VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Valtuuston hyväksymä

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Valtuuston hyväksymä

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. KUNTAYHTYMÄTASON TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 1 Valtion vuoden 2018 talousarvioesitys 1 Kuntatalouden tilanne 2 Työmarkkinatilanne 2 Erikoissairaanhoidon talouden kehitys 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke VUOSIEN TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 5 Talousarvion ja -suunnitelman valmisteluprosessi 5 Vuoden 2018 käyttötalouden talousarvioesitys 5 Jäsenkuntien vuoden 2018 palvelusuunnitelmat 11 Suunnitelma kertyneen ylijäämän palauttamisesta vuonna Vuosien käyttötalouden suunnitelmat 13 Investointisuunnitelma Rahoitussuunnitelma vuosille TOIMINNALLISET TAVOITTEET TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUDET 17 Vuoden 2018 toiminnallisten tavoitteiden sitovuus 17 Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta KUNTALASKUTUS VUONNA TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA TULOSALUEITTAIN Kuntayhtymä yhteensä Lääkehuollon tulosalue 31 Tekniset ja huoltopalvelut 34 Hallintokeskuksen tulosalue TALOUSARVIOESITYKSEN 2018 MUODOSTUMINEN 52 Kuntayhtymätason talousarvioesityksen muodostuminen 52 Tulosalueiden talousarvioesitysten muodostuminen 54 Talousarvioesityksen vertailu vuoden 2017 ennusteeseen 61 Suunnitelma ylijäämien palauttamisesta ja alijäämien kattamisesta INVESTOINTISUUNNITELMA Investointisuunnitelma Investointisuunnitelman perustelut SUORITETAVOITTEET 2018 JA KUNTIEN PALVELUSUUNNITELMAT 83 Suoritetavoitteet Kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksu 85 Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat Sitovat toiminnalliset tavoitteet Emoyhteisön tavoitteet 102 Liikelaitosten ja tytäryhteisöjen tavoitteet 105

3 TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtion vuoden 2018 talousarvioesitys Pitkään jatkuneen taantuman jälkeen Suomen bruttokansantuote pääsi vuonna 2015 orastavaan 0,3 % kasvuun, joka kiihtyi 1,9 prosenttiin vuonna Vuoden 2017 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä bkt kasvoi jo 2,7 prosentin vauhtia. Vienti ja teolliset investoinnit nousivat tukemaan kotimaisen kulutuksen ja rakentamisen aloittamaa nousukautta. Talousarviota laadittaessa, lokakuussa 2017, talouden lähivuosien näkymät Suomessa ja euroalueella ovat aikaisempaa myönteisemmät. Suomessa talouden kasvu käynnistyi myöhemmin, kuin euroalueella ja euroalueella myöhemmin, kuin maailmantaloudessa. Pitkää, useita vuosia kestävää nousukautta ei ennusteiden mukaan ole kuitenkaan odotettavissa. Maailmantaloudessa kasvun arvioidaan jo lähivuosina hidastuvan. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouskasvuksi vuonna ,9 %. Vuoden 2018 talouskasvuksi ministeriö ennustaa 2,1 % ja vuoden 2019 kasvuksi 1,8 %. Työttömyysasteen ministeriö arvio alenevan kuluvana vuonna 8,6 %:iin, vuonna 2018 edelleen 8,1 %:iin ja ,8 %:iin. Ansiotasoindeksin muutosta koskeva arvio on kuluvana vuonna +0,2 %, vuonna ,2 % ja vuonna ,5 %. Talouskasvu vahvistaa julkista taloutta lähivuosina, mutta myönteinen suhdannetilanne ei ratkaise julkisen talouden rakenteellisia ongelmia, joita ovat väestön ikääntymisen aiheuttama kestävyysvaje ja sen mukanaan tuoma valtiontalouden alijäämä ja julkisen talouden kasvanut velka. Julkisen talouden velka kohosi vuonna ,5 %:iin bruttokansantuotteesta, kun vakaussopimuksen kriteeri on 60 %. Valtiontalouden vuoden 2018 menot ovat talousarvioesityksen mukaan 55,4 mrd. euroa, mikä on vajaat 400 milj. euroa (0,7 %) vuoden 2017 talousarviota vähemmän. Budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 52,0 mrd. euroa, mikä on 2,5 mrd. euroa vuotta 2017 enemmän. Verotulot kasvavat esityksessä runsaalla 1,0 mrd. eurolla. Valtiontalouden alijäämä ja nettolainanotto ovat esityksessä 3,4 mrd. euroa (5,5 mrd. euroa vuoden 2017 talousarviossa). Valtionvelka nousee esityksen mukaan 111,0 mrd. euroon vuonna Talouskehityksen kohenemisen aikaansaama valtion tulojen kasvu käytetään talousarvioesityksessä kokonaan valtion velkaantumisen hidastamiseen. Tavoitteena on velan kasvun pysäyttäminen vuoteen 2021 mennessä. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2018 yhteensä 10,6 mrd. euroa. Valtionavut säilyvät talousarvioesityksen mukaan vuoden 2017 tasolla.

4 Kuntatalouden tilanne Valtiovarainministeriön mukaan kuntatalous oli vuonna 2016 lievästi alijäämäinen rahoitusvajeen ollessa 0,1 mrd. euroa. Kuluvana vuonna kuntatalous kääntyy ylijäämäiseksi 0,5 mrd. euroa. Vuonna 2018 kuntien nettotoimintamenot kasvavat 1,9 % ja verotulot 0,4 %. Kuntatalouden ylijäämä nettoinvestointien jälkeen on kehitysarvion mukaan vuonna ,1 mrd. euroa. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta (18,1 mrd. euroa) supistuu vuonna ,5 mrd. euroa ja säilyy vuonna 2018 ennallaan. Talouden kehityksessä ja lähivuosien näkymissä on alueellisia eroja, jotka heijastuvat alueellisesti kuntatalouden tilanteeseen ja kehitysarvioihin. Varsinais-Suomessa Turun alueella telakkateollisuuden ja Uudessakaupungissa autoteollisuuden tilauskannat ovat viimeisen vuoden aikana kasvaneet merkittävästi. Työllisyyden parantuminen ja talouden kasvu heijastuvat kuitenkin vasta viiveellä kuntatalouteen. Salon seudulla Microsoftin irtisanomiset ovat synkistäneet alueen talousnäkymiä. Tällä hetkellä Varsinais-Suomen kuntien talouden tilanne ei merkittävästi poikkea valtakunnallista keskiarvoista mitattuna kertyneellä yli-/alijäämällä ja lainakannalla asukasta kohti. Vuonna 2016 kertynyttä ylijäämää oli Varsinais- Suomen kunnissa 985 euroa asukasta kohti (valtakunnallinen keskiarvo euroa). Varsinais-Suomen kuntien lainakanta oli euroa asukasta kohti (valtakunnallinen keskiarvo euroa). Työttömyysaste Varsinais- Suomessa oli vuonna ,6 %, kun se koko maassa oli 8,8 %. 2 Työmarkkinatilanne Talousarviota laadittaessa lokakuussa 2017 on kunta-alalla voimassa työmarkkinakeskusjärjestöjen hyväksymän kilpailukykysopimuksen mukaiset työ- ja virkaehtosopimukset (kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, lääkärisopimus ja teknisten sopimus). Sopimukset ovat voimassa Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Lomarahoja leikataan 30 % ajanjaksolla siten, että leikkaus koskee jälkeen maksettavia lomarahoja. Työaika pitenee 24 tuntia vuodessa ja se toteutetaan pääsääntöisesti lisäämällä viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. Erikoissairaanhoidon talouden kehitys Kilpailukykysopimuksen osana työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet työnantajien työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta asteittain vuosina ja palkansaajan maksuosuuden nostamisesta vastaavasti. Lisäksi työnantajan sosiaaliturvamaksua on alennettu vuodesta 2017 alkaen. Uusiin työ- ja virkaehtosopimuksiin tähtäävä neuvottelukierros syksyllä 2017 on kiky-sopimuksessa sovittu käytäväksi liittotasolla. Talouden kääntyminen kasvuun on virittänyt keskustelua palkkojen korotuksista. Kunnallisen alan mahdollisista sopimuskorotusten tasosta, muista ehdoista tai uuden sopimuskauden pituudesta ei talousarviota laadittaessa ole tietoa. Erikoissairaanhoidon toimintamenot kasvoivat sairaanhoitopiireissä edelliseen vuoteen verrattuna vuonna ,1 %, vuonna ,2 % ja vuonna ,6 %. Menojen kasvu on ollut nopeampaa, kuin mihin talousarvioissa on varauduttu ja seurauksena on ollut talousarvioiden ylittyminen lähes kaikissa maamme sairaanhoitopiireissä. Vuodesta 2009 vuoteen 2016 toimintamenot kasvoivat maamme sairaanhoitopiireissä 32,9 %, mikä merkitsee keskimäärin 4,2 % vuotuista kasvua. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu oli 32,1 %, mikä merkitsee keskimäärin 4,1 % vuotuista kasvua.

5 Toimintamenojen talousarvion toteutumisprosentit ja kasvu edelliseen vuoteen erikoissairaanhoidossa vuosina Kasvu % Tot. % Kasvu % Tot. % Kasvu % Tot. % Helsingin ja uudenmaan shp 3,7 101,5 4,4 103,6 2,6 101,9 Pirkanmaan shp 2,3 104,2 1,0 103,9 4,4 102,7 Pohjois-Pohjanmaan shp 4,0 104,9 1,5 103,2 5,1 103,1 Pohjois-Savon shp 1,4 99,7 3,1 103,6 3,3 103,0 Varsinais-Suomen shp 3,4 103,1 4,5 103,1 0,5 100,0 Yliopistolliset sh-piirit yhteensä 3,2 102,5 3,3 103,5 3,0 102,0 Keskussairaalapiirit 2,9 101,7 0,6 102,4 2,1 102,3 Erikoissairaanhoito yhteensä 3,1 102,1 2,2 103,1 2,6 102,1 Lähde: Suomen Kuntaliitto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toimintamenojen kasvu hidastui vuonna ,5 %:iin. Toimintamenojen talousarvio ei myöskään ylittynyt toisin kuin muissa yliopistosairaanhoitopiireissä. Toimintamenojen reaalinen, julkisen talouden terveydenhuollon hintaindeksillä deflatoitu kasvu vuosina oli keskimäärin 2,2 % vuodessa (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä 2,1 %). Erikoissairaanhoidon menojen reaalista kasvua selittää merkittävältä osin väestön ikääntymisestä johtuva palvelujen kysynnän ja käytön kasvu ja uudet tehtävät, kuten ensihoito. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella laskettujen hoidontarveennusteiden mukaan väestön ikääntyminen lisää hoidontarvetta keskimäärin 0,9 % vuodessa. THL:n arvioiden mukaan vuotuinen kasvu saattaa olla suurempikin 1-1,8 %. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä on lähetteiden määrällä mitattuna kasvanut vuodesta 2009 vuoteen 2016 keskimäärin 1,0 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kysynnän kasvu on ollut valtakunnallista kehitystä nopeampaa, ollen keskimäärin 1,9 % vuodessa. Muutokset erikoissairaanhoidon palvelujen kysynnässä lähetteiden määrällä mitattuna (% edelliseen vuoteen) Koko maa -1,6 1,1 2,3-0,7 1,3 1,3 1,9 1,7 2,9 Varsinais-Suomi 0,6 4,1 2,3-0,7 1,2 1,6 1,4 2,9 4,6 Lähde: Suomen Kuntaliitto Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärä on vuodesta 2013 vuoteen 2016 kasvanut valtakunnallisesti keskimäärin 2,5 % vuodessa. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu on ollut keskimäärin 2,6 % vuodessa. (Ensihoito integroitiin sairaanhoitopiireihin vuonna 2012). Palveluja saaneet eri henkilöt, lukumäärän muutos %:na edelliseen vuoteen Koko maa 1,7 2,1 3,1 3,1 3,3 Varsinais-Suomi 2,6 4,1 1,4 2,3 1,9 Lähde: Suomen Kuntaliitto Lääketieteen ja lääketieteellisen teknologian kehitys on tuonut erikoissairaanhoitoon uusia kalliita hoitomenetelmiä ja lääkkeitä, joilla voidaan hoitaa sairauksia, joita aiemmin ei pystytty hoitamaan. Tästä johtuva

6 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu näkyy erityisesti lääkemenojen kasvuna. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vuosina lääkemenot ovat kasvaneet erikoissairaanhoidossa keskimäärin 4,2 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu on ollut samoin keskimäärin 4,2 % vuodessa. Lääkkeiden euromääräisen kulutuksen kasvu erikoissairaanhoidossa %:na edelliseen vuoteen Koko maa 5,9 2,7 5,8 2,0 2,7 0,8 7,0 2,4 7,5 Varsinais-Suomi 8,6 0,3 5,6 0,6 3,5 1,1 8,1 1,7 3,9 Lähde: Suomen Kuntaliitto Hallitus antoi maaliskuussa 2017 eduskunnalle esityksen maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskeviksi laeiksi ja toukokuussa 2017 esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskevaksi laiksi. Lakiesityksissä tavoitteena oli sote-uudistuksen voimaanastuminen yhdessä valinnanvapauslain kanssa lukien. Uudistuksen toimeenpanoa valmistelevan maakuntien välisaikaishallinnon oli tarkoitus aloittaa toimintansa lakiesitysten hyväksymisen jälkeen syksyllä Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lakiesityksistä antaman lausunnon mukaan esitetty valinnanvapausjärjestelmä ei turvaa kaikissa tilanteissa riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yhdenvertaisesti kaikille. Lausunnon mukaan esitetty maakunnan velvollisuus yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on perustuslain vastainen. Valiokunta kiinnitti lausunnossaan myös moniin muihin yksityiskohtiin huomiota. Hallitus päätti neuvotteluissaan , että valinnanvapauslaki valmistellaan perustuslakivaliokunnan edellyttämät korjaukset huomioon ottaen uudestaan syksyllä 2017 ja korjattu lakiluonnos lähetetään lausuntokierrokselle marras-joulukuussa Hallitus antaa eduskunnalle uuden esityksen valinnanvapauslaiksi alkuvuonna Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti keväällä Tällöin lait voisivat tulla voimaan kesällä Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee voimaan uuden aikataulun mukaan alkaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus edellyttää mm. maakunnan yhtenäisen tuotantorakenteen suunnittelua, valinnanvapausmallien toiminnan ennakointia ja suunnittelua, tietojärjestelmien kehittämistä, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamista, henkilöstön siirron suunnittelua ja omaisuusjärjestelyihin valmistautumista. Valmisteluun on tullut vuosi lisäaikaa, mutta toisaalta myös lainsäädännön valmistuminen on siirtynyt. Valmistelu Varsinais-Suomen maakunnassa on pitkälti odottanut lainsäädännön valmistumista ja valtion rahoitusta valmistelutehtäviin. Käytännön toimet käynnistynevät merkittävässä määrin vasta rahoituksen valmistuttua. 4

7 1.2. VUOSIEN TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 5 Kuntayhtymän taloussuunnittelun lähtökohtana on valtuuston hyväksymä pitkän tähtäimen talouden vakauttamisohjelma. Vakauttamisohjelmassa jäsenkuntien keskimääräinen maksuosuuksien vuosikasvu vuosina voi olla enintään 3,8 %. Tavoitetta toteutetaan siitä huolimatta, että sen asettamisen jälkeen kunnilta on siirretty merkittävässä määrin toimintaa sairaanhoitopiirille yhteispäivystyksen ja ensihoidon järjestämisen myötä. Vuosina keskimääräinen maksuosuuksien vuosikasvu muodostui lähes tavoitteen mukaiseksi. Vakauttamisohjelman tavoitteena on lisäksi investointien sopeuttaminen velkaantumisen hallintaan saamiseksi ja taseen tervehdyttämiseksi sekä aiempien alijäämien kattaminen jäsenkuntien maksuosuustavoitteiden puitteissa Talousarvion ja suunnitelman valmisteluprosessi Kevään kuntaneuvottelut erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä vuosina käytiin Jäsenkunnille ja Turun yliopistolle varattiin perussopimuksen mukaisesti mahdollisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Esitykset pyydettiin kuntaneuvotteluissa käytettäväksi mennessä. Kuntaneuvotteluissa kuntien taholta esitettiin kiitokset sairaanhoitopiirin menokehityksen hidastumisesta vuonna 2016 ja alkuvuonna Ylijäämäkertymän tulisi useiden kannanottojen mukaan olla vuoden 2018 lopussa lähellä nollaa. Lähetteiden lukumäärän kasvu on kunnissa pantu huolestuneina merkille. Yhteistyötä toiminnallisissa ja rakennemuutoksissa pidettiin yleisesti onnistuneena viime vuosina ja sen toivottiin jatkuvan esiin tulleissa muutostarpeissa, kehityshankkeissa ja sote-uudistuksessa. Hallitus hyväksyi kuntaneuvottelujen ja kuntien esitysten pohjalta valmistellut kuntayhtymän käyttötalouden talousarvioraamit vuodelle 2018 kokouksessaan ( 55). Jäsenkunnille toimitettiin talousarvioraamiin perustuvat alustavat arviot vuoden 2018 maksuosuuksista Talousarviossa hyväksytään paitsi kuntayhtymän taloudelliset tavoitteet myös toiminnalliset tavoitteet. Vuodelle 2018 asetettavia sitovia toiminnallisia tavoitteita on valmisteltu vuosisuunnitteluprosessissa. Suunnitteluseminaarit aiheesta pidettiin ja Tuotantosuunnitelmat ja arviot vuoden 2018 suoritteista pyydettiin tulosalueilta ja Tyksin toimialueilta mennessä. Syksyn kuntaneuvottelut käytiin Hallituksen ensimmäinen talousarviokäsittely oli ja toinen käsittely, jonka perusteella hallitus päättää esityksestä valtuustolle, on Jäsenkunnille toimitettiin vuoden 2018 talousarvioesitykseen perustuvat palvelusuunnitelmat Vuoden 2018 käyttötalouden talousarvioesitys Talousarvioesityksen lähtökohdat Kuntayhtymän toimintakulujen kasvu on merkittävästi hidastunut rakenteellisten muutosten ja sopeuttamistoimenpiteiden ansiosta talouden vakauttamisohjelman aikana. Vuonna 2016 toimintakulujen kasvu hidastui 0,5 %:iin vuoden ,7 %:sta ja talousarvio ei ylittynyt. Sitovat nettokulut jäivät 2,1 % alle talousarvion. Kuluvana vuonna ennusteen mukaan toimintakulujen kasvuksi (ilman Turun psykiatrian fuusiota) on muodostumassa 2,1 % ja

8 6 sitovien nettokulujen kasvuksi 1,8 %. mukaan alle talousarvion 1,0 %. Sitovat nettokulut jäävät ennusteen Hallitus päätti kokouksessaan ( 55), että vuoden 2018 talousarvio laaditaan siten, että 1. jäsenkuntien maksuosuuksien muutos ennen Turun psykiatrian fuusiovaikutuksia voi olla enintään 1,6 % 2. tilikauden tulos laaditaan 4,37 milj. euroa alijäämäiseksi ja 3. asiakasmaksuja korotetaan edellisen voimaan tulleen asiakasmaksukorotuksen jälkeen tapahtuneella indeksimuutoksella alkaen. Vuoden 2018 talousarvioesitys on laadittu reunaehdoiltaan hallituksen raamipäätöksen mukaisesti. Hallituksen hyväksymä raami perustuu suunnitelmaan vuoden 2016 tilinpäätökseen mennessä kuntayhtymän tasolla kertyneen 4,37 milj. euron ylijäämän palauttamisesta vuoden 2018 alijäämäisellä tuloksella alempina palvelujen hintoina jäsenkunnille. Vuoden 2017 talousarviossa tavoitetuloksena on nollatulos. Vuoden 2018 talousarviossa pysyminen edellyttää, että kaikessa päätöksenteossa huomioidaan toiminnan taloudellisuus, rakenteellisten muutosten edistäminen ja sopeutustoimet, jotta kasvavana kehittyvään palvelujen kysyntään kyetään talousarvion puitteissa vastaamaan. Sairaanhoitopiirin palvelujen kysyntä on lähetteiden lukumäärällä mitattuna kasvanut vuonna ,9 % ja tammi-elokuussa 2017 kasvu oli 5,9 %. Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärät ovat kasvaneet 2,3 % ja 2,7 %. Uhkakuvan muodostaa menojen kääntyminen uudelleen kasvuun lisääntyvän suoritemäärän myötä. Sitovien nettokulujen tasolla vuoden 2018 talousarvioesitys on 2,4 % vuoden 2017 talousarviota suurempi ja 3,5 % vuoden 2017 ennustetta suurempi (luvut ennen Turun psykiatrian fuusiota) Vuonna 2018 kuntayhtymän talouteen vaikuttavat rakenteelliset muutokset ja toimintojen uudelleenjärjestelyt Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusio sairaanhoitopiiriin Turun kaupungin psykiatrinen erikoissairaanhoito on lukien fuusioitu kuntayhtymän psykiatrisen tulosalueen toimintaan (valtuusto ja hallitus ). Valtuusto hyväksyi ( 8) muutoksen vuoden 2017 talousarvioon siten, että siihen otettiin Turulta siirtyneen psykiatrisen hoidon tuloarviot ja määrärahat lukien 8 kuukaudelta: Toimintakulujen määrärahat olivat 20,1 milj. euroa, sitovien nettokulujen määrärahat 19,5 milj. euroa ja tuotot jäsenkunnilta 19,5 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvioesitykseen on sisällytetty Turulta siirtyneen psykiatrisen hoidon 12 kuukauden määrärahat ja tuloarviot seuraavasti: Toimintakulujen määrärahat 30,6 milj. euroa, sitovien nettokulujen määrärahat 29,7 milj. euroa ja tuotot jäsenkunnilta 29,7 milj. euroa.

9 Psykiatrian tulosalueen integroiminen osaksi yliopistosairaalaa Tyksin toimialueeksi 7 Hallitus hyväksyi kokouksessaan ( 47) käynnistettäväksi organisaatiomuutoksen valmistelun psykiatrian tulosalueen integroimiseksi lukien osaksi Tyksin tulosaluetta siten, että psykiatria muodostaa jatkossa yhden uuden toimialueen Tyksin sisällä. Psykiatrian tulosalue kattaa koko maakunnan psykiatrisen erikoissairaanhoidon, kun siihen vuoden 2017 alusta on yhdistetty Turunmaan ja lukien Turun kaupungin psykiatrinen erikoissairaanhoito. Hallitukselle tehdyn esityksen perustelujen mukaan sote-uudistuksen jälkeen maakunnassa tulisi vuonna 2020 olemaan ainoastaan yksi julkisia sotepalveluita tuottava liikelaitos, jonka vastuulla on erikoissairaanhoito, sairaalapalvelut ja merkittävä julkisen vallan käyttö. Psykiatrian tulosalueen, kuten myös diagnostisten palvelujen integroiminen osaksi yliopistosairaalaa ovat johdonmukainen muutos sote-uudistukseen valmistautumisessa. Muutokset ovat myös linjassa strategisen yksi sairaala-toimintaperiaatteen kanssa. Valtuuston ( 13) tekemällä päätöksellä hallintosääntöön on tehty organisaatiomuutoksen edellyttämät muutokset, joilla psykiatrian tulosalue on hallintosäännöstä poistettu ja Tyksin tulosalueen tehtäviin on lisätty psykiatrinen erikoissairaanhoito. Muutokset astuvat voimaan Vuoden 2018 talousarvioesityksessä psykiatrian tulosalueen määrärahat ja tuloarviot on otettu Tyksin tulosalueen talousarvioon. Kuntayhtymän sisäisenä rakennemuutoksena tällä ei ole vaikutusta talousarvioesityksen lukuihin kuntayhtymän tasolla. Tyks-Sapa-liikelaitoksen diagnostisten palvelujen integroiminen osaksi yliopistosairaalaa ja lääkehuollon muodostaminen erilliseksi tulosalueeksi Hallitus hyväksyi kokouksessaan ( 19) käynnistettäväksi organisaatiomuutoksen valmistelun, jolla Tyks-Sapa-liikelaitoksen diagnostiset palvelut (kuvantamis- ja laboratoriopalvelut) ja välinehuolto yhdistetään vuoden 2018 alusta lukien Tyksin tulosalueeseen ja lääkehuollosta muodostetaan oma erillinen tulosalue. Valtuuston ( 13) tekemällä päätöksellä hallintosääntöön on tehty organisaatiomuutoksen edellyttämät muutokset, joilla Tyks-Sapa-liikelaitos on hallintosäännöstä poistettu, Tyksin tulosalueen tehtäviin on lisätty diagnostiset palvelut ja välinehuolto, ja lääkehuolto lisätty uudeksi hallituksen alaiseksi tulosalueeksi. Muutokset astuvat voimaan Edellä mainittujen organisaatiomuutosten vaikutukset on vuoden 2018 talousarvioesityksessä otettu huomioon. Kuvantamis- ja laboratoriopalvelujen sekä välinehuollon määrärahat ja tuloarviot on sisällytetty Tyksin talousarvioon ja uudelle lääkehuollon tulosalueelle muodostettu erillinen talousarvio. Kuntayhtymän sisäisinä rakennemuutoksina näillä ei ole vaikutusta talousarvioesityksen lukuihin kuntayhtymän tasolla.

10 Talousarvioesityksen muodostuminen 8 Alla on taulukkoesitys vuoden 2018 talousarvioesityksen muodostumisesta. VUODEN 2018 TALOUSARVIOESITYKSEN MUODOSTUMINEN (Ilman Turun psykiatrian fuusion vaikutuksia) Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2018 Milj. Talous- Kasvu arvio 2017 Indeksi- Määrä- Yhteensä arvioesitys % Milj. tarkistukset rahojen/tulo- Milj arvioiden Milj. tarkistukset Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta 498,4 8,6 8,6 507,0 1,7 Kalliin hoidon tasausmaksut 20,7-0,5-0,5 20,2-2,3 Erityisvelvoitemaksut 22,1 0,4 0,4 22,4 1,6 Tuotot jäsenk.ennen ensihoitoa 541,1 8,5 8,5 549,5 1,6 Ensihoidon myyntituotot 14,1 0,0 0,4 0,4 14,5 2,9 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä 555,2 0,0 8,9 8,9 564,1 1,6 Myyntituotot ulkok. ja muilta 62,7 2,9 2,9 65,6 4,6 Erityisvaltionosuus 14,2-0,5-0,5 13,7-3,5 Muut myyntituotot 49,5 3,8 3,8 53,3 7,7 Maksutuotot 25,7 0,8 0,8 26,5 3,2 Muut toimintatuotot 18,5 0,0 0,0 18,5 0,1 Muut, kuin tuotot jäsenkunnilta yht. 170,7 0,0 7,0 7,0 177,7 4,1 Toimintatuotot yhteensä 725,9 0,0 15,9 15,9 741,7 2,2 Toimintakulut Palkat 299,0 3,3 4,5 7,8 306,8 2,6 Sosiaalivakuutusmaksut 80,5-1,2 1,2-0,1 80,5-0,1 Henkilöstömenot 379,5 2,1 5,7 7,7 387,3 2,0 Palvelujen ostot 137,3 2,1 0,7 2,7 140,0 2,0 Materiaalin ostot 145,4 2,9 7,0 9,9 155,3 6,8 Vuokrat 8,5 0,0 0,1 0,1 8,6 0,9 Muut toimintakulut 10,5 0,0 0,4 0,4 10,9 3,5 Toimintakulut yhteensä 681,2 7,0 13,8 20,8 702,0 3,1 Toimintakate 44,7-7,0 2,1-5,0 39,7-11,1 Nettorahoitustuotot+/kulut- -3,8 0,0 0,0 0,0-3,8 0,0 Vuosikate 40,9-7,0 2,1-5,0 35,9-12,2 Poistot ja arvonalentumiset 40,9 0,0-0,6-0,6 40,3-1,5 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,0-7,0 2,7-4,4-4,4 Sitovat nettokulut 555,2 7,0 6,2 13,3 568,4 2,4 Vuoden 2018 talousarvioesityksen luvut on edellä ja seuraavassa esitetty ilman Turun psykiatrian fuusion vaikutuksia, jotta vuoden 2018 esityksen luvut ovat vertailukelpoisia vuoden 2017 alkuperäiseen talousarvioon ja vuoden 2016 tilinpäätökseen. Turulta siirtyneen psykiatrisen hoidon talousarvioluvut esitetään erikseen kappaleessa: Turulta siirtynyt psykiatria vuoden 2018 talousarvioesityksessä. Toimintatuotot Toimintatuottojen tuloarvio kasvaa talousarvioesityksessä 15,9 milj. euroa (2,2 %) vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Jäsenkuntatuottojen tuloarvio kasvaa 8,9 milj. euroa (1,6 %) ja muiden, kuin jäsenkuntatuottojen tuloarvioiden kasvu on yhteensä 7,0 milj. euroa (4,1 %). Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ovat esityksessä 2,9 milj. euroa (4,6 %) suuremmat, kuin vuoden 2017 talousarviossa. Muiden myyntituottojen arviota on esityksessä korotettu 3,8 milj. euroa. Korotus perustuu kokonaan varastotarvikkeiden myynnin tuloarvion korotukseen. Turun kaupungin logistiikkatoiminnot yhdistettiin kuntayhtymän

11 logistiikkaan lukien ja tarvikemyynti on muodostunut huomattavasti arvioitua suuremmaksi. Potilasmaksutuottojen arviota on korotettu euroa. Tuloarvio vastaa kuluvan vuoden ennustettua tasoa. Erityisvaltionosuuden tuloarviossa on varauduttu erityisvaltionosuuden 0,5 milj. euron vähenemiseen vuonna Toimintakulut Toimintakulujen osalta talousarvioesitys tarkoittaa 20,8 milj. euron (3,1 %) määrärahojen kasvua vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2017 ennusteeseen verrattuna kasvu on 1,8 %. Kasvusta 7,0 milj. euroa (1,0 %) on varattu palkkojen sopimuskorotuksista ja muista indeksitarkistuksista johtuvaan menojen kasvuun ja reaalisina toimintakulujen määrärahojen tarkistuksina on voitu ottaa huomioon 13,8 milj. euroa (2,0 %). Palkkojen sopimuskorotukset ja muut indeksitarkistukset on laskettu seuraavasti: Palkkojen sopimuskorotuksiin on varattu 1,1 %. Palvelujen ostojen määrärahoihin on tehty 1,5 % indeksitarkistukset ja materiaalin ostoihin 2,0 % indeksitarkistukset. Sosiaalivakuutusmaksut on laskettu 25,8 % mukaan palkoista (26,5 % vuoden 2017 talousarviossa). Toimintakulujen määrärahojen 13,8 milj. euron lisäyksistä 3,8 milj. euroa on kohdennettu tarvikemyynnin tuloarvion korotusta vastaavasti myytävien tarvikkeiden ostomäärärahoihin. Jäljelle jäävästä 10,0 milj. eurosta 8,5 milj. euroa (1,2 %) kohdistuu jäsen- ja ulkokuntien hoidon tarpeesta johtuvaan kustannusten reaalikasvuun, josta osa on toteutumassa jo vuonna Välttämättömiin muutoshankkeisiin ja sote-valmisteluihin on varattu 1,5 milj. euroa. Toimintakulujen määrärahatarkistukset tulosalueittain käyttötarkoituksen mukaan ovat seuraavat: Vuoden 2018 talousarvioesityksen toimintakulujen määrärahatarkistukset Talousarviomäärärahojen jälkeenjääneisyyden korjaus - Henkilöstömenot Palvelujen ostot Materiaalin ostot Määräraha sote-uudistuksen valmisteluun - Henkilöstömenot Palvelujen ostot Määräraha tarvikemyynnin tuloarvion korotuksen perusteella - Materiaalin ostot Lääkehuollon tulosalue Talousarviomäärärahojen jälkeenjääneisyyden korjaus - Apteekkitarvikkeet Tekniset ja huoltopalvelut Määrärahojen jälkeenjääneisyyden korjaukset - Lämpö- ja vesimaksut Ulkoiset vuokrat Kiinteistövero Valvontaosaston perustaminen - Henkilöstömenot Määrärahat erikoislääkäreiden ja erikoistuvien lääkäreiden vakansseihin ja henkilöstömenojen määrärahojen jälkeenjään.korjaamiseen - Henkilöstömenot Määrärahatarkistukset yhteensä

12 Nettorahoituskulut ja suunnitelmapoistot Tulosalueiden kesken on lisäksi tehty toimintakulujen määrärahojen siirtoja, joilla ei kuntayhtymän tasolla ole nettovaikutusta, määrärahojen kohdentamiseksi optimaalisesti. Talousarvioesitykseen ei sisälly esityksiä uusien virkojen tai toimien perustamisesta. Päätökset mahdollisista vakanssien perustamisesta esitetään tehtäväksi eri päätöksillä vuonna 2018 talousarviomäärärahojen puitteissa, kun virkamuutostarpeet ovat tarkemmin selvillä. Talousarvioesityksen muodostumisesta (ilman Turun psykiatrian fuusiota) on laskelma sivulla 53 ja vertailu vuoden 2017 ennusteeseen sivulla 61. Nettorahoituskulut ovat talousarvioesityksessä 3,8 milj. euroa, mikä on yhtä paljon, kuin vuoden 2017 talousarviossa. Lainojen korkokuluihin on varattu 3,6 milj. euroa. Lähtökohtana arviossa on, että korkokanta nousee vain lievästi vuoden 2017 tasosta. Tähän on arviossa euron varaus. Lainojen lyhennysten korkomenoja vähentävä vaikutus on euroa. Lainojen korkokulujen ennuste vuodelle 2017 on 3,7 milj. euroa. T3-sairaalan rakennusaikaisiin korkoihin on varattu euroa. Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko on esityksessä nolla euroa. Koron perusteena olevan 12 kuukauden euribor-koron arvioidaan olevan vuonna 2018 edelleen lähellä nollaa. Suunnitelmapoistojen määräraha on 40,3 milj. euroa, mikä on 0,6 milj. euroa vähemmän, kuin vuoden 2017 talousarviossa. Liikelaitosten talousarvioesitykset ovat olleet johtokuntien käsiteltävänä. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta ( 72) ja Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta ( 53) Turulta siirtynyt psykiatria vuoden 2018 talousarvioesityksessä Turulta siirtyneen psykiatrisen erikoissairaanhoidon määrärahat ja tuloarviot on otettu huomioon talousarvioesityksessä kuntayhtymän tasolla seuraavasti: 10 Euroa Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta Kalliin hoidon tasausmaksut Tuotot jäsenkunnilta yhteensä Muut myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 100 Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökulut yhteensä Palvelujen ostot Materiaalin ostot Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0 Sitovat nettokulut

13 Psykiatrian toimintaan aiheutuvien välittömien vaikutusten lisäksi Turulta siirtynyt psykiatria lisää laitoshuollon menoja teknisten ja huoltopalvelujen tulosalueella, työterveydenhuollon ja hallinnon menoja hallintokeskuksen tulosalueella, lääkehuollon menoja lääkehuollon tulosalueella, kuvantamis- ja laboratoriopalvelujen menoja Tyksin diagnostisissa palveluissa ja potilaskuljetusten menoja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa. Myös nämä menojen lisäykset on otettu yllä olevassa laskelmassa ja talousarvioesityksessä huomioon. Vuoden 2018 talousarvioesityksen muodostumisesta on laskelma sisältäen Turun psykiatrian fuusion vaikutukset sivulla Jäsenkuntien vuoden 2018 palvelusuunnitelmat Talousarvioesityksen tuotot jäsenkunnilta samoin suoritteet on palvelusuunnitelmissa jaettu kunnille. Kuntien euromääräisen käytön 2018 arviot perustuvat toteutuneisiin käyttösuhteisiin piirin eri sairaaloissa pienten kuntien osalta 24 edellisen kuukauden aikana ja suurten kuntien osalta 12 edellisen kuukauden aikana (tilannepäivä ). Hengityshalvauspotilaiden, ja psykiatrian vaikeahoitoisten potilaiden hoitokustannusten ja suoritteiden kohdistaminen eri kunnille on laskettu räätälöidysti. Turulta siirtyneen psykiatrisen hoidon myyntituotot jäsenkunnilta (28,4 milj. euroa) on kohdistettu Turun kaupungille. Turulta siirtyneen psykiatrisen hoidon kalliin hoidon tasaus euroa on jaettu kuntien maksuosuusarvioihin asukaslukujen suhteessa. Jäsenkunnille toimitettiin alustavat euromääräiset maksuosuusarviot vuodelle Talousarvioesityksessä on pitäydytty kuntakohtaisesti näissä arvioissa. Kuntakohtaisesti jäsenkuntien maksuosuuksien muutosprosentit muodostuvat palvelusuunnitelmissa seuraaviksi: Jäsenkuntalaskutuksen kasvu vuoden 2018 palvelusuunnitelmissa verrattuna vuoden 2017 palvelusuunnitelmiin kunnittain Kasvu % % % Aura -3,7 Mynämäki -3,4 Rusko -6,6 Kaarina 0,4 Naantali 2,6 Salo 3,2 Kemiönsaari -6,4 Nousiainen 0,7 Sauvo 8,2 Koski Tl 5,3 Oripää -8,5 Somero 4,8 Kustavi 4,5 Paimio 0,4 Taivassalo 5,7 Laitila -0,5 Parainen 10,6 Turku 16,7 Lieto 4,2 Punkalaidun 4,4 Turku (ilman psyk.fuusiota) 1,7 Loimaa -3,6 Pyhäranta 12,0 Uusikaupunki 3,5 Marttila 2,2 Pöytyä 5,8 Vehmaa -3,1 Masku -5,3 Raisio 2,3 Jäsenkunnat yhteensä 6,9 Yhteensä (ilman psyk.fuusiota) 1,6 Turun vuoden 2018 maksuosuusarviota on verrattu vuoden 2017 alkuperäiseen maksuosuusarvioon (ilman psykiatrian fuusiosta johtuvaa lisäystä touko-joulukuulle 2017). Maksuosuusarvioiden laskennan perusteena olevat jäsenkuntatuotot muodostuvat vuoden 2018 talousarviossa seuraavasti: 11

14 12 TP 2016 TA 2017 Esitys 2018 Muutos % (alkuperäinen) TP 2016 TA 2017 Ennen Turun psykiatrian fuusiota Myyntituotot jäsenkunnilta ,8 1,8 Kalliin hoidon tasausmaksut ,9-2,3 Erityisvelvoitemaksut ,4 1,6 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä ,0 1,6 Turun psykiatrian fuusio lukien Myyntituotot jäsenkunnilta Kalliin hoidon tasausmaksut Yhteensä Tuotot jäsenkunnilta yhteensä ,3 6,9 Erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat on esitetty talousarvion sivuilla Erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu on palvelusuunnitelmissa jaettu jäsenkunnille asukaslukujen suhteessa. Erityisvelvoitamaksun perusteena olevat kustannukset Muutos % TP 2016 TA 2017 Esitys 2018 TP 2016 TA 2017 Potilasvahinkovakuutus ,5 1,5 Lääkinn. kuntoutuksen apuvälineet ,8 3,8 Ensihoidon lääkäriyksikkö ja kenttäjohtotoiminta ,3 1,6 Aluetietojärjestelmä ,7-23,9 Muut erityisvelvoitteet ,4-0,3 Yhteensä ,4 1,6 Kalliin hoidon tasausraja on vuonna euroa, mikä on sama kuin vuonna Kalliin hoidon tasausmaksun perusteena ovat kustannukset, jotka syntyvät jäsenkunnille annettavista tasaushyvityksistä yli euron potilaskohtaisista kustannuksista. Kalliin hoidon tasausmaksun perusteena oleviin kustannuksiin sisältyy uutena eränä fuusion yhteydessä Turulta siirtyneiden valtionmielisairaalapotilaiden kustannuksia 1,3 milj. euroa. Kalliin hoidon tasausmaksun perusteena olevat kustannukset Muutos % TP 2016 TA 2017 Esitys 2018 TP 2016 TA 2017 Hengityshalvauspotilaat ,1-23,1 Fabryn-taudin potilaat ,6-1,2 Valtion mielisairaalapotilaat - Turulta siirtyneet Muut jäsenkunnat ,2-27,3 Muu somaattinen hoito ,4 4,9 Muu psykiatrinen hoito ,8-13,0 Yhteensä ,4 4, Suunnitelma kertyneen ylijäämän palauttamisesta vuonna 2018 Kuntayhtymän taseessa oli ylijäämää 4,37 milj. euroa. Jäsenkuntien lausuntojen perusteella yli-/alijäämäkertymän tulisi olla mahdollisimman lähellä nollaa vuoden 2018 lopussa.

15 Hallitukselle ja valtuustolle esitetään ylijäämän palauttamista jäsenkunnille 4,37 milj. euron alijäämäisellä tuloksella vuonna Vuoden 2017 talousarviossa tavoitetuloksena on nollatulos. Suunnitelma ylijäämien palauttamisesta ja alijäämien kattamisesta tulosalueittain on sivulla Vuosien käyttötalouden suunnitelmat Vuoden 2019 suunnitelma Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on suunnitelmassa arvioitu 2,5 %. Vuonna 2019 palkkamenot lisääntyvät 1,0 %:lla, kun lomarahojen 30 % leikkaus vähentää palkkamenoja vain kolmelta kuukaudelta. Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on muilta osin arvioitu 1,5 %. Palvelujen ja materiaalin ostoihin ja muihin toimintakuluihin on tehty 1,5 % indeksitarkistukset. Palkkojen sopimuskorotukset ja indeksitarkistukset lisäävät toimintakuluja yhteensä 13,7 milj. euroa (1,9 %). Toimintakulujen reaalisiin määrärahatarkistuksiin, joilla varaudutaan hoidontarpeen kasvun aiheuttamaan menojen lisäykseen, on varattu 6,3 milj. euroa (0,85 %). Hoidettujen potilaiden määrän kasvu on toteutunut tätä suurempana (keskimäärin 2,6 % vuodessa) ja kehityksen voidaan arvioida jatkuvan myös lähivuosina. Suunnitelman lähtökohtana on, että erotus katetaan vuonna 2019 tuottavuutta parantamalla. Toimintakulujen kasvu on suunnitelmassa yhteensä 20,0 milj. euroa (2,7 %). Poistot supistuvat 2,8 milj. euroa, kun U-sairaalan poistot päättyvät vuoteen Nettorahoituskulut vähenevät 0,1 milj. euroa. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta kasvavat suunnitelmassa 3,0 %, mikä euroina merkitsee 2,0 milj. euron kasvua. Erityisvaltionosuuden ja potilasmaksutulojen arvioidaan olevan vuoden 2018 tasolla. Hintojen korotukset lisäävät muita toimintatuottoja 1,0 milj. eurolla. Suunnitelma on laadittu tulokseltaan nollatasoon, kun vuoden 2018 talousarvio on 4,4 milj. euroa alijäämäinen. Tämä lisää osaltaan tuottoja jäsenkunnilta verrattuna vuoden 2018 talousarvion tasoon. Tuotot jäsenkunnilta kasvavat 18,6 milj. euroa (3,1 %) vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. VUODEN 2019 SUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN 13 Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2019 Milj. Suunni- Kasvu arvio 2018 Indeksi- Muut Yhteensä telma % Milj. ' tarkis- talousarvio- Milj tukset muutokset Milj Toimintatuotot Tuotot jäsenkunnilta 593,7 0,0 18,6 18,6 612,3 3,1 Myyntituotot ulkok. ja muilta 65,6 2,0 2,0 67,6 3,0 Muut toimintatuotot 113,0 1,0 0,0 1,0 114,0 0,9 Toimintatuotot yhteensä 772,3 1,0 20,6 21,6 793,9 2,8 Toimintakulut Henkilöstökulut 407,9 8,8 3,5 12,3 420,2 3,0 Palvelujen ostot 146,9 2,2 1,2 3,4 150,2 2,3 Materiaalin ostot 156,3 2,3 1,4 3,8 160,0 2,4 Muut toimintakulut 21,6 0,3 0,2 0,5 22,1 2,4 Toimintakulut yhteensä 732,6 13,7 6,3 20,0 752,6 2,7 Nettorahoituskulut -3,8 0,0-0,1-0,1-3,8 1,3 Poistot ja arvonalentumiset 40,3 0,0-2,8-2,8 37,5-7,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -4,4-12,7 17,1 4,4 0,0-100,0

16 Vuoden 2020 suunnitelma 14 Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on suunnitelmassa arvioitu 2,5 %. Palkkamenot lisääntyvät 0,3 %:lla, kun loma-rahojen 30 % leikkaus poistuu kokonaan. Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on muilta osin arvioitu 2,2 %. Palvelujen ja materiaalin ostoihin ja muihin toimintakuluihin on tehty 2,5 % indeksitarkistukset. Palkkojen sopimuskorotukset ja indeksitarkistukset lisäävät toimintakuluja yhteensä 13,9 milj. euroa (1,8 %). Toimintakulujen reaalisiin määrärahatarkistuksiin, joilla varaudutaan hoidontarpeen kasvun aiheuttamaan menojen lisäykseen, on varattu 6,4 milj. euroa (0,85 %). Myös vuoden 2020 suunnitelma edellyttää tuottavuuden parantamista, jotta hoidettujen potilaiden määrän kasvuun voidaan varautua. Toimintakulujen kasvu on suunnitelmassa yhteensä 20,3 milj. euroa (2,7 %). Poistot kasvavat 0,9 milj. euroa ja nettorahoituskulut supistuvat 0,8 milj. euroa. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta kasvavat suunnitelmassa 3,1 %, mikä euroina merkitsee 2,1 milj. euron kasvua. Erityisvaltionosuuden ja potilasmaksutulojen arvioidaan olevan vuoden 2018 tasolla. Hintojen korotukset lisäävät muita toimintatuottoja 1,7 milj. eurolla. Suunnitelma on laadittu tulokseltaan nollatasoon. Tuotot jäsenkunnilta kasvavat 18,2 milj. euroa (3,0 %) vuoden 2019 suunnitelmaan verrattuna. VUODEN 2020 SUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2020 Milj. Suunni- Kasvu arvio 2019 Indeksi- Muut Yhteensä telma % Milj. ' tarkis- talousarvio- Milj tukset muutokset Milj Toimintatuotot Tuotot jäsenkunnilta 612,3 0,0 18,2 18,2 630,5 3,0 Myyntituotot ulkok. ja muilta 67,6 2,1 2,1 69,7 3,1 Muut toimintatuotot 114,0 1,7 0,0 1,7 115,7 1,5 Toimintatuotot yhteensä 793,9 1,7 20,3 22,0 815,9 2,8 Toimintakulut Henkilöstökulut 420,2 5,6 3,6 9,2 429,4 2,2 Palvelujen ostot 150,2 3,8 1,2 4,9 155,2 3,3 Materiaalin ostot 160,0 4,0 1,4 5,4 165,5 3,4 Muut toimintakulut 22,1 0,6 0,2 0,7 22,9 3,4 Toimintakulut yhteensä 752,6 13,9 6,4 20,3 772,9 2,7 Nettorahoituskulut -3,8 0,0-0,8-0,8-4,6 21,0 Poistot ja arvonalentumiset 37,5 0,0 0,9 0,9 38,4 2,3 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,0-12,2 12,2 0,0 0,0 0 Taloussuunnitelmiin ja vuoden 2018 talousarvion vertailutietoihin sisältyvät Turulta siirtyneen psykiatrian talousarvioluvut. Taloussuunnitelmat vuosille on kuntayhtymätason lisäksi esitetty tasoilla: kuntayhtymä ilman liikelaitoksia ja kukin liikelaitos erikseen.

17 1.2.6 Vuosien investointisuunnitelma 15 Investointimenojen loppusumma vuoden 2018 talousarvioesityksessä (ilman rahoitus-leasingilla rahoitettavia T3-hankkeen rakentamismenoja) on 43,3 milj. euroa (talousarvio ,0 milj. euroa). Vuoden 2019 investointisuunnitelma on loppusummaltaan samoin perustein 40,7 milj. euroa ja vuoden 2020 suunnitelma 39,5 milj. euroa. (T3-hankkeen rakentamismenot on esitetty suunnitelmassa informatiivisina, vaikka ne eivät sisälly investointimenojen loppusummaan.) Rakentamisen määrärahat ovat vuoden 2018 talousarvioesityksessä 26,6 milj. euroa (talousarvio ,6 milj. euroa) ja laite- ja kalustohankintojen määrärahat 16,7 milj. euroa (vuoden 2017 talousarvio 16,6 milj. euroa). Vuoden 2018 esitys ylittää voimassa olevan vuoden 2018 suunnitelman 19,2 milj. euroa alla olevan erittelyn mukaisesti: Poikkeamat investointiesityksen 2018 ja voimassa olevan suunnitelman välillä Rakennusinvestoinnit: Vuodelta 2017 siirtyvät ja/tai kustannusarvion nousu: - Uusi pysäköintirakennus Sh-rakennuksen ilmastoinnin korjaus T-sairaalan helikopterikentän korotus Loimaan sair. D-osan 2. krs. peruskorjaus AA7 Munuaisosasto Yhdystunneli A-sairaalasta T-sairaalaan Muut yhteensä Uudet hankkeet: - Lääkehuoltorakennus: URS-vaatimukset ja TATE-muutokset Muut uudet hankkeet yhteensä Laite- ja kalustohankintainvestoinnit: Uudet hankkeet: - Tietokonetomografialaite/T-sairaala O-kaari ja navigaattori Muut poikkeamat - Medisiina D:n laite- ja kalustohankinnat Muut poikkeamat yhteensä Yhteensä Merkittävimmät käynnissä olevat rakennushankkeet sisältyvät suunnitelmaan seuraavasti: Uuden pysäköintirakennuksen rakentamisen aloitus siirtyy vuodelle 2018 ja vuoden 2017 talousarvioon varatusta 5,7 milj. euron määrärahasta jää ennusteen mukaan käyttämättä 5,4 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvioon esitetään hankkeeseen 8,0 milj. euroa, joka ylittää voimassa olevan suunnitelman 5,0 milj. euroa. Vuoden 2019 suunnitelmaan esitetään 4,5 milj. euroa. Kokonaiskustannusarvio on 12,5 milj. euroa (voimassa olevassa suunnitelmassa 10,3 milj. euroa). Suunnitelman lähtökohtana on, että pysäköinnin järjestäminen ei edellytä kuntayhtymältä taloudellisia lisäpanostuksia. Sh-rakennuksen korjaustyö edellyttää paitsi ilmastoinnin korjausta myös sisäilmaongelmien korjaamiseksi rakennuksen orgaanisten välipohjien purkamista ja uusien rakentamista, mikä johtaa huonetilojen rakentamiseen uudelleen. Hankkeen valmistuminen siirtyy vuoden 2018 loppupuolelle ja kokonaiskustannusarvio nousee 5,6 milj. euroon (4,6 milj. euroa voimassa olevassa suunnitelmassa). Vuoden 2017 talousarvioon varatusta 3,8 milj.

18 1.2.7 Rahoitussuunnitelma vuosille TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2018 euron määrärahasta jää käyttämättä 1,8 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvioon esitetään hankkeeseen 2,0 milj. euron määrärahaa. Loimaan sairaalan D-osan 2. kerroksen peruskorjaushankkeen aloitus on viivästynyt. Rakenteellisten selvitysten mukaan rakennuksen välipohjassa olevat eristeet tulee purkaa. Vuonna 2017 toteutetaan suunnittelu ja osa purkutöistä. Vuoden 2017 talousarvioon varatusta 1,0 milj. euron määrärahasta jää käyttämättä 0,7 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvioon esitetään 1,5 milj. euron määrärahaa. Kokonaiskustannusarvio nousee 2,2 milj. euroon (1,0 milj. euroa voimassa olevassa suunnitelmassa). Lääkehuoltorakennuksen korjaustyö jatkuu arvion mukaan elokuulle 2018, jonka jälkeen tapahtuu järjestelmien validointityö Fimean vaatimusten mukaisesti. Validointityön arvioidaan kestävän keväälle Hankkeen kokonaiskustannusarvio on alentunut 3,7 milj. euroon (voimassa olevassa suunnitelmassa 6,5 milj. euroa) rakennuttajan kanssa tehdyn sovintosopimuksen seurauksena. Talousarvioon 2017 varatusta 2,25 milj. euron määrärahasta jää käyttämättä n. 1,0 milj. euroa (myös vuoden 2016 menot jäivät alle arvion). Vuoden 2018 talousarvioon esitetään 2,0 milj. euron määrärahaa ja vuodelle ,5 milj. euroa. A-sairaalan muutos- ja korjaustöiden toinen vaihe valmistuu vuonna Hankkeen loppuunsaattamiseen on vuodelle 2018 varattu 0,8 milj. euroa. Kokonaiskustannusarvio on 12,9 milj. euroa. A-sairaalan C-siiven peruskorjaus alkaa vuonna 2018 (määräraha 0,5 milj. euroa). Vuoteen 2020 ulottuvan hankkeen kokonaiskustannusarvio on 4,9 milj. euroa. Rakentamisen investointisuunnitelma perustuu kiinteistöjaoston esitykseen ( 98). Hankekohtainen investointisuunnitelma vuosille on perusteluineen esitetty talousarvion sivuilla Vuonna 2018 tulorahoitus ei talousarvioesityksen mukaan riitä kattamaan nettoinvestointeja, vaan rahoitusalijäämä on 5,5 milj. euroa. Kun lisäksi lainojen lyhennykset (31,3 milj. euroa) on katettava lainanotolla, on lainanottotarve yhteensä 36,2 milj. euroa. Lainakanta kasvaa 4,9 milj. euroa. Vuonna 2019 rahoitusalijäämä investointien jälkeen on 1,3 milj. euroa. Kun lainojen lyhennykset ovat 9,8 milj. euroa ja lainanottotarve 9,9 milj. euroa, kasvaa lainakanta euroa. Vuonna 2020 muodostuu rahoitusylijäämää investointien jälkeen 0,8 milj. euroa. Lainojen lyhennysten (21,3 milj. euroa) maksamiseksi tarvitaan uutta lainaa 19,4 milj. euroa. Lainakanta supistuu 2,0 milj. euroa. Vuoden 2017 lopussa kuntayhtymällä on pitkäaikaista lainaa 184,2 milj. euroa Suunnitelmakauden lopussa pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa 187,2 milj. euroon. Rahoituslaskelma kuntayhtymätasolla on esitetty talousarvion sivulla 22. Valtuuston tulee päättää talousarviossa ja -suunnitelmassa kuntayhtymän ja liikelaitosten toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista (Kuntalaki 14 ). Valtuuston hyväksymien konserniohjeiden ( ) mukaan tytäryhteisöjen on saatettava omat strategiansa linjaan kuntayhtymän strategian kanssa. Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi toiminnalliset tavoitteet asetetaan koskien kuntayhtymää liikelaitoksineen sekä soveltuvin osin myös tytäryhteisöjä. 16

19 Vuoden 2018 sitovat toiminnalliset tavoitteet on valmisteltu valtuuston ( 10) vuosille hyväksymän strategian pohjalta. Sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat hallituksen esityslistalla talousarvioesityksen erillisenä liitteenä. 17 Suoritetavoitteet Vuoden 2018 suoritetavoitteet perustuvat Tyksin toimi- ja vastuualueiden, Turunmaan sairaalan sekä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen arvioihin palvelujen kysynnän ja hoidon tarpeen kehityksestä sekä palvelutuotannon kapasiteettitekijöistä vuonna Suoritetavoitteet ovat kuntayhtymän tasolla seuraavat: Suoritetavoitteet vuonna 2018 MUUTOS % TP 2016 TA 2017 ESITYS 2018 TP16 TA17 SOMAATTINEN HOITO Vuodeosastohoito Hoitojaksot ,8-1,7 Hoitopäivät ,5-2,2 Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) ,9 18,9 Keskimääräinen hoitoaika 3,75 3,78 3,76 0,4-0,4 Avohoito Avohoitokäynnit ,3 3,9 Päiki-toimenpiteet (A-Q ja Y) ,6-10,3 Leikkaustoimenpiteet yhteensä ,0 3,3 PSYKIATRINEN HOITO Ilman Turulta siirtynyttä psykiatriaa Vuodeosastohoito Hoitojaksot ,1-6,9 Hoitopäivät ,3-7,7 Keskimääräinen hoitoaika 20,27 19,94 19,77-2,4-0,8 Avohoito Avohoitokäynnit ,0 17,9 YHTEENSÄ Vuodeosastohoito Hoitojaksot ,0-1,9 Hoitopäivät ,5-3,0 Keskimääräinen hoitoaika 4,28 4,30 4,25-0,6-1,1 Avohoito Avohoitokäynnit ,7 5,8 Vertailukelpoisuuden vuoksi suoritetavoitteet on edellä esitetty ilman Turun psykiatrian fuusion mukanaan tuomia suoritteita. Turun psykiatrian suoritetavoitteiksi esitetään vuodelle hoitojaksoa, hoitopäivää ja avohoitokäyntiä. Suoritetavoitteet toimi- ja tulosalueittain on esitetty talousarvion sivuilla TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUDET Vuoden 2018 toiminnalliset tavoitteet Vuoden 2018 toiminnalliset tavoitteet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi asetetaan valtuustoon nähden sitovina. Toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisessa tulee pyrkiä mahdollisimman suuren terveyshyödyn tuottamiseen sairaanhoitopiirin väestölle toimintaan varattujen määrärahojen määräämissä rajoissa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä

20 vuotta 2018 koskien selvitys hallitukselle osavuosikatsauksissa ja valtuustolle toimintakertomuksessa. Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta Taloudellisten tavoitteiden sitovuudet esitetään asetettavaksi hallitukselle ja liikelaitosten johtokunnille suhteessa valtuustoon sekä hallituksen alaisille tulosalueille suhteessa hallitukseen seuraavasti: TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUSTASOT VUODEN 2018 TALOUSARVIOSSA Kuka vastuussa Valtuustoon nähden Hallitukseen nähden Hallitus Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia: - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos: - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot : - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Hallituksen alaiset tulosalueet: Tulosalue yhteensä: - Turun yliopistollinen - Sitovat nettokulut keskussairaala - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Lääkehuollon tulosalue - Tekniset ja huoltopalvelut - Hallintokeskus Vuoden 2018 talousarviossa kuntayhtymä on sitoutunut tuottamaan erikoissairaanhoidon palvelut jäsenkunnille kokonaislaskutukseltaan 593,7 milj. euron määräisenä. Jotta jäsenkuntien palvelusuunnitelmat voidaan toteuttaa kustannuksiltaan suunnitellusti, edellyttää tämä, että tulosalueiden ja koko kuntayhtymän kustannusperusteinen maksuosuusrasitus jäsenkunnille vuoden 2018 toiminnasta voidaan pitää talousarviossa asetetun menokehyksen rajoissa. Sitovuustasot esitetään määriteltäväksi nettoperiaatteella siten, että toiminnan kuluista vähennetään tuotot, lukuun ottamatta tuottoja jäsenkunnilta. Sitovat nettokulut lasketaan tuloslaskelmasta seuraavasti: + Toimintakulut + Korko- ja muut rahoituskulut + Poistot ja arvonalentumiset - Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta - Erityisvaltionosuus - Muut myyntituotot - Maksutuotot - Tuet ja avustukset - Muut toimintatuotot - Korko- ja muut rahoitustuotot Lääkehuollon tulosalueen, teknisten ja huoltopalvelujen sekä hallintokeskuksen osalta sitovat nettokulut mittaavat kustannusperusteita menorasitusta piirin sairaaloille. Ilman yhtymähallituksen päätöstä yli euron investointihankkeisiin varattuja määrärahoja on oikeus käyttää, vain perusteluissa sanottuun tarkoitukseen. 18