LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET"

Transkriptio

1 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä on tarkoitus tutustua yleisimpiin elektroniikan ja sähkötekniikan mittauksiin yleismittaria hyväksikäyttäen. *YLEISMITTARISSA ON AINAKIN NÄMÄ KOLME MITTAUSSUURETTA: - JÄNNITE AC/DC - VIRTA AC/DC - RESISTANSSI *LISÄKSI YLEISMITTARISSA ON YLEENSÄ ERILLINEN MITTAUSTOIMINTO PUOLIJOHTEIDEN KYNNYSJÄNNITTEEN MITTAMISEKSI. *NÄIDEN LISÄKSI YLEISMITTARISSA VOI OLLA : TAAJUUSMITTAUS, INDUKTANSSIMITTAUS, KAPASITANSSIMITTAUS, TRANSISTORIN VIRTAVAHVISTUSMITTAUS DC = Direct Current, TASAVIRTA AC = Alternative Current, VAIHTOVIRTA Lyhenne: DYM = Digitaalinen YleisMittari, DMM = Digital MultiMeter JÄNNITE DC - Jännite voidaan mitata suoraan kiertokäämimittarilla. Mittausalueen valinta jännitteenjaolla. - Digitaalimittauksessa jännite ajetaan D/A muuntimelle mitta-alueelle sovitetun jännitteenjaon mukaisesti. VIRTA DC - Virta voidaan mitata suoraan tarkoitukseen tehdyllä kiertokäämimittarilla. - Yleisimmin virta mitataan jännitteenä mittavastuksen yli ( ts. jännitehäviönä mittavastuksen yli ). Näin tehdään kaikissa DYM:ssa. - Mitataan virran aikaansaama magneettikenttä. Tällöin virta voidaan mitata johtimen ympäriltä virtapiiriä katkaisematta. RESISTANSSI - Resistanssi voidaan mitata jännitteenä jännitteenjakokytkennässä. Saatava jännitearvo ei kuitenkaan kerro resistanssin suuruutta, jännitteenmuutos ja näinollen myös mitta-asteikko ovat epälineaariset. - Vakiovirtageneraattorilla. Mitattavaa resistanssia syötetään vakiovirtageneraattorilla, jolloin resistanssin jännitehäviöstä saadaan resistanssiarvoon suhteutettuna lineaarinen jännitehäviö. Ts. vakiovirralla jännitehäviö riippuu suoraan ja lineaarisesti resistanssista. Tätä tekniikkaa käytetään DYM:ssa. Huom: Vakiovirtageneraattorikytkennöissä jännitehäviö on yleensä: 0-200mV tai 0-400mV,joten ne eivät sovellu millään muotoa puolijohteiden kynnysjännitteen mittaukseen! DIODIN KYNNYSJÄNNITTEEN MITTAUS - Diodin kynnysjännitteen mittauksessa vaaditaan diodin kynnysjännitteen ylittävä mittausjännite (Resistanssimittareissa ei aina ole näin). Mittaus tapahtuu yleensä etuvastuksen avulla, myös vakiovirtageneraattoria käytetään. VIRTA JA JÄNNITE AC - Vaihtovirran mittaustekniikat eroavat suuresti eri valmistajien laitteiden välillä. Analogimittareissa käytetään yleisesti kuparitasasuuntaimia, joiden jännitehäviö on n. 0.1V ( vrt Ge n. 0.3 V ja Si n. 0.6 V ). Digitaalimittareissa tekniikat ovat valmistajakohtaisia. Myös vaihtosähkösuureen ilmoitustapa on erilainen, jotkin mittarit näyttävät vaihtosähkökomponentin keskiarvoa, toiset taasen tehollisarvon. Tämäkin pätee yleensä vain sinimuotoiselle vaihtovirralle. Pulssittaisella aaltomuodolla näyttämä voikin sitten olla jo melkeinpä mitä tahansa. - True RMS tarkoittaa, että mittarin näyttämä kertoo virran tai jännitteen tehollisarvon, ts. tästä arvosta voidaan laskea suoraan piiriin jäävä teho. Tällöinkin aaltomuodolla voi olla rajoituksia ja taajuusalue on yleensä alle 1 khz.

2 Huomioi mitatessa oikea AC / DC asetus. Tasasähköllä ei AC alueella näy yhtään mitään, ts. mittari näyttää nollaa, jotkin mittarit näyttävät jotain Vaihtosähköä mitatessa DC- alueella mittari voi näyttää jotain, tai pelkkää nollaa. YLEISMITTARISSA ON YLEENSÄ KOLME TAI NELJÄ MITTAJOHTIMEN PAIKKAA - COM, yhteinen paluujohto, MUSTA mittajohdin kytketään aina tähän liittimeen!! - V, Joskus ma, Jännitteen ja resistanssin mittauksessa tähän kytketään PUNAINEN mittajohdin - A, Virtamittauksessa tähän kytketään PUNAINEN mittajohto. HUOM! Jos mittajohdin on jännitemittauksen aikana virtamittausliittimessä, on seurauksena AINA oikosulku! Tästä seuraa joko mitattavan piirin tahi mittarin vaurioituminen!! ( ja kipinointiä ja savua! ) ÄLÄ MITTAA MITTALAITTEELLA, JONKA PARISTOT OVAT LOPPU! ( KAIKISSA MITTAREISSA ON INDIKAATTORI PARISTOJEN EHTYMISELLE ) JOIDENKIN MITTALAITTEIDEN VIRHE VOI OLLA JOPA SADAN PROSENTIN LUOKKAA ALIJÄNNITTEISENÄ!!! TARKISTA AINA MITTAJOHTIMIEN KUNTO! VIALLINEN ERISTYS VOI OLLA HENGENVAARALLINEN!! Tarkkuus: Analogimittarin tarkkuus ilmoitetaan yleensä prosentuaalisena maksimivirheenä mitta-alueen täydestä näyttämästä. Tämä tarkoittaa käytännössä seuraavaa: jos mittarin tarkkuudeksi ko. mitta-alueella on annettu +/- 3%,mitta alue on 0 100V,niin näyttämän ja todellisen arvon ero voi olla +/- 3V. Täten, jos mittari näyttää 50V,voi todellinen arvo olla 47 53V,jos 10V,niin todellinen 7 13V ja 100V,niin todellinen V Digitaalimittarin tarkkuus ilmoitetaan yleensä prosentuaalisen maksimivirheen ( mittausarvosta ) ja digitaalivirheen summana. +/- ( X % + X dgt ) Esimerkki: Tarkkuus +/- ( 2% + 3 dgt ). Tämä tarkoittaa sitä, että virhe voi olla maksimissaan 2% mittausarvosta ja lisäksi viimeinen numero voi heittää kolme digittiä. Jos esimerkissämme mittaustulos on 50.0V, niin tarkkuus on : 2% 50V:stä on 1V ja 3 digittiä on 0.3V (siis viimeinen numero voi heittää kolmella). Kokonaisvirheeksi saamme täten: +/- ( 1.0V + 0.3V ), eli suureen todellinen arvo on tällöin välillä V DIGITAL MULTIMETER V 2k 20k 200k 200 2M 200V 20V 2V 200mV 3A 300mA 30mA 3mA A COM V Kuva 1, Yleismittari

3 TASAJÄNNITEVIRTALÄHTEEN KÄYTTÖ Laboratoriokäyttöön tarkoitetussa tasajännitelähteessä on aina ainakin nämä kaksi säädettävää suuretta: - Jännite - Virtarajoitus JÄNNITE: - Tällä säädöllä säädetään virtalähteen antama syöttöjännite. Syöttöjännite pysyy vakiona kuormituksen muuttuessa. - Jos virtalähteestä yritetään ottaa enemmän virtaa, kuin virranrajoituksessa on määritelty, laskee jännite virranrajoituksen ohjaamana säädettyyn virta-arvoon, jolloin jännite putoaa. VIRTARAJOITUS: - Laboratoriovirtalähteissä on käytössä virtarajoitus, joka ylikuormitustilanteissa pudottaa jännitteen sellaiseen arvoon, jotta säädetty virtamäärä ei ylity. - Oikosulkutilanteessa jännite laskee täten nollaan. - ( Varoketyyppisessä ylivirtasuojauksessa virtapiiri katkaistaan kokonaan ylikuormitustilanteessa, jolloin se täytyy erikseen kuitata päälle tai sulakkeen kyseessä ollen vaihtaa koko sulake. ) - Virranrajoitusarvon saaminen näyttöön vaatii yleensä erillisen painikkeen käyttöä. MITTARIT: - Laboratoriovirtalähteissä on yleensä ainakin yksi mittari. Myös joka suureelle voi olla oma mittarinsa. Ellei joka suureelle ole omaa mittaria, on virtalähteessä yleensä valintakytkin, jolla haluttu suure saadaan näyttöön. MAADOITUS - Laboratoriovirtalähteen runko on yleensä suojamaadoitettu. - Laboratoriovirtalähteen lähtö on runkoon ja täten verkkomaahan nähden KELLUVA, ts, ei ole yhteyttä runkoon eikä sähköverkon maadoitukseen. - Täten laboratoriovirtalähteitä voidaan kytkeä sarjaan suuremman jännitteen aikaansaamiseksi. - MUISTA: Suojajännite DC = alle 120V, älä ylitä tätä sarjaankytkennöillä!! AC:llä se on vain 50V!! KIINTEÄT LÄHDÖT - Laboratoriovirtalähteissä on usein myös kiinteitä lähtöjännitteitä. Operaatiovahvistinkäyttöön soveltuvat +/- 12 ja +/- 15V ovat yleisimmät U METER V / A Meter V A U 12.0 I V A VOLTAGES AMPERES + - Outputs 0-30V / 2A Kuva 2, Laboratorioteholähde

4 TYÖN TAVOITE Tavoitteena on tutustua yleisimpiin mittauksiin, joissa yleismittaria voi soveltaa sekä tutustua käytännössä Ohmin ja Kirchoffin lakeihin. Toisena päätavoitteena on mittauspöytäkirjan laatiminen. ESITEHTÄVÄ Tutustu mittauslaboratorion turvaohjeisiin! TYÖSSÄ 1. TARVITTAVAT KOMPONENTIT JA VÄLINEET Työn suorittamisessa tarvittavat komponentit ja välineet: Digitaalinen yleismittari Käytetyn yleismittarin käyttöohjekirja ( Datatiedot ) Tasajännitelähde Koekytkentäalusta Mittajohtimia Vastuksia; 10 k, 22 k ja 47 kω TYÖN SUORITUS 1. Jännitteen ja virran mittaus Toteuta kuvan 1 mukainen kytkentä kytkentäalustalle Kuva 3, työn 1 kytkentä Säädä virtalähteen lähtöjännite tasan V:iin. Mittaa jännite yleismittarilla 1.1 Mittaa kytkennästä kaikkien vastusten ( R1, R2 ja R3 ) yli jäävä jännite 1.2 Mittaa kytkennästä kaikkien vastuksien ( R1, R2 ja R3 ) läpi menevä virta Etsi käytetyn mittalaitteen datatiedot 1.3 Mikä oli mittausten tarkkuus ( ± V ) mittauksissa 1.1? 1.4 Mikä oli mittausten tarkkuus ( ± A ) mittauksissa 1.2? MUISTA KUITTAUTTAA MITTAUSPÖYTÄKIRJA!!

5 TYÖ 2, TASASUUNTAUS ja OSKILLOSKOOPPI TYÖN TAVOITE Tutustua diodin peruskytkentöihin tasasuuntaimena Oskilloskoopin käyttö MUISTA! Elektrolyyttikondensaattorin oikea napaisuus! Räjähdysvaara! vain tasasähköön ja oikein päin!! YLEISTÄ: Oskilloskoopin käyttöohjeita: TYÖSSÄ 2. TARVITTAVAT KOMPONENTIT JA VÄLINEET Työn suorittamisessa tarvittavat komponentit ja välineet: Oskilloskooppi Signaaligeneraattori Koekytkentäalusta Mittajohtimia Vastus 1,2 k Piidiodi 1N4148 tai 1N4001 1N4007 Kondensaattori 22 F, 47 F (elkoja) H U O M!!! KAIKISSA OSKILLOSKOOPPIKUVISSA ON OLTAVA NÄKYVISSÄ JÄNNITE- JA AIKA-ASTEIKKO JA LISÄKSI JÄNNITTEEN NOLLATASO!!!!!!! TYÖN SUORITUS Kuva 4, työn 2.1 kytkentä

6 2.1 Tee kuvan 4 mukainen kytkentä diodilla 1N4148 tai 1N400X. Syötä signaaligeneraattorista 100 Hz siniaaltoa, jonka amplitudi on 8 Vpp, offset nollassa. Piirrä tulo- ja lähtöjännite kuvaan 5. Miten signaalille on käynyt syöttöön verrattuna? Kuva 5, Työn 2.1 oskilloskooppikuva 2.2 Kytke 22 F kondensaattori kytkennässä vastuksen rinnalle kuvan 6 mukaisesti. Syötä signaaligeneraattorista 100 Hz siniaaltoa, jonka taso on 8 Vpp, offset nollassa. Piirrä tulo- ja lähtöjännite kuvaan 7 Kuva 6, töiden 2.2 ja 2.3 kytkentä Kuva 7, työn 2.2 oskilloskooppikuva 2.3 Muuta kondensaattoriarvoksi 47uF. Mikä muutos ulostulojännitteessä tapahtui?

7 LABORAATIO 3 LOISTEHON KOMPENSOINTI TYÖN TAVOITE Työssä harjoitellaan mittaamaan tehokerroin oskilloskoopilla ja mitoittamaan loistehon kompensoinnin vaatima kompensointikondensaattori TYÖSSÄ TARVITTAVAT KOMPONENTIT JA VÄLINEET - 24 VAC virtalähde ( Mittapöydissä valmiina ) - Oskilloskooppi - Mittavastus 1 Ω - Opettajan antama kuorma - Mitoitettava kompensointikondensaattori - MITTAUSYMPÄRISTÖNÄ FYSIIKAN LABORATORIO / MITTAUSPÖYDÄT!!!!!! YLEISTÄ: Ohjeet taajuuskompensoinnin mitoittamiseksi: Virta mitataan jännitehäviönä vastuksen Rmitt yli Jännite mitataan kuvitellu sähkölaitteen, eli L1R1 yli Tehollisen virran ja jänniteen saa kaavojen 5 ja 6 avulla Vaihekulma saadaan mitattua virran ja jännitteen vaihe-erona 1. Laske vaihekulma ( kaava 1 ) 2. Laske virran induktiivinen osio ( kaava 2 ) 3. Kompensoituna, eli resonanssissa, Ic on yhtäsuuri, kuin IL, joten mitoita Ccomp siten, että Ic = IL ( kaavat 3 ja 4 ) KAAVAT: ( 1 ) ( 2 ) ( 3 ) ( 4 ) ( 5 ) ( 6 )

8 TYÖN SUORITUS Kytkentään on laitettu valmiiksi kuorma, mittavastus ja oskilloskooppi. Oskilloskoopin mittamaa on molemmilla kanavillla sama, joten tästä johtuen mittakanava 2 on invertoitu Käyttöjännite: 0 24 VAC / 50 Hz Tehtävänä on mitoittaa kytkentään sopiva kompensointikondensaattori Ccomp Kuva 8: Työn 3 kytkentä

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. PIHTIVIRTAMITTARI AC/DC Malli Kaise 42.7660 E4204570

KÄYTTÖOPAS. PIHTIVIRTAMITTARI AC/DC Malli Kaise 42.7660 E4204570 KÄYTTÖOPAS PIHTIVIRTAMITTARI AC/DC Malli Kaise 42.7660 E4204570 Sisällysluettelo: 1. Johdanto a. Yleistä b. Erikoisominaisuudet c. Pakkauksesta purkaminen ja tarkastus 2. Tekniset tiedot a. Yleiset tekniset

Lisätiedot

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä. 123 Turvallisuus Tämä symboli toisen symbolin, liittimen tai käyttölaitteen vieressä ilmaisee, että käyttäjän on katsottava oppaasta lisätietoja välttääkseen loukkaantumisen tai mittarin vaurioitumisen.

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan analogisen ja digitaalisen yleismittarin tärkeimmät erot ja niiden suorituskyvyn rajat oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden

Lisätiedot

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita. FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Amprobe PM51A. Käyttöohje

Amprobe PM51A. Käyttöohje Amprobe PM51A Käyttöohje 1. LCD-näyttö 2. Kiertokytkin, jolla valitaan haluttu mittaustoiminto sekä sammutetaan ja käynnistetään laite 3. SELECT-nappi, jolla valitaan haluttu mittaus (toiminto riippuu

Lisätiedot

Amprobe AM-510. Käyttöohje ~ 1 ~

Amprobe AM-510. Käyttöohje ~ 1 ~ Amprobe AM-510 Käyttöohje ~ 1 ~ Rajoitettu takuu ja rajoitettu vastuu Tämän Amprobe-tuotteen taataan olevan vapaa raaka-aine ja valmistusvioista normaalisti käytettynä ja huollettuna. Amprobe AM-510:n

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Laitteita - Yleismittari

Laitteita - Yleismittari Laitteita - Yleismittari Yleistyökalu mittauksissa Yleensä digitaalisia Mittaustoimintoja Jännite (AC ja DC) Virta (AC ja DC) Vastus Diodi Lämpötila Transistori Kapasitanssi Induktanssi Taajuus 1 Yleismittarin

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE TR-87 Eristysvastus- / yleismittari TRIFITEK

KÄYTTÖOHJE TR-87 Eristysvastus- / yleismittari TRIFITEK KÄYTTÖOHJE TR-87 Eristysvastus- / yleismittari TRIFITEK 1) TURVALLISUUS 2 Käyttöohjeessa käytettyjen ilmaisujen merkitys VAROITUS HUOMIO ilmaisee olosuhteita tai toimintoja, jotka voivat johtaa vakaviin

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.

Lisätiedot

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Sähkötekniikka NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella vaihtovirtaa!

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Miniyleismittari kosketuksettomalla jänniteilmaisimella (NCV) Malli EX330

KÄYTTÖOPAS. Miniyleismittari kosketuksettomalla jänniteilmaisimella (NCV) Malli EX330 KÄYTTÖOPAS Miniyleismittari kosketuksettomalla jänniteilmaisimella (NCV) Malli EX330 Johdanto Extech EX330 -yleismittarin tarjoamat mittaukset/testaukset ovat vaihto- ja tasajännite, vaihto- ja tasavirta,

Lisätiedot

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.

Lisätiedot

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,

Lisätiedot

Oyj. Yleiselektroniikka MS8221D KANNETTAVA DIGITAALINEN YLEISMITTARI SUOMENKIELINEN KÄYTTÖOHJE

Oyj. Yleiselektroniikka MS8221D KANNETTAVA DIGITAALINEN YLEISMITTARI SUOMENKIELINEN KÄYTTÖOHJE MS8221D KANNETTAVA DIGITAALINEN YLEISMITTARI SUOMENKIELINEN KÄYTTÖOHJE 1. YLEISIÄ OHJEITA Tämä mittari täyttää IEC1010-standardin elektronisia mittalaitteita koskevat määräykset per CAT II / ympäristöhaittaluokka

Lisätiedot

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

Sähköiset koestimet 22

Sähköiset koestimet 22 22 Sähköiset koestimet SÄHKÖISET KOESTIMET TALO- JA SÄHKÖTEKNIIKKA Oikea sähköinen koestin joka käyttöön Johdanto tarjoaa yleiskuvan sähköisistä koestintyypeistä ja niiden käyttöalueista. Käyttöalueet

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0

KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0 KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69 v 1.0 S&A MATINTUPA - WWW.MITTARIT.COM - 2009 1 1) 2/4mm testimittapäät (4mm mittapäät irroitettavissa) 2) Punainen mittapää, ( + / L ) kaikissa toiminnoissa 3) Musta

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin. VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN

SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN FYSP107 / K3 Sähkösuureiden mittaaminen yleismittarilla - 1 - FYSP107 / K3 YLEISMITTARILLA SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan digitaalisen yleismittarin suorituskyvyn rajat oppia

Lisätiedot

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

DT-105 KÄYTTÖOHJE Sivu 1/5 DT-105 KÄYTTÖOHJE LUE KÄYTTÖOHJE HUOLELLISESTI ENNEN MITTARIN KÄYTTÖÖNOTTOA TULOSIGNAALIEN SUURIMMAT SALLITUT ARVOT

DT-105 KÄYTTÖOHJE Sivu 1/5 DT-105 KÄYTTÖOHJE LUE KÄYTTÖOHJE HUOLELLISESTI ENNEN MITTARIN KÄYTTÖÖNOTTOA TULOSIGNAALIEN SUURIMMAT SALLITUT ARVOT DT-105 KÄYTTÖOHJE Sivu 1/5 DT-105 KÄYTTÖOHJE LUE KÄYTTÖOHJE HUOLELLISESTI ENNEN MITTARIN KÄYTTÖÖNOTTOA 1. TURVAOHJEET Toiminto V AC V DC ma DC Resistanssi Ω TULOSIGNAALIEN SUURIMMAT SALLITUT ARVOT Maksimi

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä Esittely VT30 mittaa AC-jännitteitä 690 V ja DC-jännitteitä 690 V asti, LCD-näyttö, portaittainen jännitenäyttö, positiivisen ja negatiivisen napaisuuden näyttö, sekä kiertosuunnan osoitus. Lisäksi jatkuvuuden

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen

Lisätiedot

TRMS Yleismittari langattomalla tiedonsiirrolla

TRMS Yleismittari langattomalla tiedonsiirrolla Käyttöohje TRMS Yleismittari langattomalla tiedonsiirrolla Malli EX542 Johdanto Tämä mittari soveltuu AC/DC-jännite-, AC/DC-virta-, resistanssi-, kapasitanssi-, sähkövirran ja signaalien taajuusmittauksiin,

Lisätiedot

DVM851 KÄYTTÖOPAS. Tuotenro: 550028

DVM851 KÄYTTÖOPAS. Tuotenro: 550028 DVM851 KÄYTTÖOPAS Tuotenro: 550028 Käyttöopas YLEISMittarin osat DVM851 on paristoilla toimiva, käsikäyttöinen 3½ yleismittari, jolla mittaat vaihto- ja tasajännitemittaukset, vaihto- ja tasavirtamittaukset,

Lisätiedot

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

Käyttöohje Malli 380942 True RMS AC/DC 30A Mini Pihtimittari

Käyttöohje Malli 380942 True RMS AC/DC 30A Mini Pihtimittari Käyttöohje Malli 380942 True RMS AC/DC 30A Mini Pihtimittari Johdanto Onnittelemme Extech 380942 DC/AC Pihtimittarin valinnasta. Mittari on testattu ja kalibroitu tehtaalla ja käyttöohjeiden ohjeita noudattamalla

Lisätiedot

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi 31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde

Lisätiedot

Sähköopin kolme perussuuretta

Sähköopin kolme perussuuretta Sähköopin kolme perussuuretta Suure Tunnus Yksikkö Yksikön lyhenne Jännite U Voltti V Sähkövirta I Ampeeri A Resistanssi R Ohmi Ω Jännite on kahden pisteen välinen sähköinen potentiaaliero. Jännite saa

Lisätiedot

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin

Lisätiedot

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle

Lisätiedot

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energian hallinta Energiamittari Malli EM23 DIN Tuotekuvaus Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energiamittari Hetkellissuureiden näyttö: 3 numeroa Energiamittaukset: 7 numeroa 3-vaihesuureet: W, var, vaihejärjestys

Lisätiedot

Fluken 1587 FC- ja 1577- eristysvastus-/yleismittarit

Fluken 1587 FC- ja 1577- eristysvastus-/yleismittarit TEKNISET TIEDOT Fluken 1587 FC- ja 1577- eristysvastus-/yleismittarit Tehokas eristysvastus-/yleismittari Fluke 1587 FC:ssa ja Fluke 1577:ssa on digitaalinen eristysvastusmittari ja digitaalinen true-rms-yleismittari

Lisätiedot

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5)

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA _Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. TEKNISET TIEDOT 2. MALLIN KUVAUS 3. TOIMINNON KUVAUS 4. UUDELLEENKÄYTTÖOHJEET 5. KÄÄMITYKSEN TARKASTUS 1. TEKNISET

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

Pihtimittareiden perusteet

Pihtimittareiden perusteet Pihtimittareiden perusteet Mikä pihtimittari on ja mitä sillä voi tehdä? Mitä mittauksia pihtimittarilla voi tehdä? Kuinka saan pihtimittarista täyden hyödyn irti? Mikä pihtimittari sopii parhaiten käyttöympäristööni?

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

Elektroniikan alkeita lyhyt versio

Elektroniikan alkeita lyhyt versio Elektroniikan alkeita lyhyt versio Elektroniikka Elektroniikka on oppia elektronien liikkeestä. Kaikki olemassa oleva aine muodostuu atomeista. Atomi puolestaan muodostuu ytimestä, jossa on positiivisesti

Lisätiedot

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

M2A.1000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it

M2A.1000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it M2A.000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 2 Ω 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 7 6 8 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille Kaiutintasoinen

Lisätiedot

2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY)

2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriöt ja mittaaminen 2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriötyypit sähkömagneettisesti kytkeytyvät puutteellinen kotelointi huonot liitokset puutteelliset suodatukset kapasitiivisesti

Lisätiedot

Hegetest Wire Detector Pulssitesteri

Hegetest Wire Detector Pulssitesteri Hegetest Wire Detector Pulssitesteri Toiminta- ja käyttöohje: Hegetest Wire Detector on uusi laite johtimien tutkimiseen. Tällä laitteella voit yhdellä kytkennällä todeta kaapelista kuusi sen eri tilaa:

Lisätiedot

Amprobe AM-500. Käyttöohje ~ 1 ~

Amprobe AM-500. Käyttöohje ~ 1 ~ Amprobe AM-500 Käyttöohje ~ 1 ~ Rajoitettu takuu ja rajoitettu vastuu Tämän Amprobe-tuotteen taataan olevan vapaa raaka-aine ja valmistusvioista normaalisti käytettynä ja huollettuna. Amprobe AM-500:n

Lisätiedot

Perusmittalaitteet 2. Yleismittari Taajuuslaskuri

Perusmittalaitteet 2. Yleismittari Taajuuslaskuri Mittaustekniikan perusteet / luento 4 Perusmittalaitteet 2 Digitaalinen yleismittari Yleisimmin sähkötekniikassa käytetty mittalaite. Yleismittari aajuuslaskuri Huomaa mittareiden toisistaan poikkeaat

Lisätiedot

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström PIIRIANAYYSI Harjoitustyö nro 7 Kipinänsammutuspiirien mitoitus Mika emström Sisältö 1 Johdanto 3 2 RC-suojauspiiri 4 3 Diodi suojauspiiri 5 4 Johtopäätos 6 sivu 2 [6] Piirianalyysi Kipinänsammutuspiirien

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

HQ-PURE150/12 (F) HQ-PURE150/24 (F) 150 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI

HQ-PURE150/12 (F) HQ-PURE150/24 (F) 150 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI SUOMI KÄYTTÖOPAS HQ-PURE150/12 (F) HQ-PURE150/24 (F) 150 WATIN DC-AC SINIAALTOINVERTTERI LUE OHJEET ENNEN KÄYTTÖÄ! Hyödylliset sovellukset Kannettavat, radiot, pienet televisiot, VCR-nauhurit, DVD-soittimet,

Lisätiedot

KÄYTTÖ- OHJE TRIFITEK TR-57

KÄYTTÖ- OHJE TRIFITEK TR-57 KÄYTTÖ- OHJE TRIFITEK TR-57 1) TURVALLISUUS 1 Käyttöohjeessa käytettyjen ilmaisujen merkitys VAROITUS HUOMIO ilmaisee olosuhteita tai toimintoja, jotka voivat johtaa vakaviin vammoihin tai kuolemaan. ilmaisee

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

534023 Yleismittari, digitaalinen Käyttöohje

534023 Yleismittari, digitaalinen Käyttöohje Tevella Oy 1. Turvallisuusvarotoimet Tämä tuote noudattaa seuraavia Euroopan yhteisön direktiivejä: 2004/108/EC (Electromagnetic Compatibility) ja 2006/95/EC (Low Voltage) kuten muokattu 2004/22EC (CE-Marking).

Lisätiedot

Fluke 370 FC -sarjan langattomat True-RMS AC/DC -pihtimittarit

Fluke 370 FC -sarjan langattomat True-RMS AC/DC -pihtimittarit TEKNISET TIEDOT Fluke 370 FC -sarjan langattomat True-RMS AC/DC -pihtimittarit Fluken uusi 370 FC -sarja (376 FC, 375 FC ja 374 FC) tekee vianhausta entistä tehokkaampaa. iflex -lenkkivirtapihti helpottaa

Lisätiedot

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä. Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,

Lisätiedot

SÄHKÖINEN KOETIN AJOLANKOJEN TESTAAMISEEN

SÄHKÖINEN KOETIN AJOLANKOJEN TESTAAMISEEN SÄHKÖINEN KOETIN AJOLANKOJEN TESTAAMISEEN VISUAALINEN JA AKUSTINEN DC-jännitteenkoetin, jossa on indusoituneen vaihtojännitteen ilmaisu 82 www.sofamel.com SÄHKÖISET KOETTIMET AJOLANKOJEN TESTAAMISEEN DC-jännitteenkoetin,

Lisätiedot

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä S-18.18 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 1. Vastaa lyhyesti: a) Mitä on kohina (yleisesti)? b) Miten määritellään kohinaluku? c) Miten / missä syntyy raekohinaa? Vanhoja tenttitehtäviä

Lisätiedot

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,

Lisätiedot

M2A.2000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it

M2A.2000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it M2A.2000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille High Level -kaiutintasoinen

Lisätiedot

S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A Tentti

S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A Tentti S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A Tentti 15.12.06 / Kärhä Tehtävät 1-2 käsittelevät luentoja ja ne hyvitetään vuoden 2006 luentokuulustelupisteiden perusteella. Tehtävät 3-5 käsittelevät laboratoriotöitä

Lisätiedot

TUTUSTU OHJEESEEN ENNEN VASTUKSEN ASENNUSTA! Jos uusi vastus palaa heti asennettaessa, koska ohjetta ei ole luettu, UUTTA EI SAA ILMAISEKSI.

TUTUSTU OHJEESEEN ENNEN VASTUKSEN ASENNUSTA! Jos uusi vastus palaa heti asennettaessa, koska ohjetta ei ole luettu, UUTTA EI SAA ILMAISEKSI. TUTUSTU OHJEESEEN ENNEN VASTUKSEN ASENNUSTA! Jos uusi vastus palaa heti asennettaessa, koska ohjetta ei ole luettu, UUTTA EI SAA ILMAISEKSI. Sytytysvastuksen ja jännitteen kontrollointi Sytytysvastus tarkistetaan

Lisätiedot

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

10. Kytkentäohje huonetermostaateille

10. Kytkentäohje huonetermostaateille . Kytkentäohje huonetermostaateille TERMOSTAATTIE JA TOIMILAITTEIDE KYTKETÄ JA KYT KE TÄ KO TE LOI HI 2 1 2 2 1 WehoFloor-termostaatti 3222 soveltuvaa kaapelia 3 1, mm 2. joh timet keskusyk sikköön käsikirjassa

Lisätiedot

A / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter )

A / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter ) A / D - MUUNTIMET A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter ) H. Honkanen Muuntaa analogisen tiedon ( yleensä jännite ) digitaalimuotoon. Lähtevä data voi olla sarja- tai rinnakkaismuotoista.

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

45 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

45 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 () Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,

Lisätiedot