Ympäristölupahakemus / Seinälevy Oy, Rautakatu 8

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ymp (235) Ympäristölupahakemus / Seinälevy Oy, Rautakatu 8 Tiivistelmä: - Ympkaalk 117 Ympäristönsuojelutoimisto / Tiina Liira, Helena Pakkala 1. Asia Seinälevy Oy on jättänyt Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen hakemuksen koskien betonielementtitehtaan toimintaa osoitteessa Rautakatu 8, Turku (kiinteistörekisteritunnus ). 2. Luvan hakija Seinälevy Oy, Rautakatu 8, Turku Y-tunnus Luvan hakemisen peruste Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 8 b mukaan (kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas). 4. Toimivaltainen lupaviranomainen Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen kyseisessä asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohdan 8 a perusteella. 5. Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon , jolloin asia on tullut vireille. Lupahakemusta on täydennetty ja Alueen kaavoitus ja toimintaa koskevat luvat Yleiskaavassa 2020 alue kuuluu työpaikkojen ja asumisen alueeseen (PAK), jota koskee määräys: "nykyinen teollisuusalue, jota osa-alueittain kehitetään tehokkaammiksi ja viihtyisämmiksi työpaikka- ja asuntoalueiksi palveluineen".

2 Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava, jonka mukaan tontti on tonttialaa teollisuusrakennuksia varten (T, t 1 ). Kaavamääräyksen mukaan tontille saa lisäksi sijoittaa asunnot sellaista henkilökuntaa varten, jonka alituinen läsnäolo paikalla on liikkeen toiminnan kannalta välttämätön, sekä liikkeelle tarpeellisia konttori- ja ruokailuhuoneita. Lähiympäristön tontit ovat kaavamääräyksiltään vastaavanlaisia teollisuustontteja. 7. Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Betonielementtitehdas sijaitsee Itäharjun kaupunginosassa vuokrakiinteistöllä. Elementtien valmistus nykyisellä paikalla on alkanut vuonna Tehtaan läheisyydessä sijaitsee teollisuus-, toimisto- ja liikerakennuksia. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 300 metrin etäisyydellä. Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. 8. Hakemuksen mukainen toiminta Toiminnan kuvaus, raaka-aineet ja tuotteet Kyseessä on betoniasema ja betonielementtitehdas, jonka tuotteita ovat mm. väestönsuojaelementit, kantavat väliseinät, parveke- ja julkisivuelementit. Betonia valmistetaan omaan käyttöön noin kuutiota vuodessa. Väestönsuojien kuorielementtien vuosittainen tuotantokapasiteetti on m 3, julkisivuelementtien m 3 ja massiivielementtien m 3. Betonin raakaaineina käytetään vuosittain runkoainesta noin tonnia, sementtiä noin tonnia, notkistinta noin litraa, lisähuokostinta noin 200 litraa, pintahidastinta ja irrotinta noin 700 litraa sekä muottiöljyä noin litraa. Betonin valmistukseen tarvitaan vettä noin m 3 vuodessa. Runkoaines varastoidaan siilotornissa seitsemässä terässiilossa. Siilojen yhteistilavuus on 180 tonnia. Sementille siilotornissa on kaksi 30 tonnin terässiiloa. Ulkona on lisäksi 20 tonnin siilo, joka on poistettu käytöstä. Kummassakin sementtisiilossa on täryttimellä varustettu sukkatyyppinen suodatin. Molempien suodattimien suodatuspinta-ala on 4,2 m 2. Betoniaseman ohjaamossa on kummallekin siilolle ylitäytöstä varoittava merkkivalo, joka syttyy noin kaksi tonnia ennen siilon täyttymistä. Notkistinta varastoidaan litran kontissa, lisähuokostinta 200 litran tynnyrissä, irrotinta ja pintahidastetta 20 litran peltiastioissa, muottiöljyä litran terässäiliössä ja hydrauliikkaöljyä 200 litran tynnyrissä. Lisäaineastiat sijaitsevat betoniaseman myllytasanteella, muottiöljy on betonilattialla. Kiviaines tuodaan lavakuorma-autoilla ja kaadetaan 12 tonnin jassikkaan, jossa se siirtyy kuljetinta pitkin siiloihin. Sementti tyhjennetään autosta paineilman avulla suoraan siiloihin. Kiviaines ja sementti annostellaan vaakojen ja vesi läpivirtausmittarin kautta pölytiiviiseen betoninsekoittajaan. Mahdollisesti tarvittavat lisäaineet annostellaan käsin. Valmis betonimassa tyhjennetään betoninsekoittajasta kahden kuution siirtojassikkaan, joka kuljetetaan siltanosturin avulla valettavan muotin kohdalle. Massaa levitetään sopiva määrä muotille, jonka jälkeen massa tiivistetään sauva- tai muottitäryttimellä. Lopuksi massa tasataan ja pinta käsitellään vaaditulla tavalla. Elementtien

3 kovettumisvaiheessa käytetään osassa elementeissä betonin reaktiolämmön lisäksi muottilämmitystä. Valmiit elementit varastoidaan mahdollisuuksien mukaan kahdeksi vuorokaudeksi sisätiloihin ennen ulkovarastoon siirtämistä. Tehdas toimii viitenä päivänä viikossa kello Työntekijöitä on 50. Energiankulutus Kiinteistöllä on 1,38 MW:n höyrykattila, joka käyttää vuodessa noin 160 tonnia raskasta polttoöljyä. Lämpökattilan tuottamaa energiaa käytetään tuotantoprosessissa tarvittavaan lämmitykseen. Polttoöljy varastoidaan noin 10 tonnin maanalaiseen, ylitäytönestimellä varustettuun säiliöön, joka on betonialtaassa. Säiliö tarkastetaan vuosittain. Sähkönkulutus on noin kwh vuodessa. Toiminnan aiheuttamat päästöt, melu ja tärinä Kattilalaitoksen poistokaasuista tulee jonkin verran rikki-, typpi-, hiilidioksidija hiukkaspäästöjä. Laitoksen pölypäästöt ovat satunnaisia ja kohtalaisen pieniä. Täytön yhteydessä tapahtuneet pöllähdykset ovat johtuneet suodatinsukan rikkoutumisesta. Siilotorniin kertynyt sementti on poistettu kuivaimuroinnilla kolmen vuoden välein. Myös kiviaineen kaadosta jassikkaan saattaa syntyä satunnaisia pöllähdyksiä. Piha-alueen pölyämistä pyritään estämään kastelulla. Lisäksi katu- ja piha-alueet harjataan keväisin ja tarvittaessa myös kesällä. Melua aiheuttavia elementtikuljetusautoja tulee tontille kolmasti päivässä. Hiekka- ja sementtikuljetukset ovat päivittäisiä. Sisällä käytettävät täryttimet ovat toiminnassa päivittäin noin neljän tunnin ajan. Tärinän lähteitä ovat betoniasema ja valumuottipedit. Tärinä on jaksottaista ja lyhytkestoista. Tuotantoon liittyvää melua ja tärinää esiintyy aamu seitsemän ja ilta kuuden välillä. Syntyvät jätteet ja jätevedet Tehtaalla syntyy jätteenä betonia (300 t/v), metallia (18-24 t/v), sekajätettä (150 t/v), kivivillaa, paperia, puuta ja styroksia. Syntyviä ongelmajätteitä ovat öljy (200 t/v), loisteputket ja kyllästetty puu. Ongelmajätteille on lukittu ja allastettu varastotila. Betonisekoittajan tyhjennysrännin edessä on 2 m 3 :n saostusallas, joka tyhjennetään jätebetonilavalle kerran viikossa. Päivittäinen betonisekoittajan pesuvesi kerätään irtonaiseen pesualtaaseen, josta lietteetön pesuvesi johdetaan irrotettavilla kaukaloilla varustetun juoksutusojan kautta ulkona olevaan 9 m 3 :n saostusaltaaseen. Juoksutusojan pituus on 30 metriä. Ojassa olevat kaukalot tyhjennetään kahdesti vuodessa. Karjakatu 37:n kohdalla oleva saostuskaivo tyhjennetään vähintään kerran vuodessa. Rautakatu 8 puolella, tehtaan sisällä on elementtien pesuun tarkoitettu 5 m 3 :n pesuallas. Allas tyhjennetään pari kertaa vuodessa. Pesualtaasta vesi johdetaan hallissa olevan 1,5 m 3 :n saostuskaivon kautta ulkona olevaan 6 m 3 :n saostuskaivoon ja edelleen viemäriverkkoon. Ulkokaivo tarkastetaan kaksi

4 kertaa vuodessa. Yrityksen toiminnasta syntyvän jäteveden määrä on vuodessa noin m 3. Pihan sadevedet johdetaan sadevesikaivoon. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi Mahdollisia riskejä ovat sementtipöllähdykset, öljyvahingot ja kemikaalien vastaanottoon liittyvät onnettomuudet. Sementtipölyn leviäminen estetään siilojen kaksinkertaisilla suodattimilla, jotka tarkastetaan ja vaihdetaan määräajoin. Siilot tarkastetaan määräajoin ja tarvittavat korjaustoimet tehdään välittömästi. Sementtisiilojen täyttöä valvoo betoniaseman hoitaja ja siilojen täyttymisestä varoittaa merkkivalo. Öljypolttimot ja -säiliöt tarkastetaan määräajoin ja tarvittaviin korjaustoimiin ryhdytään välittömästi. Pannuhuoneessa on merkkivalolla varustettu öljynerotuskaivo. Kemikaaleja kuljettavan auton saapuessa työmaalla lopetetaan nostolaitteiden käyttö lastin purkamisen ajaksi. Työntekijät raportoivat havaitsemistaan puutteista ja mahdollisista vaaratekijöistä esimiehelleen. Yrityksellä on työturvallisuusvaltuutettu, joka raportoi vioista ja puutteista viikoittain yrityksen esimiehille ja antaa tarvittaessa kirjalliset korjaustarve-ehdotukset. Häiriötilanteiden varalta yrityksen laatukäsikirjassa on ohjeet vahinkojen minimoinnista. 9. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu Turun kaupungin ilmoitustaululla Lupahakemuksesta annettiin kirjeitse tieto 19 naapurikiinteistön omistajalle, haltijalle tai vuokralaiselle. Hakemuksesta ei tehty muistutuksia. Lausunnot Ympäristönsuojelutoimisto pyysi hakemuksesta lausunnon Turun kaupungin asemakaavatoimistolta ja Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollolta. Asemakaavatoimiston lausunnossa todetaan, että hakemuksessa esitetty toiminta on tontilla voimassa olevan asemakaavan mukaista teollisuustoimintaa. Alueella on kuitenkin vireillä osayleiskaavan laatiminen. Tulevassa asemakaavoituksessa tullaan kaavamääräyksillä rajoittamaan ympäristöhäiriöitä tai muita ympäristöhaittoja aiheuttavan teollisuustuotannon sijoittumista alueelle. Yleiskaavassa asetetut alueen kehittämistavoitteet huomioon ottaen alueelle ei tulisi myöntää ympäristölupaa sellaiselle toiminnalle, jonka haitallisia ympäristövaikutuksia ei lupaehtoja asettamalla voida kokonaan poistaa. Asemakaavatoimisto katsoo, että mikäli toiminnalla on haitallisia ympäristövaikutuksia, lupa tulisi hakemuksesta poiketen myöntää määräaikaisena enintään viideksi vuodeksi, koska alueella on odotettavissa kaavatilanteeseen ja kaavan toteuttamiseen liittyviä muutoksia.

5 Ympäristöterveydenhuollolla ei ole huomautettavaa hakemuksen suhteen. Hakija ei jättänyt määräaikana vastinetta annettuihin lausuntoihin. Tarkastukset Hakemuksen kohteena olevalla tehtaalla käytiin Läsnä olivat Matti Koilahti Seinälevy Oy:stä ja Tiina Liira Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistosta. Oheismateriaali 1 Oheismateriaali 2 Oheismateriaali 3 Oheismateriaali 4 Seinälevy Oy:n ympäristölupahakemus Asemakaavatoimiston lausunto Ympäristöterveydenhuollon lausunto Tarkastuspöytäkirja Ympäristölupahakemukseen liittyvä muu materiaali on nähtävänä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan kokouksessa. Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen: Ehdotus Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää ympäristönsuojelulain 35 mukaisen ympäristöluvan Seinälevy Oy:lle kiinteistöillä , edellä esitetyn mukaisesti täydennettynä seuraavin määräyksin: 1 Toimintaa tulee harjoittaa siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristön pilaantumista, epäsiisteyttä, viihtyisyyden vähentymistä, kuten pölyämistä, tai muuta näihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Lisäksi sementtisiilojen suodattimien sekä saostusaltaiden ja -kaivojen tulee olla jatkuvasti toimintakuntoisia. (YSL 43 ) 2 Luvanhaltijalla on oltava kirjanpito laitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: -tuotteiden lajit ja määrät sekä tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden määrät - laitoksella käytettyjen polttoaineiden ja muiden ympäristölle vaarallisten kemikaalien laji sekä kulutus- ja varastointimäärät - laitoksen toiminnassa syntyvien jätteiden laji ja määrä sekä niiden toimituspaikat ja -ajankohdat Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 46, JL 51 ja 52 ) 3 Nestemäisten ongelmajätteiden varastotilojen sekä nestemäisten kemikaalien säilytyspaikkojen läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta mahdollisten vuotojen talteen keräämistä varten.

6 Vuodon sattuessa on onnettomuuden torjuntatoimenpiteisiin ryhdyttävä viipymättä. (YSL 43 ja 45 ) 4 Öljynerotus- ja saostuskaivot on tyhjennettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Erottimeen kertynyt öljyinen liete tulee toimittaa ongelmajätteen käsittelyluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (YSL 43 ja 45 ) 5 Öljyn- ja hiekanerotuskaivojen tyhjennyksistä, huolloista ja tarkastuksista sekä öljynerotuskaivojen ja polttonestesäiliöiden hälyttimien huolloista ja tarkastuksista on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 46 ) 6 Öljysäiliöt on tarkastettava vähintään 10 vuoden välein siten, että ensimmäinen tarkastus tehdään 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tarkastuspöytäkirja on toimitettava Turun ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 19 ja 46 ) 7 Laitoksella havaituista toiminnan häiriöstä ja muista poikkeuksellisista tilanteista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 ) 8 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä toimialallaan ja varauduttava tällaisen laitoksen toimintaan soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. (YSL 43 ) 9 Toiminnan loppuessa on kiinteistön maaperän mahdollinen pilaantuminen selvitettävä ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Lisäksi alue on siivottava toiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista sekä syntyneistä jätteistä. (YSL 43 ) Perustelut Lupaharkinnan perustelut: Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriskit sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut: Toimittaessa määräysten mukaisesti ei esimerkiksi sementtijauheen ja

7 kiviaineksen käsittelystä aiheudu häiritsevää pölyämistä ympäristöön. Valvontaa koskevat määräykset on annettu luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Öljynerotus- ja saostuskaivojen säännöllisillä tyhjennyksillä ja toimintakunnosta huolehtimisella varmistetaan kaivojen moitteeton toiminta. Öljysäiliön tarkastuksella varmistetaan säiliön moitteeton kunto ja vähennetään säiliövuodoista aiheutuvaa maaperän pilaantumisriskiä. Laitoksella on oltava riittävästi työvälineitä nestemäisten ongelmajätteiden ja kemikaalien keräämistä varten, jotta torjuntatoimenpiteisiin voidaan vahinkotilanteissa ryhtyä viipymättä. Poikkeustapauksista ja toiminnan olennaisista muutoksista on tiedotettava mahdollisimman nopeasti, jotta viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimenpiteet ovat tarpeelliset maaperän kunnostustarpeen selvittämiseksi. Maaperän kunnostamista koskevat päätökset tekee Lounais-Suomen ympäristökeskus. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Sovelletut oikeusohjeet Jätelaki (1072/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Ympäristöluvasta perittävä maksu Ympäristölupapäätöksestä peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen maksu 2522,8 euroa. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Lupapäätös on voimassa asti. Tämän jälkeen toiminnalle on haettava uusi ympäristölupa. Tämä lupapäätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Muutoksen haku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin

8 pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97 :ssä mainituilla tahoilla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. JAKELU tied Lounais-Suomen ympäristökeskus ao Seinälevy Oy kuul Julkipano