos varmistaa lopullisen diagnoosin luotettavasti (Uhari ym. 1976). Punktion tekeminen on teknisesti helppoa, ja komplikaatioita esiintyy erittäin harvoin. Riittävän pitkä ohuin mahdollinen punktioneula Kuva 2. Pottaa käyttävältä lapselta on helppo saada puhdas keskivirtsanäyte laittamalla pieni näytekuppi potan etuosaan. Näyte tulee kuppiin vasta virtsasuihkun voimistuessa. pistetään nopealla työnnöllä häpyliitoksen yläpuolelta keskiviivan kohdalta kohtisuoraan ihoa vasten virtsarakkoon. Pienillä imeväisillä rakko on yllättävän korkealla (kuva 3). Iho voidaan Kuva 3. Virtsarakkopunktion tekeminen imeväiselle. Ohut neula viedään nopealla pistolla kohtisuoraan ihoa vasten rakkoon. Saadusta näytteestä tehdään heti viljely elatusalustalla, ja näyte tutkitaan pikatesteillä. Tyynyllä tarkkuutta lapsen virtsatieinfektion diagnostiikkaan 581

4 y d i n a s i a t Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikka perustuu huolellisesti otettuun virtsanäytteeseen. Epäiltäessä virtsatieinfektiota otetaan seulontanäyte, josta tutkitaan leukosyytit ja nitriitti esimerkiksi yksinkertaisella liuskatestillä. Seulontakokeet ovat niin herkkiä, että jos niiden tulokset ovat negatiiviset, tutkimuksia ei yleensä tarvitse jatkaa. Virtsanäytteen ottaminen imeväiseltä virtsatyynyn avulla on lapselle miellyttävämpää ja tutkimuksen tulos luotettavampi verrattuna liimattavalla muovipussilla otettuun näytteeseen. Lopullinen varmistus virtsatieinfektiosta perustuu aina viljelytulokseen. puuduttaa ennen pistoa puudutusvoiteella. Yleisin syy punktion epäonnistumiseen on tyhjä rakko. Rakon täyttyminen voidaan varmistaa kaikukuvauksella, vaikka sen ei ole todettu lisäävän aina merkittävästi onnistumista (Chu ym. 2002, Jodal 2002). Vaippaikäisellä lapsella rakon täyttyminen kannattaa varmistaa seuraamalla vaipan pysymistä kuivana ainakin puolen tunnin ajan ennen punktiota. Vastaus mikroskopoidusta rakkopunktiovirtsanäytteestä on luotettavampi kuin puhtaasti lasketusta keskivirtsanäytteestä (Uhari ym. 1976), ja käytännössä kaikki bakteerikasvu rakkopunktionäytteessä on pyuriapotilaalla merkittävää. Joskus punktion yhteydessä iholta siirtyy näytteeseen kontaminaationa koagulaasinegatiivisia stafylokokkeja. Katetrointia käytetään pussivirtsanäytettä luotettavamman näytteen saamiseksi. Katetrointiin liittyy kuitenkin rakkopunktionäytteeseen verrattuna merkittävämpi kontaminaation mahdollisuus (American Academy of Pediatrics 1999). Lapselle katetrointi on vähintään yhtä epämiellyttävä kuin ihon puuduttamisen jälkeen tehty rakkopunktio. Virtsatieinfektiopotilaan katetrointi saattaa pahentaa infektiota. Vaippaikäiselle lapselle tulisi mielestämme tehdä positiivisen seulontatutkimuslöydöksen jälkeen rakkopunktio, mutta jos siinä epäonnistutaan kahdesti, on suositeltavaa varmistaa diagnoosi katetroinnilla otetulla näytteellä ennen hoidon aloittamista. Virtsanäytteen tutkiminen ja tulkinta Seulontaa varten otettu natiivivirtsanäyte voidaan hyvin tutkia liuskatestien avulla (Deville ym. 2004). Liuskatestien osioista leukosyytti ja nitriittitestit ovat herkkiä tunnistamaan virtsatieinfektioita. Jos kumpi tahansa testi antaa positiivisen tuloksen, on tutkimuksen herkkyys yli 90 % (vaihteluväli %) (American Academy of Pediatrics 1999). Negatiivinen liuskatestitulos sulkee siten riittävän varmasti pois virtsatieinfektion (Hoberman ja Wald 1997, Deville ym. 2004). Jotkin mikrobilääkkeet voivat aiheuttaa sekä väärän positiivisen että väärän negatiivisen tuloksen leukosyyttitestissä (Graham ja Galloway 2001). Seulonnassa saatu positiivinen tulos varmistetaan kvantitatiivisella bakteeriviljelyllä (Kass 1957). Bakteerikasvun tulkinnassa tulee huomioida näytteenottotapa ja bakteerilaji. Lasketussa virtsanäytteessä E. colin merkittävän kasvun rajaksi on osoittautunut 10 5 bakteeripesäkettä millilitrassa. Pyuriapotilaalla kaikki kasvu rakkopunktionäytteessä on merkittävää. Iholta tulevat bakteerit voivat kontaminoida kuitenkin myös rakkopunktionäytteen. Puhtaasti laskettu keskivirtsanäyte on paras ilman pistämistä saatava näyte. Saman bakteerin kasvaminen kahdessa perättäisessä puhtaasti lasketussa virtsanäytteessä varmistaa diagnoosia. Pojilla ahdas tai tulehtunut esinahka voi aiheuttaa väärän positiivisen virtsaviljelytuloksen. Rakkopunktiolla otetussa näytteessä ei silloin kasva bakteereita. 582 M. Uhari ym.

5 Kuumeiselle imeväiselle voidaan aloittaa virtsatieinfektion hoito, kun seulonnan jälkeen on saatu rakkopunktionäyte. Lopullinen diagnoosi tehdään usein sairaalan poliklinikassa ja diagnoosi varmistuu viljelytuloksen perusteella. Jos viljelytulos jää negatiiviseksi, pitää virtsatieinfektiodiagnoosista luopua, eikä lapselle tule tehdä mitään virtsateiden jatkotutkimuksia. Kun lapselta saadaan edustava keskivirtsanäyte, ensimmäisen virtsatieinfektion hoito voidaan aloittaa kahden näytteen saamisen jälkeen. Jos viljelytulokset eivät sovi virtsatieinfektioon, tulee diagnoosista ja jatkotutkimuksista luopua. Toistuvissa rakkotason virtsatieinfektioissa diagnoosiin riittää yksi puhtaasti lasketun virtsanäytteen viljelyvastaus. Virtsatieinfektion diagnoosi perustuu virtsan tutkimiseen. Muiden infektion vakavuutta kuvaavien tutkimusten avulla voidaan arvioida virtsatieinfektion tasoa. Näistä yksinkertaisimmaksi ja suhteellisen luotettavaksi on osoittautunut CRP määritys. Kuume ja suuri CRP pitoisuus viittaavat munuaistason infektioon. On suositeltavaa lähettää nämä lapset päivystyspotilaina sairaalan poliklinikkaan. Siellä diagnoosi varmistetaan rakkopunktionäytteellä, aloitetaan hoito ja suunnitellaan tarvittavat jatkotutkimukset. Näytteet infektion jälkeen Hoidon onnistuminen varmistetaan kliinisten oireiden ja löydösten parantumisen perusteella sekä tutkimalla löydetyn mikrobin herkkyys annetulle mikrobilääkkeelle. Systemaattisesti otettu virtsanäyte hoidon ensimmäisten päivien aikana ei näytä muuttavan hoitoa ja on siten tarpeeton. Myöhemmin virtsanäytteen tutkiminen on aina aiheellista, jos epäillään virtsatieinfektiota. Erityisen tärkeätä on ottaa näyte lapsen sairastuessa kuumeeseen ilman selviä virusinfektioon viittaavia oireita. Koska oireetonta bakteriuriaa ei tule hoitaa, emme suosittele oireettomien lasten seurantanäytteitä. Lopuksi Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikka perustuu huolelliseen näytteenottoon. Erityisen haastavaa on imeväisten diagnostiikka. Suositeltavin ja helppo tapa saada luotettava virtsanäyte imeväisikäiseltä on rakkopunktio. Ennen rakkopunktiota kannattaa tehdä seulonta virtsatyynyn avulla otetulla näytteellä. Seulontanäytteistä tehtävät liuskatestit ovat niin herkkiä, että jos niiden tulokset ovat negatiivisia, tutkimuksia ei yleensä tarvitse jatkaa. Oireetonta bakteriuriaa ei tulisi etsiä eikä hoitaa. Kirjallisuutta Ahmad T, Vickers D, Campbell S, Coulthard MG, Pedler S. Urine collection from disposable nappies. Lancet 1991;338: American Academy of Pediatrics. Practice parameter: the diagnosis, treatment, and evaluation of the initial urinary tract infection in febrile infants and young children. Pediatrics 1999;103: Bauer RJ, Zhang L, Foxman B, ym. Molecular epidemiology of 3 putative virulence genes for Escherichia coli urinary tract infection-usp, iha, and iro(n) (E. coli). J Infect Dis 2002;185: Bengtsson C, Bengtsson U, Björkelund C, Lincoln K, Sigurdsson JA. Bacteruria in a population sample of women: 24-year follow-up study. Results from the prospective population-based study of women in Gothenburg, Sweden. Scand J Urol Nephrol 1998;32: Chu RWP, Wong YC, Luk SH, Wong SN. Comparing suprapubic aspiration under real-time ultrasound guidance with conventional blind aspiration. Acta Paediatr 2002;91: Deville WLJM, Yzermans JC, van Duijn NP, Bezemer PD, van der Windt DAWM, Bouter LM. The urine dipstick test useful to rule out infections. A meta-analysis of the accuracy. BMC Urology 2004;4:4, Graham JC, Galloway A. ACP best practice no 167. The laboratory diagnosis of urinary tract infection. J Clin Pathol 2001;54: Hoberman A, Wald ER. Urinary tract infections in young febrile children. Pediatr Infect Dis J 1997;16:11 7. Honkinen O, Lehtonen O-P, Ruuskanen O, Huovinen P, Mertsola J. Cohort study of bacterial species causing urinary tract infection and urinary tract abnormalities in children. BMJ 1999;318: Huttunen NP, Mella E, Mäkelä P. Simple method for increasing reliability in diagnosis of urinary infection. Lancet 1970;1:22. Jodal U. Suprapubic aspiration of urine in the diagnosis of urinary tract infection in infants. Acta Paediatr 2002;91: Junnila M, Kontiokari T, Uhari M. Lasten virtsatieinfektioiden hoitokäytäntöjen muuttuminen. Suom Lääkäril 2001;56: Kass EH. Bacteruria and the diagnosis of infections of the urinary tract. Arch Intern Med 1957;100: Kemper KJ, Avner ED. The case against screening urinalyses for asymptomatic bacteriuria in children. Am J Dis Child 1992;146: Kouri T, Anttinen J, Icén A, ym. toim. Suositus virtsan perustutkimuksia ja bakteeriviljelyä varten. Moodi, 1999: erillisjulkaisu 7. Liaw LCT, Nayar DM, Pedler SJ, Coulthard MG. Home collection of urine for culture from infants by three methods: survey of parents preferences and bacterial contamination rates. BMJ 2000;320: Macfarlane PI, Ellis R, Hughes C, Houghton C, Lord R. Urine collection pads: are samples reliable for urine biochemistry and microscopy? Pediatr Nephrol 2005;20: Neumann PZ, dedomenico IJ, Nogrady MB. Constipation and urinary tract infection. Pediatrics 1973;52: Nicolle LE. Asymptomatic bacteriuria. When to screen and when to treat. Infect Dis Clin North Am 2003;17: Nuutinen M, Uhari M. Recurrence and follow-up after urinary tract infection under the age of 1 year. Pediatr Nephrol 2001;16: Rao S, Bhatt J, Houghton C, Macfarlane P. An improved urine collec- Tyynyllä tarkkuutta lapsen virtsatieinfektion diagnostiikkaan 583

6 tion pad method: a randomised clinical trial. Arch Dis Child 2004; 89: Siegel SR, Siegel B, Sokoloff BZ, Kanter MH. Urinary infection in infants and preschool children. Am J Dis Child 1980;134: Struthers S, Scanlon J, Parker K, Goddard J, Hallett R. Parental reporting of smelly urine and urinary tract infection. Arch Dis Child 2003;88: Uhari M, Vierimaa E, Siivola J, Tarkka M, Ervasti J, Heinonen M. Näytteenottotekniikan merkitys erityisesti yleislääkärin virtsatieinfektiodiagnostiikassa. Duodecim 1976;92: Uhari M, von Wendt L. Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoito terveyskeskuksissa. Suom Lääkäril 1978;33: Uhari M, Nuutinen M. Lasten oireisen virtsatieinfektion hoitokäytäntö ja sen muuttuminen. Suom Lääkäril 1989;27: Wettergren B, Hellström M, Stokland E, Jodal U. Six year follow up of infants with bacteriuria on screening. BMJ 1990;301: Matti Uhari, professori matti.uhari@oulu.fi OYS:n lastentautien klinikka PL 5000, Oulun yliopisto Harri Saxén, dosentti, erikoislääkäri HUS, Lasten ja nuorten sairaala PL 281, HUS Jussi Mertsola, LKT, professori TYKS:n lastenklinikka PL 52, Turku 584

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat Maire Jaakkola Apulaisosastonhoitaja, OYS, Laboratorio Virtsatieinfektiot ja tutkimukset Laadukkaan

Lisätiedot

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4 Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Sairastettu virtsatieinfektio

Sairastettu virtsatieinfektio Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa

Lisätiedot

Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella

Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella poistettu kuvat, potilastapaus infektiolääkäri Kirsi Skogberg 18-65v naiset, näytteenotto? Tyypilliset rakkotason infektion oireet perusterveellä: ei näytteitä

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

VTI milloin epäilen, miten tutkin?

VTI milloin epäilen, miten tutkin? VTI milloin epäilen, miten tutkin? Hysa, Alueellinen sairaalahygieniapäivä 26.4.2017 Anni Taipale LT, osastonlääkäri Hyvinkään terveyskeskussairaala Yleistä virtsatieinfektioista 2. yleisimpiä lääkärin

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Virtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa

Virtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa KATSAUS tieteessä Hannu Sarkkinen dosentti, tulosryhmän johtaja, ylilääkäri hannu.sarkkinen@phsotey.fi Eeva-Liisa Paattiniemi FT, osastonylikemisti Pauliina Kärpänoja FM, ylimikrobiologi Santra Karumaa

Lisätiedot

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu

Lisätiedot

Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri

Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat. 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat 25.10.2007 Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri VIRTSATIEINFEKTIOT NUORILLA NAISILLA Yleisyys Jopa puolet naisista sairastaa

Lisätiedot

Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa

Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa SKKY:n ja Sairaalakemistien syyskoulutuspäivät 1.11.2013 Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa Timo Kouri LKT, dosentti, osastonylilääkäri Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ VIRTSATIEINFEKTIOT Mikrobilaä kekaÿto n sudenkuopat Maarit Wuorela, oyl Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Astra, Boehringer-Ingelheim, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion,

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut:

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Ohje henkilökunnalle 1 Virtsakatetri on vierasesine ja muodostaa aina infektioriskin, joten katetrin laittamisella tulee

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski

Lisätiedot

Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen

Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa Hannu Sarkkinen Virtsatieinfektiot Suomessa hoidetaan vuosittain sairaaloissa noin 20 0000 ja avohoidossa noin 250 000 virtsatieinfektiota (6%avohoitokäynneistä)

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Hoitoon liittyvän virtsatieinfektion ja keuhkokuumeen ehkäisy

Hoitoon liittyvän virtsatieinfektion ja keuhkokuumeen ehkäisy Hoitoon liittyvän virtsatieinfektion ja keuhkokuumeen ehkäisy Maarit Tanhuanpää Hygieniahoitaja Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Hoitoon liittyvä infektio Sosiaali- tai terveydenhuollossa

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10. Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:

Lisätiedot

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla. 18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella 4.4

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA VIRTSATIEINFEKTIOPOTILAAN HOITOPOLKU PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAAN- OTOLLA

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA VIRTSATIEINFEKTIOPOTILAAN HOITOPOLKU PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAAN- OTOLLA KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA VIRTSATIEINFEKTIOPOTILAAN HOITOPOLKU PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAAN- OTOLLA Kaisu Kotila Eila Silvennoinen SIMO 2008 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto.

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F 1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Milloin nieluviljely

Milloin nieluviljely Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen

Lisätiedot

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40 Sisällys 1 MIKROBIOLOGIA 11 Mikrobit mikroskoopin keksimisestä geenitekniikan työvälineiksi 11 Mikrobit ihmisen elinympäristössä 14 Mikrobit luonnon kiertokulussa 14 Mikrobit luonnonvesissä 16 Mikrobit

Lisätiedot

Virtsatieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka uudistuu

Virtsatieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka uudistuu Virtsatieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka uudistuu SKKY:n ja Sairaalakemistit ry:n Syyskoulutuspäivät Helsinki 1.11.2013 Vaihtoehtoja käsityön vähentämiseen? Erilaiset seulontamenettelyt U-KemSeul

Lisätiedot

VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella

VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella Sivu 1 / 5 VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella Valmistelut Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat välineet näytteenottoa varten: FLEC-kupu 1 puhaltava pumppu (violetti väri) 2 imevää pumppua (sininen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

MRSA-näytteenotto. Infektioyksikkö Ohje päivitetty

MRSA-näytteenotto. Infektioyksikkö Ohje päivitetty MRSA-näytteenotto Infektioyksikkö Ohje päivitetty 15.5.2018 Nenä-, nielu- ja esimerkiksi haavan MRSA-näytteet laitetaan samaan näyteputkeen 2 15.5.2018 MRSA-näytteenottoputket Kaikkien kolmen MRSAseulontaan

Lisätiedot

VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella

VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella AO06 Sivu 1 / 5 VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella Valmistelut Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat välineet näytteenottoa varten: FLEC-kupu 1 puhaltava pumppu (violetti väri) 2 imevää pumppua

Lisätiedot

MRSA-kantajuuden seuranta

MRSA-kantajuuden seuranta MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö MRSA-näytteiden ottamisen ohje Tays ohje: MRSA-seulontannäytteet otetaan Kaikista Taysiin sairaalahoitoon tulevista, osastolle

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella

Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden

Lisätiedot

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa

Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee

Lisätiedot

MRSA-kantajuuden seuranta

MRSA-kantajuuden seuranta MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö 400 PSHP:n uudet MRSA-kantajat ikäryhmittäin 2005-2017 (tammi-lokakuu 2017) 350 300 250 200 >65 15-64V

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS

Lisätiedot

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE MRSA, VRE ja moniresistentit Gram-negatiiviset sauvabakteerit (Acinetobacter baumannii,

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. Päivitetty kohdennetusti 4.12.2015

Virtsatieinfektiot. Päivitetty kohdennetusti 4.12.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys

Lisätiedot

Virtsan katetrointi ja katetrin hoito

Virtsan katetrointi ja katetrin hoito Ohje henkilökunnalle/ Virtsan katetrointi ja katetrin hoito Virtsan katetrointi ja katetrin hoito 1.1. Yleistä Syitä katetroimiseen ovat rakkoon annettu lääkehoito, rakko ei tyhjene normaalisti tai tilanteet,

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 TAIPUISIEN TÄHYSTIMIEN PUHDISTUS JA DESINFEKTIO Taipuisien tähystimien puhdistus tulee aloittaa välittömästi käytön jälkeen. Työntekijän suojavaatetuksena

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio

Lisätiedot

Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1

Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1 Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1 Suosituksen tavoitteet Huumetestaus järjestetään ja toteutetaan oikein, ja se on osa päihdepotilaan hyvää hoitoa Päihdehuollossa työskentelevät ammattilaiset

Lisätiedot

Korjaa tehokkaasti virtsarakon puutteellista suojakerrosta SJÄLVKATETERISERING ITSEKATETROINTI

Korjaa tehokkaasti virtsarakon puutteellista suojakerrosta SJÄLVKATETERISERING ITSEKATETROINTI Korjaa tehokkaasti virtsarakon puutteellista suojakerrosta SJÄLVKATETERISERING ITSEKATETROINTI Olet saanut tämän oppaan luettavaksesi, koska aloitat Gepan instill -hoidon ja sinun on tärkeää oppia katetroimaan

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Tiukemmat rajat lapsipotilaiden virtsan takaisinvirtauksen leikkaushoidolle

Tiukemmat rajat lapsipotilaiden virtsan takaisinvirtauksen leikkaushoidolle katsaus Mika Venhola LT, apulaisylilääkäri OYS, lasten ja nuorten tulosyksikkö mika.venhola@ppshp.fi Matti Uhari professori OYS, lasten ja nuorten tulosyksikkö Kirjallisuutta 1 Mori R, Lakhanpaul M, Verrier-Jones

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Pihkauutteen mikrobiologiaa

Pihkauutteen mikrobiologiaa Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla!

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! VAIPANVAIHTO Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! HUOM! Tätä ohjetta ei toisteta joka välissä, tässä on asiasta yleishuomautus. 0. Milloin vaihdetaan? Kun

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ VAROTOIMET JA SEULONTAKÄYTÄNNÖT HUS:SSA Tila Hälytystieto Varotoimet Näytteenotto MDR-kantaja

Lisätiedot

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä. PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille, jotka ovat toistuvasti joutuneet käymään keuhkopussin tyhjennyksessä. Katetri

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

VIRTSANÄYTTEEN KERÄYSMENETELMÄT LAPSELTA Opetusvideo hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoille

VIRTSANÄYTTEEN KERÄYSMENETELMÄT LAPSELTA Opetusvideo hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoille KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Ilkka Lallukka Anne Lång VIRTSANÄYTTEEN KERÄYSMENETELMÄT LAPSELTA Opetusvideo hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoille Opinnäytetyö Huhtikuu 2016 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Kondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI

Kondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI Kondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI Tämän oppaan tarkoituksena on neuvoa Uracyst-hoitoa saaville potilaille, kuinka virtsarakon voi katetroida itse. Oppaan sivuilta löytyvät yksityiskohtaiset ohjeet.

Lisätiedot

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot