YK10 Etiikka VII luento Tekniikan etiikka SL 2015

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "YK10 Etiikka VII luento Tekniikan etiikka SL 2015"

Jukka-Pekka Lahtinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 YK10 Etiikka VII luento Tekniikan etiikka SL 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka

2 Ohjelma (ma, to, pe PII) Johdanto/ohjeet ma Käsitteet to Pe ei kertaa Teoriat Kantilaisuus ma Utilitarismi to Hyve-etiikka pe Soveltava etiikka Lääkintäetiikka ma 9.11 Tekn. etiikka to Talousetiikka pe Kirkkojen etiikka Ma ei kertaa Katolinen / Ort. to Lut. / Ref. pe Kertaus PE HUOM: ma ja to ei ole luentokertaa

3 Luennon kulku Tekniikan etiikan toiminta-alueet Teknologian ja etiikan suhteesta Nanoteknologian etiikka

4 Tiede ja normatiivinen etiikka Tarkastelun kohde Tarkastelun luonne Näkökulma Rationaliteetti Modus Tapa ymmärtää syy TIEDE obj.todellisuus deskriptiivinen 3.persoona se teoreettinen järki indikatiivi on kausaalinen ETIIKKA minä/me subjekteina normatiivinen 1. persoona minä me käytännöllinen järki Imperatiivi, tee x, -isi praktinen syllogismi A haluaa p:n Q on keino saavuttaa p A tekee q:n Alkuperäinen: Heikkerö 2009, Taulukko 1. s

5 Yleinen tekniikan määritelmä Tekniikka taitona (tekhne) tekniikka = mahdollisuuksien hyödyntämistä teknologia = teknisten ratkaisujen teoretisointia Tekniikka ihmisen toimintana toiminta teknisten apuvälineiden käyttämisenä uusien välineiden luomisena Tekniikassa on kyse systeemeistä ja verkoista Heikkerö

6 Erityisiä tekniikan määritelmiä Tekniikka Sensomotorisena taitona (James K. Feibleman) Tieteen soveltamisena (Mario Bunge) Rationaalisena ja tehokkaana toimintana (J. Ellul) Elämän taktiikkana (Oswald Spengler) Keinoina ympäristön muokkaukseen (Karl Jaspers) Ihmistarpeiden ympäristökontrollina (Stanley Carpenter) Keinoina sos. määriteltyihin päämääriin (I. C. Jarvie) Kehyksenä joka paljastaa olevaa (Martin Heidegger) Heikkerö 2009:n mukaan

7 Tapoja suhtautua tekniikkaan (Carl Mitcham) Vanhan ajan skeptisyys Valistuksen ajan (valistunut) optimismi Ambivalentti Heikkerö

8 Skeptisyys Tekniikka eräänlaisena pahana välttämättömyytenä Platon, Aristoteles, Tuomas Akvinolainen Käsitys tiedosta ja tavoiteltavan tiedon luonteesta metafyysinen teologinen matemaattinen Muuttuvan maailman ilmiöt vs. tulevan/ikuisen tahto kääntyä pois Jumalasta Heikkerö

9 Valistunut optimismi Keskeisenä Francis Bacon ( ) Hyveiden liittäminen tekniikkaan ahkeruus säästäväisyys tehokkuus Tiedolliset muutokset tekniikka todellisen tiedon tuottajana tosi luonnontieteellinen kuvaus maailmasta Heikkerö

10 Ambivalenssi tekniikan suhteen Esittäjänä Jean-Jacques Rousseau ( ) Teknologian rooli luovuuden edistäjänä vapautta lisäävä potentia vs. vieraannuttava aspekti Tiedolliset näkemykset mielikuvitus oleellisempi kuin tekninen tietämys laitteiden purkava rooli (Albert Borgmann) Heikkerö

11 Tekniikka ja yhteiskunnallinen muutos Instrumentalismi tekniikka vain neutraali väline eri päämääriin Tekninen determinismi (edellisen vastakohta) teknologiset muutokset suuntaavat yhteiskunnallisia muutoksia teknologian imperatiivi jos jotain on mahdollista tehdä, se myös tehdään teknologian autonomia teknologia itseohjautuvana Heikkerö

12 Tekniikka sosiaalisena konstuktiona Eri ihmisille/ihmisryhmille tekniikka on eri asia esim. ydinvoimalan reaktori Tekniikka ihmisen vuorovaikutuksen tuotoksena lopputulokset kontingentteina Tieteellinen tieto riippuvuussuhteessa ihmiseen tiede ihmistoimintana Heikkerö

13 Tekniikan etiikan kysymyksen asettelut Lääkintäetiikka ICT-etiikka Tekniikka yleistutkimuksena

14 Lääkintäetiikka (tekniikan etiikkana) Teknologiset apuvälineet ihmisellä Kosmeettinen kirurgia Ihmiselämän ylläpito Heikkerö

15 ICT-etiikka Digitaalisen materiaalin tekijänoikeudet avoimet ohjelmisto- ja lähdekoodit Tietosuoja (ml. identiteettivarkaudet) säilyttäminen yhdistäminen arkistointi Sananvapaus terrorismi Heikkerö

16 Tekniikka kokeellisena Hyötyjen/haittojen tasapuolinen jakaminen Tulevien sukupolvien huomioiminen Seurausvaikutusten ennakointi, vrt. historiassa asbesti röntgen DDT CFC Heikkerö

17 Haasteet tekniikan etiikalle Tieteen luonne loogis-matemaattisena empiiris-kokeellinen tutkimus vs. laadullinen (etiikka) Arvopluralismi postmoderni itsensä toteuttamisen individualismi Tekniikan suhde ihmishyvään masennus, ylipaino, riippuvuudet ym. Heikkerö

18 Tapausesimerkki: Nanoteknologia Molekyyli- ja atomitason tutkimus- ja tuotekehitys Kokoluokka nanometriä Aineiden muuttuvat ominaisuudet biologiset kemialliset

20 Taloudelliset intressit Globaali markkina 3 triljoonaa USD v (Lux) Julkisten investointien kasvu Yksityiset intressit Nikkinen

21 EU-tutkimusprojektit 8. puiteohjelma ( ) n. 80 mrd Keskeisiä alueita terveys ja hyvinvointi bio-, nano ja informaatioteknologia turvallisuus Nanoteknologia ensi vaiheessa 1.8 mrd myöhemmin lisää

22 Tuotteet (näytteitä) Kuva: Nanoworlds products

23 Nanoetiikan luonne Tiettyjen innovaatioiden eettisyyden tarkastelu Hyödyt tai haitat hyvinvoinnille ja terveydelle Uusien teknologioiden käyttöönottoon liittyvät teemat Litton

24 Nanoteknologian uhkakuvia Diagnostiikkaan liittyvät ongelmat (sairaudet/riskit) Kontrollin menetys rakennettuun nanotekniikkaan Valvonnan lisääntyminen nanosensorit tietokoneet nanokamerat Nikkinen

25 Nanobioteknologia Biolääketieteelliset sovellukset Keskeisiä tutkimusalueita keinoälytutkimus robotiikka ohjausjärjestelmät

26 Eccerobot

27 NASA Valkyrie Robot Kuvalähde: Spectrum.ieee.org

28 Keskustelua Käyttö sotilastarkoituksessa ihminen sisällä tai ilman ihmistä Käyttö työnteossa työtahdin nopeuttaminen Käyttö lääketieteessä kävelyn palauttaminen

29 Nano-, bio-, informaatio- ja kognitio (NBIC) konvergenssi USA:n NSF:n sponsoroima raportti v Ihminen on heikoin linkki mm. sodankäynnissä NBIC-projektit implantti-teknologia geneettinen modifiointi ominaisuuksien parantaminen Roco & Bainbridge 2002; Schummer

30 NBIC:n ideologiset ainekset Keskeinen rooli tulevassa verkostoyhteiskunnassa Länsimaisen yhteiskunnan kehittäminen huippuunsa Väline transhumanismille Schummer 2008, Venkatesan

31 Transhumanismi Filosofinen ja kulttuurinen liike Päämäärät (osin) elinkaaren radikaali pidennys sairauksien voittaminen intellektin ja fysiologian parannus Muita avaruussiirtokunnat, superälykkäät koneet ym. Lähde: Transhumanistic Values, Prof. Nick Bostrom (Oxford), Suomen Transhumanistiliitto

32 Transhumanismin arvot Perusarvo mahdollisuus trans- ja posthumanistiseen tutkimukseen Edellytykset (esim. ihmisen täydellistämiselle) maailmanrauha teknologinen edistys avoin tuotekehitys Muut pragmatismi, fallibismi, jne. Lähde: Transhumanistic Values, Prof. Nick Bostrom (Oxford)

33 Perfektionismi (antiikki) Hybris (liiallinen ylimielisyys / väärä itseluottamus) itsehillintä hyveenä antiikin Kreikassa Pindaros (n e. Kr.) kuolevaisten asiat sopivat kuolevaisille parhaiten Jumalallistuminen henkisen (itse-)kehityksen avulla orfilaisuus, Parmenides, Pythagoras Platon, Plotinos, Aristoteles Larrere 2010, Pindaros lainattu Larreren mukaan (englanniksi), alkuperäisteksti : Isthmian V,

34 Perfektionismi (krist.) Perisynti estää täydellistymisen (Augustinus) Täydellistyminen kristinuskon tasa-arvoa vastaan Pelagiolaisuus Pelagius (k. 419) Larrere

35 Perfektionismi (sekulaari) Ihmisen elinolosuhteet väline onnellisuuteen (Locke) progressivinen ja graduaalinen kehitys (ei konversiota) Tekninen näkökulma tehtävän suorittaminen/suorituskyvyn korostaminen Metafyysinen ovi korkeampaan todellisuuteen/kyky yhtyä ideaaliin aristotelinen näkemys päämäärän saavuttamisesta Larrere

36 Perfektionismi ja nanobioteknologia Ihmisen muokkaus kloonaus geeniteknologia kantasolututkimus Täydellisen ihmisen ominaisuudet korkea tiedon prosessointikyky maksimaalinen terveys kuolemattomuus Larrere

37 Kehityksen lopputulos: Rationaalinen idiootti? Oman hyvinvoinnin maksimointi elämänpäämääränä Taloudellinen toimija (Amartya Sen), jolle muut kilpailijoita vastustajia Täydellistyminen irrallaan Jumalasta ihmisten välisenä yhteistoimintana ihmisten ja koneiden yhteistyönä Larrere

38 Tulevaisuusnäkymiä Taloudellisen tehokkuuden korostus Tekninen rationalismi (vrt. von Wright) Länsimaisten ihmisten hyvän edistys

39 Lähteet Heikkerö, T. (2009) Tekniikka ja etiikka. Johdatus teoriaan ja käytäntöön. TEK. Suora linkki teokseen: //SpacesStore/8ee22ea3-8b6d-4d8a-9c2df99d9eec092e&type=popup&caller=widget Larrere, C. Ethics and Nanotechnology: The Issue of Perfectionism. HYLE Int. J for Phil. Ch. 16: Nikkinen, J. (2008) Modernin yhteiskunnan eettiset haasteet: Nanoteknologia. KuY F45,

40 Seuraavaksi kerraksi Luetaan Lehtonen, T. (2012) Vastuullisen sijoittamisen etiikka Yritysetiikka 2, Linkki: 993/ /application/pdf/170950/yritysetiikka pdf Jos joku ei pääse pe luennolle, voi lukea myös Sievänen, R. (2012) Kolikon kaksi puolta? Vastuullisen sijoittamisen määritelmä teoriassa ja käytännössä. Sivut samasta julkaisusta Yritysetiikka 2/

Samankaltaiset tiedostot

YK10 Etiikka VII luento Tekniikan etiikka

YK10 Etiikka VII luento Tekniikan etiikka TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 14.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet erit.