VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Valtuuston hyväksymä ( 34 ja 35)

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Valtuuston hyväksymä ( 34 ja 35)

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. KUNTAYHTYMÄTASON TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 1 Valtion vuoden 2014 talousarvioesitys 1 Kuntatalouden tilanne 2 Työmarkkinatilanne 2 Tilanne erikoissairaanhoidossa 2 Terveydenhuoltolaki ja potilaan oikeus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikkansa 5 Päivystysasetus 6 Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä VUOSIEN TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 7 Talousarvion ja -suunnitelman valmisteluprosessi 7 Vuoden 2015 käyttötalouden talousarvioesitys 7 Jäsenkuntien vuoden 2015 palvelusuunnitelmat 13 Suunnitelma alijäämien kattamisesta vuosina Vuosien käyttötalouden suunnitelmat 15 Investointisuunnitelma Rahoitussuunnitelma vuosille TOIMINNALLISET TAVOITTEET TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUDET 18 Vuoden 2015 toiminnallisten tavoitteiden sitovuus 18 Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta 18 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne KUNTALASKUTUS VUONNA TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA TULOSALUEITTAIN Kuntayhtymä yhteensä 22 Somaattisen hoidon tulosalue 26 Psykiatrian tulosalue 30 Tekniset ja huoltopalvelut 33 Piirin yhteiset 36 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 39 Turunmaan sairaalan liikelaitos 45 Tyks-Sapa-liikelaitos TALOUSARVIOESITYKSEN 2015 MUODOSTUMINEN JA TOIMINTAKULUJEN TALOUSARVIOMUUTOKSET 57 Kuntayhtymätason talousarvioesityksen muodostuminen 57 Tulosalueiden talousarvioesitysten muodostuminen 58 Talousarvioesityksen vertailu vuoden 2014 tulosennusteeseen 65 Suunnitelma alijäämien kattamisesta vuosina Toimintakulujen talousarviomuutokset INVESTOINTISUUNNITELMA (-2019) SUORITETAVOITTEET 2015 JA KUNTIEN PALVELUSUUNNITELMAT 87 Suoritetavoitteet Kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksu 89 Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat 91 Hoidontarve-ennusteet SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET Emoyhteisön sitovat toiminnalliset tavoitteet 107 Liikelaitosten ja tytäryhteisöjen sitovat toiminnalliset tavoitteet 111

3 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ YLEISPERUSTELUT Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtion vuoden 2015 talousarvioesitys Finanssikriisin seurauksena Euroalueen bruttokansantuote supistui vuonna ,7 % ja vuonna 2013 edelleen 0,5 %. Vuonna 2014 maailmantalouden kasvun vetämänä Euroalueen talous kasvaa ennusteiden mukaan noin yhdellä prosentilla. Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna ,8 %. Vuonna 2012 bkt supistui 1,0 % ja vuonna 2013 edelleen 1,4 %.. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuonna 2014 kasvu jää nollan tuntumaan. Vuonna 2015 talous kasvaa ministeriön ennusteen mukaan 1,2 % viennin tukemana. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyysaste nousee vuonna ,6 %:iin ja säilyy lähivuosina yli 8 % tasolla. Inflaatio eli kuluttajahintojen muutos on hidastunut vuoden ,8 prosentista 1,5 %:iin vuonna Kuluvan vuoden inflaatioksi ministeriö arvioi 1,1 % ja vuoden 2015 inflaatioksi 1,5 %. Talousarviota laadittaessa, lokakuussa 2014, euroalueen ja Suomen talouden kehitystä varjostaa Ukrainan kriisin mukanaan tuomat EU:n pakotteet ja Venäjän vastapakotteet ja niiden taloudelliset seuraukset. Ylivelkaantuneiden euromaiden ongelmista alkunsa saaneen finanssikriisin vaikutukset euroalueen talouskehitykseen ovat vähitellen helpottamassa. Talouskehityksen saaminen Euroalueella uudelleen kasvu-uralle on kuitenkin pitkittynyt ja osoittautunut vaikeaksi johtuen julkisten talouksien mittavista vakautustarpeista, vientikysynnän heikkoudesta ja työllisyyden vaimeasta kehityksestä. Suomen talouden näkymiä ei varjosta vain suhdannetilanne, vaan kysymys on merkittävästi vakavammista rakenteellisista ongelmista. Taloudellinen kilpailukykymme on viime vuosina laskenut suhteessa kilpailijamaihimme. Osa keskeisistä teollisuudenaloistamme ovat taantuvilla aloilla. Väestön ikääntyminen on johtamassa pitkälle tulevaisuuteen ulottuvaan kestävyysvajeeseen, joka tarkoittaa tulojen riittämättömyyttä hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen. Valtiontalouden vuoden 2015 menot ovat talousarvioesityksen mukaan 53,7 mrd. euroa ja ne supistuvat 0,4 mrd. euroa (0,7 %) vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 49,2 mrd. euroa, mikä on 0,6 mrd. euroa (1,3 %) vuoden 2014 talousarviota enemmän. Verotulojen arvioidaan kasvavan 0,9 mrd. euroa. Verotulojen osuus on 82 %. Valtiontalouden alijäämä ja nettolainanotto supistuvat 4,5 mrd. euroon vuoden ,4 mrd. eurosta. Talouden näkymät huomioon ottaen hallitus panostaa talouden kasvua ja työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin, ostovoimaa tuetaan ja valtiontalouden tervehdyttämistä jatketaan. Ostovoiman tukemiseksi ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiotarkistukset kolmen alimman tuloluokan osalta. Päätökset valtiontalouden sopeuttamiseksi alentavat valtion menoja noin kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2014 verrattuna. Säästöt kohdistuvat kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, kehitysyhteistyömenoihin, lapsilisiin, puolustusvoimien ja valtionhallinnon menoihin sekä sairausvakuutuslaista

4 johtuviin menoihin. Valtiontalouden tervehdyttämiseksi valtion omaisuutta myydään vuosina ,9 miljardin euron arvosta. Pääosa myyntituloista ohjataan valtionvelan lyhentämiseen osa kasvupanostuksiin. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2015 yhteensä 9,6 mrd. euroa (10,4 mrd. euroa vuonna 2014). Valtionavut supistuvat 0,8 mrd. euroa 8,1 % vuoteen 2014 verrattuna. Kuntatalouden tilanne Kuntatalous oli vuonna 2013 alijäämäinen rahoitusvajeen noustessa 1,3 mrd. euroon. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntatalouden alijäämä kasvaa vuonna 2014 n. 1,6 mrd. euroon ja vuonna 2015 edelleen n. 2,1 mrd. euroon. Alijäämän kasvu 0,5 mrd. eurolla vuoteen 2014 verrattuna aiheutuu valtionosuuksien 0,8 mrd. euron leikkauksista. Vuonna 2015 kuntien nettotoimintamenot kasvavat 1,6 % ja verotulot 2,6 %. 2 Työmarkkinatilanne Talousarviota laadittaessa lokakuussa 2014 on kunta-alalla voimassa työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteleman keskitetyn sopimuksen mukaiset kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, lääkärisopimus ja teknisten sopimus. Sopimusten ensimmäinen jakso (22 kk) on voimassa Tilanne erikoissairaanhoidossa KVTESin ja teknisten sopimusalueella tehtäväkohtaisia palkkoja korotettiin lukien 20 eurolla. Seuraava 0,4 % yleiskorotus toteutetaan Lääkärisopimuksessa korotukset toteutetaan pääsääntöisesti lukien maksettavalla 0,3 % korotuksella. Korotusvaroja kohdennetaan sekä päivystysjärjestelmän uudistamiseen että yleiskorotukseen. Vsshp:n henkilöstörakenteella sopimuskorotukset nostavat palkkamenoja edelliseen vuoteen verrattuna vuonna ,55 % ja vuonna ,6 %. Kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin kirjattiin lukien säädökset hoitotakuusta, jolla säädettiin, missä ajassa potilaan on viimeistään päästävä kiireettömään hoitoon terveyskeskukseen ja sairaalaan. Kun erikoissairaanhoidossa yli 6 kuukautta hoitoa odottaneita potilaita oli lokakuussa , oli määrä pudonnut joulukuuhun 2008 mennessä potilaaseen. Vuonna 2009 alkaneesta talouden taantumasta ja sen mukanaan tuomista säästötoimenpiteistä huolimatta hoitoa on maamme sairaaloissa kyetty antamaan lähes hoitotakuun mukaisesti. Yli 6 kk jonottaneiden määrän kehitys maamme sairaaloissa Lokakuu Tammikuu Joulukuu Joulukuu Joulukuu Joulukuu Joulukuu Joulukuu Joulukuu Joulukuu Huhtikuu Joulukuu Huhtikuu Lokakuu Tammiku Jouluku Jouluku Jouluku Jouluku Jouluku Jouluku Jouluku Jouluku Huhtikuu Jouluku Huhtikuu Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö/stakes-thl

5 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä yli 6 kuukautta odottaneiden potilaiden määrän kehitys on noudattanut valtakunnallista kehitystä. Kun yli 6 kuukautta odottaneita oli lokakuussa potilasta, oli määrä pudonnut joulukuun loppuun 2008 mennessä 13 potilaaseen. Vuoden 2012 lopussa jonossa oli 11, vuoden 2013 lopussa 137 ja huhtikuun lopussa potilasta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä yli 6 kuukautta odottaneiden määrä asukasta kohti oli huhtikuun 2014 lopussa 1,9 potilasta, kun valtakunnallinen keskiarvo oli 2,3 potilasta. Erikoissairaanhoidon suurimpia haasteita seuraavien vuosien aikana on sen kyky vastata palvelujen tarpeen ja kysynnän kasvuun, kun terveydenhuoltoon käytettävissä olevat varat ovat rajalliset. Talouden rakenteellisten ongelmien ja suhdannetilanteen aiheuttama valtiontalouden ja kuntatalouden heikkeneminen kärjistää tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien ristiriitaa. Panostamalla sairauksien ennaltaehkäisyyn ja perusterveydenhuollon toimivuuteen voidaan erikoissairaanhoidon tarpeen kasvua hidastaa. Kysynnän kasvun lisäksi menopaineita erikoissairaanhoitoon aiheuttaa lääketieteen ja lääketieteellisen teknologian kehitys: Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä on lähetteiden määrällä mitattuna kasvanut vuodesta 2004 vuoteen 2013 keskimäärin 1,7 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kysynnän kasvu on noudattanut valtakunnallista kehitystä ollen jonkin verran tätä nopeampaa, keskimäärin 3,0 % vuodessa. 3 Muutokset erikoissairaanhoidon palvelujen kysynnässä lähetteiden määrällä mitattuna (% edelliseen vuoteen) Koko maa 4,1 2,8 4,0 0,7 3,0-1,6 1,1 2,3-0,7 1,3 Varsinais-Suomi 7,6 2,6 7,9 0,5 4,0 0,6 4,1 2,3-0,7 1,2 Lähde: Suomen Kuntaliitto Suurten ikäluokkien ikääntyminen vaikuttaa jo nyt tietyissä tautiryhmissä hoidontarvetta lisäävästi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella laskettujen hoidontarveennusteiden mukaan väestön ikääntyminen lisää hoidontarvetta seuraavien 10 vuoden aikana keskimäärin 0,9 % vuodessa (yhteenveto ennusteista sivulla 106). THL:n arvioiden mukaan vuotuinen kasvu saattaa olla merkittävästi suurempikin, 1-1,8 %. Hoidon tarpeen kasvua merkittävämpi erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntää lisäävä tekijä on väestön aikaisempaa parempi tietämys uusista hoitomenetelmistä sekä vaatimustason kasvu. Palvelujen tarvetta lisäävät myös elämäntapasairaudet mm. alkoholin lisääntyneestä liikakäytöstä aiheutuvat sairaudet. Terveystaloustieteen tutkimusten mukaan ylipainoisuus aiheuttaa Suomessa 300 milj. euron vuotuiset kustannukset terveydenhuollossa. Lääketieteen ja lääketieteellisen teknologian kehitys tuo erikoissairaanhoitoon uusia kalliita hoitomenetelmiä ja lääkkeitä, joilla voidaan hoitaa sairauksia, joita aiemmin ei pystytty hoitamaan. Tästä johtuva erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu näkyy erityisesti lääkemenojen kasvuna. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vuodesta 2004 lukien lääkemenot ovat kasvaneet erikoissairaanhoidossa vuosittain keskimäärin 6,2 %. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu on ollut keskimäärin 6,8 % vuodessa. Lääkkeiden euromääräisen kulutuksen kasvu erikoissairaanhoidossa %:na edelliseen vuoteen Koko maa 11,7 9,8 8,5 8,3 4,8 5,9 2,7 5,8 2,0 2,7 Varsinais-Suomi 14,4 12,2 8,3 11,6 2,7 8,6 0,3 5,6 0,6 3,5 Lähde: Suomen Kuntaliitto

6 4 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kahden vuoden välein tehtävä apteekkitarvikehankintojen kilpailutus ja edulliset hankintasopimukset ovat alentaneet lääkekustannuksia. Suomessa todetaan vuosittain uutta syöpätapausta. Määrän arvioidaan kasvavan lähivuosina tapaukseen vuodessa. Syövänhoidon kulujen ennustetaan kasvavan merkittävästi seuraavan vuosikymmenen aikana. Kasvu johtuu sekä väestön ikääntymisestä ja hoidon tarpeen kasvusta, että syövän hoitoon kehitetyistä uusista vaikuttavista, mutta samalla kalliista lääkkeistä. Viime vuosina uudeksi terveydenhuollon resursseja kuluttavaksi tekijäksi ovat muodostuneet sairaaloissa yleistyneet antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen (MRSA, ESBL, VRE, KPC) aiheuttamat tartunnat. Kansanterveyslaitoksen tekemän selvityksen mukaan Suomessa on lähes sairaalainfektiota vuosittain. THL:n selvityksen mukaan hoitovirheet aiheuttavat terveydenhuollossa vuosittain kuolemaa (noin yksi tuhannesta potilaasta). Yhdelle sadasta sairaalapotilaasta hoidosta koituu vakava terveyshaitta. Virheet maksavat terveydenhuollolle noin miljardi euroa vuodessa. Yleisimpiä haittatapahtumia ovat hoitoon liittyvät infektiot, väärä tai viivästynyt diagnoosi, lääkitys-, laite- tai kirurginen virhe. Osasyinä hoitovirheisiin ovat kiire, pitkistä työvuoroista johtuva väsymys ja puutteet hoidon laadunhallinnassa. Virhe voi olla myös inhimillinen. Potilaiden vakavien terveyshaittojen lisäksi hoitovirheet aiheuttavat erikoissairaanhoidolle merkittävän kustannuksen. Lisääntyvää huomiota on viime vuosina kiinnitetty hoidon laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden parantamiseen. Uuteen terveydenhuoltolakiin on otettu säännökset potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Erikoissairaanhoidon toimintamenot kasvoivat sairaanhoitopiireissä edelliseen vuoteen verrattuna vuonna ,1 %, vuonna ,2 % ja vuonna ,9 %. Menojen kasvu on ollut nopeampaa, kuin mihin talousarvioissa on varauduttu ja seurauksena on ollut talousarvioiden ylittyminen lähes kaikissa maamme sairaanhoitopiireissä. Kasvu on ollut myös nopeampaa, kuin kuntataloudessa keskimäärin. Vuodesta 2004 vuoteen 2013 toimintamenot kasvoivat maamme sairaanhoitopiireissä 63,0 %, mikä merkitsee keskimäärin 7,0 % vuotuista kasvua. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu oli 67,4 %, mikä merkitsee 7,5 % vuotuista kasvua. Toimintamenojen talousarvion toteutumisprosentit ja kasvu edelliseen vuoteen erikoissairaanhoidossa vuosina Kasvu % Tot. % Kasvu % Tot. % Kasvu % Tot. % Kasvu % Tot. % Helsingin ja uudenmaan shp 2,3 102,7 6,6 104,2 5,3 104,2 3,1 100,9 Pirkanmaan shp 8,9 103,9 7,0 106,7 1,5 103,8 7,4 104,4 Pohjois-Pohjanmaan shp 5,9 100,9 7,8 107,4 2,8 102,4 2,4 103,8 Pohjois-Savon shp 4,4 100,7 6,3 103,6 6,9 106,6 8,5 102,7 Varsinais-Suomen shp 2,4 101,5 8,6 106,3 5,0 105,1 4,2 104,0 Yliopistolliset sh-piirit yhteensä 4,1 102,3 7,1 105,3 4,4 104,3 4,4 102,5 Keskussairaalapiirit 5,1 102,4 7,2 104,1 6,2 105,8 5,6 102,2 Erikoissairaanhoito yhteensä 4,5 102,3 7,1 104,8 5,2 104,9 4,9 102,4 Menokehitys kuntataloudessa keskimäärin 2,4 5,7 6,4 2,6 Lähde: Suomen Kuntaliitto

7 Lisääntyvään palvelujen kysyntään ja hoidon vaativuustason kasvuun on vastattu parantamalla erikoissairaanhoidon tuottavuutta hoitojaksoja lyhentämällä, lisäämällä avohoidon osuutta ja ottamalla enenevässä määrin käyttöön resursseja säästäviä hoitokäytäntöjä (mm. tähystys-, päivä- ja lyhytkirurgia). Hoitoketjuja muodostamalla on edistetty potilashoidon sujuvuutta ja siten myös tuottavuutta. Tuottavuutta on myös parannettu organisoimalla laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehuollon toiminnot maakunnallisina kokonaisuuksina liikelaitosperiaatteella, missä on kysymys skaala-etujen hyödyntämisestä. Lähivuosina tuottavuuden parantamisen keinot painottuvat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintojen uudelleenorganisointiin valtakunnallisesti ja alueellisesti (Sote-uudistus 2017, päivystysasetuksen muutos 2015) ja laitosten sisällä. Tyksissä otettiin käyttöön hoitoprosesseihin perustuva uusi organisaatio vuonna 2013 ja vuonna 2015 aluesairaaloiden toiminnot liitetään Tyksin hoitolinjaorganisaatioon. Toimitilaratkaisuilla voidaan merkittävästi parantaa tuottavan toiminnan edellytyksiä. Toimitilat ovat useassa sairaanhoitopiirissä käyneet vanhentuneiksi uusien hoitokäytäntöjen ja hoitoprosessien toteuttamisen näkökulmasta ja siten potilaslähtöisen ja tehokkaan toiminnan esteiksi. Sisäilmaongelmat ovat arkipäivää monessa sairaalassa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön vuonna 2013 T-sairaalan toisen vaiheen uudet tilat. Tyksin U-sairaalan käyttö potilashoidossa voidaan kokonaan lopettaa vasta, kun korvaavat tilat on kokonaisuudessaan rakennettu. Uudisrakennushankkeita on viime vuosina toteutettu ja niitä on suunnitteilla useassa sairaanhoitopiirissä. Hoidon laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden parantaminen ovat merkittäviä keinoja myös tuottavuuden parantamiseksi samoin työelämän laadun ja johtamisen kehittäminen erikoissairaanhoidossa. On myös ilmeistä, että erikoissairaanhoidon terveyspalveluita on tarkasteltava niiden vaikuttavuuden suhteen entistä kriittisemmin. Sairaanhoitopiiri on tavoitetilassaan painottanut voimakkaasti sairauksien ennaltaehkäisyä. Vastuu elintavoista sekä oman terveyden kohentamisesta ja ylläpidosta tulee yhä selkeämmin olla ihmisillä itsellään ja perheillä. OECD:n selvityksen mukaan terveydenhuollon kokonaismenojen bruttokansantuoteosuus oli Suomessa vuonna ,1 %. OECD-maiden keskiarvo oli 9,3 ja EU-maiden samoin 9,3 %. Vuoteen 2000 verrattuna Suomen terveydenhuoltomenojen BKT-osuus on kasvanut 1,9 prosenttiyksikköä (EU-maat +1,7 %-yksikköä). Julkisen terveydenhuollon osuus terveydenhuollon kokonaismenoista oli Suomessa 75,0 % vuonna Terveydenhuoltolaki ja potilaan oikeus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikkansa Terveydenhuoltolaki astui voimaan lukien. Lakia sovelletaan kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa säädetyn kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen ja sisältöön, jollei muussa laissa toisin säädetä. Vuoden 2014 alusta astui voimaan lain 48, jonka mukaan potilaalla on oikeus valita erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista sairaaloista. Lain voimaantulosta lähtien ( ) oikeus hoitopaikan valintaan on ollut sen erityisvastuualueen sisällä, jossa potilaalla on kotikunta. Vuodesta 2014 alkaen julkisen terveydenhuollon palveluja voivat käyttää myös ne henkilöt, joiden sairaanhoitokustannuksista vastaa toinen EU-valtio. Hoitoon hakeutuvalle henkilölle on turvattava hoitoon pääsy julkiseen terveyden-huoltoon samoin edellytyksin, kuin kunnan asukkaille. 5

8 Suomen kansalainen saa potilasdirektiivin mukaan lukien hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU-maasta. Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta tuli Suomessa voimaan alkaen. 6 Päivystysasetus Sosiaali- ja terveysministeriön elokuussa 2013 antaman kiireellisen hoidon asetuksen tavoitteena oli, että päivystykset keskittyisivät samalla, kun päivystystoiminnan laatu ja potilasturvallisuus sekä henkilöstön saatavuus paranisivat. Ministeriön mukaan kehitys on monelta osin ollut kuitenkin päinvastainen: päivystysasetuksen vaatimuksiin on pyritty vastaamaan kilpavarustelua lisäämällä. Samanaikaisesti valtion ja kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt. Alkuperäisen asetuksen oli määrä tulla voimaan ja sen synnytystoimintaa koskeva Sosiaali- ja terveysministeriö on 23. syyskuuta 2014 antanut uuden asetuksen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (päivystysasetus). Asetukseen on tehty seuraavia täsmennyksiä: Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys tulee järjestää yhteispäivystyksenä erikoissairaanhoidon kanssa. Poikkeustapauksessa ministeriö voi myöntää luvun puhtaalle perusterveydenhuollon päivystykselle. Päivystyksenä tehtävä leikkaustoiminta edellyttää sairaalalta tiukkojen laatukriteerien täyttämistä Synnytystoiminta sairaalassa edellyttää vähintään noin 1000 synnytyksen määrää vuodessa. Ministeriö voi hakemuksesta myöntää luvan poiketa 1000 synnytyksen vaatimuksesta, mikäli palvelun saavutettavuus tai potilasturvallisuus sitä edellyttävät. Asetus astuu voimaan ja sen synnytystoimintaa koskeva päivänä kesäkuuta Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva hallituksen lakiesitys on lähetetty kunnille ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille lausuntokierrokselle Lausuntoaika oli asti. Eduskunnan käsittelyyn esitys tulee marraskuussa 2014 ja laki on tarkoitus saattaa voimaan alkuvuodesta Lakiesityksen mukaan Sote-alueet aloittavat toimintansa ja tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät

9 1.2. VUOSIEN TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 7 Kuntayhtymän taloussuunnittelun lähtökohtana on valtuuston hyväksymän pitkän tähtäimen talouden vakauttamisohjelman perusteet. Vakauttamisohjelmassa jäsenkuntien keskimääräinen maksuosuuksien vuosikasvu vuosina voi olla enintään 3,8 %. Lisäksi vakauttamisohjelmassa on asetettu pitkäaikaisen vieraanpääoman enimmäismäärälle tavoite, jonka mukaan velan määrä ohjelmakauden lopussa voi olla enintään 200 milj. euroa Talousarvion ja suunnitelman valmisteluprosessi Jäsenkunnilta ja Turun yliopistolta pyydettiin kuntayhtymän strategiasuunnitelmasta lausunnot välisenä aikana perussopimuksen 21 :n edellyttämänä esityksenä kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. Strategiasuunnitelman lausuntopyynnön yhteydessä pyydettiin myös lausuntoa talousarvion laatimisesta vakauttamisohjelman puitteissa sekä näkemyksiä huomioon otettavaksi talousarviota laadittaessa. Yhteenveto jäsenkuntien sairaanhoitopiirin strategiasuunnitelmasta ja vuoden 2015 talousarviota varten antamista lausunnoista on käsitelty hallituksessa ( 42) ja valtuustossa ( 6) strategian käsittelyn yhteydessä ja hallituksessa raamipäätöksen yhteydessä uudelleen ( 68). Kevään kuntaneuvottelut erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä vuosina ja uuden strategian toimeenpanosta käytiin välisenä aikana. Hallitus hyväksyi lausuntojen ja kuntaneuvottelujen pohjalta valmistellun kuntayhtymän käyttötalouden talousarvioraamin vuodelle 2015 kokouksessaan ( 68). Jäsenkunnille toimitettiin talousarvioraamiin perustuvat arviot vuoden 2015 maksuosuuksista mennessä. Talousarviossa hyväksytään paitsi kuntayhtymän taloudelliset tavoitteet myös toiminnalliset tavoitteet. Vuodelle 2015 asetettavia sitovia toiminnallisia tavoitteita johtoryhmä käsitteli ensimmäisen kerran kokouksessaan ( 137). Sitovat toiminnalliset tavoitteet johtoryhmä hyväksyi kokouksessaan Tuotantosuunnitelmat ja arviot vuoden 2015 suoritteista valmistuivat Tyksin toimialueilla (sisältäen toimialueisiin liitettävien aluesairaaloiden toimintojen suoritteet) mennessä ja muilla tulosalueilla elokuun loppuun mennessä. Hallituksen ensimmäinen talousarviokäsittely oli ja toinen käsittely, jonka perusteella hallitus tekee esityksen valtuustolle, on Jäsenkunnille toimitettiin vuoden 2015 talousarvioesitykseen perustuvat palvelusuunnitelmat Vuoden 2015 käyttötalouden talousarvioesitys Talousarvioesityksen lähtökohdat Kuntayhtymän toimintakulujen kasvu muodostui vuosina merkittävästi suuremmaksi, kuin jäsenkunnilla oli realistisia mahdollisuuksia rahoittaa erikoissairaanhoidon kasvavia menoja (kasvu vuonna ,9 % ja vuonna ,0 %). Sopeuttamistoimenpiteiden ansiosta vuonna 2013 toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu hidastui 3,0 %:iin. Toimintakulujen talousarvio ylittyi kuitenkin vielä 23,7 milj. euroa (4,0 %). Tilikauden tulos oli alijäämäinen 3,8 milj. euroa ja taseen alijäämäkertymä nousi 17,9 milj. euroon.

10 Vuonna 2014 lukuisten kehittämistoimenpiteiden ja kustannustasoltaan matalan palkkaratkaisun ansiosta toimintakulujen vuosikasvuksi on tammielokuun osavuosikatsauksen perusteella muodostumassa 2,2 %, mikä on selvästi edeltäviä vuosia matalampi taso. Aiempaa maltillisemmasta kehityksestä huolimatta toimintakulujen arvioidaan ylittävän talousarvion n. 11,9 milj. euroa. Tilikauden lopussa arvioidaan alijäämäkertymän olevan 12,6 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioesityksen lähtökohtana on hallituksen raamipäätöksen mukaisesti jäsenkuntien maksuosuuksien enintään 3,5 % kasvu vuoden 2014 talousarviosta ja tilikauden 2,0 milj. euron ylijäämäinen tulos. Kun myös vuonna 2015 palkkojen sopimuskorotusten aiheuttama kustannusmuutos jää maltilliseksi, talousarvioraami mahdollistaa vuodelle 2015 kuntayhtymälle tiukan, mutta realistisen käyttötalouden talousarvion laatimisen. Talousarviossa pysyminen edellyttää kuitenkin määrätietoista rakennemuutosten ja kehittämistoimenpiteiden jatkamista vuonna 2015, kun otetaan huomioon, että merkittävä osa vuoden 2015 määrärahalisäyksistä on kuluvan vuoden talousarvioylityksillä jo käytetty. Talousarvioesityksen vertailu vuoden 2014 ennusteeseen on sivulla 65. Talousarviovalmistelun rinnalla on toimeenpantavana valtuuston hyväksymä sairaanhoitopiirin päivitetty strategia ja terveempänä kotiin - uudistamisohjelma. Valmisteltavana on myös organisaatiomuutos, jonka tuloksena aluesairaaloiden toiminta liitetään osaksi Tyksin hoitolinjaorganisaatiota, jolloin sairaanhoitopiirissä on kullekin potilasryhmälle maakunnan tasolla toiminnallisesti ja taloudellisesti vastuullinen taho Vuoden 2015 talousarviossa huomioon otetut rakenteelliset muutokset Vuoden 2015 alusta lukien Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen aluesairaaloiden toiminnat, päivystystä lukuun ottamatta, liitetään osaksi Tyksin hoitolinjaorganisaatiota. Talousarviorakenteessa yhdistyminen on otettu huomioon siten, että Tyksin tulosalueen ja alueellisen erikoissairaanhoidon talousarviot on yhdistetty yhdeksi somaattisen hoidon tulosalueen talousarvioksi. Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen aluesairaaloiden ensiapupoliklinikoiden toiminnat sekä Loimaan ja Vakka-Suomen sairaalan perusterveydenhuollon päivystys siirtyvät lukien Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toiminnaksi. Toimintojen ja niitä vastaavien määrärahojen ja tuloarvioiden siirrot on talousarviossa otettu huomioon. Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskuksen (Saske) toiminta käynnistyy lokakuun alusta 2014 Tyks-Sapa-liikelaitoksessa. Tietoliikennepalvelujen ja atk-verkon kunnossapito keskitetään konsernipalveluksi Medbit Oy:öön ja teknisten palvelujen toiminta Medbitin alihankkijana päättyy (hallitus ). Turun yliopiston laboratoriotoiminnat (Utulab) yhdistetään Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin välillä tehdyn esisopimuksen mukaisesti Tyks-Sapa-liikelaitokseen lukien. Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta hyväksyi osaltaan esisopimuksen ( 108). Kuntayhtymälle siirtyvän toiminnan määrärahat ja tuloarviot on talousarviossa otettu huomioon. 8

11 Talousarvioesityksen muodostuminen 9 Vuoden 2015 käyttötalouden talousarvioesitys on valmisteltu hallituksen raamipäätöksen mukaisesti. Alla on taulukkoesitys vuoden 2015 talousarvion muodostumisesta. VUODEN 2015 TALOUSARVIOESITYKSEN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymä yhteensä Toimintatuotot Talous- Talousarviomuutokset 2015 Milj. Talous- Kasvu arvio 2014 Indeksi- Määrä- Yhteensä arvioesitys % Milj. tarkistukset rahojen/tulo- Milj arvioiden Milj. tarkistukset Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta 471,3 13,2 13,2 484,5 2,8 Kalliin hoidon tasausmaksut 22,9 3,5 3,5 26,3 15,1 Erityisvelvoitemaksut 19,5 1,5 1,5 21,0 7,8 Tuotot jäsenk.ennen ensihoitoa 513,6 18,2 18,2 531,8 3,5 Ensihoidon myyntituotot 12,4 0,4-0,6-0,1 12,3-1,0 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä 526,1 0,4 17,6 18,0 544,1 3,4 Myyntituotot ulkok. ja muilta 54,4 1,9 2,6 4,5 58,9 8,4 Erityisvaltionosuus 19,9-1,9-1,9 18,0-9,5 Muut myyntituotot 39,0 1,0 3,9 4,9 43,8 12,5 Maksutuotot 21,5 0,4 0,4 21,9 1,7 Muut toimintatuotot 16,5 0,3-1,4-1,0 15,4-6,3 Muut, kuin tuotot jäsenkunnilta yht. 151,2 3,2 3,7 6,9 158,0 4,5 Toimintatuotot yhteensä 677,2 3,6 21,3 24,9 702,1 3,7 Toimintakulut Palkat 286,0 2,0 8,0 10,0 296,1 3,5 Sosiaalivakuutusmaksut 81,4 0,6 2,3 2,8 84,2 3,5 Henkilöstömenot 367,5 2,6 10,3 12,8 380,3 3,5 Palvelujen ostot 114,1 2,9 4,9 7,8 121,8 6,8 Materiaalin ostot 126,7 3,2 2,2 5,3 132,0 4,2 Vuokrat 6,9 0,2 1,2 1,4 8,3 20,5 Muut toimintakulut 9,1 0,2 0,1 0,3 9,4 3,6 Toimintakulut yhteensä 624,2 9,0 18,7 27,7 651,9 4,4 Toimintakate 53,0-5,3 2,6-2,8 50,3-5,2 Nettorahoitustuotot+/kulut- -9,7 0,0 1,8 1,8-7,9-18,8 Vuosikate 43,3-5,3 4,4-0,9 42,4-2,2 Poistot ja arvonalentumiset 40,3 0,0 0,1 0,1 40,4 0,1 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3,0-5,3 4,3-1,0 2,0-33,3 Toimintatuotot Toimintatuotot kasvavat talousarvioesityksessä 24,9 milj. euroa (3,7 %) vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Jäsenkuntatuotot kasvavat 18,0 milj. euroa (3,4 %) ja muiden, kuin jäsenkuntatuottojen kasvu on 6,9 milj. euroa (4,5 %). Vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna jäsenkuntatuotot kasvavat 2,4 %. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta kasvavat 4,5 milj. euroa (8,4 %). Kasvu muodostuu Tyksin ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen ulkokuntamyynnin kasvusta. Vaasan sairaanhoitopiirin mukaantulo Tyksin erva-alueeseen on merkittävin ulkokuntamyyntiä lisäävä tekijä.

12 Erityisvaltionosuuden tuloarviossa on otettu huomioon valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen sisältyvä tutkimusrahoituksen leikkaus, joka Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin osalta merkitsee 2,1 milj. euron vähennystä erityisvaltionosuustuloihin. Muiden myyntituottojen arviota on talousarvioesityksessä korotettu hintojen tarkistusten perusteella 1,0 milj. eurolla. Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskuksen (Saske) toiminnan käynnistyminen Tyks- Sapa-liikelaitoksessa lisää myyntituottoja 1,4 milj. euroa (sopimus HUS:n kanssa) ja Turun yliopistolta siirtyvän Utulabin myyntituotot kuntayhtymän ulkopuolelta 3,2 milj. euroa. Tietoliikennepalvelujen ja atk-verkon kunnossapidon keskittäminen Medbit Oy:öön ja teknisten palvelujen toiminnan päättyminen Medbitin alihankkijana vähentää myyntituottoja 1,0 milj. euroa. Potilasmaksutuottoihin on budjetoitu 0,4 milj. euron kasvu kuluvan vuoden ennusteen perusteella. Muiden toimintatuottojen tuloarvion 1,0 milj. euron vähennys aiheutuu pääosin vuokratulojen vähenemisestä kuntayhtymän ulkopuolelta. Rahan lähteet (toimintatuotot) ja rahan käyttö vuoden 2015 talousarvioesityksessä verrattuna vuoden 2014 talousarvioon voidaan esittää tiivistettynä seuraavasti: 10 Rahan lähteet ja käyttö Talous- Talous- Muutos Kasvu vuoden 2015 talousarvioesityksessä arvio 2014 arvioesitys Milj. % Rahan lähteet Toimintatuotot Milj Milj. Tuotot jäsenkunnilta 526,1 544,1 18,0 3,4 Muut, kuin tuotot jäsenkunnilta 151,2 158,0 6,9 4,5 Rahan lähteet yhteensä 677,2 702,1 24,9 3,7 Rahan käyttö Toimintakulut 624,2 651,9 27,7 4,4 Nettorahoituskulut 9,7 7,9-1,8-18,8 Poistot 40,3 40,4 0,1 0,1 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3,0 2,0-1,0-33,3 Rahan käyttö yhteensä 677,2 702,1 24,9 3,7 Toimintakulut Toimintakulujen osalta talousarvioesitys tarkoittaa 27,7 milj. euron (4,4 %) määrärahojen kasvua vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna kasvu on 2,5 %. Kasvusta 9,0 milj. euroa (1,4 %) on varattu palkkojen sopimuskorotuksista ja muista indeksitarkistuksista johtuvaan menojen kasvuun ja reaalisina toimintakulujen määrärahojen tarkistuksina on voitu ottaa huomioon 18,7 milj. euroa (3,0 %). Palkkojen sopimuskorotukset ja muut indeksitarkistukset on laskettu seuraavasti: Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutus on otettu huomioon 0,7 % mukaisena. Palvelujen ostojen, materiaalin ostojen, vuokra- ja muiden toimintakulujen indeksitarkistukset on laskettu 2,5 % mukaan. Sosiaalivakuutusmaksut on laskettu 28,05 % mukaan palkoista (28,05 % vuoden 2014 talousarviossa).

13 Toimintakulujen määrärahojen 18,7 milj. euron lisäyksistä 14,1 milj. euroa on kohdennettu talousarviomäärärahojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen alla olevan laskelman mukaisesti. Uusiin menoihin talousarviossa on 5,6 milj. euron määrärahat. Tietoliikennepalvelujen ja atk-verkon kunnossapidon keskittäminen Medbit Oy:öön ja teknisten palvelujen toiminnan päättyminen Medbitin alihankkijana vähentävät toimintakuluja 1,0 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioesityksen toimintakulujen määrärahatarkistukset Talousarviomäärärahojen jälkeenjääneisyyden korjaus: Henkilöstömenot - Määrärahalisäykset ulkokuntamyynnin kasvun perusteella Muut henkilöstömenojen määrärahojen tarkistukset Palvelujen ostot - Hengityshalvauspotilaiden ostopalvelut Ostopalvelut muista sairaaloista ja laitoksista Ensihoitopalvelut Laboratorio- ja kuvantamispalvelujen ostot (Tyks-Sapa) Työterveydenhuollon palvelujen ostot Potilasvakuutusmaksuvarauksen kasvu Siivouspalvelut (T2-sairaala) Rakennusten ja laitteiden kunnossapitopalvelut Muut palvelujen ostot Materiaalin ostot - Lämpö, sähkö ja vesi Muut materiaalin ostojen määrärahat Vuokrat Määrärahat uusiin menoihin vuonna 2015: - Atk-palvelumenojen kasvu IT-suunnitelman perusteella Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskuksen (Saske) toiminnan käynnistyminen Turun yliopiston laboratoriotoimintojen (Utulabin) siirto Tyks-Sapa-liikelaitokselle Määrärahat A-sairaalan saneerauksen irtaimistohankintoihin Määrärahojen vähennykset vuonna 2015: Tietoliikennepalvelujen ja atk-verkon kunnossapidon keskittäminen Medbit Oy:öön. Teknisten palvelujen alihankinnan määrärahat ja Medbit Oy:ltä laskutettavat tulot poistetaan talousarviosta Määrärahatarkistukset yhteensä Tulosalueiden kesken on lisäksi tehty lukuisia toimintakulujen määrärahojen siirtoja, joilla ei kuntayhtymän tasolla ole nettovaikutusta. Samoin menolajien kesken on tehty tarkistuksia määrärahojen kohdentamiseksi optimaalisesti. Tulosalueiden keskinäisistä määrärahasiirroista merkittävin on edellä mainittu aluesairaaloiden ensiapupoliklinikoiden ja perusterveydenhuollon päivystyksen määrärahojen ja tuloarvioiden siirto Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle (toimintakulut yhteensä 10,8 milj. euroa, josta ulkoiset 6,1 milj. euroa ja sisäiset 4,7 milj. euroa). Toinen merkittävä tulosalueiden välinen siirto on vuonna 2014 toukokuun alusta lukien toteutettuihin kuljetusten uudelleenjärjestelyihin liittyvä 4 kuukauden määrärahojen ja tuloarvioiden (2,1 milj. euroa) siirto huoltopalveluiden talousarviosta hallintokeskuksen (logistiikkapalvelujen) ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen talousarvioon. Vuoden 2014 talousarvioon sisältyy 8 kuukauden määrärahat ja tuloarviot (hallitus ). (Selvitykset tulosalueiden toimintakulujen määrärahojen muutoksista ovat sivuilla ) Talousarvioesitykseen ei sisälly esityksiä uusien virkojen tai toimien perustamisesta. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen suunniteltu valmiussuunnittelijan tehtävä edellyttänee vakanssin perustamista.

14 Ensihoitopalvelujen järjestämistä koskeva tilanne Tutkimustoiminnan rahoituksen turvaaminen Nettorahoituskulut ja suunnitelmapoistot Päätökset vakanssien perustamisesta esitetään tehtäväksi eri päätöksillä vuonna 2015 talousarviomäärärahojen puitteissa, kun virkamuutostarpeet ovat tarkemmin selvillä. Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskuksen (Saske) toiminnan käynnistämiseksi Tyks-Sapaliikelaitoksen johtokunta on ( 80) tehnyt päätöksen toiminnan edellyttämistä henkilöstöjärjestelyistä. Valtuusto hyväksyi ( 3) yksimielisesti sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöksen vuosille Suurimmat muutokset uudessa palvelutasopäätöksessä aikaisempaan verrattuna ovat kaikkien yksiköiden siirtyminen välittömään lähtövalmiuteen, joidenkin yksiköiden yöajan toiminnan lopettaminen ja kenttäjohtamisjärjestelmän vakiinnuttaminen mahdollistamaan em. toimenpiteet. Valtuusto hyväksyi ( 5) Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle vuodelle ,6 milj. euron lisätalousarvion ensihoidon ostopalvelumenoihin. Korotettuna vuoden 2014 ostopalvelujen määrärahaksi muodostui 8,7 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarviossa ensihoidon ostopalveluihin on budjetoitu yhteensä 9,7 milj. euroa. Liikelaitoksen johtokunta on tehnyt hankintapäätöksen ensihoitopalvelujen hankkimiseksi alkaen. Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen perusteella Tyksin erityisvastuualueen tutkimuksen hankerahoitus vähenee vuonna ,1 milj. eurolla 3,7 milj. euroon vuoden ,8 milj. eurosta. Johtoryhmä käsitteli tutkimustoiminnan rahoitusta kokouksessaan ( 149). Hallituksen ( 112) hyväksymän tiede- ja tutkimusstrategian mukaisesti somaattisen hoidon tulosalueen käyttösuunnitelmassa kohdennetaan euroa lisää jäsenkuntatuloilla katettuja määrärahoja tutkimuksen hankerahoitukseen (kuluvana vuonna euroa). Turun yliopiston laboratoriotoimintojen (Utulab) yhdistäminen Tyks-Sapa-liikelaitokseen tuottaa n. 0,7 milj. euron vuotuisen nettosäästön. Säästöstä euroa kohdennetaan Tyks-Sapa-liikelaitoksessa tehtävään tutkimukseen. Nettorahoituskulut ovat talousarvioesityksessä 7,9 milj. euroa (9,7 milj. euroa vuoden 2014 talousarviossa). Lainojen korkokuluihin on varattu 7,0 milj. euroa (7,56 milj. euroa vuoden 2014 talousarviossa). Lainojen korkokulujen arvio perustuu 2,5 % keskimääräiseen korkokantaan. Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko on esityksessä 0,97 milj. euroa (2,3 milj. euroa vuoden 2014 talousarviossa). Peruspääoman korko määräytyy 12 kk euribor-koron vuosikeskiarvon perusteella. Korkokannaksi on arvioitu vuonna ,56 % (1,33 % vuoden 2014 talousarviossa). Suunnitelmapoistojen määräraha on 40,4 milj. euroa (40,3 milj. euroa vuoden 2014 talousarviossa). Vuodesta 2014 lukien T2-sairaalasta ja sen laitteista aiheutuu täydet vuosipoistot. Liikelaitosten talousarvioesitykset perustuvat johtokuntien esityksiin valtuustolle. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta ( 62), Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta , Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta

15 Jäsenkuntien vuoden 2015 palvelusuunnitelmat 13 Talousarvioesityksen tuotot jäsenkunnilta samoin suoritteet on palvelusuunnitelmissa jaettu kunnille. Kuntien euromääräisen käytön 2015 arviot perustuvat toteutuneisiin käyttösuhteisiin piirin eri sairaaloissa pienten kuntien osalta 24 edellisen kuukauden aikana ja suurten kuntien osalta 12 edellisen kuukauden aikana (tilannepäivä ). Päivystyksen osalta käyttösuhteet on laskettu ajalta toukokuu huhtikuu 2014, koska T2- sairaalan käyttöönoton yhteydessä huhtikuusta 2014 alkaen virka-ajan ulkopuolinen päivystys laajeni koskemaan useita uusi kuntia ja terveyskeskusalueita. Kuntakohtaiset suoritearviot on laskettu käyttäen jakoperusteina sairaalakohtaisia hoitojaksojen ja avohoitokäyntien käyttösuhteita vastaavilta ajanjaksoilta, kuin euromääräisen käytön arvioinnissa. Sekä euro- että suoritemääräisissä käyttöarvioissa on otettu huomioon kunnan hoidontarve-ennusteet väestön määrän ja ikärakenteen kehityksen perusteella (ennusteet sivulla 106). Hengityshalvauspotilaiden, psykiatrian vaikeahoitoisten potilaiden ja Fabryn-taudin potilaiden hoitokustannusten ja suoritteiden kohdistaminen eri kunnille on laskettu räätälöidysti. Jäsenkunnille toimitettiin talousarvioraamin perusteella lasketut euromääräiset maksuosuusarviot vuodelle Talousarvioesityksessä on pitäydytty kuntakohtaisesti näissä arvioissa. Jäsenkuntatuotot, joiden perusteella palvelusuunnitelmien euromääräiset käyttöarviot on laskettu, muodostuvat vuoden 2015 talousarviossa seuraaviksi: TP 2013 TA 2014 Esitys 2015 Muutos % TP 2013 TA 2014 Myyntituotot jäsenkunnilta ,0 2,8 Kalliin hoidon tasausmaksut ,1 15,1 Erityisvelvoitemaksut ,2 7,8 Tuotot jäsenk.ennen ensihoitoa ,1 3,5 Ensihoidon myyntituotot ,3-1,0 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä ,6 3,4 Ensihoito toisin, kuin vielä vuonna 2014, on sisällytetty vuoden 2015 palvelusuunnitelmiin. Vertailukelpoisuuden vuoksi ensihoidon myyntituotot on yllä olevassa laskelmassa esitetty omalla rivillään. Erityisvelvoitemaksun vertailussa vuoteen 2013 on otettava huomioon, että päivystysvalmiuden kustannukset katetaan vuosina 2014 ja 2015 palvelujen hinnoilla, kun ne aikaisemmin sisältyivät erityisvelvoitemaksuun. Kuntakohtaisesti jäsenkuntien maksuosuuksien muutosprosentit muodostuvat palvelusuunnitelmissa seuraaviksi. Jäsenkuntalaskutuksen kasvu vuoden 2015 palvelusuunnitelmissa verrattuna vuoden 2014 palvelusuunnitelmiin kunnittain Kasvu % % % Aura -1,4 Mynämäki 7,0 Rusko 3,9 Kaarina 5,4 Naantali 0,8 Salo 0,6 Kemiönsaari 3,0 Nousiainen 8,8 Sauvo 3,8 Koski Tl -3,5 Oripää 4,0 Somero 1,7 Kustavi 3,4 Paimio 6,9 Taivassalo 7,4 Laitila 5,2 Parainen 3,4 Tarvasjoki 3,9 Lieto 5,5 Punkalaidun 2,6 Turku 3,5 Loimaa 1,4 Pyhäranta -6,8 Uusikaupunki 5,8 Marttila 7,2 Pöytyä -1,5 Vehmaa 8,3 Masku 9,8 Raisio 5,7 Jäsenkunnat yhteensä 3,4

16 Erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu Erot jäsenkuntien laskutuksen kasvuarvioissa johtuvat siitä, että kuntien käyttösuhteissa on tapahtunut muutoksia. Lisäksi eri kunnat käyttävät eri suhteissa sairaanhoitopiirin sairaaloita ja vastaavasti määrärahamuutokset, sairaaloiden talousarvioiden yli- ja alijäämäisyys ja muut kuntalaskutukseen vaikuttavat seikat kohtaantuvat eri tavoin eri kunnille. Erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu on palvelusuunnitelmissa jaettu jäsenkunnille asukaslukujen suhteessa. Erityisvelvoitemaksun perusteena olevat kustannukset ovat seuraavat: Erityisvelvoitemaksun perusteena olevat kustannukset Muutos % TP 2013 TA 2014 Esitys 2015 TP 2013 TA 2014 Päivystysvalmiuden kustannukset Potilasvahinkovakuutus ,9 41,1 Lääkinn. kuntouksen apuvälineet ,3-2,6 Ensihoidon lääkäriyksikkö ,0 2,5 Ensihoidon kenttäjohtotoiminta ,2 2,5 Muut ensihoidon erityisvelvoitteet ,4 41,8 Aluetietojärjestelmä ,5 0,0 Muut erityisvelvoitteet ,5 7,6 Yhteensä ,1 7,8 14 Kalliin hoidon tasausjärjestelmään ei esitetä muutoksia vuodelle Kalliin hoidon tasausraja on vuonna euroa, mikä on sama, kuin vuonna Kalliin hoidon tasausmaksun perusteena ovat kustannukset, jotka syntyvät jäsenkunnille annettavista tasaushyvityksistä yli euron potilaskohtaisista kustannuksista. Kalliin hoidon tasausmaksun perusteena olevat kustannukset Muutos % TP 2013 TA 2014 Esitys 2015 TP 2013 TA 2014 Hengityshalvauspotilaat ,8 13,9 Fabryn-taudin potilaat ,8-0,4 Muu somaattinen hoito ,3 18,2 Aikuispsykiatrian tasaushyvitykset * ,9 97,0 Valtion mielisairaalapotilaat ,0 8,3 Muu psykiatrinen hoito ,8-7,5 Yhteensä ,1 15,1 * Turun kaupungille maksettavat tasaushyvitykset sen omana toimintana tuottamasta aikuispsykiatrisesta hoidosta Edelleen esitetään jatkettavaksi aiempaa käytäntöä, jonka mukaan Turun kaupungille maksetaan hyvitys järjestämänsä aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon kalliin hoidon tasauskustannuksista. Hallituksen ( 98) tiedoksi merkitsemää Turun kaupungin esitystä laajentaa kalliin hoidon järjestelmä koskemaan myös turkulaisten vankimielisairaalapotilaiden hoitojen kustannuksia ei ole pystytty valmistelemaan talousarvioaikataulussa. Muutos edellyttäisi kuntien palvelusuunnitelmiin ja sairaanhoitopiirin talousarvioraamiin muutoksia. Lisäksi jatkovalmistelussa on sairaanhoitopiirin ja Turun kaupungin yhteisselvitys psykiatrian osastohoidon ja erikoispoliklinikoiden keskittämisestä yhteisiin tiloihin. Tämän toiminnallisen suunnittelun jatkotyönä selvitetään myös mahdollisia muutostarpeita hoidon järjestämisvastuuseen. Kalliin hoidon tasausjärjestelmän arviointi ja mahdolliset muutokset voidaan toteuttaa samassa yhteydessä. Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat on esitetty talousarvion sivuilla

17 1.2.4 Suunnitelma alijäämien kattamisesta vuosina Kuntalain 65 3 momentissa säädetty alijäämän kattamisvelvollisuus suunnitelmakautena ja toimenpideohjelma, jolla kattamaton alijäämä tarvittaessa katetaan valtuuston päättämänä pidempänä kattamiskautena, ei koske kuntayhtymiä. Koska Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä riittävä tulorahoitus toiminnan, investointien ja lainanlyhennysten rahoittamiseksi edellyttää pitkällä tähtäimellä talouden tasapainoa, esitetään talousarvion ja suunnitelman yhteydessä suunnitelma vuoden 2014 loppuun mennessä kertyväksi arvioidun 12,6 milj. euron alijäämän kattamisesta ylijäämäisillä talousarvioilla talouden vakauttamisohjelman aikana vuosina Arviossa alijäämäkertymän määrästä on otettu huomioon potilasvakuutusmaksuvarauksen muutoksen kuluksi kirjaus 13 milj. euron määräisenä vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Vuoden 2015 talousarvioesitys on 2,0 milj. euroa ylijäämäinen. Talousarviot vuosina suunnitellaan laadittavaksi 3,0 milj. euroa ylijäämäisinä. Suunnitelma alijäämien kattamisesta tulosalueittain on sivulla Vuosien käyttötalouden suunnitelmat Käyttötalouden suunnitelmat vuosille on laadittu talouden vakauttamisohjelman ja edellä esitetyn alijäämien kattamissuunnitelman linjausten mukaisesti. Vuoden 2016 suunnitelma Lähtökohtana vuoden 2016 suunnitelmassa on jäsenkuntatuottojen 3,0 % kasvu vuoden 2015 talousarvioon verrattuna, mikä euroina merkitsee 16,2 milj. euron kasvua. Myyntituottojen ulkokunnilta ja muilta maksajilta arvioidaan kasvavan jäsenkuntatuottoja vastaavasti (+3,0 %). Erityisvaltionosuuden arvioidaan supistuvan 1,0 milj. eurolla. Hintojen korotukset lisäävät muita toimintatuottoja 1,1 milj. eurolla. Yhteensä toimintatuottojen kasvu on 18,1 milj. euroa (2,6 %). VUODEN 2016 SUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2016 Milj. Suunni- Kasvu arvio 2015 Indeksi- Muut Yhteensä telma % Milj. ' tarkis- talousarvio- Milj tukset muutokset Milj Toimintatuotot Tuotot jäsenkunnilta 544,1 0,0 16,2 16,2 560,3 3,0 Myyntituotot ulkok. ja muilta 58,9 1,8 1,8 60,7 3,0 Erityisvaltionosuus 18,0-1,0-1,0 17,0-5,6 Muut toimintatuotot yhteensä 81,1 1,1 0,0 1,1 82,2 1,4 Toimintatuotot yhteensä 702,1 1,1 17,0 18,1 720,3 2,6 Toimintakulut Henkilöstökulut 380,3 5,7 3,2 8,9 389,2 2,3 Palvelujen ostot 121,8 2,4 1,0 3,5 125,3 2,8 Materiaalin ostot 132,0 2,6 1,1 3,8 135,8 2,8 Muut toimintakulut 17,7 0,4 0,2 0,5 18,2 2,8 Toimintakulut yhteensä 651,9 11,1 5,5 16,7 668,5 2,6 Nettorahoituskulut -7,9 0,0 0,7 0,7-7,2-8,9 Poistot ja arvonalentumiset 40,4 0,0 1,2 1,2 41,6 2,9 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2,0-10,0 11,0 1,0 3,0 50,0

18 Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on suunnitelmassa arvioitu 1,5 % ja sosiaalivakuutusmenojen määräksi palkoista (vuotta 2015 vastaavasti) 28,05 %. Palvelujen ja materiaalin ostoihin ja muihin toimintakuluihin on suunnitelmassa tehty 2,0 % indeksitarkistukset. Yhteensä palkkojen sopimuskorotukset ja indeksitarkistukset lisäävät toimintakuluja 11,1 milj. euroa (1,7 %). Kun poistot kasvavat 1,2 milj. euroa, rahoituskulut supistuvat 0,7 milj. euroa ja suunnitelma on ylijäämäinen 3,0 milj. euroa vuoden 2015 talousarvion 2,0 milj. euron sijaan, jää toimintakulujen määrärahatarkistuksiin indeksitarkistusten lisäksi 5,5 milj. euroa (0,85 % kasvu vuoden 2015 toimintakuluihin). Väestön ikääntyminen ja hoidontarpeen kasvu edellyttävät erikoissairaanhoidossa toimintakulujen n. 1,0 % vuotuista reaalikasvua. Vuoden 2017 suunnitelma Vuoden 2017 suunnitelma on laadittu jäsenkuntatuottojen 3,0 % kasvuun perustuen ja tulokseltaan 3,0 milj. euroa ylijäämäiseksi. Erityisvaltionosuuden arvioidaan edelleen supistuvan 0,5 milj. euroa. Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on arvioitu 1,5 % ja sosiaalikuluiksi palkoista 28,05 %. Palvelujen ja materiaalin ostoihin ja muihin toimintakuluihin on tehty 2,0 % indeksitarkistukset. Vuoden 2017 suunnitelman muodostuminen voidaan esittää taulukon muodossa seuraavasti: VUODEN 2017 SUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN 16 Kuntayhtymä yhteensä Suunni- Talousarviomuutokset 2017 Milj. Suunni- Kasvu telma Indeksi- Muut Yhteensä telma % 2016 tarkis- talousarvio- Milj Milj. ' tukset muutokset Milj Toimintatuotot Tuotot jäsenkunnilta 560,3 0,0 16,9 16,9 577,2 3,0 Myyntituotot ulkok. ja muilta 60,7 1,9 1,9 62,6 3,1 Erityisvaltionosuus 17,0-0,5-0,5 16,5-2,9 Muut toimintatuotot 82,2 1,1 0,0 1,1 83,4 1,4 Toimintatuotot yhteensä 720,3 1,1 18,2 19,4 739,6 2,7 Toimintakulut Henkilöstökulut 389,2 5,8 5,1 10,9 400,1 2,8 Palvelujen ostot 125,3 2,5 1,6 4,1 129,4 3,3 Materiaalin ostot 135,8 2,7 1,8 4,5 140,3 3,3 Muut toimintakulut 18,2 0,4 0,2 0,6 18,8 3,3 Toimintakulut yhteensä 668,5 11,4 8,7 20,1 688,6 3,0 Nettorahoituskulut -7,2 0,0 0,8 0,8-6,4-11,1 Poistot ja arvonalentumiset 41,6 0,0 0,1 0,1 41,6 0,1 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3,0-10,3 10,3 0,0 3,0 0, Vuosien investointisuunnitelma Toimintakulujen määrärahatarkistuksiin indeksitarkistusten lisäksi jää suunnitelmassa 8,7 milj. euroa, mikä merkitsee 1,3 % kasvua vuoden 2016 suunnitelman toimintakuluihin. Taloussuunnitelmat vuosille on kuntayhtymätason lisäksi esitetty tasoilla: kuntayhtymä ilman liikelaitoksia ja kukin liikelaitos erikseen. Investointisuunnittelun aikajännettä on pidennetty vuoteen 2019 ja valmistelua on tehty talouden pitkän tähtäimen vakauttamisohjelman

19 1.2.7 Rahoitussuunnitelma vuosille TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2015 reunaehtojen puitteissa. Suunnittelun lähtökohtana on pidetty seuraavia periaatteita: Kaikelle sairaanhoitopiirin toiminnalle haetaan kestävät ja tarkoituksenmukaiset tilaratkaisut Tarpeettomasta rakennuskannasta luovutaan ja käytössä olevat tilat pidetään kunnossa Kaikkien hankkeiden toteuttamisen edellytyksenä on pysyttäytyminen vakauttamisohjelman mukaisella toimintakulu-uralla ja investointien kannattavuus Tutkimus- ja hoitolaitteita uusitaan tarpeen mukaisesti lisäämättä merkittävästi teknologiaan sitoutuvaa pääomaa. Talouden vakauttamisohjelmasta johdettu vuosikatekertymä ei anna varmuudella mahdollisuuksia toteuttaa kaikkia toiminnallisessa suunnittelussa olevia, kestäviin ja tarkoituksenmukaisiin tilaratkaisuun pyrkiviä hankkeita omaan taseeseen. Tällä perusteella hallitus linjasi kokouksessaan ( 112), että ensisijainen vaihtoehto T3-hankkeen rakentamisen hankintamenojen rahoittamiseksi on rahoitusleasing. Päätösvalta rahoitusleasingista on hallituksella. Talousarvio ja -suunnitelma ja siihen sisältyvä investointisuunnitelma on valmisteltu T3-hankkeen osalta rahoitusleasing-vaihtoehdon mukaisesti. Investointimenojen loppusumma vuoden 2015 talousarviossa (ilman rahoitusleasingilla rahoitettavia T3-hankkeen 10,0 milj. euron rakentamismenoja) on 23,6 milj. euroa. Vuoden 2016 investointisuunnitelma samoin perustein on loppusummaltaan 14,3 milj. euroa ja vuoden 2017 suunnitelma 14,2 milj. euroa. Hankekohtainen investointisuunnitelma vuosille on esitetty talousarvion sivuilla Vuonna 2015 pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat 27,3 milj. euroa ja uusien pitkäaikaisten lainojen nostotarve 4,9 milj. euroa. Vuosi 2015 merkitsee nettomääräisesti lainojen takaisinmaksua 22,4 milj. eurolla. Vuonna 2016 nettomääräinen lainojen takaisinmaksu on 31,3 milj. euroa ja vuonna 2017 samoin 31,3 milj. euroa. Vuoden 2014 lopussa kuntayhtymällä on pitkäaikaista lainaa 264,2 milj. euroa (557 euroa asukasta kohti). Suunnitelmakauden lopussa pitkäaikaisten lainojen määrä laskee 179 milj. euroon. Rahoituslaskelma kuntayhtymätasolla on esitetty talousarvion sivulla 23. Valtuuston tulee päättää kuntayhtymän, liikelaitosten ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista (Kuntalaki 13 ). Valtuuston hyväksymien konserniohjeiden ( ) mukaan tytäryhteisöjen on saatettava omat strategiansa linjaan koko konsernin strategian kanssa. Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi toiminnalliset tavoitteet asetetaan koskien koko emoyhteisöä liikelaitoksineen sekä soveltuvin osin myös tytäryhteisöjä. Vuoden 2015 sitovat toiminnalliset tavoitteet on valmisteltu strategiasuunnitelman kohdan: Tuloksemme perusteella (johtoryhmä ). Sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat hallituksen esityslistalla talousarvioesityksen erillisenä liitteenä. 17

20 Suoritetavoitteet Vuoden 2015 suoritetavoitteet perustuvat Tyksin toimi- ja vastuualueiden, psykiatrian tulosalueen, Turunmaan sairaalan sekä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen arvioihin palvelujen kysynnän ja hoidon tarpeen kehityksestä sekä palvelutuotannon kapasiteettitekijöistä vuonna Suoritetavoitteet ovat kuntayhtymän tasolla seuraavat: 18 Suoritetavoitteet vuonna 2015 MUUTOS % TP 2013 TA 2014 ESITYS 2015 TP 13 TA 14 Vuodeosastohoito Hoitojaksot ,5-3,0 Hoitopäivät ,0-6,4 Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) ,2-4,6 Keskimääräinen hoitoaika 3,94 4,02 3,88-1,5-3,5 Avohoito Avohoitokäynnit ,3 3,7 Päiki-toimenpiteet (A-Q ja Y) ,3 1,3 Leikkaustoimenpiteet yhteensä ,7-1,8 Vuodeosastohoito Hoitojaksot ,8-10,2 Hoitopäivät ,3-8,5 Keskimääräinen hoitoaika 23,07 22,29 22,71-1,5 1,9 Avohoito Avohoitokäynnit ,6 6,8 YHTEENSÄ Vuodeosastohoito Hoitojaksot ,4-3,2 Hoitopäivät ,5-6,7 Keskimääräinen hoitoaika 4,47 4,59 4,42-1,1-3,6 Avohoito Avohoitokäynnit ,2 4,2 Suoritetavoitteet tulosalueittain on esitetty talousarvion sivuilla TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUDET Vuoden 2015 toiminnalliset tavoitteet Vuoden 2015 toiminnalliset tavoitteet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi asetetaan valtuustoon nähden sitovina. Toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisessa tulee pyrkiä mahdollisimman suuren terveyshyödyn tuottamiseen sairaanhoitopiirin väestölle toimintaan varattujen määrärahojen määräämissä rajoissa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä vuotta 2015 koskien selvitys valtuustolle toimintakertomuksessa. Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta Vuoden 2015 talousarviossa kuntayhtymä on sitoutunut tuottamaan erikoissairaanhoidon palvelut jäsenkunnille kokonaislaskutukseltaan 544,1 milj. euron määräisenä. Jotta jäsenkuntien palvelusuunnitelmat voidaan toteuttaa kustannuksiltaan suunnitellusti, edellyttää tämä, että tulosalueiden kustannusperusteinen maksuosuusrasitus vuoden 2015 toiminnasta voidaan pitää talousarviossa asetetun menokehyksen rajoissa. Sitovuustasot