toy taloustutkimus oy

Transkriptio

1 toy taloustutkimus oy OPTINEN TYÖTERVEYSHUOLTO/ Optikot, työterveyshoitajat ja työfysioterapeutit Optisen Alan tiedotuskeskus Lokakuu 2004

2 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista. Jari Rainio Outi Siltala

3 Optinen työterveyshuolto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Tutkimuksen tavoite Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä Otos Kenttätyö Tietojen käsittely YHTEENVETO OPTIKOT Vastaajien taustatiedot Optikkopalveluiden käyttö Optikon rooli Optikkopalveluiden määrä työterveyshuollossa Yhteistyön toimivuus Työterveyshoitajien kyky hallita työnäkemiseen liittyvät asiat Toiveet yhteistyön ja työnäköpalveluiden kehittämisestä TYÖTERVEYSHOITAJAT Vastaajien taustatiedot Työterveyshuoltopalveluiden käyttö Optikon rooli Optikkojen käyttäminen työnäkemisen asiantuntijatehtävissä Yhteistyön toimivuus Optikkojen kyky hallita työnäkemiseen liittyvät asiat Toiveet yhteistyön ja työnäköpalveluiden kehittämisestä TYÖFYSIOTERAPEUTIT Vastaajien taustatiedot Työfysioterapeuttien tarjoamien palveluiden käyttö Optikon rooli Optikkojen käyttäminen työnäkemisen asiantuntijatehtävissä Yhteistyön toimivuus Optikoiden kyky hallita työnäkemiseen liittyvät asiat Toiveet yhteistyön ja työnäköpalveluiden kehittämisestä Toiveet työnäköpalveluiden lisäämisestä/laajentamisesta työterveyshuollossa Avoimet vastaukset (LIITTEET 1, 2 ja 3) Atk-taulukot Kyselylomakkeet (3 kpl) Luotettavuusrajataulukko Taloustutkimus Oy/ lokakuu 2004/ JR/ OS T-3031

4 Optinen työterveyshuolto / Optikot, työterveyshoitajat ja työfysioterapeutit 1 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Optisen Alan Tiedotuskeskuksen toimeksiannosta. Tutkimuksen suunnittelussa on alun perin ollut mukana myös Helsingin ammattikorkeakoulun optometrian koulutusohjelman opettaja ja opiskelija. 1.1 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää optikoiden työterveyshuollolle tarjoamia palveluita ja optikoiden käyttöä työterveyshuollon asiantuntijoina. Optikoilta, työterveyshoitajilta ja työfysioterapeuteilta tiedusteltiin lisäksi optikon roolista työnäkemisen asiantuntijana sekä yhteistyön sujuvuudesta työterveyshuollon, optikoiden ja asiakasyritysten kesken. 1.2 Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä Tutkimus toteutettiin tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina (CATI) sellaisten työnäkemiseen erikoistuneiden optikoiden, jotka ovat käyneet Työterveyslaitoksen optoergonomiakurssin sekä työterveysasioiden parissa työskentelevien ja optikoiden palveluita käyttävien työterveyshoitajien ja työfysioterapeuttien keskuudessa. 1.3 Otos Tutkimuksen tilaaja toimitti Taloustutkimukselle rekisterin työnäkemiseen erikoistuneista optikoista Suomessa, listan maassamme toimivista työterveysasemista sekä rekisterin Suomessa toimivista työfysioterapeuteista, joiden pohjalta muodostettiin tutkimuksen otos. Haastatteluja tehtiin kaiken kaikkiaan 150 kpl, josta kullekin kohderyhmälle 50 haastattelua. 1.4 Kenttätyö Kenttätyö tehtiin optikoiden ja työterveyshoitajien osalta välisenä aikana. Työfysioterapeuttien haastattelut suoritettiin Haastattelut teki kaksi Taloustutkimus Oy:n koulutettua haastattelijaa. 1.5 Tietojenkäsittely Atk-tulostus on tehty Taloustutkimus Oy:n laitteistoilla ja ohjelmistoilla. Tulostuksessa on käytetty T-testiä, joka testaa kunkin taulukoidun muuttujan kohdalla, poikkeaako tulos muista vastaajista enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Tähti (*) luvun vieressä osoittaa, että ero on merkitsevä. Yhteenvedossa tuloksia on tarkasteltu kunkin tutkimusryhmän kohdalla vain kaikkien vastaajien osalta, koska tilastollisesti luotettavia taustaryhmittäisiä vertailuja ei voida tehdä liian alhaisten vastaajamäärien takia (n< 20). Taloustutkimus Oy/ lokakuu 2004/ JR/ OS T-3031

5 Optinen työterveyshuolto / Optikot, työterveyshoitajat ja työfysioterapeutit 2 Tutkimuksen tulokset esitellään tässä raportissa siten, että ensin käydään läpi optikoille tehdyn kyselyn tulokset graafisine kuvineen, sen jälkeen työterveyshoitajille esitetyt kysymykset kuvineen ja lopussa työfysioterapeuteille suunnatut tutkimustulokset. Avointen kysymysten vastaukset löytyvät tämän raportin lopusta liitteenä (ks. liitteet 1,2 ja 3). Taloustutkimus Oy/ lokakuu 2004/ JR/ OS T-3031

6 Optinen työterveyshuolto / Optikot, työterveyshoitajat ja työfysioterapeutit 3 2. YHTEENVETO Neljä työterveysasemaa ja 20 yksittäistä asiakasyritystä/yhteisöä (mediaani) käyttää optikkojen arvioiden mukaan heidän palveluja. Työterveyshoitajat puolestaan arvioivat, että kaksi optikkoliikettä (mediaani) tekee työterveyshuoltoon liittyvää yhteistyötä heidän kanssaan. Vastaava hoitajien arvio heidän palveluita käyttävistä asiakasyritysten määrästä on seitsemän (mediaani). Keskimäärin kaksi optikkoliikettä tekee työterveyshuoltoon liittyvää yhteistyötä työfysioterapeuttien kanssa. Työfysioterapeuttien arvion mukaan 17 (mediaani) yksittäistä asiakasyritystä/yhteisöä käyttää heidän tarjoamia palveluita. Sekä optikoiden, työterveyshoitajien että työfysioterapeuttien mielestä väittämä optikkoa tarvitaan työnäkemisen asiantuntijana työterveyshuollossa kuvaa optikon roolia selvästi paremmin kuin väittämä optikko voi toimia asiantuntijajäsenenä työterveyshuollon työryhmissä. Optikot tekevät omien sanojensa mukaan työterveyshuollossa eniten asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa liittyen erityistyölaseihin (ka. 3,20) sekä muihin optoergonomiaan liittyviin asioihin (ka. 2,74), näöntutkimuksia ja lausuntoja erityistyölasien tarpeesta (ka. 2,60) ja optisten suojalasien valmistusta (ka. 2,40). Vähiten optikot kertovat tutkivansa ja arvioivansa valaistusta työpaikoilla (ka. 1,34) sekä tekevänsä kirjallisia lausuntoja työpisteiden optoergonomiasta (ka. 1,38). Työterveyshoitajat sanovat käyttävänsä optikkoja eniten näöntutkimuksissa ja lausunnoissa erityistyölasien tarpeesta (ka. 3,12) sekä asiakkaiden (ka. 2,86) ja työterveyshuollon ammattiryhmien (ka. 2,48) ohjauksessa ja neuvonnassa erityistyölaseihin liittyvissä asioissa. Kaikkein vähiten hoitajat käyttävät optikkoja työpaikkaselvityksiin liittyvissä toimenpiteissä eli valaistuksen tutkimiseen ja arviointiin työpaikoilla (ka. 1,20), asiakasyritysten työpisteisiin ja niiden mitoitukseen paikanpäällä tutustumiseen (ka.1,32) sekä kirjallisten lausuntojen tekemiseen työpisteiden optoergonomiasta ja parannustoimenpide-ehdotusten tekemiseen työpaikkaselvityksiin liittyen (molemmat ka. 1,34). Työfysioterapeutit käyttävät optikoiden palveluita samansuuntaisesti kuin työterveyshoitajat. Kaikista työnäkemisen asiantuntijatehtävistä työfysioterapeutit käyttävät optikkoa eniten näöntutkimuksissa ja tehtäessä lausuntoja erityistyölasien tarpeesta (ka. 2,50) sekä asiakkaiden ohjauksessa ja neuvonnassa erityistyölaseihin liittyen (ka. 2,30). Kuten työterveyshoitajatkin, kaikkein vähiten työfysioterapeutit käyttävät optikkoja kaikissa neljässä työpaikkaselvityksiin liittyvissä toimenpiteissä eli valaistuksen tutkimisessa ja arvioinnissa työpaikoilla (ka. 1,16), kirjallisten lausuntojen tekemisessä työpisteiden optoergonomiasta (ka. 1,20), parannustoimenpide-ehdotusten tekemissä työpaikkaehdotuksiin liittyen (ka. 1,22) sekä tutustuttaessa asiakasyritysten työpisteisiin paikanpäällä ja mitoitettaessa niitä (keskiarvo 1,30). Taloustutkimus Oy/ lokakuu 2004/ JR/ OS T-3031

7 Optinen työterveyshuolto / Optikot, työterveyshoitajat ja työfysioterapeutit 4 Optikoiden mielestä yhteistyö asiakasyritysten kanssa (ka. 2,91) toimii hieman paremmin kuin työterveyshuollon kanssa (ka. 2,80). Työterveyshoitajat arvioivat yhteistyön toimivan optikoiden kanssa (ka. 3,12) selvästi paremmin kuin mitä työfysioterapeutit arvioivat sen (ka. 2,52) omalta osaltaan sujuvan. Arvioidessaan optikkoliikkeiden ja asiakasyritysten välisen yhteistyön toimivuutta, sekä työterveyshoitajien (ka. 2,67) että työfysioterapeuttien (ka. 2,53) antamien arvosanojen keskiarvo jää hyvän alapuolelle. Työterveyshoitajat arvioivat, että optikot hallitsevat työnäkemiseen liittyvät asiat (ka. 3,36) erittäin hyvin, mutta myös työfysioterapeutit arvostavat optikoiden ammattitaidon korkealle (ka. 2,91). Optikot eivät puolestaan arvosta työterveyshoitajien kykyjä ko. asiassa kovin korkealle (ka. 2,18). Kaikki kolme ammattiryhmää toivovat, että yhteistyötä lisättäisiin nykyisestä; toiveena on yhteiset keskustelut, palaverit ja tapaamiset. Optikot, työterveyshoitajat ja työfysioterapeutit toivovat myös yhteisiä koulutus- ja informaatiotilaisuuksia lisää. Yhteistyö tulisikin optikoiden ja työterveyshoitajien mielestä aloittaa jo opintojen aikana, josta olisi luonnollista jatkaa eteenpäin. Lisäksi optikot haluaisivat tehdä nykyistä enemmän ikäkausi-/näöntarkastuksia työpaikoilla sekä tarkistaa työpisteiden valaistusolosuhteita. Vastaavasti työterveyshoitajien ja työfysioterapeuttien toiveena on, että optikot/optikkoliikkeet esittäytyisivät nykyistä aktiivisemmin heille ja antaisivat spontaanimmin toimenpide-ehdotuksia työterveyshuoltoon. Työterveyshoitajat ja työfysioterapeutit haluaisivat myös optikoiden voivan osallistua työpisteiden valaistusten suunnitteluun työpaikoilla nykyistä enemmän, ja toisaalta he haluaisivat myös itse saada koulutusta työnäkemisestä ja opastusta valaistuksen suunnitteluun työpaikoilla. Työfysioterapeuttien toivelistalla ovat lisäksi käytännön toimintamalleista ja pelisäännöistä sopiminen yhdessä optikoiden kanssa (mm. erityistyönäkö-/suojalasien myöntämisperusteisiin liittyvät ohjeet). Taloustutkimus Oy/ lokakuu 2004/ JR/ OS T-3031

8 Optinen työterveyshuolto / Optikot 5 3. OPTIKOT 3.1.Vastaajien taustatiedot Optikoilta tiedusteltiin aluksi, minkälaisessa toimipaikassa he työskentelevät ja missä läänissä kyseinen toimipaikka sijaitsee. Lisäksi heiltä kysyttiin, kuinka monta vuotta he ovat toimineet työnäkemisen asiantuntijana ja minä vuonna he ovat suorittaneet Työterveyslaitoksen optoergonomiakurssin. Enemmistö (78 %) optikoista työskentelee jonkin ketjun jäsenliikkeessä joka viidennen työskennellessä itsenäisessä optikkoliikkeessä. Vain yksi optikko ilmoittaa työskentelevänsä jossakin muussa liikkeessä. Lähes puolet optikoista kertoo toimipaikkansa sijaitsevan pääkaupunkiseudulla, kun taas vajaa viidennes työskentelee muualla Etelä-Suomen läänissä. Länsi-Suomen läänissä työskentelee joka kolmas tutkimukseen vastannut optikko ja vain yksi optikko ilmoittaa toimivansa Itä-Suomen läänin alueella. Optikoista 46 % on toiminut työnäkemisen asiantuntijana 5-15 vuotta ja joka kolmas alle 5 vuoden ajan. Reilu viidennes kertoo toimineensa ko. asiantuntijana yli 15 vuotta. Neljä optikkoa kymmenestä on suorittanut Työterveyslaitoksen optoergonomiakurssin vuosien välisenä aikana, kun taas noin joka viides sanoo suorittaneensa kyseisen tutkinnon joko vuosina , tai vuonna Seuraavalla sivulla esitetään tutkimukseen vastanneiden optikoiden taustatiedot graafisesti. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

9 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Optikot, n = 50 Toimipaikka, jolla työskentelee: Jonkin ketjun jäsenliike 78 Itsenäinen optikkoliike 20 Muu 2 Toimipaikan sijainti: Pääkaupunkiseudulla 46 Muualla Etelä-Suomen läänissä 18 Länsi-Suomen läänissä 34 Itä-Suomen läänissä 2 Oulun läänissä 0 Lapin läänissä 0 Toiminut työnäkemisen asiantuntijana: Alle 5 vuotta vuotta 46 Yli 15 vuotta Työterveyslaitoksen optoergonomiakurssin suoritusvuosi: % Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Optikot Optisen Alan Tiedotuskeskus

10 Optinen työterveyshuolto / Optikot Optikkopalveluiden käyttö Optikoita pyydettiin arvioimaan, kuinka monta työterveysasemaa ja yksittäistä asiakasyritystä/- yhteisöä käyttää heidän palveluita. Työterveysasemat Keskimäärin seitsemän työterveysasemaa käyttää optikkojen arvioiden mukaan heidän palveluja. Koska muutama optikko on arvioinut kymmenien työterveysasemien käyttävän heidän palveluitaan, kuvaa mediaani (tässä: 4 työterveysasemaa) paremmin totuutta (ts. jos jakauma sisältää selvästi muista poikkeavia arvoja, niin mediaani soveltuu keskiarvoa paremmin jakauman keskikohtaa mittaavaksi luvuksi. Mediaani on suuruusjärjestykseen järjestetyn aineiston keskimmäinen arvo tai kahden keskimmäisen keskiarvo, jos havaintoja on parillinen määrä. Puolet havainnoista on korkeintaan mediaanin suuruisia ja puolet havainnoista on vähintään mediaanin suuruisia). Reilu kolmannes optikoista arvioi 3-5 työterveysaseman käyttävän heidän palveluja, kun taas 28 % arvioi kuuden tai sitä useamman työterveysaseman käyttävän heidän tarjoamia asiantuntijapalveluita. Noin joka neljäs optikoista arvioi 1-2 aseman käyttävän heidän palveluja. Yksittäiset asiakasyritykset tai yhteisöt Optikot arvioivat keskimäärin 25 yksittäisen asiakasyrityksen tai yhteisön (mediaani 20) käyttävän heidän tarjoamia palveluita. Enemmistö (40 %) optikoista arvioi vähintään 20 yrityksen/yhteisön käyttävän heidän tarjoamia asiantuntijapalveluita reilun neljänneksen arvioidessa yritysten lukumääräksi Kolmannes optikoista jätti vastaamatta kysymykseen. Seuraavilla sivuilla olevissa kuvissa on esitetty optikoiden palveluita käyttävien työterveysasemien sekä yksittäisten asiakasyritysten/yhteisöjen määrä. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

11 OPTIKON PALVELUITA KÄYTTÄVIEN TYÖTERVEYSASEMIEN MÄÄRÄ Kaikki vastaajat/optikot, n = 50 12% 24% 28% 36% Keskimäärin 6,95 työterveysasemaa Mediaani 4 työterveysasemaa 1-2 työterveysasemaa 3-5 työterveysasemaa 6 tai useampia työterveysasemia Ei vastausta Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Optikot Optisen Alan Tiedotuskeskus

12 OPTIKON PALVELUITA KÄYTTÄVIEN YKSITTÄISTEN ASIAKASYRITYSTEN/-YHTEISÖJEN MÄÄRÄ Kaikki vastaajat/optikot, n = 50 32% 28% 40% Keskimäärin 25,44 yritystä/yhteisöä Mediaani 20 yritystä/yhteisöä 1-19 yritystä/yhteisöä 20 tai useampia yrityksiä/yhteisöjä Ei osaa sanoa Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Optikot Optisen Alan Tiedotuskeskus

13 Optinen työterveyshuolto / Optikot Optikon rooli Optikoille esitettiin kaksi väittämää koskien optikon roolia työnäkemisen asiantuntijana työterveyshuollossa ja heitä pyydettiin vastaamaan väittämiin asteikolla 4-1, jossa 4= erittäin paljon ja 1= ei lainkaan. Kahdesta esitetystä väittämästä optikot ovat keskiarvojen perusteella mitattuna jonkin verran enemmän samaa mieltä väittämän optikkoa tarvitaan työnäkemisen asiantuntijana työterveyshuollossa kanssa (keskiarvo 3,82). Yli kahdeksan kymmenestä optikosta on sitä mieltä, että optikkoa tarvitaan työnäkemisen asiantuntijana työterveyshuollossa erittäin paljon. 14 %:n mielestä optikkoa tarvitaan ko. tehtävässä paljon ja yhden optikon mielestä jonkin verran. Seitsemän kymmenestä optikosta on sitä mieltä, että väittämä optikko voi toimia asiantuntijajäsenenä työterveyshuollon työryhmissä kuvaa optikon roolia erittäin paljon. Neljännes vastaajista on ko. väittämän kanssa paljon samaa mieltä, kun taas kolmen optikon mielestä väittämä sopii optikon rooliin jonkin verran. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa esitetään optikon rooli työnäkemisen asiantuntijana työterveyshuollossa. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

14 OPTIKON ROOLI TYÖNÄKEMISEN ASIANTUNTIJANA TYÖTERVEYHUOLLOSSA Kaikki vastaajat/optikot, n = 50 Erittäin paljon (4) Paljon (3) Jonkin verran (2) Ei lainkaan (1) Keskiarvo (4-1) Optikkoa tarvitaan työnäkemisen asiantuntijana työterveyshuollossa ,82 Optikko voi toimia asiantuntijajäsenenä työterveyshuollon työryhmissä , % Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Optikot Optisen Alan Tiedotuskeskus

15 Optinen työterveyshuolto / Optikot Optikkopalveluiden määrä työterveyshuollossa Optikoilta kysyttiin, kuinka paljon he tekevät optikkopalveluja työterveyshuoltoon näöntarkastustoiminnan, työpaikkaselvitysten sekä ohjauksen ja neuvonnan alueelta. Optikoita pyydettiin vastaamaan esitettyihin toimintoihin asteikolla 4-1, jossa 4= erittäin paljon ja 1= ei lainkaan. Kaiken kaikkiaan optikot näyttävät tekevän eniten työterveyshuollossa asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa liittyen erityistyölaseihin (ka. 3,20) sekä muihin optoergonomiaan liittyviin asioihin (ka. 2,74), näöntutkimuksia ja lausuntoja erityistyölasien tarpeesta (ka. 2,60) ja optisten suojalasien valmistusta (ka. 2,40). Vähiten optikot kertovat tutkivansa ja arvioivansa valaistusta työpaikoilla (ka. 1,34) sekä tekevänsä kirjallisia lausuntoja työpisteiden optoergonomiasta (ka. 1,38). Näöntarkastustoiminta Optikot tekevät selvästi enemmän työterveyshuollossa näöntutkimusta ja lausuntoja erityistyölasien tarpeesta (ka. 2,60) kuin näön seulontatutkimuksia työpaikoilla työterveyshuollon toimeksiantona (ka. 1,44). Yli joka kymmenes optikko tekee erittäin paljon näöntutkimuksia ja lausuntoja erityistyölasien tarpeesta ja reilu kolmannes tekee niitä paljon. Noin puolet optikoista sanoo tekevänsä näöntutkimuksia ja lausuntoja erityistyölasien tarpeesta jonkin verran. Näön seulontatutkimuksia työpaikoilla työterveyshuollon toimeksiantona erittäin paljon tekee vain kaksi optikkoa ja yksi optikko sanoo tekevänsä niitä paljon. Jonkin verran ko. toimeksiantoja tekee reilu neljännes optikoista, kun taas kaksi kolmasosaa ilmoittaa ettei tee niitä lainkaan. Työpaikkaselvitys Keskiarvojen perusteella mitattuna optikot hieman enemmän tutustuvat paikanpäällä asiakasyritysten työpisteisiin ja niiden mitoitukseen (ka. 1,50) ja tekevät parannustoimenpide-ehdotuksia työpaikkaselvityksiin liittyen (ka. 1,48) kuin tekevät kirjallisia lausuntoja työpisteiden optoergonomiasta (ka. 1,38) tai tutkivat ja arvioivat valaistusta työpaikoilla (ka. 1,34). Vajaa joka kymmenes optikko kertoo tutustuvansa paikanpäällä asiakasyritysten työpisteisiin ja niiden mitoitukseen tai tekevänsä parannustoimenpide-ehdotuksia työpaikkaselvityksiin liittyen vähintään paljon. Jonkin verran kyseisiä toimintoja tekee kolmannes optikoista, kun taas kuusi kymmenestä ilmoittaa ettei tee kumpaakaan edellä mainittua toimintoa lainkaan. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

16 Optinen työterveyshuolto / Optikot 13 Vastaavasti vain kaksi optikkoa kertoo tekevänsä kirjallisia lausuntoja työpisteiden optoergonomiasta tai tutkivansa ja arvioivansa valaistusta työpaikoilla vähintään paljon. Reilu neljäsosa sanoo tekevänsä edellä mainittuja toimintoja jonkin verran, kun taas noin seitsemän optikkoa kymmenestä kieltää tekevänsä niitä ollenkaan. Ohjaus ja neuvonta Keskiarvojen perusteella mitattuna työterveyshuoltoon liittyvistä ohjaus- ja neuvontatehtävistä optikot tekevät eniten asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa erityistyölaseihin liittyen (ka. 3,20) sekä asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa muuhun optoergonomiaan liittyen (ka. 2,74). Reilu kolmannes optikoista sanoo tekevänsä erittäin paljon erityistyölaseihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa, kun lähes puolet kertoo tekevänsä sitä paljon. Joka kuudes optikko neuvoo ja ohjaa erityistyölaseihin liittyvissä asioissa jonkin verran. Vajaa joka kymmenes optikko kertoo ohjaavansa ja neuvovansa muissa optoergonomiaan liittyvissä asioissa erittäin paljon kuuden kymmenestä neuvoessa ko. asiassa paljon. Reilu kolmannes sanoo tekevänsä kyseistä optikkopalvelua työterveyshuollossa jonkin verran. Seuraavaksi eniten optikot valmistavat optisia suojalaseja (ka. 2,40) sekä ohjaavat ja neuvovat optisten suojalasien hankintaan ja käyttöön liittyvissä asioissa (ka. 2,26). Joka kuudes optikko sanoo valmistavansa optisia suojalaseja erittäin paljon noin joka kolmannen tehdessä niitä paljon. Jonkin verran optisia suojalaseja valmistavia optikkoja on kolmannes vastaajista, kun taas reilu viidennes kieltää valmistavansa niitä lainkaan. Erittäin paljon ohjausta ja neuvontaa optisten suojalasien hankintaan ja käyttöön liittyvissä asioissa antavia optikoita on 8 %, kun reilu neljännes kertoo tekevänsä ko. optikkopalvelua paljon. Puolet optikoista sanoo antavansa optisten suojalasien hankintaan ja käyttöön liittyvää ohjausta jonkin verran ja joka kuudes ei anna sitä lainkaan. Kaikkein vähinten optikot ohjaavat ja neuvovat työterveyshuollon ammattihenkilöitä erityistyölaseihin liittyvissä asioissa (ka. 2,00) tai muissa optoergonomiaan liittyvissä asioissa (ka. 1,70). Vähintään paljon työterveyshuollon ammattihenkilöitä erityistyölaseihin liittyvissä asioissa ohjaa ja neuvoo 16 % optikoista. Yli kuusi kymmenestä sanoo tekevänsä kyseistä optikkopalvelua jonkin verran ja reilu viidennes ei lainkaan. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

17 Optinen työterveyshuolto / Optikot 14 Joka kymmenes optikko ohjaa ja neuvoo työterveyshuollon ammattihenkilöitä muissa optoergonomiaan liittyvissä asioissa vähintään paljon, kun taas 44 % sanoo tekevänsä sitä jonkin verran. Lähes puolet optikoista ei kuitenkaan tee edellä mainittua optikkopalvelua tällä hetkellä lainkaan. Seuraavalla sivuilla olevissa graafisissa kuvissa on esitetty optikoiden antamien erilaisten optikkopalveluiden määrät työterveyshuollossa. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

18 OPTIKKOPALVELUIDEN MÄÄRÄ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA - Näöntarkastustoiminta - Kaikki vastaajat/optikot, n = 50 Erittäin paljon (4) Paljon (3) Jonkin verran (2) Ei lainkaan (1) Keskiarvo (4-1) Näöntutkimus ja lausunto erityistyölasien tarpeesta ,60 Näön seulontatutkimuksien tekeminen työpaikoilla työterveyshuollon toimeksiantona , % Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Optikot Optisen Alan Tiedotuskeskus

19 OPTIKKOPALVELUIDEN MÄÄRÄ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA - Työpaikkaselvitys - Kaikki vastaajat/optikot, n = 50 Erittäin paljon (4) Paljon (3) Jonkin verran (2) Ei lainkaan (1) Keskiarvo (4-1) Tutustuminen paikanpäällä asiakasyritysten työpisteisiin ja niiden mitoitukseen ,50 Parannustoimenpideehdotusten tekeminen työpaikkaselvityksiin liittyen ,48 Kirjallisten lausuntojen tekeminen työpisteiden optoergonomiasta ,38 Valaistuksen tutkiminen ja arviointi työpaikalla , % Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Optikot Optisen Alan Tiedotuskeskus

20 OPTIKKOPALVELUIDEN MÄÄRÄ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA - Ohjaus ja neuvonta - Kaikki vastaajat/optikot, n = 50 Erittäin paljon (4) Paljon (3) Jonkin verran (2) Ei lainkaan (1) Keskiarvo (4-1) Asiakkaiden ohjaus ja neuvonta erityistyölaseihin liittyvissä asioissa ,20 Asiakkaiden ohjaus ja neuvonta muissa optoergonomiaan liittyvissä aioissa ,74 Optisten suojalasien valmistaminen ,40 Ohjaus ja neuvonta optisten suojalasien hankintaan ja käyttöön liittyen ,26 Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ohjaus ja neuvonta erityistyölaseihin liittyvissä asioissa ,00 Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ohjaus ja neuvonta muissa optoergonomiaan liittyvissä asioissa , % Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Optikot Optisen Alan Tiedotuskeskus

21 Optinen työterveyshuolto / Optikot Yhteistyön toimivuus Optikoilta tiedusteltiin lisäksi, miten yhteistyö työterveyshuollon ja asiakasyritysten kanssa toimii heidän mielestään kokonaisuutena. Yhteistyön toimivuutta pyydettiin arvioimaan asteikolla 4-1, jossa 4= erinomaisesti ja 1= huonosti. Yhteistyö toimii optikoiden mielestä keskimäärin asiakasyritysten kanssa (ka. 2,91) hieman paremmin kuin työterveyshuollon (ka. 2,80) kanssa. Yli joka kymmenes optikko on sitä mieltä, että yhteistyö sujuu asiakasyritysten kanssa erinomaisesti, kun se 76 %:n mielestä toimii vähintään hyvin. Kohtalaisen hyvin asiakasyritysten kanssa yhteistyö sujuu noin joka kuudennen mielestä ja vain yksi optikko kokee ko. yhteistyön huonoksi. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on erinomaista joka kymmenennen optikon mielestä, kun taas kuusi kymmenestä kokee sen hyväksi. Vajaa kolmannes optikoista pitää työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä kohtalaisena. Seuraavalla sivulla esitetään yhteistyön toimivuus optikoiden sekä työterveyshuollon ja asiakasyritysten kesken. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

22 YHTEISTYÖN TOIMIVUUS TYÖTERVEYSHUOLLON JA ASIAKASYRITYSTEN KANSSA Kaikki vastaajat/optikot, n = 50 Erinomaisesti (4) Hyvin (3) Kohtalaisesti (2) Huonosti (1) Ei osaa sanoa Keskiarvo (4-1) Yhteistyön toimivuus asiakasyritysten kanssa ,91 Yhteistyön toimivuus työterveyshuollon kanssa kokonaisuutena , % Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Optikot Optisen Alan Tiedotuskeskus

23 Optinen työterveyshuolto / Optikot Työterveyshoitajien kyky hallita työnäkemiseen liittyvät asiat Optikoita pyydettiin lopuksi arvioimaan asteikolla 4-1 (jossa 4= erinomaisesti ja 1=huonosti), miten heidän mielestään työterveyshoitajat hallitsevat työnäkemiseen liittyvät asiat. Optikoiden mielestä työterveyshoitajat hallitsevat työnäkemiseen liittyvät asiat keskimäärin kohtalaisesti (ka. 2,18). Reilun viidenneksen mielestä työterveyshoitajat hallitsevat ko. asiat hyvin ja 72 %:n mielestä kohtalaisesti. Vain kaksi optikkoa on sitä mieltä, että työterveyshoitajat hallitsevat työnäkemiseen liittyvät tehtävät huonosti. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa on esitetty optikkojen näkemys työterveyshoitajien kyvystä hallita työnäkemiseen liittyvät asiat. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

24 TYÖTERVEYSHOITAJIEN KYKY HALLITA TYÖNÄKEMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Kaikki vastaajat/optikot, n = 50 Erinomaisesti (4) Hyvin (3) Kohtalaisesti (2) Huonosti (1) Ei osaa sanoa Keskiarvo (4-1) Työterveyshoitaja hallitsee työnäkemiseen liittyvät asiat , % Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Optikot Optisen Alan Tiedotuskeskus

25 Optinen työterveyshuolto / Optikot Toiveet yhteistyön ja työnäköpalveluiden kehittämisestä Lopuksi optikoilta kysyttiin avoimesti, miten he haluaisivat parantaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa sekä mitä muita työnäköpalveluita he haluaisivat lisättävän työterveyshuoltoon tai mitä nykyisiä toimia he haluaisivat laajempina. Molempien kysymysten osalta optikoita pyydettiin nimeämään kolme tehtävää tai toimintaa. Toiveet yhteistyön parantamisesta työterveyshuollon kanssa Ensisijaisena toiveena optikoilla on useimmiten (yhteisten) informaatio- ja koulutustilaisuuksien sekä muun yhteydenpidon lisääminen työterveyshoitajien kanssa. Optikot toivovat työterveyshoitajille lisää koulutusta ja toisaalta myös työterveyshuollon tulisi antaa nykyistä enemmän tietoa työntekijöilleen/asiakkailleen. Yhteistyötä optikoiden ja työterveyshoitajien kesken tulisi lisätä henkilökohtaisilla tapaamisilla, keskusteluilla ja palavereilla. Yhteistyö tulisikin aloittaa jo opintojen aikana. Yhteiset koulutustilaisuudet työnantajille, työterveyshoitajille ja optikoille. Yhteistä tiedonvaihtoa, tapaamisia ja koulutusta. Yhteiset palaverit. Työterveyshoitajille koulutusta näköasioissa. Työterveyshuollon tulisi antaa enemmän tietoa työntekijöilleen tai asiakkailleen. Jo opiskeluelämässä optikot ja terveydenhoitajat voisivat olla yhteistyössä. Optikoiden mielestä työterveyshoitajien tulisi lisäksi käyttää heitä konsultointiapuna työpaikoilla nykyistä enemmän. Työterveyshuollon tulisi käyttää enemmän optikoiden konsultointiapua. Optikoiden tulisi käydä enemmän työpaikoilla työterveyshoitajien kanssa. Edellä mainittujen asioiden lisäksi optikot toivovat, että työterveyshoitajat osaisivat nykyistä paremmin informoida asiakasta työterveyslaseista ja erityistyölasien korvattavuudesta, ja jos eivät osaa, tulisi yhteistyötä optikkojen kanssa lisätä nykyisestä. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

26 Optinen työterveyshuolto / Optikot 23 Toiveet työnäköpalveluiden lisäämisestä/laajentamisesta työterveyshuollossa Optikoilla on monenlaisia toiveita liittyen työnäköpalveluiden lisäämiseen ja laajentamiseen työterveyshuollossa. Ennen kaikkea yhteistyötä optikoiden ja työpaikkojen välillä toivotaan lisättävän siten, että optikot suorittaisivat nykyistä enemmän ikäkausitarkastuksia/näöntarkastuksia työntekijöille, mutta sen ei tulisi keskittyä liiaksi vain näyttöpäätelasien hankintaan. Myös optikoiden työpaikoilla tekemät työpisteiden valaistusolosuhteiden tarkastamiset koetaan erittäin tärkeäksi asiaksi. Ikäkausitarkastuksia voisi enemmän teettää optikkoliikkeissä. Näöntutkimusvaiheessa pitäisi paremmin kartoittaa työlasien tarve eri ammattiryhmille eikä keskittyä liikaa näyttöpäätelaseihin. Enemmän huomiota silmänsuojauspuolelle ja työturvallisuuteen; kaikkihan nykyään käyttävät näyttöpäätettä. Yrityskäyntien lisääminen; asiakkaan työpisteen näkeminen melko oleellista. Optikon ammattitaitoa voisi laajemmin hyödyntää optoergonomisissa asioissa. Optikoiden avoimet vastaukset löytyvät tämän raportin lopusta (ks. liite 1). Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

27 Optinen työterveyshuolto / Työterveyshoitajat TYÖTERVEYSHOITAJAT 4.1 Vastaajien taustatiedot Työterveyshoitajilta tiedusteltiin aluksi, minkälaisessa työterveyshuollon organisaatiossa he työskentelevät ja missä läänissä kyseinen toimipaikka sijaitsee. Lisäksi heiltä kysyttiin, kuinka monta vuotta he ovat toimineet työterveyshuollossa ja minä vuonna he ovat valmistuneet työterveyshoitajaksi. Enemmistö (62 %) työterveyshoitajista työskentelee jonkin yrityksen omalla työterveysasemalla joka neljännen työskennellessä yksityisellä lääkäriasemalla. Noin joka kymmenes hoitaja ilmoittaa työskentelevänsä kunnallisessa terveyskeskuksessa. Työterveyshoitajista 70 % kertoo toimipaikkansa sijaitsevan pääkaupunkiseudulla, kun taas joka neljäs työskentelee muualla Etelä-Suomen läänissä. Kaksi tutkimukseen osallistunutta hoitajaa työskentelee Länsi-Suomen läänissä. Yli puolet työterveyshoitajista on toiminut työterveyshuollossa yli 15 vuotta. Joka neljäs vastaaja on työskennellyt työterveyshuollossa joko alle 5 vuotta tai 5-15 vuotta. Kolmasosa työterveyshoitajista on valmistunut vuosina Reilu neljäsosa ilmoittaa valmistumisvuodekseen ja noin neljännes vuodet Joka kuudes hoitaja on valmistunut vuosina Seuraavalla sivulla esitetään tutkimukseen vastanneiden työterveyshoitajien taustatiedot graafisesti. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

28 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Työterveyshoitajat, n = 50 Työterveyshuollon organisaatio, jossa työskentelee: Kunnallinen terveyskeskus 12 Yksityinen lääkäriasema 26 Yrityksen oma työterveysasema 62 Toimipaikan sijainti: Pääkaupunkiseudulla 70 Muualla Etelä-Suomen läänissä 26 Länsi-Suomen läänissä 4 Itä-Suomen läänissä Oulun läänissä Lapin läänissä Toiminut työterveyshuollossa: Alle 5 vuotta vuotta 24 Yli 15 vuotta 52 Valmistunut työterveyshoitajaksi: % Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Työterveyshoitajat Optisen Alan Tiedotuskeskus

29 Optinen työterveyshuolto / Työterveyshoitajat Työterveyshuoltopalveluiden käyttö Työterveyshoitajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monta optikkoliikettä tekee heidän kanssaan työterveyshuoltoon liittyvää yhteistyötä ja kuinka monta asiakasyritystä käyttää heidän palveluita. Työterveyshuollon kanssa yhteistyötä tekevien optikkoliikkeiden määrä Keskimäärin neljä (mediaani 2) optikkoliikettä tekee työterveyshuoltoon liittyvää yhteistyötä työterveyshoitajien kanssa (ka. 4,59). Kolmannes työterveyshoitajista sanoo tekevänsä yhteistyötä yhden optikkoliikkeen kanssa vajaan kolmanneksen tehdessä sitä kolmen tai sitä useamman liikkeen kanssa. Kahden optikkoliikkeen kanssa työterveyshuoltoon liittyvää yhteistyötä tekee reilu neljännes työterveyshoitajista. Työterveyshoitajien palveluita käyttävien yritysten määrä Työterveyshoitajien ilmoituksen mukaan keskimäärin 79 asiakasyritystä (mediaani 7) käyttää heidän palveluita. Vähän yli puolet sanoo 1-9 asiakasyrityksen käyttävän heidän tarjoamia työterveyspalveluita ja 40 % hoitajista ilmoittaa asiakasmääräkseen kymmenen tai sitä useamman yrityksen. Seuraavilla sivuilla esitetään graafisesti työterveyshoitajien kanssa työterveyshuoltoon liittyvissä asioissa yhteistyötä tekevien optikkoliikkeiden määrä ja hoitajien palveluita käyttävien yritysten määrä. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

30 HOITAJIEN KANSSA TYÖTERVEYSHUOLTOON LIITTYVÄÄ YHTEISTYÖTÄ TEKEVIEN OPTIKKOLIIKKEIDEN MÄÄRÄ Kaikki vastaajat/työterveyshoitajat, n = 50 8% 30% 34% 28% Keskimäärin 4,59 optikkoliikettä Mediaani 2 optikkoliikettä 1optikkoliike 2 optikkoliikettä 3 tai useampia optikkoliikkeitä Ei vastausta Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Työterveyshoitajat Optisen Alan Tiedotuskeskus

31 TYÖTERVEYSHOITAJAN PALVELUITA KÄYTTÄVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄ Kaikki vastaajat/työterveyshoitajat, n = 50 8% 40% 52% Keskimäärin yritystä Mediaani 7 yritystä 1-9 yritystä 10 tai useampia yrityksiä Ei osaa sanoa Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Työterveyshoitajat Optisen Alan Tiedotuskeskus

32 Optinen työterveyshuolto / Työterveyshoitajat Optikon rooli Työterveyshoitajille esitettiin kaksi väittämää koskien optikon roolia työnäkemisen asiantuntijana työterveyshuollossa ja heitä pyydettiin vastaamaan väittämiin asteikolla 4-1, jossa 4= erittäin paljon ja 1= ei lainkaan. Kahdesta esitetystä väittämästä työterveyshoitajat ovat keskiarvojen perusteella mitattuna enemmän samaa mieltä väittämän optikkoa tarvitaan työnäkemisen asiantuntijana työterveyshuollossa kanssa (keskiarvo 3,20). Kolmannes työterveyshoitajista on sitä mieltä, että optikkoa tarvitaan työnäkemisen asiantuntijana työterveyshuollossa erittäin paljon. 52 %:n mielestä optikkoa tarvitaan ko. tehtävässä paljon ja 14 %:n mielestä jonkin verran. Vajaa viidennes työterveyshoitajista on sitä mieltä, että väittämä optikko voi toimia asiantuntijajäsenenä työterveyshuollon työryhmissä kuvaa optikon roolia erittäin paljon. Lähes puolet vastaajista on ko. väittämän kanssa paljon samaa mieltä ja kolmannes jonkin verran. Yhden työterveyshoitajan mielestä ko. väittämä ei kuvaa optikon roolia lainkaan. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa esitetään optikon rooli työnäkemisen asiantuntijana työterveyshuollossa. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

33 OPTIKON ROOLI TYÖNÄKEMISEN ASIANTUNTIJANA TYÖTERVEYHUOLLOSSA Kaikki vastaajat/työterveyshoitajat, n = 50 Erittäin paljon (4) Paljon (3) Jonkin verran (2) Ei lainkaan (1) Keskiarvo (4-1) Optikkoa tarvitaan työnäkemisen asiantuntijana työterveyshuollossa ,20 Optikko voi toimia asiantuntijajäsenenä työterveyshuollon työryhmissä , % Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Työterveyshoitajat Optisen Alan Tiedotuskeskus

34 Optinen työterveyshuolto / Työterveyshoitajat Optikkojen käyttäminen työnäkemisen asiantuntijatehtävissä Työterveyshoitajilta kysyttiin, kuinka paljon he käyttävät optikkoja työnäkemisen asiantuntijatehtävissä liittyen näöntarkastustoimintaan, työpaikkaselvityksiin sekä ohjaukseen ja neuvontaan. Hoitajia pyydettiin vastaamaan esitettyihin toimintoihin asteikolla 4-1, jossa 4= erittäin paljon ja 1= ei lainkaan. Kaiken kaikkiaan työterveyshoitajat käyttävät optikkoja eniten näöntutkimuksissa ja lausunnoissa erityistyölasien tarpeesta (ka. 3,12) sekä asiakkaiden (ka. 2,86) ja työterveyshuollon ammattiryhmien (ka. 2,48) ohjauksessa ja neuvonnassa erityistyölaseihin liittyvissä asioissa. Kaikkein vähiten hoitajat käyttävät optikkoja kaikissa neljässä työpaikkaselvityksiin liittyvissä toimenpiteissä eli valaistuksen tutkimiseen ja arviointiin työpaikoilla (ka. 1,20), asiakasyritysten työpisteisiin ja niiden mitoitukseen paikanpäällä tutustumiseen (ka.1,32) sekä kirjallisten lausuntojen tekemiseen työpisteiden optoergonomiasta ja parannustoimenpide-ehdotusten tekemiseen työpaikkaselvityksiin liittyen (molemmat ka. 1,34). Näöntarkastustoiminta Työterveyshoitajat käyttävät optikkoja selvästi enemmän näöntutkimuksissa ja tehtäessä lausuntoja erityistyölasien tarpeesta (ka. 3,12) kuin näön seulontatutkimuksien tekemisessä työpaikoilla työterveyshuollon toimeksiantona (ka. 1,78). Lähes puolet työterveyshoitajista käyttää optikkoja erittäin paljon näöntutkimuksiin ja lausuntojen tekemiseen erityistyölasien tarpeesta ja viidennes käyttää heitä paljon ko. tehtäviin. Reilu neljännes hoitajista sanoo käyttävänsä optikoita näöntutkimuksiin ja lausuntojen tekemiseen erityistyölasien tarpeesta jonkin verran, kun taas kaksi hoitajaa ei käytä heitä lainkaan. Näön seulontatutkimuksia työpaikoilla työterveyshuollon toimeksiantona teettävät optikoilla erittäin paljon kolme työterveyshoitajaa, kun taas 14 % sanoo teettävänsä niitä ko. ammattiryhmällä paljon. Kolmannes hoitajista antaa kyseisiä toimenpiteitä optikkojen tehtäväksi jonkin verran samalla kun lähes puolet ei ohjaa asiakkaitaan näön seulontatutkimukseen optikolle. Työpaikkaselvitys Keskiarvojen perusteella mitattuna työterveyshoitajat käyttävät optikkojen tarjoamia palveluita kaikissa neljässä työpaikkaselvitykseen liittyvässä toimenpiteessä suunnilleen yhtä paljon. Kolme työterveyshoitajaa käyttää optikkoja parannustoimenpide-ehdotusten tekemisessä työpaikkaselvityksiin liittyen vähintään paljon. Joka viides hoitaja käyttää ko. toimenpiteessä optikkoa jonkin verran, kun taas kolme neljästä hoitajasta ei käytä optikkoa ollenkaan. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

35 Optinen työterveyshuolto / Työterveyshoitajat 32 Optikkoja käytetään suhteellisen harvoin myös kirjallisten lausuntojen tekemiseen työpisteiden optoergonomiasta ; kaksi työterveyshoitajaa kertoo käyttävänsä optikkoa ko. tehtävässä vähintään paljon. Neljäsosa hoitajista käyttää optikoiden palveluita ko. tehtävässä jonkin verran ja 72 % ei lainkaan. Asiakasyritysten työpisteisiin ja niiden mitoitukseen tutustumiseen paikanpäällä optikkoja käytetään harvoin; vain yksi hoitaja sanoo kutsuvansa optikkoja paikanpäälle paljon ja reilu neljännes jonkin verran. Jopa 70 % työterveyshoitajista ei pyydä optikkoja asiakkaidensa työpisteitä tarkastamaan. Optikkojen ammattitaitoa ei käytetä paljoa myöskään valaistuksen tutkimisessa ja arvioinnissa työpaikoilla. Yli neljä viidestä hoitajasta ei ole pyytänyt optikkoa tarkastamaan työpisteiden valaistusta ja vain kolme hoitajaa sanoo tekevänsä sitä paljon. Jonkin verran optikkoja ko. toimenpiteen tiimoilta on pyytänyt työpaikoille neljä työterveyshoitajaa. Ohjaus ja neuvonta Keskiarvojen perusteella mitattuna työterveyshuoltoon liittyvissä ohjaus- ja neuvontatehtävissä käytetään optikkoja eniten asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa erityistyölaseihin liittyvissä asioissa (ka. 2,86) sekä työterveyshuollon ammattihenkilöiden erityistyölaseihin liittyvissä ohjaus- ja neuvonta-asioissa (ka. 2,48). Kolmannes hoitajista sanoo käyttävänsä optikoita joko erittäin paljon tai paljon erityistyölaseihin liittyvissä ohjaus- ja neuvonta-asioissa. Reilu viidennes käyttää optikoita ko. tehtävässä jonkin verran ja noin joka kymmenes ei lainkaan. Työterveyshuollon ammattihenkilöiden erityistyölaseihin liittyvissä ohjaus- ja neuvonta-asioissa hoitajista 12 % sanoo käyttävänsä optikoita erittäin paljon, kun taas neljä kymmenestä käyttää omien sanojensa mukaan paljon. Reilu kolmannes hoitajista ottaa yhteyttä optikkoon kyseisen tehtävän tiimoilta jonkin verran ja joka seitsemäs ei ota yhteyttä lainkaan. Seuraavaksi eniten työterveyshoitajat käyttävät optikkojen tarjoamia palveluita muissa asiakkaiden optoergonomiaan liittyvissä ohjaus- ja neuvonta-asioissa (ka. 2,20) sekä työterveyshuollon ammattihenkilöiden muissa optoergonomiaan liittyvissä ohjaus- ja neuvonta-asioissa (ka. 2,14). Erittäin paljon optikoita käyttää muissa asiakkaiden optoergonomiaan liittyvissä ohjaus- ja neuvonta-asioissa vain yksi työterveyshoitaja lähes neljän hoitajan kymmenestä käyttäessä heitä ko. toiminnossa paljon. Jonkin verran kyseisessä tehtävässä optikoita käyttää 38 % työterveyshoitajista, kun taas reilu viidennes ei käytä heitä lainkaan. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

36 Optinen työterveyshuolto / Työterveyshoitajat 33 Muissa työterveyshuollon ammattihenkilöiden optoergonomiaan liittyvissä ohjaus- ja neuvontaasioissa käyttää vain kaksi hoitajaa erittäin paljon optikoita. Vajaa kolmannes hoitajista ottaa kyseisen tehtävän osalta yhteyttä optikkoon paljon ja neljä kymmenestä jonkin verran. Neljäsosa ei ko. asian tiimoilta ota yhteyttä optikkoon lainkaan. Kaikkein vähinten työterveyshoitajat sanovat käyttävänsä optikoita optisten suojalasien hankintaan ja käyttöön liittyvissä ohjaus- ja neuvontatehtävissä (ka. 1,98) sekä optisten suojalasien valmistamisessa (ka. 1,90). Reilu neljäsosa työterveyshoitajista käyttää optikoita vähintään paljon optisten suojalasien hankintaan ja käyttöön liittyvissä ohjaus- ja neuvontatehtävissä. Vastaavasti reilu viidennes sanoo käyttävänsä optikoita optisten suojalasien valmistamisessa vähintään paljon. Noin kolmannes työterveyshoitajista kertoo ottavansa yhteyttä optikkoon molempien edellä mainittujen toimintojen osalta jonkin verran, kun taas yli neljä kymmenestä hoitajasta ei ko. tehtävien osalta ota optikkoon yhteyttä lainkaan. Seuraavalla sivuilla olevissa graafisissa kuvissa on esitetty, kuinka paljon työterveyshoitajat käyttävät optikkojen tarjoamia palveluita erilaisissa työnäkemisen asiantuntijatehtävissä. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

37 OPTIKKOJEN KÄYTTÄMINEN TYÖNÄKEMISEN ASIANTUNTIJATEHTÄVISSÄ - Näöntarkastustoiminta - Kaikki vastaajat/työterveyshoitajat, n = 50 Optikkoja käytetään... Erittäin paljon (4) Paljon (3) Jonkin verran (2) Ei lainkaan (1) Keskiarvo (4-1) Näöntutkimukseen ja lausuntoihin erityistyölasien tarpeesta ,12 Näön seulontatutkimuksien tekemiseen työpaikoilla työterveyshuollon toimeksiantona , % Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Työterveyshoitajat Optisen Alan Tiedotuskeskus

38 OPTIKKOJEN KÄYTTÄMINEN TYÖNÄKEMISEN ASIANTUNTIJATEHTÄVISSÄ - Työpaikkaselvitys - Kaikki vastaajat/työterveyshoitajat, n = 50 Erittäin paljon (4) Paljon (3) Jonkin verran (2) Ei lainkaan (1) Keskiarvo (4-1) Parannustoimenpideehdotusten tekeminen työpaikkaselvityksiin liittyen ,34 Kirjallisten lausuntojen tekeminen työpisteiden optoergonomiasta ,34 Tutustuminen paikanpäällä asiakasyritysten työpisteisiin ja niiden mitoitukseen ,32 Valaistuksen tutkiminen ja arviointi työpaikalla , % Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Työterveyshoitajat Optisen Alan Tiedotuskeskus

39 OPTIKKOJEN KÄYTTÄMINEN TYÖNÄKEMISEN ASIANTUNTIJATEHTÄVISSÄ - Ohjaus ja neuvonta - Kaikki vastaajat/työterveyshoitajat, n = 50 Erittäin paljon (4) Paljon (3) Jonkin verran (2) Ei lainkaan (1) Ei osaa sanoa Keskiarvo (4-1) Asiakkaiden ohjaus ja neuvonta erityistyölaseihin liittyvissä asioissa ,86 Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ohjaus ja neuvonta erityistyölaseihin liittyvissä asioissa ,48 Asiakkaiden ohjaus ja neuvonta muissa optoergonomiaan liittyvissä aioissa ,20 Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ohjaus ja neuvonta muissa optoergonomiaan liittyvissä asioissa ,14 Ohjaus ja neuvonta optisten suojalasien hankintaan ja käyttöön liittyen ,98 Optisten suojalasien valmistaminen , % Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Työterveyshoitajat Optisen Alan Tiedotuskeskus

40 Optinen työterveyshuolto / Työterveyshoitajat Yhteistyön toimivuus Työterveyshoitajilta kysyttiin, miten yhteistyö optikoiden kanssa heidän mielestään toimii kokonaisuutena sekä miten optikkoliikkeiden yhteistyö asiakasyritysten kanssa sujuu. Yhteistyön toimivuutta pyydettiin arvioimaan asteikolla 4-1, jossa 4= erinomaisesti ja 1= huonosti. Yhteistyön toimivuus optikoiden kanssa Työterveyshoitajat arvioivat yhteistyön toimivan optikoiden kanssa hyvin (ka. 3,12). Kolmanneksen mielestä yhteistyö sujuu optikoiden kanssa erinomaisesti ja puolien mielestä hyvin. Joka kymmenes hoitaja on sitä mieltä, että kyseinen yhteistyö toimii kohtalaisesti ja vain kolmen mielestä se toimii huonosti. Optikkoliikkeiden yhteistyön toimivuus asiakasyritysten kanssa Arvioidessaan optikkoliikkeiden ja asiakasyritysten välisen yhteistyön toimivuutta, työterveyshoitajien antamien arvosanojen keskiarvo jää arvion hyvä alapuolelle (ka. 2,67). Joka kuudennen hoitajan mielestä kyseinen yhteistyö sujuu erinomaisesti, kun taas lähes neljän kymmenestä mielestä se toimii hyvin. Kohtalaisena optikkoliikkeiden ja asiakasyritysten välistä yhteistyötä pitää neljäsosa hoitajista joka kymmenennen pitäessä sitä huonona. Joka kymmenes hoitaja jätti arvioimatta kyseisen yhteistyön toimivuutta. Seuraavilla sivuilla on esitetty graafisesti, miten työterveyshoitajien mielestä yhteistyö toimii optikoiden kanssa sekä miten optikkoliikkeiden yhteistyö asiakasyritysten kanssa heidän mielestään toimii. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

41 YHTEISTYÖN TOIMIVUUS OPTIKOIDEN KANSSA Kaikki vastaajat/työterveyshoitajat, n = 50 Erinomaisesti (4) Hyvin (3) Kohtalaisesti (2) Huonosti (1) Keskiarvo (4-1) Yhteistyön toimivuus optikoiden kanssa kokonaisuutena , % Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Työterveyshoitajat Optisen Alan Tiedotuskeskus

42 OPTIKKOLIIKKEIDEN JA ASIAKASYRITYSTEN YHTEISTYÖN TOIMIVUUS Kaikki vastaajat/työterveyshoitajat, n = 50 Erinomaisesti (4) Hyvin (3) Kohtalaisesti (2) Huonosti (1) Ei osaa sanoa Keskiarvo (4-1) Optikkoliikkeiden yhteistyön toimivuus asiakasyritysten kanssa , % Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Työterveyshoitajat Optisen Alan Tiedotuskeskus

43 Optinen työterveyshuolto / Työterveyshoitajat Optikoiden kyky hallita työnäkemiseen liittyvät asiat Työterveyshoitajia pyydettiin vielä lopuksi arvioimaan asteikolla 4-1 (jossa 4= erinomaisesti ja 1= huonosti), miten heidän mielestään optikot hallitsevat työnäkemiseen liittyvät asiat. Työterveyshoitajien mielestä optikot hallitsevat työnäkemiseen liittyvät asiat hyvin (ka. 3,36). Lähes puolet (46 %) hoitajista arvioi optikkojen hallitsevan ko. tehtävän erinomaisesti ja lähes yhtä moni antaa optikoille arvosanan hyvä (3). Joka kymmenes työterveyshoitaja arvioi optikkojen hallitsevan työnäkemiseen liittyvät asiat kohtalaisesti. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa esitetään työterveyshoitajien näkemys optikkojen kyvystä hallita työnäkemiseen liittyvät asiat. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

44 OPTIKOIDEN KYKY HALLITA TYÖNÄKEMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Kaikki vastaajat/työterveyshoitajat, n = 50 Erinomaisesti (4) Hyvin (3) Kohtalaisesti (2) Huonosti (1) Keskiarvo (4-1) Optikko hallitsee työnäkemiseen liittyvät asiat , % Tammikuu 2004 JR/snä/ppe/ Optinen työterveydenhuolto / Työterveyshoitajat Optisen Alan Tiedotuskeskus

45 Optinen työterveyshuolto / Työterveyshoitajat Toiveet yhteistyön ja työnäköpalveluiden kehittämisestä Lopuksi työterveyshoitajilta kysyttiin avoimesti, miten he haluaisivat parantaa yhteistyötä optikoiden kanssa sekä mitä muita työnäköpalveluita he haluaisivat lisättävän työterveyshuoltoon tai mitä nykyisiä toimia he haluaisivat laajempina. Molempien kysymysten osalta työterveyshoitajia pyydettiin nimeämään kolme tehtävää tai toimintaa. Toiveet yhteistyön parantamisesta optikoiden kanssa Ensisijaisena toiveena työterveyshoitajat esittivät useimmiten sen, että optikoiden/optikkoliikkeiden tulisi nykyistä aktiivisemmin esittäytyä työterveyshoitajille ja antaa spontaanimmin toimenpideehdotuksia työterveyshuoltoon. Hoitajat haluaisivat saada enemmän tietoa mm. optoergonomiaan liittyvistä asioista, näyttöpääteasioista ja itse optikon toiminnasta. Toisaalta myös kaikenlaista yhteistyötä optikkojen ja työterveyshoitajien välillä tulisi lisätä erilaisin tapaamisten, palaverien, konsultointien ja koulutustilaisuuksien kautta. Enemmän optikkoliikkeet voisi esittäytyä. Optikoilta spontaanimmin toimenpide-ehdotuksia työterveyshuoltoon. Optoergonomisista toiminnoista enemmän tietoa. Tiedottaminen esim. näyttöpääteasiat. Enemmän tieto optikoiden toiminnasta. Konsultointimahdollisuus. Yhteiset tilaisuudet; asiakasyritykset, optikot ja työterveyshuolto. Enemmän yhteistyötä, tapaamisia. Myös selkeämpiä perusteluja liittyen erikoistyölasien/näyttöpäätelasien määräämisestä/tarvittavuudesta kaivataan. Jos määrätty erikoistyölasit, selkeät perustelut eli miksi määrätty. Selkeämmin perustelut näyttöpäätelasien tarvittavuudesta. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650

46 Optinen työterveyshuolto / Työterveyshoitajat 43 Edellä mainittujen asioiden lisäksi työterveyshoitajat toivovat, että optikot olisivat suunnittelemassa asiakasyritysten työpisteiden valaistusta ja muuta ergonomiaa yhdessä fysioterapeuttien kanssa nykyistä enemmän. Myös tiedottamista ja mainontaa uutuuksista toivottiin lähetettävän aktiivisemmin työterveyshoitajille. Työpaikkakäynneillä, jotka liittyvät ergonomiaan/työnäkemiseen, voisivat olla optikko ja fysioterapeutti yhdessä opettamassa. Optoergonominen yhteistyö, esim. valaistuksesta. Työpisteiden suunnittelu, valaistuksen arviointi ja suunnittelu. Optikko näkyvämmin esillä työpaikka-asioissa. Lisää markkinointia ja mainontaa. Työpaikkakäyntejä, tiedottamista uutuuksista. Toiveet työnäköpalveluiden lisäämisestä/laajentamisesta työterveyshuollossa Työterveyshoitajilla on monenlaisia toiveita liittyen työnäköpalveluiden lisäämiseen ja laajentamiseen työterveyshuollossa. Ennen kaikkea työterveyshoitajat toivovat oman ammattitaitonsa tueksi jatkuvaa koulutusta ja henkilökohtaista informaatiota työnäkemisestä. Erityisesti valaistukseen liittyvää osaamista haluttaisiin parantaa. Toisaalta työterveyshoitajat toivovat yhteistyön lisäämistä nykyisestä optikkojen kanssa mm. siten, että optikot tulevat mukaan työpaikoille. Tosin osalle työterveyshoitajia riittää tällä hetkellä se, että he tietävät mistä apua saa tarvittaessa. Moni työterveyshoitaja on myös tyytyväinen nykyiseen tilanteeseensa työpaikalla on oma ergonomiaan perehtynyt fysioterapeutti eikä siis akuuttia tarvetta työnäköpalveluiden lisäämisestä/laajentamisesta tällä hetkellä ole. Vuosittaista ja jatkuvaa neuvontaa. Yleistä infoa työnäkemisen osalta. Valaistuksen tutkimista ja arviointia ehkä laajempana. Tietoa valaistuksesta. Näkemiseen liittyvät käynnit yhdessä optikkojen kanssa työpaikoille. Asiantuntemus käytettävissä silloin kun tarvitaan, eli apua saa, ei tarvetta enempään. Taloustutkimus Oy/ tammikuu 2004/ JR/ OS T-3650