VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Valtuuston hyväksymä

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Valtuuston hyväksymä

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. KUNTAYHTYMÄTASON TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 1 Valtion vuoden 2016 talousarvioesitys 1 Kuntatalouden tilanne 2 Työmarkkinatilanne 2 Erikoissairaanhoidon talouden kehitys 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke VUOSIEN TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 5 Talousarvion ja -suunnitelman valmisteluprosessi 5 Vuoden 2016 käyttötalouden talousarvioesitys 5 Jäsenkuntien vuoden 2016 palvelusuunnitelmat 9 Suunnitelma alijäämien kattamisesta vuosina Vuosien käyttötalouden suunnitelmat 11 Investointisuunnitelma (-2020) 12 Rahoitussuunnitelma vuosille TOIMINNALLISET TAVOITTEET TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUDET 15 Vuoden 2016 toiminnallisten tavoitteiden sitovuus 15 Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta 15 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne KUNTALASKUTUS VUONNA TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA TULOSALUEITTAIN Kuntayhtymä yhteensä 18 Turun yliopistollinen keskusairaala 22 Psykiatrian tulosalue 26 Tekniset ja huoltopalvelut 29 Hallintokeskuksen tulosalue 32 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 35 Turunmaan sairaalan liikelaitos 41 Tyks-Sapa-liikelaitos TALOUSARVIOESITYKSEN 2016 MUODOSTUMINEN JA TOIMINTAKULUJEN TALOUSARVIOMUUTOKSET 53 Kuntayhtymätason talousarvioesityksen muodostuminen 53 Tulosalueiden talousarvioesitysten muodostuminen 54 Talousarvioesityksen vertailu vuoden 2015 ennusteeseen 61 Suunnitelma alijäämien kattamisesta vuosina INVESTOINTISUUNNITELMA (-2020) 63 Investointisuunnitelma (2020) 63 Investointisuunnitelman perustelut SUORITETAVOITTEET 2016 JA KUNTIEN PALVELUSUUNNITELMAT 77 Suoritetavoitteet Kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksu 79 Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat 81 Hoidontarve-ennusteet SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET Emoyhteisön sitovat toiminnalliset tavoitteet 97 Liikelaitosten ja tytäryhteisöjen sitovat toiminnalliset tavoitteet 106

3 TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtion vuoden 2016 talousarvioesitys Vuosi 2014 oli Suomen kansantaloudelle edelleen hyvin vaikea. Vuonna 2012 bruttokansantuote supistui 1,0 %, vuonna ,4 % ja vuonna ,1 %. Suomen talouskasvu on ollut lähes 10 vuotta pysähdyksissä. Talouskasvua ovat viime vuosina hidastaneet heikon kansainvälisen suhdanteen lisäksi väestön ikääntyminen ja tuottavuuden vaatimaton kehitys. Taloudellinen kilpailukykymme on rapautunut suhteessa kilpailijamaihimme ja osa keskeisistä teollisuudenaloistamme ovat taantuvilla aloilla. Talouskehitys on ollut pitkään heikkoa myös euroalueella, joka on kärsinyt ylivelkaantuneiden euromaiden ongelmista, finanssikriisistä ja korkeasta työttömyydestä. Talousarviota laadittaessa, lokakuussa 2015, talouden tulevaisuuden näkymät euroalueella ovat aikaisempaa myönteisemmät euron heikennyttyä tuntuvasti suhteessa muihin valuuttoihin, erityisesti Yhdysvaltain dollariin. Kasvua tukevat lisäksi alhainen öljyn hinta ja EKP:n harjoittaman kevyen rahapolitiikan myötä matala korkotaso ja pankkien lainanannon lisääntyminen. Finanssikriisin vaikutukset euroalueen talouteen ovat vähitellen helpottamassa. Syksyn kuluessa maailmantalouden kasvunäkymät ovat jonkin verran heikentyneet erityisesti Kiinan talouskasvun hidastuessa. Kuluvana vuonna euroalueen talouskasvun arvioidaan kuitenkin kiihtyvän 1,5 %:iin ja vuonna ,0 prosenttiin. Ennustelaitokset ja Valtiovarainministeriö arvioivat myös Suomen talouden kääntyvän vuonna 2015 kasvu-uralle. Suomi ei kuitenkaan pääse muun euroalueen elpymisvauhtiin. Suomen talouskasvua varjostavat erityisesti Venäjälle suuntautuvan viennin heikkous, mutta myös heikentynyt kilpailukykymme ja uusien vientialojen puute. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouskasvuksi vuonna ,2 %. Vuosien 2016 ja 2017 talouskasvuksi ministeriö ennustaa 1,3-1,4 %. Suomen talouden viime vuosien hidas kasvu yhdessä työttömyyden kasvun ja väestön ikääntymisen kanssa on johtanut julkisen talouden alijäämiin ja julkisen velan kasvuun. Valtiontalous on alijäämäinen jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Vuonna 2014 julkisen talouden alijäämä oli 3,2 % bruttokansantuotteesta, mikä ylittää EU:n vakaussopimuksen 3 % kriteerin. Julkisen talouden velka kohosi 59,3 %:iin bruttokansantuotteesta, kun vakaussopimuksen kriteeri on 60 %. Valtion vuoden 2016 talousarvio on laadittu hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Hallituksen on määrä toteuttaa kautensa aikana yhteensä neljän miljardin euron menoleikkaukset ja veronkorotukset tavoitteena lopettaa valtion velanotto kuuden vuoden sisällä. Vuoden 2016 talousarvioesitykseen sisältyy eri hallinnonaloille kohdistuvia menoleikkauksia nettomääräisesti 900 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna.

4 2 Verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Vuoden 2016 talousarviossa työn verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennystä 450 milj. eurolla. Lisäksi ansiotulojen veroperusteita alennetaan ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Tupakkaveroa, ajoneuvoveroa, jäteveroa ja polttoaineveroja korotetaan noin 200 milj. euroa. Asuntolainojen korkojen vähennysoikeutta supistetaan edelleen. Valtiontalouden vuoden 2016 menot ovat talousarvioesityksen mukaan 54,1 mrd. euroa, mikä on 0,2 mrd. euroa vuoden 2015 talousarviota enemmän. Budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 49,1 mrd. euroa, mikä on yhtä paljon, kuin vuoden 2015 talousarviossa. Valtiontalouden alijäämä ja nettolainanotto ovat esityksessä 5,0 mrd. euroa (5,2 mrd. euroa vuoden 2015 talousarviossa). Valtionvelka nousee esityksen mukaan 106 mrd. euroon vuonna Kuntien valtionavut ovat vuonna 2016 yhteensä 10,9 mrd. euroa (10,5 mrd. euroa vuonna 2015). Valtionavut kasvavat 402 milj. euroa 3,8 % vuoteen 2015 verrattuna. Asiakasmaksuja korotetaan. Valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen vuonna 2016 on noin 450 milj. euroa kuntataloutta vahvistava, kun otetaan huomioon myös aiemmin päätetyt toimet. Kuntatalouden tilanne Kuntatalous oli vuonna 2014 alijäämäinen rahoitusvajeen noustessa 0,9 mrd. euroon. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntatalouden alijäämä kasvaa vuonna 2015 n. 1,9 mrd. euroon. Kuntien nettotoimintamenot kasvavat 4,9 % ja verotulot 1,9 %. Valtionosuudet supistuvat 1,8 %. Vuosina kuntatalouden alijäämä on ministeriön arvion mukaan vuosittain 2 mrd. euron tasolla. Kuntatalous on ollut yhtäjaksoisesti alijäämäinen vuodesta 2008 lähtien keskimäärin 1,3 mrd. euroa vuodessa. Alijäämäisyys on muodostunut rakenteelliseksi ja rahoitusvaje on katettu lainaotolla. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta vuoden 2014 lopussa oli 16,6 mrd. euroa. Hallitusohjelmaan sisältyy kuntatalouden sopeuttamistoimenpiteenä tavoite vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle. Varsinais-Suomen kuntien talouden tilanne ei merkittävästi poikkea valtakunnallista keskiarvoista mitattuna kertyneellä yli-/alijäämällä ja lainakannalla asukasta kohti. Vuonna 2014 kertynyttä ylijäämää oli Varsinais- Suomen kunnissa 617 euroa asukasta kohti (valtakunnallinen keskiarvo euroa). Varsinais-Suomen kuntien lainakanta oli euroa asukasta kohti (valtakunnallinen keskiarvo euroa). Myös työttömyys Varsinais- Suomessa on samalla tasolla, kuin maassa keskimäärin. Vakka-Suomen ja Turunmaan työttömyysluvut jäävät selvästi alle keskiarvon, mutta sen yli nousevat Turun ja erityisesti Salon seutukunnat. Salon seudulla lähivuosien talousnäkymiä synkistävät Microsoftin mittavat irtisanomiset. Turussa telakkateollisuuden lähivuosien näkymät ovat hyvät. Työmarkkinatilanne Talousarviota laadittaessa lokakuussa 2015 on kunta-alalla voimassa työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteleman keskitetyn sopimuksen mukaiset kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, lääkärisopimus ja teknisten sopimus. Sopimusten ensimmäinen jakso on voimassa Voimassa olevien sopimusten perusteella palkkoja korotettiin KVTESin ja teknisten sopimusalueella lukien 0,4 %:n kohdennetuilla korotuksilla. Lääkärisopimuksen perusteella toteutettiin 0,3 % korotukset lukien.

5 Erikoissairaanhoidon talouden kehitys Työmarkkinakeskusjärjestöt hyväksyivät työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson ( ) sopimuskorotukset Sopimuksen mukaan palkkoja korotetaan lukien 16 euroa kuukaudelta kuitenkin vähintään 0,43 %. Vsshp:n henkilöstörakenteella sopimuskorotukset nostavat palkkamenoja edelliseen vuoteen verrattuna vuonna ,7 % (sisältäen palkkaperinnön vuodelta 2015 ja korotukset lukien). Työmarkkinatilanteesta ja -sopimuksista vuoden 2016 jälkeen ei talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa ole tietoa. Maan hallitus on esittänyt tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi lainsäädännöllä toteutettavia ansiotasoa alentavia toimenpiteitä (lomarahojen leikkaus, lomaoikeuden rajoittaminen 30 päivään, sairausajan 1. päivän muuttaminen palkattomaksi). Neuvottelut työmarkkinaosapuolten kesken ovat kuitenkin kesken. Erikoissairaanhoidon toimintamenot kasvoivat sairaanhoitopiireissä edelliseen vuoteen verrattuna vuonna ,2 %, vuonna ,9 % ja vuonna ,1 %. Menojen kasvu on ollut nopeampaa, kuin mihin talousarvioissa on varauduttu ja seurauksena on ollut talousarvioiden ylittyminen lähes kaikissa maamme sairaanhoitopiireissä. Kasvu on ollut myös nopeampaa, kuin kuntataloudessa keskimäärin. Vuodesta 2007 vuoteen 2014 toimintamenot kasvoivat maamme sairaanhoitopiireissä 41,2 %, mikä merkitsee keskimäärin 5,0 % vuotuista kasvua. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu oli 41,8 %, mikä merkitsee keskimäärin 5,1 % vuotuista kasvua. Toimintamenojen talousarvion toteutumisprosentit ja kasvu edelliseen vuoteen erikoissairaanhoidossa vuosina Kasvu % Tot. % Kasvu % Tot. % Kasvu % Tot. % Helsingin ja uudenmaan shp 5,3 104,2 3,1 100,9 3,7 101,5 Pirkanmaan shp 1,5 103,8 7,4 104,4 2,3 104,2 Pohjois-Pohjanmaan shp 2,8 102,4 2,4 103,8 4,0 104,9 Pohjois-Savon shp 6,9 106,6 8,5 102,7 1,4 99,7 Varsinais-Suomen shp 5,0 105,1 4,2 104,0 3,4 103,1 Yliopistolliset sh-piirit yhteensä 4,4 104,3 4,4 102,5 3,2 102,5 Keskussairaalapiirit 6,2 105,8 5,6 102,2 2,9 101,7 Erikoissairaanhoito yhteensä 5,2 104,9 4,9 102,4 3,1 102,1 Menokehitys kuntataloudessa keskimäärin 6,4 2,6 1,5 Lähde: Suomen Kuntaliitto Toimintamenojen reaalinen, julkisen talouden terveydenhuollon hintaindeksillä deflatoitu kasvu vuosina oli keskimäärin 1,7 % vuodessa (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä 1,8 %). Erikoissairaanhoidon menojen reaalista kasvua selittää merkittävältä osin väestön ikääntymisestä johtuva palvelujen kysynnän ja käytön kasvu. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Tilasto-keskuksen väestöennusteiden perusteella laskettujen hoidontarve-ennusteiden mukaan väestön ikääntyminen lisää hoidontarvetta keskimäärin 0,9 % vuodessa. THL:n arvioiden mukaan vuotuinen kasvu saattaa olla merkittävästi suurempikin, 1-1,8 %. 3

6 Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä on lähetteiden määrällä mitattuna kasvanut vuodesta 2007 vuoteen 2014 keskimäärin 1,1 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kysynnän kasvu on noudattanut valtakunnallista kehitystä ollen jonkin verran tätä nopeampaa, keskimäärin 1,9 % vuodessa. 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishanke Muutokset erikoissairaanhoidon palvelujen kysynnässä lähetteiden määrällä mitattuna (% edelliseen vuoteen) Koko maa 0,7 3,0-1,6 1,1 2,3-0,7 1,3 1,3 Varsinais-Suomi 0,5 4,0 0,6 4,1 2,3-0,7 1,2 1,6 Lähde: Suomen Kuntaliitto Lääketieteen ja lääketieteellisen teknologian kehitys on tuonut erikoissairaanhoitoon uusia kalliita hoitomenetelmiä ja lääkkeitä, joilla voidaan hoitaa sairauksia, joita aiemmin ei pystytty hoitamaan. Tästä johtuva erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu näkyy erityisesti lääkemenojen kasvuna. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vuosina lääkemenot ovat kasvaneet erikoissairaanhoidossa keskimäärin 4,7 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu on ollut keskimäärin 4,9 % vuodessa. Lääkkeiden euromääräisen kulutuksen kasvu erikoissairaanhoidossa %:na edelliseen vuoteen Koko maa 8,3 4,8 5,9 2,7 5,8 2,0 2,7 0,8 Varsinais-Suomi 11,6 2,7 8,6 0,3 5,6 0,6 3,5 1,1 Lähde: Suomen Kuntaliitto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva edellisen hallituksen lakiesitys ei ehtinyt eduskunnan käsittelyyn ennen eduskuntavaaleja huhtikuussa 2015 lakiesityksessä ilmenneiden perustuslaillisten ongelmien vuoksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishankkeen valmistelu siirtyi uudelle hallitukselle. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Valtiovarainministeriön asettama selvitystyöryhmä antoi ehdotuksensa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen peruslinjoista, itsehallintoalueiden perustamisesta ja aluehallintouudistuksesta. Selvitystyöryhmän ehdotuksen mukaan lainsäädäntö tulisi voimaan porrastetusti siten, että vuonna 2017 perustettaisiin itsehallintoalueiden siirtymä- ja muutoshallinnot vuoden 2018 aikana muutoshallinnot valmistelisivat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirtymisen kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille ja vuoden 2019 alusta lukien tehtävät siirtyisivät alueille. Uudistukset on työryhmän mielestä perusteltua aloittaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksella. Selvityshenkilöiden ehdotuksen mukaan itsehallintoalueiden sopiva määrä olisi Hallituksen on määrä päättää itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta syksyn 2015 aikana. Ehdotuksen mukaan ensisijainen vaihtoehto palvelujen rahoittajaksi olisi valtio. Kunnilla ei olisi rahoitusvastuuta lukuun ottamatta mahdollista siirtymäajan järjestelyä. Työryhmä pitää tarpeellisena myös itsehallintoalueen verotusoikeuden selvittämistä yhtenä vaihtoehtona. Hallitus tekee vuoden 2016 alussa linjaukset valittavasta rahoitusmallista.

7 1.2. VUOSIEN TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 5 Kuntayhtymän taloussuunnittelun lähtökohtana on valtuuston hyväksymän pitkän tähtäimen talouden vakauttamisohjelman perusteet. Vakauttamisohjelmassa jäsenkuntien keskimääräinen maksuosuuksien vuosikasvu vuosina voi olla enintään 3,8 %. Vakauttamisohjelman tavoitteena on lisäksi investointien sopeuttaminen velkaantumisen hallintaan saamiseksi ja taseen tervehdyttämiseksi Talousarvion ja suunnitelman valmisteluprosessi Kevään kuntaneuvottelut erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä vuosina käytiin Neuvotteluissa käsiteltiin keskeisiä sairaanhoitopiirin palvelujen sisältöön ja määrään vuonna 2016 vaikuttavia tekijöitä ja sovittiin tarvittavista kehittämistoimenpiteistä ja vastuutahoista. Neuvotteluissa esiin nousseiden asioiden jatkokäsittely tapahtuu asiantuntijaryhmissä ja kuntajohtajakokouksissa. Perussopimuksen 21 :n edellyttämät lausunnot kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä pyydettiin kunnilta kuntaneuvotteluissa esitettäväksi. Kuntaneuvotteluissa esitetyt puheenvuorot edellyttivät, että vuoden 2016 talousarviossa jäsenkuntatuottojen kasvu on alempi kuin 3,0 %. Hallitus hyväksyi kuntaneuvottelujen ja kuntien lausuntojen pohjalta valmistellut kuntayhtymän käyttötalouden ja investointien talousarvioraamit vuodelle 2016 kokouksessaan ( 58). Lisäksi hallitus edellytti valmisteltavaksi vuodelle 2016 kustannusvaikutuksiltaan vähintään 6,0 milj. euron strategian mukaiset tuottavuushankkeet. Jäsenkunnille toimitettiin talousarvioraamiin perustuvat arviot vuoden 2016 maksuosuuksista Talousarviossa hyväksytään paitsi kuntayhtymän taloudelliset tavoitteet myös toiminnalliset tavoitteet. Vuodelle 2016 asetettavia sitovia toiminnallisia tavoitteita johtoryhmä käsitteli ensimmäisen kerran kokouksessaan ( 16). Strategian pohjalta asetettavien toiminnallisten tavoitteiden valmistelua jatkettiin kuntaneuvottelujen antaman palautteen perusteella. Syksyn vuosisuunnitteluseminaari pidettiin ja johdon kokous Tuotantosuunnitelmat ja arviot vuoden 2016 suoritteista pyydettiin tulosalueilta ja Tyksin toimialueilta mennessä. Hallituksen ensimmäinen talousarviokäsittely oli ja toinen käsittely, jonka perusteella hallitus tekee esityksen valtuustolle, on Jäsenkunnille toimitettiin vuoden 2016 talousarvioesitykseen perustuvat palvelusuunnitelmat Vuoden 2016 käyttötalouden talousarvioesitys Talousarvioesityksen lähtökohdat Kuntayhtymän toimintakulujen kasvu on merkittävästi hidastunut rakenteellisten muutosten ja sopeuttamistoimenpiteiden ansiosta talouden vakauttamisohjelman aikana. Kun vuonna 2012 toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu oli 5,0 %, hidastui kasvu vuonna ,0 %:iin ja vuonna 2014 edelleen 2,2 %:iin. Samalla talousarvioiden pitävyys on parantunut. Vuonna 2015 toimintakulujen vertailukelpoiseksi kasvuksi on ennusteen mukaan muodostumassa 3,2 %, kun Utulabin kuntayhtymään yhdistämisestä aiheutunut toimintakulujen kasvu eliminoidaan. Sitovien nettokulujen tasolla vuoden 2015 talousarvio ei merkittävästi ylity.

8 Vuoden 2016 talousarvioesityksen lähtökohtana on hallituksen raamipäätöksen mukaisesti jäsenkuntien maksuosuuksien enintään 2,1 % kasvu vuoden 2015 talousarviosta ja tilikauden nollatulos. Raamipäätöksen lisäksi hallitus päätti keskittää synnytystoiminnan Tyks kantasairaalaan, mikä on huomioitu raamia alentavana tekijänä. Vuoden 2015 talousarvioon verrattuna jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat esityksessä 1,8 %. Kun myös vuonna 2016 palkkojen sopimuskorotusten aiheuttama kustannusmuutos jää maltilliseksi, talousarvioraami mahdollistaa vuodelle 2016 kuntayhtymälle realistisen käyttötalouden talousarvion laatimisen, kuitenkin sillä edellytyksellä, että hallituksen raamipäätöksen yhteydessä edellyttämien tuottavuushankkeitten 6,0 milj. euron säästöt vuonna 2016 toteutuvat. Sitovien nettokulujen tasolla vuoden 2016 talousarvio on 1,8 % vuoden 2015 ennustetta suurempi. Talousarvioesityksen vertailu vuoden 2015 ennusteeseen on taulukossa 2. (sivu 61) Vuonna 2016 kuntayhtymän talouteen vaikuttavat rakenteelliset muutokset ja toimintojen uudelleenjärjestelyt Yksi sairaala -organisaatio Vuoden 2015 alusta lukien Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen sairaaloiden toiminnat, päivystystä lukuun ottamatta, liitettiin osaksi Tyksin hoitolinjaorganisaatiota ja ensiapupoliklinikoiden ja perusterveydenhuollon päivystysten toiminnat osaksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimintaa. Organisaatiouudistuksen tarkoituksena on järjestää uudelleen aluesairaaloiden toiminnat toimialueorganisaation sisällä tuottavasti ja kuntien ja potilaiden palvelutarpeista lähtien. Uudelleenorganisointi tarkoittaa kuntouttavan lähisairaala -konseptin rakentamista. Toimintakulujen säästöpotentiaaliksi arvioidaan yhteensä 4,0 milj. euroa, mikä muodostaa merkittävän osan hallituksen edellyttämästä tuottavuushankkeitten 6,0 milj. euron säästötavoitteesta. Valtuusto teki ( 10) päätöksen Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloiden vuodeosastotoimintojen uudelleenjärjestelystä yhdessä perusterveydenhuollon kanssa, joka vähentää näiden sairaaloiden erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkoja 91 paikasta 34 paikkaan eli 57 hoitopaikalla. Vuodeosastohoidon uudelleenjärjestelyt toteutetaan talousarvion valmisteluhetken arvion mukaan joulukuussa 2015 ja tämän jälkeen tavoitteena on jatkaa lähisairaaloiden toimintatapamuutoksia vuonna Salon kaupungin yöpäivystyksen siirto Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen Talousarvioesityksen muodostuminen Synnytys- ja lastenosastojen toimintojen kantasairaalaan keskittämisen lisäksi on valmisteltu Salon kaupungin terveyskeskuksen yöpäivystyksen yhdistämistä osaksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimintaa. Toiminta siirtyy marraskuun alusta alkaen. Hallitus päätti osaltaan asiasta Alla on taulukkoesitys vuoden 2016 talousarvion muodostumisesta. 6

9 7 VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYKSEN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2016 Milj. Talous- Kasvu arvio 2015 Indeksi- Määrä- Yhteensä arvioesitys % Milj. tarkistukset rahojen/tulo- Milj arvioiden Milj. tarkistukset Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta 485,2 5,0 5,0 490,2 1,0 Kalliin hoidon tasausmaksut 26,3 3,7 3,7 30,0 13,9 Erityisvelvoitemaksut 21,2 0,5 0,5 21,7 2,1 Tuotot jäsenk.ennen ensihoitoa 532,7 9,1 9,1 541,8 1,7 Ensihoidon myyntituotot 12,3 0,0 1,0 1,0 13,3 8,1 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä 545,0 0,0 10,1 10,1 555,1 1,8 Myyntituotot ulkok. ja muilta 58,9 1,2 3,1 4,3 63,2 7,4 Erityisvaltionosuus 18,0-2,8-2,8 15,2-15,6 Muut myyntituotot 43,8 0,7 2,9 3,5 47,4 8,1 Maksutuotot 21,9 1,8 1,8 23,6 8,1 Muut toimintatuotot 15,4 0,2 2,9 3,0 18,5 19,7 Muut, kuin tuotot jäsenkunnilta yht. 158,0 2,1 7,8 9,9 167,9 6,3 Toimintatuotot yhteensä 703,1 2,1 17,9 19,9 723,0 2,8 Toimintakulut Palkat 296,6 2,1 3,0 5,1 301,7 1,7 Sosiaalivakuutusmaksut 84,4-0,1 0,8 0,8 85,1 0,9 Henkilöstömenot 381,0 2,0 3,8 5,8 386,8 1,5 Palvelujen ostot 121,8 3,0 6,7 9,8 131,6 8,0 Materiaalin ostot 132,2 2,0 2,9 4,8 137,1 3,7 Vuokrat 8,3 0,1 0,0 0,1 8,4 1,1 Muut toimintakulut 9,5 0,0 1,3 1,3 10,8 14,2 Toimintakulut yhteensä 652,8 7,1 14,8 21,9 674,7 3,4 Toimintakate 50,3-5,0 3,1-2,0 48,3-3,9 Nettorahoitustuotot+/kulut- -7,9 0,0 2,9 2,9-4,9-37,3 Vuosikate 42,4-5,0 6,0 1,0 43,4 2,3 Poistot ja arvonalentumiset 40,4 0,0 3,0 3,0 43,4 7,4 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2,0-5,0 3,0-2,0 0,0-100,0 Sitovat nettokulut 542,1 5,0 7,5 12,5 554,6 2,3 Toimintatuotot Toimintatuottojen tuloarvio kasvaa talousarvioesityksessä 19,9 milj. euroa (2,8 %) vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Jäsenkuntatuotot kasvavat 10,1 milj. euroa (1,8 %) ja muiden, kuin jäsenkuntatuottojen kasvu on 9,9 milj. euroa (6,3 %). Vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna jäsenkuntatuottojen tuloarvio kasvaa 1,5 %. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ovat esityksessä 4,3 milj. euroa (7,4 %) vuoden 2015 talousarviota suuremmat. Muiden myyntituottojen arviota on talousarvioesityksessä korotettu 3,5 milj. euroa, potilasmaksutuottojen arviota 1,8 milj. euroa ja muiden toimintatuottojen arviota 3,0 milj. euroa. Erityisvaltionosuuden tuloarvio (15,2 milj. euroa) on laskettu kuluvan vuoden erityisvaltionosuustulon perusteella, joka jää 3,9 milj. euroa vuonna 2014 toteutunutta pienemmäksi. Lisäksi arviossa on varauduttu erityisvaltionosuuden 1,0 milj. euron lisäleikkauksiin vuonna 2016 valtion talousarvioesityksen perusteella. Toimintakulut Toimintakulujen osalta talousarvioesitys tarkoittaa 21,9 milj. euron (3,4 %) määrärahojen kasvua vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna kasvu on 0,9 %. Kasvusta 7,1 milj. euroa (1,1 %) on

10 varattu palkkojen sopimuskorotuksista ja muista indeksitarkistuksista johtuvaan menojen kasvuun ja reaalisina toimintakulujen määrärahojen tarkistuksina on voitu ottaa huomioon 14,8 milj. euroa (2,3 %). Tältä pohjalta laadittua talousarviota voidaan pitää realistisena, mutta edelleen tuottavuushankkeiden onnistunutta toteutusta vaativana. Palkkojen sopimuskorotukset ja muut indeksitarkistukset on laskettu seuraavasti: 8 Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutus on otettu huomioon 0,7 % mukaisena. Palvelujen ostojen määrärahoihin on tehty 2,5 % indeksitarkistukset, materiaalin ostoihin 1,5 % ja vuokramenoihin 1,0 % indeksitarkistukset. Sosiaalivakuutusmaksut on laskettu 27,8 % mukaan palkoista (28,05 % vuoden 2015 talousarviossa). Toimintakulujen määrärahojen 14,8 milj. euron lisäyksistä 13,2 milj. euroa on kohdennettu talousarviomäärärahojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen alla olevan laskelman mukaisesti. Uusiin menoihin talousarviossa on 2,2 milj. euron määrärahat. Vuoden 2016 talousarvioesityksen toimintakulujen määrärahatarkistukset Talousarviomäärärahojen jälkeenjääneisyyden korjaus: Turun yliopistollinen keskussairaala - Erilliskorvaukset (työaikakorvaukset) Ulkopuoliset tutkimus- ja hoitopalvelut Vuokrat Materiaalin ostot Kuntayhtymän ulkopuolelle maksettavat EVO-korvaukset Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos - Erilliskorvaukset (työaikakorvaukset) Henkilöstömenojen kasvu rakennemuutoksesta johtuen Ensihoidon ostopalvelut Tyks-Sapa-liikelaitos - Erilliskorvaukset (työaikakorvaukset) Palvelujen ostot Materiaalin ostot Hallintokeskus - Työterveydenhuollon ostopalvelut Määrärahat uusiin menoihin vuonna 2016: - Kannustejärjestelmän ylläpito (nopea palkitseminen, liikkuvuuskannustimet) IT-toimintasuunnitelmasta johtuva atk-palvelumenojen kasvu Potilasvakuutusmenojen arvioitu kasvu (vammaispalvelulaki) Saske-yksikön toiminnan laajenemista edellyttävät lisäresurssit Auria biopankin talousarvion tarkistaminen toiminnan laajuutta vastaavaksi Kliinisen tietopalveluyksikön kehittäminen Länsirannikon syöpäkeskuksen perustaminen Määrärahojen vähennykset vuonna 2016: - Poistetaan Salon synnytystoiminnan jatkamiseen varattu määräraha Muut määrärahamuutokset netto Määrärahatarkistukset yhteensä Tulosalueiden kesken on lisäksi tehty lukuisia toimintakulujen määrärahojen siirtoja, joilla ei kuntayhtymän tasolla ole nettovaikutusta. Samoin menolajien kesken on tehty tarkistuksia määrärahojen kohdentamiseksi optimaalisesti. Talousarvioesitykseen ei sisälly esityksiä uusien virkojen tai toimien perustamisesta. Päätökset mahdollisista vakanssien perustamisesta

11 Nettorahoituskulut ja suunnitelmapoistot esitetään tehtäväksi eri päätöksillä vuonna 2016 talousarviomäärärahojen puitteissa, kun virkamuutostarpeet ovat tarkemmin selvillä. Nettorahoituskulut ovat talousarvioesityksessä 4,9 milj. euroa. mikä on 2,9 milj. euroa vähemmän, kuin vuoden 2015 talousarviossa. Lainojen korkokuluihin on varattu 4,5 milj. euroa. Lähtökohtana arviossa on, että korkokanta on vuonna 2016 vuoden 2015 tasolla. Lainojen korkokulujen ennuste vuodelle 2015 on euroa. Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko on esityksessä 0,519 milj. euroa. Maksun perusteena olevaksi keskimääräiseksi korkokannaksi on arvioitu vuonna ,30 %. Suunnitelmapoistojen määräraha on 43,4 milj. euroa, mikä on 3,0 milj. euroa enemmän, kuin vuoden 2015 talousarviossa. Määrärahaan sisältyy 2,9 milj. euroa Raision sairaalan rakennuksista tehtävään kertapoistoon vuonna Liikelaitosten talousarvioesitykset perustuvat johtokuntien esityksiin valtuustolle. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta ( 57), Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta , Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta Jäsenkuntien vuoden 2016 palvelusuunnitelmat Talousarvioesityksen tuotot jäsenkunnilta samoin suoritteet on palvelusuunnitelmissa jaettu kunnille. Kuntien euromääräisen käytön 2016 arviot perustuvat toteutuneisiin käyttösuhteisiin piirin eri sairaaloissa pienten kuntien osalta 24 edellisen kuukauden aikana ja suurten kuntien osalta 12 edellisen kuukauden aikana (tilannepäivä ). Päivystyksen osalta käyttösuhteet on laskettu ajalta toukokuu huhtikuu Hengityshalvauspotilaiden, psykiatrian vaikeahoitoisten potilaiden ja Fabryntaudin potilaiden hoitokustannusten ja suoritteiden kohdistaminen eri kunnille on laskettu räätälöidysti. Samoin räätälöidysti on arvioitu Loimaan ja Vakka- Suomen sairaaloiden vuodeosastotoimintojen uudelleenjärjestelyjen, vaikutukset kuntien euromääräiseen käyttöön ja suoritteisiin. Jäsenkunnille toimitettiin alustavat euromääräiset maksuosuusarviot vuodelle Talousarvioesityksessä on pitäydytty kuntakohtaisesti näissä arvioissa lukuun ottamatta Salon sairaalan synnytystoiminnan käyttäjäkuntia, joiden maksuosuusarvioita on pienennetty vastaavien kustannusten osalta. Jäsenkuntatuotot, joiden perusteella palvelusuunnitelmien euromääräiset käyttöarviot on laskettu, muodostuvat vuoden 2016 talousarviossa seuraaviksi: TP 2014 TA 2015 Esitys 2016 Muutos % TP 2014 TA 2015 Myyntituotot jäsenkunnilta ,6 1,0 Kalliin hoidon tasausmaksut ,1 13,9 Erityisvelvoitemaksut ,1 2,1 Tuotot jäsenk.ennen ensihoitoa ,9 1,7 Ensihoidon myyntituotot ,4 8,1 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä ,9 1,8 Vertailukelpoisuuden vuoksi ensihoidon myyntituotot on yllä olevassa laskelmassa esitetty omalla rivillään. 9

12 Kuntakohtaisesti jäsenkuntien maksuosuuksien muutosprosentit muodostuvat palvelusuunnitelmissa seuraaviksi: Jäsenkuntalaskutuksen kasvu vuoden 2016 palvelusuunnitelmissa verrattuna vuoden 2015 palvelusuunnitelmiin kunnittain Kasvu % % % Aura 8,4 Mynämäki 4,9 Rusko 1,1 Kaarina 2,6 Naantali 2,8 Salo 2,0 Kemiönsaari 8,0 Nousiainen -2,8 Sauvo 0,1 Koski Tl 3,6 Oripää 10,4 Somero 1,5 Kustavi -1,0 Paimio 1,9 Taivassalo 6,6 Laitila -4,7 Parainen -1,7 Turku 2,1 Lieto 3,6 Punkalaidun 0,6 Uusikaupunki -3,1 Loimaa -0,8 Pyhäranta -6,9 Vehmaa 10,2 Marttila 8,7 Pöytyä 8,3 Jäsenkunnat yhteensä 1,8 Masku 3,2 Raisio 1,4 Erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat on esitetty taulukossa 6. (sivuilla 81-95). Erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu on palvelusuunnitelmissa jaettu jäsenkunnille asukaslukujen suhteessa. 10 Erityisvelvoitemaksun perusteena olevat kustannukset Muutos % TP 2014 TA 2015 Esitys 2016 TP 2014 TA 2015 Potilasvahinkovakuutus ,9 5,6 Lääkinn. kuntouksen apuvälineet ,4 1,3 Ensihoidon lääkäriyksikkö ,4 1,8 Ensihoidon kenttäjohtotoiminta ,4 1,8 Muut ensihoidon erityisvelvoitteet ,4-26,4 Aluetietojärjestelmä ,5 2,5 Muut erityisvelvoitteet ,6 0,9 Yhteensä ,1 2,1 Kalliin hoidon tasausjärjestelmään ei esitetä muutoksia vuodelle Kalliin hoidon tasausraja on vuonna euroa, mikä on sama, kuin vuonna Kalliin hoidon tasausmaksun perusteena ovat kustannukset, jotka syntyvät jäsenkunnille annettavista tasaushyvityksistä yli euron potilaskohtaisista kustannuksista. Kalliin hoidon tasausmaksun perusteena olevat kustannukset Muutos % TP 2014 TA 2015 Esitys 2016 TP 2014 TA 2015 Hengityshalvauspotilaat ,9-20,2 Fabryn-taudin potilaat ,6-72,3 Aikuispsykiatrian tasaushyvitykset * ,6-26,9 Valtion mielisairaalapotilaat ,9 9,0 Muu somaattinen hoito ,3 37,3 Muu psykiatrinen hoito ,1 12,7 Yhteensä ,1 13,9 * Turun kaupungille maksettavat tasaushyvitykset sen omana toimintana tuottamasta aikuispsykiatriasta.

13 1.2.4 Suunnitelma alijäämien kattamisesta vuosina Kuntalain momentin mukaan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Säännös koskee vuoden 2015 alusta voimaan astuneen uuden kuntalain mukaan myös kuntayhtymiä. Lain siirtymäsäännösten mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä kertyneet alijäämät tulee kuntayhtymissä kattaa viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä. Hallitukselle ja valtuustolle esitetään vuoden 2015 loppuun mennessä kertyväksi arvioidun 8,0 milj. euron alijäämän kattamisesta ylijäämäisillä talousarvioilla vuosina Vuoden 2016 talousarvioesitys on laadittu tulokseltaan nollatasoon. Talousarviot vuosina esitetään laadittavaksi 2,0 milj. euroa ylijäämäisinä. Suunnitelma alijäämien kattamisesta tulosalueittain on taulukossa 3. (sivu 62) Vuosien käyttötalouden suunnitelmat Vuoden 2017 suunnitelma Lähtökohtana vuoden 2017 suunnitelmassa on jäsenkuntatuottojen 2,0 % kasvu vuoden 2016 talousarvioon verrattuna, mikä euroina merkitsee 10,9 milj. euron kasvua. VUODEN 2017 SUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2017 Milj. Suunni- Kasvu arvio 2016 Indeksi- Muut Yhteensä telma % Milj. ' tarkis- talousarvio- Milj tukset muutokset Milj Toimintatuotot Tuotot jäsenkunnilta 555,1 0,0 10,9 10,9 566,0 2,0 Myyntituotot ulkok. ja muilta 63,2 1,3 1,3 64,5 2,0 Muut toimintatuotot 104,7 0,9 0,0 0,9 105,6 0,9 Toimintatuotot yhteensä 723,0 0,9 12,1 13,1 736,1 1,8 Toimintakulut Henkilöstökulut 386,8 1,9 3,3 5,2 392,0 1,4 Palvelujen ostot 131,6 2,0 1,1 3,1 134,7 2,3 Materiaalin ostot 137,1 2,1 1,2 3,2 140,3 2,4 Muut toimintakulut 19,2 0,3 0,2 0,5 19,7 2,3 Toimintakulut yhteensä 674,7 6,3 5,7 12,0 686,7 1,8 Nettorahoituskulut -4,9 0,0-1,3-1,3-6,2 25,3 Poistot ja arvonalentumiset 43,4 0,0-2,2-2,2 41,2-5,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,0-5,3 7,3 2,0 2,0 Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta kasvavat suunnitelmassa jäsenkuntatuottoja vastaavasti (+2,0 %). Erityisvaltionosuuden arvioidaan säilyvän vuoden 2016 tasolla. Hintojen korotukset lisäävät muita toimintatuottoja 0,9 milj. eurolla. Yhteensä toimintatuottojen kasvu on 13,1 milj. euroa (1,8 %). Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on suunnitelmassa arvioitu 0,5 % ja sosiaalivakuutusmenojen määräksi palkoista (vuotta 2016 vastaavasti) 27,8 %. Palvelujen ja materiaalin ostoihin ja muihin toimintakuluihin on tehty 1,5 % indeksitarkistukset. Yhteensä palkkojen sopimuskorotukset ja indeksitarkistukset lisäävät toimintakuluja 6,3 milj. euroa (0,9 %). Kun poistot supistuvat 2,2 milj. euroa ja rahoituskulut 1,3 milj. euroa

14 ja suunnitelma on ylijäämäinen 2,0 milj. euroa vuoden 2016 talousarvion nollatuloksen sijaan, jää toimintakulujen reaalisiin määrärahatarkistuksiin 5,7 milj. euroa (0,85 %). Väestön ikääntyminen ja hoidontarpeen kasvu edellyttävät erikoissairaanhoidossa toimintakulujen vähintään 0,85 % vuotuista reaalikasvua. Vuoden 2018 suunnitelma Vuoden 2018 suunnitelma on laadittu jäsenkuntatuottojen 2,0 % kasvuun perustuen ja tulokseltaan 2,0 milj. euroa ylijäämäiseksi. Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on arvioitu 1,5 % ja sosiaalikuluiksi palkoista 27,8 %. Palvelujen ja materiaalin ostoihin ja muihin toimintakuluihin on tehty 1,5 % indeksitarkistukset. Vuoden 2018 suunnitelman muodostuminen voidaan esittää taulukon muodossa seuraavasti: VUODEN 2018 SUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN 12 Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2018 Milj. Suunni- Kasvu arvio 2017 Indeksi- Muut Yhteensä telma % Milj. ' tarkis- talousarvio- Milj tukset muutokset Milj Toimintatuotot Tuotot jäsenkunnilta 566,0 0,0 11,5 11,5 577,4 2,0 Myyntituotot ulkok. ja muilta 64,5 1,3 1,3 65,8 2,0 Muut toimintatuotot 105,6 1,0 0,0 1,0 106,6 0,9 Toimintatuotot yhteensä 736,1 1,0 12,8 13,7 749,8 1,9 Toimintakulut Henkilöstökulut 392,0 3,9 3,3 7,2 399,3 1,8 Palvelujen ostot 134,7 2,0 1,1 3,2 137,9 2,3 Materiaalin ostot 140,3 2,1 1,2 3,3 143,6 2,4 Muut toimintakulut 19,7 0,3 0,2 0,5 20,1 2,4 Toimintakulut yhteensä 686,7 8,3 5,8 14,2 700,9 2,1 Nettorahoituskulut -6,2 0,0-0,3-0,3-6,5 5,6 Poistot ja arvonalentumiset 41,2 0,0-0,8-0,8 40,4-1,9 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2,0-7,4 7,4 0,0 2,0 0,0 Yhteensä palkkojen sopimuskorotukset ja indeksitarkistukset lisäävät toimintakuluja 8,3 milj. euroa (1,2 %). Kun poistot ja rahoituskulut supistuvat vuoteen 2017 verrattuna ja tavoitetulos on 2,0 milj. euroa ylijäämäinen, jää toimintakulujen reaalisiin määrärahatarkistuksiin 5,8 milj. euroa (0,85 %). Taloussuunnitelmat vuosille on kuntayhtymätason lisäksi esitetty tasoilla: kuntayhtymä ilman liikelaitoksia ja kukin liikelaitos erikseen Vuosien investointisuunnitelma Investointisuunnittelun aikajännettä on pidennetty vuoteen 2020 ja valmistelua on tehty talouden pitkän tähtäimen vakauttamisohjelman reunaehtojen puitteissa. Suunnittelun lähtökohtana on pidetty seuraavia periaatteita: Kaikelle sairaanhoitopiirin toiminnalle haetaan kestävät ja tarkoituksenmukaiset tilaratkaisut Merkittäviä rakennushankkeita (T3-hanke) voidaan rahoittaa myös rahoitus-leasingilla omaan taseeseen aktivoinnin sijasta sairaanhoitopiirin velkaantumiskehityksen taittamiseksi Tarpeettomasta rakennuskannasta luovutaan ja käytössä olevat tilat pidetään kunnossa

15 Tutkimus- ja hoitolaitteita uusitaan tarpeen mukaisesti lisäämättä merkittävästi teknologiaan sitoutuvaa pääomaa Investointien toiminnalliset ominaisuudet tukevat käyttötalouden kustannusten pienentämistä Kaikkien hankkeiden toteuttamisen edellytyksenä on pysyttäytyminen vakauttamisohjelman mukaisella toimintakulu-uralla ja investointien kannattavuus. Investointimenojen loppusumma vuoden 2016 talousarvioesityksessä (ilman rahoitus-leasingilla rahoitettavia T3-hankkeen rakentamismenoja) on 27,2 milj. euroa. Vuoden 2017 investointisuunnitelma on loppusummaltaan samoin perustein 25,5 milj. euroa ja vuoden 2018 suunnitelma 28,0 milj. euroa. (Vuoden 2015 talousarviossa loppusumma on 23,6 milj. euroa.) Vuoden 2016 talousarvion raamipäätöksessään ( 58) hallitus linjasi vuoden 2016 investointien suunnittelua siten, että voimassa olevaan investointiohjelmaan on talousarvion valmisteluhetkellä tarve lisätä ainakin hallituksen päättämä yhdystunnelin rakentaminen A-sairaalasta T3- sairaalaan (3,0 milj. euroa) ja että vuoden 2016 laite- ja kalustoinvestointien enimmäismäärä ei saa ylittää voimassa olevan investointisuunnitelman tasoa. Investointisuunnitelman laadinnan yhteydessä on käynyt ilmi, että voimassa olevasta investointisuunnitelmasta puuttuvat yhdystunnelin rakentamisen lisäksi myös seuraavat tarpeellisiksi katsotut rakentamishankkeet: 13 A-sairaalan muutos- ja korjaustöiden jatkaminen vuonna ,8 milj. eurolla ja vuonna ,5 milj. eurolla Lääkehuollon tilojen korjaustyöt 2,0 milj. euroa Sh-rakennuksen ilmastoinnin korjaus 2,1 milj. euroa Rahoitussuunnitelma vuosille Tyksin rakentamisen investointimenot ovat vuoden 2016 suunnitelmassa yhteensä 15,6 milj. euroa, mikä ylittää voimassa olevan suunnitelman edellä mainituista johtuen 12,0 milj. euroa. Laite- ja kalustoinvestointien määrärahat ovat vuoden 2016 talousarvioesityksessä 11,4 milj. euroa kuntayhtymän tasolla, mikä on euroa voimassa olevaa vuoden 2016 suunnitelmaa enemmän. Ero aiheutuu vuoden 2015 talousarvioon sisältyvien kahden magneettikuvauslaitteen neljänsien 25 % maksuerien siirtymisestä maksettavaksi vuonna 2016, joihin on vuodelle 2016 varattu määrärahat. Suunnitelmavuosien investointeihin sisältyy 4,9 milj. euroa Medisiina D-rakennuksen käyttöönottoon liittyviä hankintoja. Alustava hankintaohjelma vaatii vielä sen tarkentamista, että suunnitellun synergiatalon toiminnalliset hyödyt ja sen käyttöönottamiseksi toteutettavat investoinnit realisoituvat pienempänä käyttökulukehityksenä eikä laitteisiin ja kalustoon sitoutuvan pääoman määrä kasva taloudellisesti kannattamattomasti. Tältä osin suunnitelmavuosien investoinnit tarkentuvat seuraavan talousarvion valmistelussa. Hankekohtainen investointisuunnitelma vuosille on esitetty taulukossa 4. sivuilla Suunnitelman perustelut ovat sivuilla Vuonna 2016 pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat 31,3 milj. euroa ja uusien pitkäaikaisten lainojen nostotarve 12,1 milj. euroa. Lainakanta supistuu 19,2 milj. euroa. Vuonna 2017 nettomääräinen lainojen takaisinmaksu on 20,7 milj. euroa ja vuonna ,9 milj. euroa.

16 1.3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2016 Vuoden 2015 lopussa kuntayhtymällä on pitkäaikaista lainaa 231,8 milj. euroa (487 euroa asukasta kohti). Suunnitelmakauden lopussa pitkäaikaisten lainojen määrä laskee 175,9 milj. euroon. Rahoituslaskelma kuntayhtymätasolla on esitetty taulukossa 1. (sivu 19). Valtuuston tulee päättää talousarviossa ja -suunnitelmassa kuntayhtymän ja liikelaitosten toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista (Kuntalaki 14 ). Valtuuston hyväksymien konserniohjeiden ( ) mukaan tytäryhteisöjen on saatettava omat strategiansa linjaan kuntayhtymän strategian kanssa. Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi toiminnalliset tavoitteet asetetaan koskien kuntayhtymää liikelaitoksineen sekä soveltuvin osin myös tytäryhteisöjä. Vuoden 2016 sitovat toiminnalliset tavoitteet on valmisteltu valtuuston ( 6) vuosille hyväksymän strategian pohjalta. Sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat hallituksen esityslistalla talousarvioesityksen erillisenä liitteenä. 14 Suoritetavoitteet Vuoden 2016 suoritetavoitteet perustuvat Tyksin toimi- ja vastuualueiden, psykiatrian tulosalueen, Turunmaan sairaalan sekä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen arvioihin palvelujen kysynnän ja hoidon tarpeen kehityksestä sekä palvelutuotannon kapasiteettitekijöistä vuonna Suoritetavoitteet ovat kuntayhtymän tasolla seuraavat: Suoritetavoitteet vuonna 2016 MUUTOS % TP 2014 TA 2015 ESITYS 2016 TP14 TA15 Vuodeosastohoito Hoitojaksot ,0 0,1 Hoitopäivät ,9 0,5 Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) ,1-5,8 Keskimääräinen hoitoaika 3,89 3,88 3,89 0,1 0,4 Avohoito Avohoitokäynnit ,0 3,5 Päiki-toimenpiteet (A-Q ja Y) ,5 5,4 Leikkaustoimenpiteet yhteensä ,8-0,4 Vuodeosastohoito Hoitojaksot ,8 3,7 Hoitopäivät ,9-3,5 Keskimääräinen hoitoaika 22,76 22,71 21,14-7,2-6,9 Avohoito Avohoitokäynnit ,1-0,9 YHTEENSÄ Vuodeosastohoito Hoitojaksot ,8 0,2 Hoitopäivät ,2-0,1 Keskimääräinen hoitoaika 4,42 4,42 4,40-0,3-0,3 Avohoito Avohoitokäynnit ,1 2,8 Suoritetavoitteet tulosalueittain on esitetty taulukossa 5. (sivu 78).

17 1.4. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUDET 15 Vuoden 2016 toiminnalliset tavoitteet Vuoden 2016 toiminnalliset tavoitteet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi asetetaan valtuustoon nähden sitovina. Toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisessa tulee pyrkiä mahdollisimman suuren terveyshyödyn tuottamiseen sairaanhoitopiirin väestölle toimintaan varattujen määrärahojen määräämissä rajoissa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä vuotta 2016 koskien selvitys hallitukselle osavuosikatsauksissa ja valtuustolle toimintakertomuksessa. Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta Vuoden 2016 talousarviossa kuntayhtymä on sitoutunut tuottamaan erikoissairaanhoidon palvelut jäsenkunnille kokonaislaskutukseltaan 555,1 milj. euron määräisenä. Jotta jäsenkuntien palvelusuunnitelmat voidaan toteuttaa kustannuksiltaan suunnitellusti, edellyttää tämä, että tulosalueiden ja koko kuntayhtymän kustannusperusteinen maksuosuusrasitus jäsenkunnille vuoden 2016 toiminnasta voidaan pitää talousarviossa asetetun menokehyksen rajoissa. Sitovuustasot esitetään määriteltäväksi nettoperiaatteella siten, että toiminnan kuluista vähennetään tuotot, lukuun ottamatta tuottoja jäsenkunnilta. Taloudellisten tavoitteiden sitovuudet esitetään asetettavaksi hallitukselle ja liikelaitosten johtokunnille suhteessa valtuustoon sekä hallituksen alaisille tulosalueille suhteessa hallitukseen seuraavasti: TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUSTASOT VUODEN 2016 TALOUSARVIOSSA Kuka vastuussa Valtuustoon nähden Hallitukseen nähden Hallitus Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia: - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos: - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Turunmaan sairaalan liikelaitos: - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Tyks-Sapa-liikelaitos: - Sitovat nettokulut - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Investointimenot Hallituksen alaiset tulosalueet: - Turun yliopistollinen Tulosalue yhteensä: keskussairaala - Sitovat nettokulut - Psykiatrian tulosalue - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tulosalue yhteensä: - Tekniset ja huoltopalvelut - Sitovat nettokulut - Hallintokeskus - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Sitovat nettokulut (kustannusperusteinen maksuosuusrasitus jäsenkunnille) lasketaan tuloslaskelmasta seuraavasti:

18 16 Talousarvion ja suunnitelman rakenne + Toimintakulut + Korko- ja muut rahoituskulut + Poistot ja arvonalentumiset - Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta - Erityisvaltionosuus - Muut myyntituotot - Maksutuotot - Tuet ja avustukset - Muut toimintatuotot - Korko- ja muut rahoitustuotot Tyks-Sapa-liikelaitoksen, teknisten ja huoltopalvelujen sekä hallintokeskuksen tulosalueen osalta sitovat nettokulut mittaavat yksikön kustannusperusteista menorasitusta piirin sairaaloille. Ilman yhtymähallituksen päätöstä ja Tyks-Sapa-liikelaitoksen osalta johtokunnan päätöstä yli euron investointihankkeisiin varattuja määrärahoja on oikeus käyttää, vain perusteluissa sanottuun tarkoitukseen. Mikäli yhdystunneli A-sairaalasta T-sairaalaan toteutetaan omaan taseeseen aktivoinnin sijasta tavoitteen mukaisesti Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n rakennuttamana ja rahoittamana hankkeena, kiinteistöjaoston päätöksellä hankkeeseen varattuja määrärahoja (3,3 milj. euroa) ei voida käyttää muuhun tarkoitukseen. Taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä vuotta 2016 koskien selvitys valtuustolle ja hallitukselle toimintakertomuksessa ja osavuosikatsauksissa tilikauden aikana. Taloussuunnitelma muodostaa suunnitelmavuosien talousarviosuunnittelun lähtökohdan. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittu rakenteeltaan siten, että kuntayhtymä yhteensä -taso sisältää kaikkien kuntayhtymän tulosalueiden tuotot ja kulut. Mukaan lukien liikelaitosten: Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen, Tyks- Sapa-liikelaitoksen ja Turunmaan sairaalan liikelaitoksen tuotot ja kulut. Tulosalueiden keskinäinen laskutus on yhteenlaskussa eliminoitu siten, että kuntayhtymä yhteensä -taso osoittaa kuntayhtymän ulkoiset tuotot ja kulut. Valtuustolle tehtävä esittely perustuu kuntayhtymä yhteensä -tason lukuihin. Hallituksen sitovuustason määrittelyä varten (valtuustoon nähden) talousarvioon ja suunnitelmaan on laskettu taulukot ja välisummat tasolla: kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia. Liikelaitoksille on laadittu erilliset talousarviot sitovuustasojen määrittämiseksi suhteessa valtuustoon. Turun yliopistolliselle keskussairaalalle, psykiatrian tulosalueelle, teknisten ja huoltopalveluiden tulosalueelle sekä hallintokeskukselle on laadittu erilliset talousarviot sitovuustasojen määrittämiseksi hallitukseen nähden KUNTALASKUTUS VUONNA 2016 Kuntalaskutuksen perusteet Palvelujen hinnat määritetään omakustannusperiaatteella (perussopimus 27 ). Kuntayhtymän hallitus voi tarkistaa hintoja talousarviovuoden aikana, mikäli hinnoittelun perusteena olevat kustannukset muuttuvat oleellisesti kuntayhtymästä riippumattomista syistä (perussopimus 27 ). Kalliin hoidon tasauksen euromääräinen raja on euroa vuonna 2016 ( euroa vuonna 2015). Jäsenkunnilta asukaslukujen suhteessa kannettavalla kalliin hoidon tasausmaksulla katetaan jäsenkunnasta kotoisin

19 Siirtoviivemaksujärjestelmä olevan yksittäisen potilaan saman sairauden hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet kustannukset, jotka ylittävät euroa. Kalliin hoidon tasaukseen oikeuttaviin kustannuksiin ei lueta jäsenkunnalta laskutettuja siirtoviivemaksuja. Tasausjärjestelmä kattaa kaikki tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot (Terveydenhuoltolaki 76 ). Kalliin hoidon tasausmaksun määrä on 62,98 euroa kunnan asukasta kohti vuonna Kalliin hoidon tasauksen piiriin sisältyy Turun kaupungin omana toimintana tuottama aikuispsykiatrinen erikoissairaanhoito, jossa syntyneet kalliin hoidon tasaustapaukset korvataan Turun kaupungille euron ylittävältä osalta. Jäsenkunnilta asukaslukujen suhteessa kannettavalla erityisvelvoitemaksulla katetaan sairaaloiden erityisvelvoitteista aiheutuvat kustannukset. Erityisvelvoitemaksu on 46,31 euroa asukasta kohti vuonna 2016, johon sisältyy alueellisen apuvälinekeskuksen kustannuksia 15,31 euroa asukasta kohti. Niille jäsenkunnille, jotka eivät ole tehneet sopimusta apuvälinehankintojen keskittämisestä alueellisen apuvälinekeskuksen tehtäväksi, vaan hankkivat näitä itse, vähennetään erityisvelvoitemaksusta 5,23 euroa kunnan asukasta kohti. Asukaslukuina käytetään asukaslukuja Jäsenkuntia laskutetaan kuukausittain tasasuuruisin erin palvelusuunnitelmissa määritellyn vuosilaskutuksen perusteella (tasaerälaskutus). Jos kunnan erikoissairaanhoidon toteutunut käyttö poikkeaa tasaerälaskutuksesta ensimmäisen kahdeksan kuukauden kuluttua vähintään +/- 5 % tai vähintään 1 milj. euroa, tehdään tarvittavat tasaerälaskutuksen muutokset loka-joulukuun laskutukseen. Palvelujen toteutuneen käytön mukainen tasauslaskutus toteutetaan viimeistään mennessä. Tasasuuruisin erin tapahtuva laskutus koskee palvelusuunnitelmissa laskettuja palvelujen myyntituloja (mukaan lukien ensihoitopalvelut) sekä kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksuja. Kuntayhtymä laskuttaa kutakin jäsenkuntaa maksukuukautta edeltävän kalenterikuukauden 25. päivänä 1/12 osan palvelusuunnitelman loppusummasta. Laskun eräpäivä on maksukuukauden 10. päivä ja viivästyskorko korkolain mukainen. Tasaerälaskutusta ei sovelleta ulkokuntien ja muiden maksajien laskutukseen. Ulkokuntien ja muiden maksajien laskut erääntyvät maksettavaksi kahden viikon maksuajalla viimeistään palvelujen antokuukautta seuraavan toisen kuukauden 10. päivä. Valtuusto vahvisti kokouksessaan ( 9) perussopimuksen 27 :n 1 momentissa tarkoitetun siirtoviivemaksun perusteet. Hallitus päätti ( 94), että korotettu siirtoviivemaksu otetaan käyttöön alkaen. Päätös siirtoviivemaksun perimisestä on voimassa toistaiseksi. 17

20 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Toiminnan kokonaisuutta kuvaava tuloslaskelma 18 Kuntayhtymä yhteensä MUUTOS % SUUNNITELMA MUUTOS % TULOSLASKELMA TP 2014 TA 2015 ESITYS 2016 TP 14 TA / /17 Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta ,6 1, ,0 2,0 Kalliin hoidon tasausmaksut ,1 13, ,0 2,0 Erityisvelvoitemaksut ,1 2, ,9 1,9 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä ,9 1, ,0 2,0 Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ,4 7, ,0 2,0 Erityisvaltionosuus ,7-15, ,0 0,0 Muut myyntituotot ,0 8, ,5 1,5 Maksutuotot ,2 8, ,0 0,0 Tuet ja avustukset ,7-4, ,0 0,0 Muut toimintatuotot ,7 26, ,5 1,5 Toimintatuotot yhteensä ,2 2, ,8 1,9 Toimintakulut Palkat ,0 1, ,4 1,8 Sosiaalivakuutusmaksut ,2 0, ,4 1,8 Henkilöstökulut yhteensä ,3 1, ,4 1,8 Palvelujen ostot ,5 8, ,3 2,3 Materiaalin ostot ,3 3, ,4 2,4 Vuokrat ,0 1, ,3 2,3 Muut toimintakulut ,2 14, ,4 2,4 Toimintakulut yhteensä ,8 3, ,8 2,1 Toimintakate ,5-3, ,2-0,8 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot ,6 0, ,0 0,0 Muut rahoitustuotot ,1-6, ,0 0,0 Korkokulut ,5-35, ,0 0,1 Muut rahoituskulut ,0 4, ,0 0,0 Peruspääoman korkokulut ,6-46, ,7 19,9 Nettorahoitustuotot+/kulut ,2-37, ,3 5,6 Vuosikate ,7 2, ,4-1,8 Poistot ja arvonalentumiset ,5 7, ,0-1,9 Tilikauden tulos ,0 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,0 TALOUSARVION YHDISTELMÄLUVUT Toiminnan kulut yhteensä ,7 3, ,4 1,8 Toiminnan nettokulut ,0 2, ,4 1,9 Sitovat nettokulut ,6 2, ,4 2,0