Sähkötekniikan laboratoriotyöt lukuvuodelle / JMK Tekniikan Yksikkö / OAMK
|
|
- Mikael Pentti Hyttinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Sähkötekniikan laboratoriotyöt lukuvuodelle / JMK Tekniikan Yksikkö / OAMK Tst:n labratyöt tehdään samassa hengessä fysiikan laboratoriotöiden kanssa. Tämän vuoksi tähän monisteeseen ei ole sisällytetty mitään yleisiä labraohjeita, vaan yleiset laboratoriossa työskentelyyn, selostusten laatimiseen jne. liittyvät asiat löytyvät fysiikan labrojen yhteydessä Ari Korhosen laatimasta yleisohjeesta. Työselostuksessa asioiden esitysjärjestys noudattelee mallia: Annettu tehtävä, Teoria, Käytetyt välineet, Mittaustulokset, Mittaustulosten käsittely ja opputulokset. Virheenarviointiin ei riitä näissä töissä tuntimäärät. Tst:n töiden työselostuksissa pitää kohdissa Teoria& Käytetyt välineet olla työssä käytetyt kytkentäkaaviot. Mittaustulosten käsittelyn yhteydessä vaaditaan Orcad/Probe-tulosteet ja Schematicin piirikaaviot, mikäli työ on sen laatuinen, että tuloksia on saatu simulointiohjelmalla. Tässä ohjeessa jokaisen työhön liittyy kohta Työselostus, jossa on lueteltu asiat, mitä selostukseen pitää sisällyttää. Kohdat on mittaustulosten käsittelyn osalta numeroitu. Selostuksessa voi käyttää samaa numerointia, jotta mahdolliset puutteet on helppo kohdistaa juuri oikeaan kohteeseen, jos selostus tulee korjattavaksi. Monisteen lopussa liitteinä on töiden mittauspöytäkirjapohjat. Alkuperäiset mittauspöytäkirjat liitettävä aina työselostukseen. Tstlab 1 TASAVITAPIIIT Teoria Työssä sovelletaan Ohmin lakia: (1) I ja Koffin lakeja: () tulevien virtojen summa lähtevien summa (3) suljetun kierroksen jännitemuutosten summa 0 Työssä käytetään myös TST1-kurssista tuttua silmukkamenetelmää.
2 Työn suoritus, Työ tehdään 3-osaisena. Mittauspöytäkirja laaditaan itse. Aluksi harjoitellaan yleismittarin käyttöä ja tutustutaan labran laitteisiin ja turvamääräyksiin! 1a) Ohmin laki ja Koffin lait -Valitaan kaapista kolme erikokoista vastusarvoa suuruusluokaltaan noin Ω -Kytketään kuvan 1 mukainen kytkentä. (Kytkennän syöttöjännite on ohjeellinen, käytä todellista jännitteen arvoa!) 1 5Vdc V1 3 Kuva Mitataan vastuksen 3 jännite 3. -Mitatun jännitteen ja vastusarvojen perusteella lasketaan kytkennän jännitteet ja virrat peruslakeja käyttäen. -Saatuja tuloksia verrataan yleismittarilla mitattuihin jännitteisiin ja virtoihin tarvitaan siis loput mittausarvot. -OPPTOKSINA NÄIÄ KAHDEA TAVAA SAADT TOKSET VETAIEVAAN TAKKOON. 1b) Silmukkamenetelmä 1 V Kuva. -Selvitetään kuvan kytkennästä virrat mittaamalla suoraan ja laskemalla silmukkamenetelmällä, kun syöttöjännite ja vastusarvot tunnetaan. OPPTOKSET VETAIEVAAN TAKKOON. 1c) Millmannin menetelmä Käytetään edellisen kohdan kytkentää. asketaan rinnankytkettyjen vastusten jännite Millmannilla kun komponentit tunnetaan. Verrataan saatua tulosta mitattuun arvoon.
3 3 Työselostus 1. Seurataan yleisohjeessa ja fysiikassa annettua runkoa (Annettu tehtävä, teoria jne..). Tulosten käsittelyssä edetään kohta kohdalta työn suoritus osion mukaisesti. Tulosten pohdinta syventää ymmärtämistä. 3. opputuloksina annetaan kullekin kytkennälle selvitetyt kokeelliset ja laskennalliset ominaisuudet vertailevissa taulukoissa. opputuloksista täytyy käydä selvästi ilmi millä tavalla tulos on saatu. 4. opussa voi vielä pohtia mittauksiin vaikuttaneita seikkoja. Tämä ei ole välttämätöntä, jos olet jo pohtinut tuloksia Tulosten käsittelyssä. Toisaalta yhteenveto-luonteinen pohdinta saattaisi hellyttää parempaan arvosanaan. Tstlab THEVENIN TEOEEMA Teoria Työssä sovelletaan Thevenin teoreemaa, joka on esiteltynä TST1-kurssimateriaalissa tarkemmin. Thevenin lähde on käytännön jännitelähde (vrt. Akku), jonka käyttäytymisen kuvaamiseksi tarvitaan lähdejännite (ε T) ja sisävastus ( T). Thevenin teoreeman mukaisesti monimutkaisempi virtapiiri voidaan korvata yksinkertaisella käytännön jännitelähteellä, jonka lähdejännite on napojen välinen jännite (jos akun navat ovat auki) ja sisävastus on napojen välinen kokonaisvastus. Työn suoritus, Mittauspöytäkirja laaditaan jälleen itsenäisesti -Tehdään kuvan 1 mukainen kytkentä. 1 A 5Vdc V Kuva 1. Thevenin lähde, napoina pisteet A ja B. Vähintään 50 ohmia!! B -Selvitetään Thevenin lähteen ominaisuudet: Napojen A-B väliltä mitataan jännite: (1) ε T AB Mitataan yleismittarilla oikosulkuvirta välillä A-B: Mittari laitetaan vastuksen 3 rinnalle, jolloin se oikosulkee välin ja näyttää oikosulkuvirtaa I 0. (Näin voidaan kytkeä, koska 4 rajoittaa virran kulkua niin, ettei mittarin sulake pala). Ohmin lain mukaisesti
4 4 () T ε T / I 0 -Varmistetaan yhtälöllä () saatu kokeellinen tulos laskemalla kytkennästä välin A-B kokonaisvastus. TAVITSETKO JÄNNITEÄHTEEN SISÄVASTKSEN TÄHÄN? MIKSI? -Varmistetaan yhtälöllä (1) saatu kokeellinen tulos: Mitataan jännitelähteen napajännite ja lasketaan AB käyttäen mitattuja vastuksen arvoja. askemalla saatuja -Valitaan kuormaksi tunnettu vastus, jonka läpi menevä virta lasketaan teoreettisesti käyttäen Thevenin teoreemaa (Kuva.), missä kuvan 1 kytkentä on korvattu KOKEEISEA sijaisgeneraattorilla. A ET Kuorma T 0 Kuva. Thevenin lähde ja sen kuorma. -Mitataan kuorman virta ja jännite yleismittarilla. B -Verrataan kuvan kytkennän avulla laskettuja ja mittaamalla saatuja tuloksia. Täsmääkö? -opuksi MITATAAN JÄNNITTEN KATTA kuorman ottamat tehot esimerkiksi kuorman arvoilla 0,1* T; 0,6* T; 0,8* T; 1,0* T; 1,* T; 1,4* T;,0* T ja 4,0* T, missä T on Thevenin lähteen sisävastuksen suuruus. Oliko tehon maksimi kohdassa: kuormathevenin lähteen sisävastus? Piirrä tulosten perusteella kuvaaja: Kuorman teho vastuksen funktiona. -opputuloksina kokeellinen ja laskettu Thevenin lähde, kokeellinen ja laskettu kuorman virta, sekä todetaan maksimitehon antanut kuorman suuruus. Työselostus 1. Seurataan yleisohjeessa ja fysiikassa annettua runkoa (Annettu tehtävä, teoria jne.. Teoriaosassa muista numeroida yhtälöt ja antaa kytkentäkaaviot). Alkuperäinen, opettajan kuittaama mittauspöytäkirja laitetaan liitteeksi; Muista viitata kaikkiin liitteisiin! 3. Tulosten käsittelyssä käy ilmi, miten tuloksiin on päädytty. Mallilaskuja on laitettava näkyville. Pidemmät laskutoimitukset voi laittaa liitteeksi; varsinkin liite voi olla myös käsin siististi kirjoitettu. 4. opputulokset ohjeen mukaisesti. 5. opussa voi vielä pohtia mittauksiin vaikuttaneita seikkoja. Tämä ei ole välttämätöntä jos olet jo pohtinut tuloksia Tulosten käsittelyssä. Toisaalta yhteenveto-luonteinen pohdinta saattaisi hellyttää parempaan arvosanaan.
5 Tstlab3 VAIHTOVITAPIII Tehtävänä on -, - ja -sarjapiirin tutkiminen. Teoria TST:n kerrotaan, että sarjapiirissä komponenttien jännitehäviöt ovat Osoittimina I j I j I 1 ja itseisarvoina I I I 1 Kun kaikki ovat sarjaankytkettyinä, niin kokonaisjännite on Osoittimena: Itseisarvona: I ) 1 ( ) ( Koska kelassa on myös sisäresistanssi,, todelliset lausekkeet ovat Osoittimena: Itseisarvona: I ) 1 ( ) ( ) ( ) ( Koko piirin vaihekulma on ϕ 1 arctan arctan Käytettäessä normaalia seinästä saatavaa jännitettä/vaihtovirtamuuntajaa taajuudella 50Hz kulmanopeus πfπ50 rad/s. 5 ϕ
6 6 Työn suoritus Työ tehdään kolmiosaisena. Ensin mitataan -piiri, sitten -piiri ja lopuksi -piiri, jolloin kela on ilman rautasydäntä ja rautasydämen kanssa. Kaikki 4 tapausta mitataan kolmella jännitteellä. Esim. 10, 0 ja 30 V. --piiri Mitataan yleismittarilla jännitehäviöt ja, jännite 0 sekä vastuksen resistanssi. Sopivat - parit ovat esimerkiksi 1000Ω ja 1,5 6cm paksut "pakkakonkat". --piiri Mitataan jännitehäviöt ja, jännite 0 sekä vastuksen resistanssi ja kelan sisäresistanssi. 1,5 cm paksulle konkalle sopii kaveriksi 1000 kierroksen kela ja muille 3600 r. Käytä samaa vastusta ja konkkaa kuin edellä. --piiri Mitataan jännitehäviöt, ja sekä jännite 0 ilman rautaa ja raudan kanssa, samoin vastuksen ja kelan resistanssit. Kaikki mittaustulokset 4 eri tapauksessa kirjataan mittauspöytäkirjaan, ja taulukossa olevat laskettavat suureet lasketaan heti mittausten jälkeen. Työselostus 1.Piirretään osoitinpiirrokset suurimmilla jännitteen arvoilla (4 kuviota) käsin mm.paperille. --tapauksen jänniteosoitin kiinnitetään e-im tason reaaliakselille (vaihekulma ϕ0), jolloin -osoitin on vaihekulmassa ϕ-90, eli negatiivisen Im-akselin suunnassa (kuten muistamme, kondensaattorin jännite tulee 90 vastuksen jännitettä perässä ja kelan jännite menee 90 vastuksen jännitteen edellä). -- ja -tapauksissa kelan sisäresistanssin jännite ϕ tulee reaaliakselin suuntaan ja se lasketaan kelan resistanssin ja virran I avulla. Virta saadaan mitatusta vastuksen jännitehäviöstä Im 0 e
7 7 I Kun näin saatu jännite otetaan suorakulmaisen kolmion vaakasuoraksi kateetiksi ja kolmion hypotenuusaksi mitattu kelan jännite niin saadaan pystykateetiksi kelan induktanssiosan jännite. Toisaalta I. 1 Voidaan laskea kelan induktanssi... I I Kaikissa tapauksissa graafisesti saatavan summaosoittimen pituuden tulisi täsmätä mitatun 0 :n kanssa. Tarkistetaan täsmääkö.. asketaan kaikissa tapauksissa tuntemattoman kondensaattorin kapasitanssi, kelan induktanssi ja piirin vaihekulma. 3. opputulokset taulukkomuodossa. -tapauksessa raudan kanssa kelan induktanssi kasvaa voimakkaasti ja voi vaihdella jännitettä muutettaessa. Miksi?? Fysiikan opettaja voi ystävällisesti selittää. -Ei virheen arviointia. Tstlab 4 VAIHTOVITAESONANSSI (kaistanpäästösuodatin) Työssä tutkitaan -sarjapiirin resonanssi-ilmiötä. Teoria Työhön liittyvä teoria on esitetty TST 1:n monisteen luvuissa.6. ja 3..4 Monisteen tehtävät liittyvät samaan asiaan. 1 -sarjapiirin impedanssi Z j riippuu käytetystä taajuudesta siten, että eräällä taajuuden arvolla 1 impedanssin reaktiivinen osa menee nollaksi eli 0 Impedanssin itseisarvon 1 Z saavuttaessa minimiarvon Z min, piirissä kulkeva virta I saavuttaa maksimiarvon I I res / Tämän virran maksimiarvon lisäksi piirissä myös kondensaattorin jännite ja kelan jännite saavuttavat eräillä taajuuksilla suurimmat arvonsa ( Kts. esim.tst:n tehtävät )
8 8 isäksi resonanssi-ilmiöön liittyy lukuisa joukko TST:n kurssissa luvussa.6. esitettyjä käsitteitä, joita tarvitaan tämän työn työselostusvaiheessa Työn suoritus - Kytketään oheinen kytkentä, jossa oskilloskooppia käytetään ilmiön havainnollistamiseen. Varsinaiset mittaukset suoritetaan digitaalisilla mittareilla, joita pitäisi kytkennässä olla 4 kpl, jotta mittaus sujuisi sutjakkaasti. - Haetaan resonanssitaajuus tarkkailemalla oskilloskoopin sitä kanavaa, johon mittavastuksen m jännitehäviö m on ohjattu. Tämä jännite kertoo suoraan piirissä m kulkevan virranvoimakkuuden, I. Haetaan m taajuus, jolla mainittu jännite saavuttaa suurimman arvonsa ja jolla se on samassa vaiheessa kuin piiriin Pt-generaattorista tuleva jännite o. Näin saadaan resonanssitaajuus. Tarkimmin resonanssitaajuus saadaan vaihe-ellipsin avulla (Pöydässä olevassa oskilloskoopissa: display / XY format). Kun oskilloskoopin kanaviin tulevat jännitteet ovat samassa vaiheessa, ellipsi kutistuu vinoksi janaksi XY-näyttömoodissa!!! - Komponenttien arvot valitaan siten, että resonanssitaajuus tulee välille 00Hz Hz. Sopiva kapasitanssin arvo käytettäessä r keloja on suuruusluokkaa 0.1 µf. - Havaitun resonanssitaajuuden molemmin puolin valitaan mittauspisteet - yhteensä noin 0. Jos resonanssitaajuus on esim. 50 Hz, sopiva mittausalue on Hz. Jaon ei tarvitse olla tasavälinen. - Mitataan kullekin taajuudelle käyttäen kolmea vastuksen arvoa, esim. 1, 501 ja 1001 ohmia. (-HOM! Taajuuden säätö on hankala, joten mittaa tietty taajuus kerralla valmiiksi) - piirissä kulkevan virran arvoa I varten jännite m, - kondensaattorin jännitehäviö - ja kelan jännitehäviö Mittaustulokset on syytä kirjata taulukkomuotoon. - esonanssitaajuudella piiri ottaa virtaa voimakkaasti ja siitä syystä Pt-generaattorin napajännite o pyrkii laskemaan. JÄNNITEÄHTEEN SISÄVASTS 50Ω ISÄTÄÄN KYTKENTÄÄN, JOTTA NAPAJÄNNITTEEN AENEMA TISI HOMIOITA. ÄHDEJÄNNITE SAADAAN ESIM. TAAJDETA 50Hz, jolloin virta on käytännössä olematon. - Kondensaattorin ja kelan jännitteet saavuttavat maksimiarvonsa eri taajuudella kuin mittavastuksen jännitehäviö. Nämä maksimeja vastaavat taajuudet pyritään määrittämään mahdollisimman tarkasti. - Mitataan kelan sisäresistanssi ja luetaan kondensaattorin kapasitanssin arvo. Työselostus
9 9 1. esonanssitaajuudesta f r kondensaattorin kapasitanssista lasketaan kelan induktanssi. asketaan piirin Q-arvot eri vastuksen arvoilla 3. Esitetään graafisesti mitatut virran arvot taajuuden funktiona eri -arvoilla. 4. Käyristä määritetään ylä- ja alarajataajuudet sekä kaistanleveydet eri -arvoja ja siten eri Q-arvoja vastaten ( kokeelliset tulokset ). 5. asketaan komponenttiarvoista ylä- ja alarajataajuudet sekä kaistanleveys ( teoreettiset tulokset ). 6. Esitetään graafisesti kondensaattorin ja kelan yli mitatut jännitteet taajuuden funktiona eri -arvoilla. 7. Haetaan käyristä kondensaattorin ja kelan jännitteen maksimikohtia vastaavat taajuudet f cr ja f r. Huom. mitattu taajuus kelan tapauksessa ei ole aivan oikea, koska - niin miksi? 8. asketaan taajuudet f cr ja f r teoreettisesti. 9. Piiriä tutkitaan Orcadia käyttäen. - Piirretään kytkentäkaavio ja simuloidaan -Proben kuvioista tulostetaan eri -arvoilla taajuuden funktiona virta, vaihekulma sekä kondensaattorin ja kelan jännitteet. -Kuvioista haetaan piirin resonanssitaajuus, rajataajuudet ja kaistanleveydet eri -arvoilla ja verrataan edellä mitattuihin arvoihin. Samoin määritetään kelan ja kondensaattorin jännitemaksimeja vastaavat taajuudet f cr ja f r. Nämä ovat simuloimalla saatuja! 10. Kaikki tulokset taulukkomuotoon. Graafit voi piirtää joko käsin tai esim. exceltaulukkolaskentaohjelmalla. - Taulukosta pitäisi löytyä samat asiat kolmeen kertaan eli mitatut, lasketut ja simuloidut arvot esim rajataajuuksille ja kaistanleveydelle.
10 10 Tstlab 5 SODATINPIIIT Työssä tutkitaan yksinkertaisten suodatinten taajuuskäyttäytymistä. Teoria Suodatinpiiri on piiri, joka päästää virtaa tietyillä taajuuksilla ja eräillä toisilla taajuuksilla estää. -Alipäästösuodatin Toteutetaan oheisen kuvan mukainen kytkentä. Mitataan out taajuuden funktiona kun syöttöjännite pidetään vakiona. (Jos valitset syöttöjännitteeksi 1 voltin, saat samalla suodattimen vahvistusfunktion. Kela: 3600r, out esim. 1k) 1 V a c 0 V d c i n 1 o u t o u t -Ylipäästösuodatin Toteutetaan oheisen kuvan mukainen kytkentä. Mitataan out taajuuden funktiona kun syöttöjännite pidetään vakiona. (Jos valitset syöttöjännitteeksi 1 voltin, saat samalla suodattimen vahvistusfunktion. esim. 1uF ja out 1k) 1 V a c 0 V d c i n o u t o u t -Kaistanestosuodatin (jos ehtii) Toteutetaan oheisen kuvan mukainen kytkentä. Mitataan out taajuuden funktiona kun syöttöjännite pidetään vakiona. (Jos valitset syöttöjännitteeksi 1 voltin, saat samalla suodattimen vahvistusfunktion. Muuten samat komponentit kuin edellä, mutta konkka 0,1uF) 1 V a c 0 V d c i n 1 o u t o u t
11 11 Työn suoritus - Tsekataan pikaisesti, missä taajuusalueella on siirtyminen päästöstä estoon. - Pöytäkirja laaditaan paikan päällä - Mitataan out taajuuden funktiona: älä ota kovin tiheää otosta koska mitattavana on kolme kytkentää. Huomaa, että syöttöjännite täytyy pitää säätämällä vakiona!!!!! Estopuolella pitäisi päästä alle 10%:n ulostuloon, jotta voidaan etsiä kuvaajalta 0dB:n vaimennusta vastaava rajataajuus. - Mitataan komponenttiarvot, jotta voidaan myös simuloida sama kytkentä paikan päällä tai myöhemmin. Työselostus 1. asketaan malliksi ensimmäiselle kytkennälle out-arvot samoilla taajuuksilla kuin tuli mitattua.. Annetaan out-kuvaajat: sekä kokeellinen että ensimmäisessä tapauksessa myös laskettu samassa kuvaajassa. 3. Kuvaajien perusteella arvioidaan päästökaistan rajataajuudet -3dB:n rajalla: ulostulojännite on tällöin tippunut 0,707-kertaiseksi maksimistaan. Arvioidaan kuvaajista myös -0dB:n estokaistan rajataajuus (ulos tulee enää 10% syöttöjännitteestä). 4. Piiriä simuloidaan Orcadillä. Simuloinnin tuloksena esitetään piirretyt piirikaviot ja Propella piirretyt vahvistuskuvaajat, joista haetaan esto- ja päästökaistan rajataajuudet kuten edellä. 5. opputuloksina annetaan em. rajataajuudet ja mainitaan myös vahvistuskuvaajat. 6. Kommentoidaan eri tavoin saatuja tuloksia ja kuvaajia. Täsmääkö??
12 1 Tstlab 6 KYTKENTÄIMIÖIDEN TTKIMINEN Teoria (Osa pöytäkirjassa) Oheisessa kytkennässä kanttiaaltoasentoon kytketty Pt-generaattori vastaa katkaisijaa, joka kanttiaallon noustessa yläasentoon, suljetaan, ja kanttiaallon pudotessa ala-asentoon, avataan. Piirin virta värähtelee kytkimen sulkemishetkestä, t 0, alkaen siten, että i i p e -δ t sin t, jossa δ δ 0 on piirin vaimennuskerroin ja on piirin värähtelyjen kulmanopeus, josta saadaan jakamalla π:llä värähtelyjen taajuus. 0 1 on vaimentamattoman ( 0 ) piirin kulmanopeus eli piirin ominaiskulmanopeus. isää tarpeellista teoriaa Tst:n monisteen kohdassa tapaukset ja 3. Jotta virran saisi suoraan näkyville oskiloskoopin kuvaruutuun, pitäisi piiriin kytkeä vastus, jonka jännitehäviö olisi johdettavissa oskilloskoopille. Piirissä on kelan sisäresistanssin vuoksi vastusta liikaakin. Siksi työssä mitataan oskilloskoopin kuvaruudulta kondensaattorin jännitehäviö u c, joka värähtelee samalla taajuudella ja vaimennuksella kuin virta. Se on muotoa: u c o e -δ t sin ( tϕ ) jossa ja ϕ ovat komponenttien arvoista riippuvia tekijöitä vaikuttamatta lausekkeen jaksonaikaan tai vaimennukseen. Työn suoritus
13 13 Kytketään yllä esitetty kytkentä. Skoopin aikavalitsin ja Pt-generaattorin taajuus säädetään niin, että skoopin kuvaruutuun sopii Pt-generaattorin yksi kokonainen jakso. On syytä huomata, että Pt-generaattorin antama taajuus ja -piirin värähtelytaajuus eivät mitenkään riipu toisistaan. - Kuviosta mitataan vaimenevan värähtelyn jaksonaika T käyttäen hyväksi skoopin kursoreja ja vaakapoikkeutuksen aikakalibrointia. Kannattaa mitata esim. viiden värähdyksen aika, josta saa jakson pituuden riittävän tarkasti. Mitaukset tehdään kolmella kondensaattorin kapasitanssin arvolla. - Kuviosta mitataan värähtelyn vaimennus mittaamalla pystypoikkeutuksesta se, miten paljon amplitudi pienenee yhden, kahden, kolmen, jne. jakson kuluessa. - Tutkitaan, millä piirin kokonaisresistanssin arvolla kr gen värähtely tulee kriittisesti vaimennetuksi kasvattamalla resistanssi niin suureksi, että värähtelyä enää ei esiinny. - Määritetään kelan ominaisuudet ja ja Pt-generaattorin sisäresistanssi gen ( yleensä 50 Ω ) Työselostus 1. Mittaustulosten perusteella esitetään graafisesti jännite u c ajan funktiona eri kondensaattorin arvoilla.. Kuvioista määritetään värähtelyn jaksonaika T, taajuus f ja vaimennussuhde k kahden perättäisen maksimin suhteesta. On syytä ottaa useampi arvo ja niistä sitten keskiarvo. 3. asketaan vaimennuskerroin δ f ln k Tarvittavat kaavat löytyvät TST:n monisteesta kohdasta tapaus. 4. Mittausten perusteella (, gen,,, ) lasketaan vaimennuskerroin δ, taajuus f, jaksonaika T ja vaimennussuhde k 5. Tarkistetaan laskemalla, tuleeko kriittistä vaimennusta ( TST:n moniste kohta tapaus 3 ) vastaava resistanssi samaksi, joka edellä mitattiin. 6. Simuloidaan piiriä Orcadillä, jolloin pyritään Trans-sweepin ja Proben avulla saamaan sama kuvio u c u c (t), mikä edellä saatiin mittaamalla. Kuviosta haetaan sitten kursoreja käyttäen jaksonaika ja vaimennussuhde sekä niistä taajuus ja vaimennuskerroin. Kapasitanssin parametrisimulointi antaa kaikki kolme tapausta yhdellä kertaa. 7. esistanssin parametrisimulointia soveltaen haetaan kriittistä vaimennusta vastaava resistanssin arvo. 8. Kaikki tulokset myös tässä työn osassa on syytä lopuksi esittää yhtenä taulukkona, josta ilmenevät mitatut ( oskilloskooppi ), komponenteista lasketut sekä simuloidut taajuuden, vaimennuskertoimen, vaimennussuhteen ja kriittisen resistanssin arvot. - Ei tässä viimeisessä TST:n labrassa enää jaksa miettiä virheen arviointia - Korkeintaan voi miettiä tuliko TST:n labroissa AMK:n opintoviikon edestä työtunteja!!!
14 14 Tstlab 3
15 Tstlab 4 15
16 16 Tstlab 6 OAMK.. / ohmia
TST:n laboratoriotyöt Tekniikan Yksikkö / Oamk, Jaakko Kaski, Jukka Jauhiainen, Heikki Kurki 2004
TST:n laboratoriotyöt Tekniikan Yksikkö / Oamk, Jaakko Kaski, Jukka Jauhiainen, Heikki Kurki 004 Tst:n labratyöt liittyvät kiinteästi fysiikan laboratoriotöihin. Tämän vuoksi tähän monisteeseen ei ole
LisätiedotTASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT
TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima
Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
LisätiedotFYS206/5 Vaihtovirtakomponentit
FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin
LisätiedotPynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin
LisätiedotKannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen.
25 Mikäli tehtävässä piti määrittää R3:lle sellainen arvo, että siinä kuluva teho saavuttaa maksimiarvon, pitäisi variointirajoja muuttaa ( ja ehkä tarkentaa useampaankin kertaan ) siten, että R3:ssä kulkeva
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
Lisätiedot= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 7: MEKAANINEN VÄRÄHTELIJÄ Teoriaa Vaimeneva värähdysliike y ŷ ŷ ŷ t T Kuva. Vaimeneva värähdysliike ajan funktiona.
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotIMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
1 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut vaihtojännitteiden ja virtojen sekä vaihtovirtapiirissä olevien komponenttien impedanssien suuruuksien eli vaihtovirtavastusten mittaamiseen.
LisätiedotMITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden
LisätiedotTyö 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä
Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät
LisätiedotSähkövirran määrittelylausekkeesta
VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien
LisätiedotMuuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].
FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
Lisätiedot2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D
11 2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D Oleellista sweep -sovelluksissa on se, että DC-sweep antaa PSpice A/D avulla graafisia esityksiä, joissa vaaka-akselina on virta tai jännite, AC-sweep antaa PSpice
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet
SMG-00: PIIRIANALYYSI I Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet alipäästösuodin ylipäästösuodin kaistanpäästösuodin kaistanestosuodin jännitevahvistus rajataajuus kaistanleveys resonanssi Suotimet:
LisätiedotFYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET
FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä
Lisätiedot2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?
SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee
LisätiedotKuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite
TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla
Chydenius Saku 8.9.2003 Ikävalko Asko ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla Työn valvoja: Pekka
LisätiedotOmnia AMMATTIOPISTO Pynnönen
MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotVASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö ja magnetismiopin laboratoriotyöt VASTUSMTTAUKSA Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut Ohmin lakiin ja joihinkin menetelmiin, joiden avulla vastusten resistansseja
LisätiedotR = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotFYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN
FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen
LisätiedotOrcad Capture 16.6 versiolla tehdyt käyttöohjeet. Jaakko Kaski- (Ohjetta saa vapaasti käyttää opetukseen ja opiskeluun OAMK/Tekniikan yksikössä)
Orcad Capture 16.6 versiolla tehdyt käyttöohjeet. Jaakko Kaski- (Ohjetta saa vapaasti käyttää opetukseen ja opiskeluun OAMK/Tekniikan yksikössä) Sähköisesti saatavilla: https://oamkmy.sharepoint.com/personal/jkaski_oamk_fi/_layouts/15/guestaccess.aspx?guestaccesstoken=w7obe6c1q
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotNimi: Muiden ryhmäläisten nimet:
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotEVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
LisätiedotRCL-vihtovirtapiiri: resonanssi
CL-vihtovirtapiiri: resonanssi Olkoon tarkastelun kohteena tavallinen LC-vaihtovirtapiiri. Piirissä on kolme komponenttia, ohmin vastus, L henryn induktanssi ja C faradin kapasitanssi. Piiriin syötettyyn
LisätiedotVastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi
Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011
LisätiedotKuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi
31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:
LisätiedotYLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN
FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
Lisätiedot521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3
51384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 1. Tutkitaan mikroliuskajohtoa, jonka substraattina on kvartsi (ε r 3,8) ja jonka paksuus (h) on,15 mm. a) Mikä on liuskan leveyden w oltava, jotta ominaisimpedanssi
LisätiedotDEE Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Theveninin ja Nortonin ekvivalentit, kuorman maksimiteho Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Theveninin ekvivalentti Nortonin ekvivalentti kuorman
LisätiedotTYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ
TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET
LisätiedotVIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;
VITAPIIIASKUT II Tarkastellaan sinimutista vaihtjännitettä ja vaihtvirtaa; u sin π ft ja i sin π ft sekä vaihtvirtapiiriä, jssa n sarjaan kytkettyinä vastus, käämi ja kndensaattri (-piiri) ulkisen vastuksen
Lisätiedot1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait
Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,
LisätiedotFYSP1082/3 Vaihtovirtakomponentit
Sami Antero Yrjänheikki sami.a.yrjanheikki@student.jyu.fi 14.5.1999 FYSP1082/3 Vaihtovirtakomponentit Työ mitattu: 17.5.2019 Ohjaava assistentti: Artturi Pensasmaa Työ jätetty tarkastettavaksi: Abstract:
Lisätiedot1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotC 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat
S-87.2 Tentti 6..2007 ratkaisut Vastaa kaikkiin neljään tehtävään! C 2 I J 2 C C U C Tehtävä atkaise virta I ( pistettä), siirtofunktio F(s) = Uout ( pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan
LisätiedotThéveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2
Théveninin teoreema Vesa Linja-aho 3.0.204 (versio.0) Johdanto Portti eli napapari tarkoittaa kahta piirissä olevaa napaa eli sellaista solmua, johon voidaan kytkeä joku toinen piiri. simerkiksi auton
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotTTY FYS-1010 Fysiikan työt I Asser Lähdemäki, S, 3. vsk. AA 5.2 Vaihtosähköpiiri Antti Vainionpää, S, 3. vsk.
TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 25.1.2010 205348 Asser Lähdemäki, S, 3. vsk. AA 5.2 Vaihtosähköpiiri 205826 Antti Vainionpää, S, 3. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Vaihtosähköpiiri..................................
LisätiedotFYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely
FYSA/K (FYS/K) Vaimeneva värähtely Työssä tutkitaan vaimenevaa sähköistä värähysliikettä. Erityisesti pyritään havainnollistamaan kelan inuktanssin, konensaattorin kapasitanssin ja ohmisen vastuksen suuruuksien
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIIANALYYSI I Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Kirja: luku 3 Luentomoniste: luvut 4.2, 4.3 ja 4.4
LisätiedotPynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
LisätiedotS Piirianalyysi 1 2. välikoe
S-55.20 Piirianalyysi 2. välikoe 4.2.200 aske tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin selvästi nimi, opiskelijanumero, kurssin nimi ja koodi. Tehtävät lasketaan
LisätiedotPynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotErään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.
DEE- Piirianalyysi Harjoitus / viikko 4 Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä jännitteen ja virran arvot ovat t Kun t, v te t 5t 8 V, i te t 5t 5 A, a) Määritä
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotTYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.
TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho
LisätiedotLuento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Luento 6 1 DEE-11000 Piirianalyysi Ensimmäinen välikoe keskiviikkona 19.11. klo 13-16 salissa S1. Aihepiiri: Tasasähköpiirin analyysi (monisteen luvut 1-6) 2 Solmupistemenetelmä
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkön teho kompleksinen teho S pätöteho P loisteho Q näennäisteho S Käydään läpi sinimuotoisiin sähkösuureisiin liittyviä tehotermejä. Määritellään kompleksinen teho, jonka
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S55.0 SÄHKÖTEKNKKA 9.5.000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,,5,8,9. välikoe: tehtävät,,,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.. aske virta.
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme
LisätiedotKatso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/
4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,
LisätiedotSÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN
FYSP107 / K3 Sähkösuureiden mittaaminen yleismittarilla - 1 - FYSP107 / K3 YLEISMITTARILLA SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan digitaalisen yleismittarin suorituskyvyn rajat oppia
Lisätiedot14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.
Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA A KTONIIKKA Tentti 0.1.006: tehtävät 1,3,4,6,8 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo
LisätiedotKaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I
Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä
LisätiedotOikosulkumoottorikäyttö
Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen
LisätiedotTyö 4249 4h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN
TUUN AMMATTKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSKAN LABOATOO V. 5.14 Työ 449 4h. SÄHKÖVAN ETENEMNEN TYÖN TAVOTE Perehdytään vaihtovirran etenemiseen värähtelypiirissä eri taajuuksilla eli resonanssi-ilmiöön ja sähköenergian
LisätiedotJohdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on
LisätiedotSATE1040 PIIRIANALYYSI I / MAARIT VESAPUISTO: APLAC -HARJOITUSTYÖ / KEVÄT RYHMÄ 4: Luoma, Tervo
1 SATE1040 PIIRIANALYYSI I / MAARIT VESAPUISTO: APLAC -HARJOITUSTYÖ / KEVÄT 2008 RYHMÄ 4: Luoma, Tervo Harjoitustyön tarkoituksena on ensisijaisesti tutustua Aplac-simulointiohjelmiston ominaisuuksiin
LisätiedotPERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
LisätiedotTEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO
TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ
FYSP105 /1 ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ 1 Johdanto Työssä tutkitaan elektronin liikettä homogeenisessa magneettikentässä ja määritetään elektronin ominaisvaraus e/m. Tulosten analyysissa tulee kiinnittää
LisätiedotJakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina
Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina 31.5.2012. T 6.1 (pakollinen): Massa on kiinnitetty pystysuoran jouseen. Massaa poikkeutetaan niin, että se alkaa värähdellä.
Lisätiedot3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p.
Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p. Viiden oheisen 3D-kappaleen kuvannot kolmesta suunnasta katsottuna on esitetty seuraavalla sivulla. Merkitse oheiseen
LisätiedotSATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä
1040 Piirianalyysi B kevät 2016 1 /6 ehtävä 1. lla olevassa kuvassa esitetyssä symmetrisessä kolmivaihejärjestelmässä on kaksi konetta, joiden lähdejännitteet ovat vaihejännitteinä v1 ja v2. Järjestelmä
LisätiedotLABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä
Lisätiedota) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)
a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
Lisätiedot