Teknostressistä informaatioergonomiaan

Transkriptio

1 Teknostressistä informaatioergonomiaan Työnilonjulistus tilaisuus Laura Bordi Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä

2 Taustaa Työn muuttuminen aiempaa informaatiointensiivisemmäksi monilla aloilla Lisääntynyt informaatioteknologian käyttö työssä monimutkainen informaatioympäristö (informaation, työkalujen ja kanavien suuri määrä) Ärsykkeiden määrän kasvu muokkaa työn tekemisen tapoja vaikuttaen mm. työrytmiin pirstaleisuus, keskeytyksellisyys, monitehtäväisyys Tarve laajentaa työergonomian käsitettä huomioimaan aiempaa vahvemmin työn informaatioympäristöön liittyvät tekijät

3 Teknostressi työssä Teknostressi on työstressin muoto, joka liittyy informaatioteknologian käyttöön työssä: aiheuttajana tarve mukautua alati kehittyvään informaatioteknologiaan ja sen aiheuttamiin fyysisiin, sosiaalisiin ja kognitiivisiin vaatimuksiin. (Ragu-Nathan ym ) Teknostressin aiheuttajia esim. jatkuva tavoitettavuus jatkuva informaatiovirta kilpailullinen paine uuden teknologian omaksumiseen jatkuvat muutokset työvälineissä käytettävyysongelmat monitehtäväisyyden lisääntyminen kasvokkaisen vuorovaikutuksen väheneminen Teknostressin ilmentymiä/seurauksia esim. ahdistuneisuus väsymys turhautuneisuus vähäiset pystyvyyden kokemukset työtyytyväisyyden väheneminen (ks. esim. Ragu-Nathan ym. 2008; Salanova, Llorens & Cifre 2013; Tarafdar, Pullins & Ragu-Nathan 2014)

4 Informaatioergonomian lähestymistapa Informaatioergonomia on vielä kehittymässä oleva työergonomian osa-alue, joka käsittelee informaatiokuorman hallintaa arkipäiväisessä työssä. Ei keskity ainoastaan laitteisiin ja sovelluksiin ja niiden käytettävyyteen, vaan käsittelee työntekijän ja digitaalisen työympäristön vuorovaikutusta kokonaisvaltaisesti (mm. vuorovaikutus teknologian kanssa, yhteisön toimintatavat, yksilölliset tavat) Tavoitteena on edistää työhyvinvointia ja työn tuloksellisuutta pitämällä työn informaatiokuorma hallittavalla tasolla Informaatioergonomian kannalta on keskeistä kiinnittää huomiota erityisesti informaatiokuorman hallinnan käytäntöihin, monitehtäväisyyteen (multitasking), keskeytyksiin työssä, kontekstuaalisiin tekijöihin sekä työn hallinnan kokemukseen. (Franssila, Okkonen & Savolainen 2015.) Tärkeää huomioida ilmiön kokonaisvaltaisuus: Ei tule keskittyä kapeasti vain yksittäisten työntekijöiden käytäntöihin esim. työn organisoinnilla, organisaatiokulttuurilla ja -käytännöillä, johtamisella sekä työtiimien sisäisillä käytännöillä on merkittävä rooli työn informaatiokuormituksessa ja sen hallinnassa!

5 Tuottavuutta, laadukasta asiakaskokemusta ja työhyvinvointia informaatioergonomialla - tutkimushanke Tavoitteena tutkia miten työpaikkojen ja työntekijöiden informaatiokäytännöt ovat yhteydessä työhyvinvointiin ja työhyvinvointia edistäviin voimavaroihin sekä miten informaatioergonomiaa voidaan kehittää niin, että se tukee työhyvinvointia, tuottavuutta ja työntekijöiden kokemaa asiakastyön laatua Kaksivuotinen ( ) Tekes-rahoitteinen hanke Kolme osallistujayritystä: teollisuusyritys, vakuutusyhtiö ja taloushallinnon palveluja tarjoava yritys Toteuttajat: Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä (tutkijat Laura Bordi ja Jaana-Piia Mäkiniemi, tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi) Tampereen yliopiston Informaatiotieteiden yksikkö, TRIM & TAUCHI (tutkija Jussi Okkonen, prof. Reijo Savolainen, prof. Markku Turunen)

6 Tutkimuksen toteutus I Alkukysely mm. - tehtävien vaihtelevuus - tehtävien erikoistuneisuus - työn vaatimukset - työn hallinta ja autonomia - työn sidoksellisuus - teknologiakuormitus - monitehtäväisyys - työn imu - tietoinen läsnäolo II Päivämittaus - Aamukysely: päivän työtehtävät, arvio tehtävien monimutkaisuudesta ja tärkeydestä, myönteiset ja kielteiset tunteet - Lokitietojen keräys: Käytetyt sovellukset, avatut tiedostot ja niihin käytetty aika - Sykevälivaihtelu (HRV) - Iltapäiväkysely: kuvaus tehdyistä työtehtävistä, arvio tehtävien monimutkaisuudesta ja tärkeydestä, kuvaus käytetyistä järjestelmistä/työkaluista, sähköpostin käyttö, työhyvinvointi ja -tyytyväisyys, työn imu, myönteiset ja kielteiset tunteet, tietoinen läsnäolo III Työpajat - informaatiokäytäntöjen kehittäminen yhdessä työntekijöiden kanssa - sovelletaan arvostavan haastattelun (appreciative inquiry) (Cooperrider & Srivastva 1987) periaatetta - ryhmätehtävät ja - keskustelut, yksilötehtävät työpajojen välillä IV Loppukysely mm. - teknologiakuormitus - monitehtäväisyys - työn imu - tietoinen läsnäolo

7 Alustavia tuloksia alkukyselystä (kaksi organisaatiota, n=26) Seuraavat asiat vaikuttaisivat alkukyselyn alustavien analyysien perusteella olevan yhteydessä toisiinsa: Vaikutusmahdollisuudet työssä ja vähäisempi teknologiakuormituksen kokemus (***) Vähäisempi tietoinen läsnäolo (mindfulness) ja monitehtäväisyys (***) Teknologian monimutkaisuuden kokemus ja monitehtäväisyyden kokeminen kuormittavana (**) Tekninen tuki ja työn imu (**) Esimiehen monitehtäväisyysusko ja tehtävien pirstaleisuus (**) Organisaation monitehtäväisyysusko ja tehtävien pirstaleisuus (**) Oma monitehtäväisyysusko ja esimiehen monitehtäväisyysusko (**) Korkeat työn vaatimukset ja teknologiakuormituksen kokemus (**) Korkeat työn vaatimukset ja teknologian monimutkaisuuden kokemus (**) Korkeat työn vaatimukset ja monitehtäväisyyden kokeminen kuormittavana (**) ***tilastollisesti erittäin merkitsevä (p = < 0,001) **tilastollisesti merkitsevä (p= < 0,01)

8 Ensimmäisiä havaintoja työpajoista (kaksi organisaatiota, n=26) Millaiset asiat kaipaavat kehittämistä? Sähköposti: käytännöt ja pelisäännöt Monikanavaisuus: informaatio hajallaan useissa työvälineissä keskittäminen? Aikaa työn suunnitteluun sekä uusiin työvälineisiin perehtymiseen Mahdollisuudet oman työn hallintaan: töiden ennakoitavuus ja aikatauluttaminen, mahdollisuus tehdä yksi tehtävä kerrallaan Työtehtävissä on eroja: toisissa työtehtävissä paremmat mahdollisuudet itse hallita mm. monitehtäväisyyttä ja keskeytyksiä Myös ns. oma-aloitteiset keskeytykset voivat aiheuttaa kuormitusta Työyhteisön merkitys: apua ja neuvoja, jakamista ja tukea

9 Lopuksi Kasvoja ei korvaa mikään. (--) Face-to-face on edelleen se, jossa asiat tulee kokonaisvaltaisemmin käsiteltyä, ja kaikki nyanssit ja fiilikset siinä mukana. Ja sitten siinä tulee mukana sekin se asian logiikka ja se ymmärrys, kun että vaan hakee jollain teknisellä tavalla vastauksen johonkin yhteen asiaan. (osallistuja, vakuutusala)

10 Lähteet Cooperrider, L. D. & Srivastva, S. (1987). Appreciative inquiry in organizational life. Research in Organizational Change and Development 1, Franssila, H., Okkonen, J. & Savolainen, R. (2015). Developing measures for information ergonomics in knowledge work. Ergonomics 58. Ragu-Nathan, T. S., Tarafdar, M., Ragu-Nathan, B. S. & Qiang, T. (2008). The consequences of technostress for end users in organizations: Conceptual development and empirical validation. Information Systems Research 19(4), Salanova, M., Llorens, S. & Cifre, E. (2013). The dark side of technologies: Technostress among users of information and communication technologies. International Journal of Psychology 48(3), Tarafdar, M., Pullins, E. B. & Ragu-Nathan, T. S. (2014). Technostress: negative effect on performance and possible mitigations. Information Systems Journal 25(2),