Alustavia tutkimustuloksia

Transkriptio

1 Kyvyt käyttöön! Valmennuksen punainen lanka ohjaustyön etiikka Tampere Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä - ohjelma Alustavia tutkimustuloksia Nina Nevala, LitT, dosentti, vanhempi tutkija Työterveyslaitos/STM Osatyökykyiset työssä ohjelma nina.nevala@ttl.fi

2 Osatyökykyiset työssä -ohjelman tavoitteet 1. Lisätä osatyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksia jatkaa työelämässä tai työllistyä 2. Vähentää osatyökykyisiin liittyviä ennakkoluuloja

3 Osatyökykyiset ja työ - lähtökohtia 1,9 milj. (55 %) työikäisellä on jokin vamma tai sairaus työhön tai työmahdollisuuksiin vamma tai sairaus vaikuttaa henkilöllä ikääntymisen myötä yhä useammalla työntekijällä on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita, vammoja ja sairauksia osatyökykyisen tueksi on käytössä paljon palveluja, keinoja ja etuuksia palvelujärjestelmä on pirstaleinen ja vaikeasti hallittava (mm. Liukko ja Kuuva 2015)

4

5 Keinojen vaikuttavuus ja palvelujärjestelmän toimivuus - esim. tutkimustiedosta Sosiaaliturva: osasairausvapaalla (40-60 %) olevat palasivat työhön keskimäärin 12 päivässä, kun verrokkiryhmällä (täysi sairausloma) vastaava aika oli 20 pv (Kausto ym. 2014) Työpaikan keinot: työjärjestelyt ja työolosuhteiden mukauttaminen tukevat osatyökykyisten ja vammaisten työssä jatkamista ja vähentävät kustannuksia (Nevala ym. 2015) Kuntoutus: ammatillisen kuntoutuksen toimijoiden yhteistyössä pitäisi parantaa etenkin keskinäistä kommunikointia, tarkentaa eri toimijoiden vastuita, kehittää henkilökohtaista tukea ja osaamisen jakamista (Liukko ja Kuuva 2015)

6 Tutkimuskysymys Miten uusi toimintatapa toteutuu organisaatioissa ja millaisia näkemyksiä johdolla, työkykykoordinaattoreilla ja asiakkailla on toimintatavan hyödyistä? Aineiston keruu Haastattelut (12+12) organisaatioiden johdolle ja työkykykoordinaattoreille, 31 henkilöä osallistui Ryhmä- ja yksilöhaastattelut, kesto 1,5-2 h Osaamiskysely työkykykoordinaattoreille Taloudellisten tunnuslukujen kerääminen vuosilta (6 organisaatiota) Tapauskuvaukset, yksilöhaastattelut (11 henkilöä)

7 Osatyökykyiset työssä ohjelma Organisaatioiden osallistuminen Organisaatiot lähtivät mukaan piloteiksi kokeilemaan ja kehittämään uutta - kaikki keinot käyttöön Organisaatiot nimesivät työkykykoordinaattorin Organisaatiot asettivat kehittymistavoitteensa 1) Työkykykoordinaattorit saivat koulutuksen 2) Organisaatiot kehittivät osatyökykyisten työllistämistä ja työssä jatkamisen tukemista Organisaatiot arvioivat toimintamallin toteutumista ja hyötyjä Haastattelu 1 Haastattelu

8 Pilottiorganisaatiot Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Altia Oyj RTK-Palvelu Oy Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Tampereen kaupunki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Suomen Terveystalo Oy Tullinkulman työterveys Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä/tth Tredu, Tampereen seudun ammattiopisto

9 Organisaatiot nimesivät työkykykoordinaattorin 15 työkykykoordinaattoria > sisäinen haku tai sopivimman henkilön nimeäminen taustakoulutus esim. sosiaalipsykologi, erikoissairaanhoitaja, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, kuntoutusneuvoja, tradenomi, yhteiskuntatieteilijä tehtävä palvelujen, keinojen ja etuuksien tehokas käyttö ratkaisuihin keskittyvä työote yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistaminen kehittämistyö organisaation tasolla osaamisen jakaminen koordinoivaa työtä tekevät muutkin ammattiryhmät mm. Kelan työkykyneuvojat, kuntoutuksen ohjaajat, työ-/työhönvalmentajat, työluotsit, työterveyshuollossa toimivat sosiaalialan asiantuntijat

10 Miten organisaatiot kehittivät toimintaansa osatyökykyisten tukemisessa? Strategia Työkykyjohtaminen Varhainen tuki Osaamisen johtaminen Yhtenäiset toimintatavat Sujuvat prosessit Asenteisiin vaikuttaminen Työkykykoordinaattorien toiminta Johtaminen Osaaminen Asiakkaiden ja organisaatioiden tarpeiden tunnistaminen Palvelujärjestelmän hallinta Keinovalikoiman hallinta Ratkaisukeskeinen työtapa Verkostomainen työskentely Sisäinen ja ulkoinen Paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen Pelisäännöt, roolit ja vastuut Yhteyshenkilöt Osaamisen jakaminen Vertaistuki Yhteistyö ja verkostot Prosessit ja työvälineet Palveluprosessi > Digitaaliset työvälineet (kyselyt, videokokoukset, verkkopalvelu) Taloudelliset mittarit Dokumentoinnin välineet Työterveysneuvottelut Alakohtaiset ratkaisut esim. tehtaan kevennetyt linjat, apuvälinepankit

11 Palveluprosessi Osatyökykyinen asiakas Työkykykoordinaattori Asiakkaan pääsy palveluihin Asiakkaan palvelutarpeen selvitys Asiakkaan tavoitteiden määrittely Palvelut, keinot ja etuudet suunnitelma ja toteutus Tulosten ja prosessin arviointi

12 Työkykykoordinaattorin asiakkaat TE-toimisto: osatyökykyiset työttömät työnhakijat HR: työpaikan osatyökykyiset työntekijät TTH: asiakasyritysten osatyökykyiset työntekijät OP: oppilaitoksessa opiskelevat henkilöt, joilla alentunut työtai toimintakyky osatyökykyisyyden taustalla useimmiten mielenterveyden tai tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia

13 Palveluprosessi TE-toimisto Osatyökykyinen asiakas Työkykykoordinaattori Verkkopalvelu Sähköinen kysely työelämätutka puh.haastattelu lääk.todistukset URA-järjestelmä Ensisijainen tavoite ja välitavoitteet URAjärjestelmään TE-toimiston keinovalikoima Kela, kunta, terveydenhuolto vakuutusyhtiöt,, kolmas sektori Asiakasmäärät, työllistyminen, asiakkaiden prosessit, asiakastyytyväisyys, itsearviointi

14 Uusi tapa toimia esim. johtaminen Osatyökykyisten tukeminen integroitiin osaksi organisaation strategiaa. Varhaisen puuttumisen/-tuen malleissa huomioitiin osatyökykyiset. Toiminnalle asetettiin mitattavat tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamista seurattiin mm. taloudellisilla mittareilla.

15 Työkykykoordinaattoreiden (n=16) osaaminen ennen ja jälkeen koulutuksen p = 0,0089 p = 0,0226 p = 0,0807 Erittäin huono Erittäin hyvä

16 Osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä edistäviä tekijöitä Yksilö Hyvä ammattitaito Ammatillinen koulutus Hyvä opiskelu- ja työmotivaatio Luottamus omiin oppimismahdollisuuksiin Organisaatio Johdon sitoutuminen ja tuki Työkykyjohtaminen Avoimuus, asioiden esilläpito, hyvä tiedonkulku Työnantajan ja työntekijöiden vuoropuhelu Myönteinen suhtautuminen erilaisuuteen Hyvä osaaminen osatyökykyisyydestä Hyvä yhteistyö eri tahojen kuten työterveyshuollon kanssa Sujuvat prosessit Uudistumisen ilmapiiri Työolosuhteiden mukauttaminen Erilaisia työtehtäviä Yhteiskunta Hyvä työmarkkinatilanne, työvoiman tarve Lainsäädäntö Selkeä palvelujärjestelmä Laaja keinovalikoima Myönteiset asenteet osatyökykyisiä kohtaan Erilaisuuden arvostaminen Mahdollisuus ammatinvalinnanohjaukseen

17 Millaista hyötyä uudesta toimintatavasta oli organisaatioille? Johtaminen kehittyi esimiesten toiminnasta tuli systemaattisempaa asenteissa tapahtui muutosta osatyökykyä opittiin arvostamaan Osaaminen kehittyi työntekijöiden työkyvyn muutoksia opittiin tunnistamaan aikaisemmassa vaiheessa opittiin hyödyntämään keinovalikoimaa monipuolisemmin ammatillisen kuntoutuksen prosessien eteneminen tarkentui Yhteistyö lisääntyi etenkin organisaatioiden sisällä eri yksiköiden välillä työterveyshuollon, asiakasyritysten ja eläkevakuutusyhtiöiden kesken TE-toimiston ja Kelan kesken Prosessit ja työvälineet kehittyivät palveluprosessi selkiytyi uusia työvälineitä otettiin käyttöön

18 . Työkokeilu auttoi osatyökykyistä nuorta työuralle tapaustutkimus. Työterveyslääkäri 2015; 1: Mikko on 20 -vuotias ylioppilas. Tulevan alan valinnassa pitää ottaa huomioon keskivaikea aivovamma. Aluksi Mikko oli kiinnostunut sairaanhoitajan työstä. Hän haki opiskelemaan alaa mutta ei päässyt. Samaan aikaan oli kuntoutusjakso, jolla lääkäri suhtautui tylysti Mikon toiveisiin työelämästä. Haaveen romuttuminen oli nuorelle miehelle kova pala ja veti mielen matalaksi. Tulevaisuus ei näyttänyt kovinkaan valoisalta. Perheessä käytiin tilanteen johdosta monia keskusteluja ja pohdittiin sopivaa alaa. Mikko halusi tehdä työtä ihmisten parissa ja jollakin arvostetulla alalla. Yhtäkkiä syntyi mullistava oivallus apteekkialahan täyttää kaikki nämä kriteerit. 3 Mikon työkykykoordinaattori otti ensin yhteyttä paikkakunnan apteekkiin ja kysyi työkokeilumahdollisuudesta. Mikko jatkoi sitten itse eteenpäin. Mikolle oli tärkeää mennä apteekkiin tavallisen harjoittelijan statuksella, eikä niin sanotusti vamma edellä. Toisaalta tämä aiheutti työkavereiden keskuudessa pohdintaa, miksi Mikko tekee muita lyhempää työpäivää. Mikon mielestä ratkaisu oli kuitenkin hyvä. Työkaverit tutustuivat häneen ensin omana persoonanaan ja vamma-asioista puhuttiin vasta myöhemmin. Mikon mielestä oli helpompaa keskustella jokaisen työkaverin kanssa rauhassa erikseen. Toisaalta jos esimies olisi vaikka lyhyesti kertonut Mikon tilanteesta ja työjärjestelyistä etukäteen hänen luvallaan olisi monelta ihmettelyltä vältytty. 4 Työtehtäviksi sovittiin kaikki ne tehtävät, joita tekniset työntekijät tässä apteekissa tekevät kassatehtävät, lääkkeiden keräily ja tilattujen lääkkeiden jakelu palvelutaloihin. Uusia työtehtäviä otettiin haltuun vähitellen vanhemman työntekijän opastuksella. Mikon mielestä häntä kohdeltiin tasa-arvoisesti muiden työntekijöiden kanssa. Hänellä oli sama vastuu ja samat tehtävät kuin muillakin teknisillä työntekijöillä. Hän osallistui myös kaikkiin työpaikan koulutus- ja virkistystilaisuuksiin.

19 Mikon työaika oli viisi tuntia päivässä. Tähän päädyttiin aikaisempien kokemusten ja työkokeilun perusteella. Lukiossa Mikko jaksoi hyvin viiden tunnin päivät, mutta siitä pidemmät kävivät voimille. Työkokeilu osoitti saman. Muutama yli viiden tunnin työpäivä tuntui Mikosta uuvuttavalta ja vaati pitkän toipumisen. Erityisen hankalaa oli, jos myöhäinen iltavuoro ja varhainen aamuvuoro olivat peräkkäin. Mikko teki näitä vuoroja muutaman viikon, mutta kunto alkoi heittelehtiä voimakkaasti. Hän ottikin asian puheeksi esimiehensä kanssa ja he etsivät työvuorojen suunnittelun kautta asiaan ratkaisun. Mikon mielestä tämä olikin ainoa kompastuskivi koko työkokeilun aikana. 7 Mikon mielestä työkokeilun tärkein anti oli se, että osaa tehdä tällaisia töitä ja pärjää työelämässä. Työkokeilu antoi itseluottamusta ja osoitti, että pystyy tekemään monenlaisia asioita. Mikko näkeekin nyt tulevaisuudessaan paljon erilaisia vaihtoehtoja ja hänellä on tavoitteita ja haaveita. Mikon mielestä onnistunut työkokeilu heijastelee koko elämään. Hänellä on urasuunnitelma ja kokemus onnistumisesta työssä. Itsenäinen elämäkin on hienolla alulla. 5 6 Työkokeilu toteutettiin vakuutusyhtiön kautta ja se kesti puoli vuotta. Aluksi sovittiin kolmesta kuukaudesta ja työkokeilun kestäessä sovittiin vielä toisesta kolmesta kuukaudesta. Mikko teki itse aloitteen harjoittelun jatkamisesta. Mikko halusi jatkaa, koska osasi työn mielestään hyvin työkaverit olivat mukavia. Päivät rytmittyvät kivasti ja oli hienoa tehdä tärkeää työtä. Mikon työkokeilun aikana työpaikalla oli ollut myös farmanomiopiskelija työharjoittelussa. Onnistuneen työkokeilun jälkeen Mikko haki lääketyöntekijän koulutukseen Helsinkiin ja sai opiskelupaikan. Mikko valmistuu kahden vuoden kuluttua farmanomiksi. Mikon mukaan opiskelupaikka on oikeastaan työkokeilun yksi tulos.