FI2 Filosofinen etiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FI2 Filosofinen etiikka"

Transkriptio

1 FI2 Filosofinen etiikka 1. Mitä etiikka tutkii? A. Etiikan luonne ja käsitteet B. Filosofisen etiikan historiaa C. Yksilön moraalinen kehitys 2. Seurausetiikka 3. Velvollisuusetiikka 4. Hyve-etiikka 5. Soveltava etiikka 1. MITÄ ETIIKKA TUTKII? A. Etiikan luonne ja käsitteet Moraali (lat. mos) = tapa - käsitykset siitä, mikä on oikein/väärin tai hyvää/pahaa > johtaa toimintaan Etiikka (kr. ethos) = tapa, tottumus - moraalifilosofia (synonyymi) - miten ihminen perustelee toimintaansa ja moraaliaan - moraalikysymyksiä tutkiva tieteen haara - (1) normatiivinen etiikka = käyttäytymistä ohjaava (käyttäytymistä normitetaan, annetaan käskyjä ja kehotuksia) - (2) empiirinen/deskriptiivinen = käyttäytymistä kuvaileva (kuvaillaan ihmisten arvoja ja tapoja) - (3) metaetiikka = etiikan kriittinen tutkimus - jakautuu filosofiseen ja teologiseen etiikkaan Arvot toimivat ihmisen moraalin perustana - arvo = asia, jota arvostetaan, tavoitellaan - epäarvo = asia, jota vältetään

2 - arvoasetelma = arvostusta ilmaiseva lause - itseisarvo = asia itsessään tavoittelemisen arvoinen (esim. terveys, onni) - välinearvo = asia, jonka avulla pyritään itseisarvoon (esim. rahalla onneen) - arvolajeja: esim. biologiset, sosiaaliset, hedonistiset, uskonnolliset, esteettiset arvot - arvosubjektivismi = moraaliväitteiden totuus riippuu yksilön omista arvoista - arvo-objektivismi = moraaliväitteiden totuus ei ole riippuvainen ihmisistä, asia on arvo itsessään ihmisistä riippumatta - relativismin mukaan arvot (hyvyys) on suhteellista, esim. riippuvainen kulttuurista, ajasta, paikasta. Omatunto moraalisten ratkaisujen perustana - omatunto (1) yhteiskunnan äänenä (kasvatuksen tulos), (2) Jumalan äänenä tai (3) alkuominaisuutena B. Filosofisen etiikan historiaa Suuret uskonnot: - moraalikysymykset esillä pyhissä kirjoissa - dekalogi, Jeesuksen vuorisaarna (juutalaisuus+kristinusko) - ahimsa-periaate, Karman laki, dharmat (hindulaisuus+buddhalaisuus) - sharia eli uskonnollinen Koraaniin ja mm. hadith-perimätietoon perustuva laki (islam) Antiikin kreikkalaiset filosofit: - SOKRATES ( e.kr.): onnellisuus tulee siitä, että tietää, mikä on hyvää - PLATON (n e.kr.): etiikan perusta ideamaailmassa, hyvä elämä - ARISTOTELES ( e.kr.): hyve-etiikka, hyvien tapojen mukaan eläminen vie hyvään elämään - eudaimonistinen hyveteoria: onnellisuus korkein hyvä - EPIKUROS ( e.kr.): hedonismin isä, ylin itsearvo nautinto ja sen tuoma onni Keskiajan katoliset filosofit: - AUGUSTINUS ( j.kr.): suurin hyve Jumalan etsiminen, rakkaus; kehitteli oikeutetun sodan teorian - TUOMAS AKVINOLAINEN ( ): hyveiden korostus, Jumalan laki ihmisen sisällä Uuden ajan ja valistuksen filosofit: - THOMAS HOBBES ( ): yhteiskuntasopimus, jossa luovutaan vahvemman oikeudesta ja sitoudutaan ns. luonnonoikeuteen (kaiken yllä oleviin eettisiin arvoihin) - JOHN LOCKE ( ): etiikka kuin matematiikkaa; kaikki päätyvät järjen avulla samaan tulokseen, liberalistisen etiikan isä - DAVID HUME ( ): Humen giljotiini, jonka mukaan "mitä on, ei voi päätellä, miten pitäisi olla", ts. tosiasioista ei voi päätellä arvoja - etiikan perustana sympatian tunne (esim. sääli kidutettua ihmistä kohtaan) - IMMANUEL KANT ( ): kategorinen imperatiivi (1) = toimi niin, että toimintaasi ohjaava periaate voitaisiin nostaa yleiseksi laiksi, (2) = kohtele toista ihmistä aina päämääränä, älä koskaan välineenä - JEREMY BENTHAM ( ): utilitaristi ja hedonisti - mielihyvää ja nautintoa mahdollisimman monelle ihmiselle ja 1900-luvun filosofeja:

3 - JOHN STUART MILL ( ): utilitaristi - FRIEDRICH NIETZSCHE ( ): moraali orjuuttaa (kristinuskon syytä); yliihminen luo omat sääntönsä ja päämääränsä - G.E. MOORE ( ) engl.: on vain yksi arvo: "hyvä". Naturalistinen virhepäätelmä = objektin arvo (eettiset tai esteettiset) riippuu sen kuvauksesta, luonnollisista ominaisuuksista. Arvot ja tosiseikat ovat siis riippumattomia toisistaan. - JOHN RAWLS ( ): Oikeudenmukaisuusteoria (minimax-periaate, jossa heikoimman osa maksimoitava) ja ajatus ihmisen arvoista elämänsuunnitelman osina (urheilija arvostaa kuntoa) C. Yksilön moraalinen kehitys Lawrence Kohlbergin ( ) moraaliteorian pääpiirteet: I ESIMORAALINEN TASO - alle 9 v, osa murrosikäisistä, rikolliset - moraaliperiaatteet toisten ihmisten asettamina 1. vaihe: Rangaistuksen ja tottelemisen moraali (teon fyysiset seuraukset määräävät hyvyyden/pahuuden) 2. vaihe: Itsekkään relativistinen moraali (oma tyydytys tärkeintä) II SOVINNAISEN MORAALIN TASO - oikea toiminta vallitsevaa järjestystä noudattamalla, kyselemättä 3. vaihe: Yksilöiden välinen, "kiltin lapsen" moraali (ryhmän sääntöjen noudattaminen) 4. vaihe: "Lain ja järjestyksen" moraali (moraalin perustana lain ja auktoriteetin kunnioitus) III AUTONOMISEN MORAALIN TASO - eli periaatteellisen moraalin taso - arvot ja periaatteet määritellään itsenäisesti omantunnon perusteella - kyky arvioida moraaliaan kriittisesti 5. vaihe: "Yhteiskuntasopimus" - laillisuusmoraali (teot oikeutettuja sopimusten ja motiivien perustalta) 6. vaihe: Yleispätevien eettisten periaatteiden moraali (oikean/väärän omakohtainen määrittely sisäisten periaatteiden varassa) Carol Gilliganin kritiikki: - Kohlbergin teoria miehistä ja järkeä korostavaa oikeudenmukaisuuden etiikkaa - naisille tyypillistä tunteet huomioivaa ns. välittämisen etiikka 2. SEURAUSETIIKKA Eli teleologinen (kr. telos = päämäärä) etiikka (konsekventialismi, lat. consequens = seuraus) Teon moraalinen arvo määräytyy teon seurauksista Teko oikeutettu, mikäli seuraukset enemmän hyviä kuin pahoja Teleologisuus korostaa arvoja: pyrkiessään hyviin seurauksiin, ihmisen toiminnan taustalla ovat hänen arvonsa Inhimillinen toiminta perustuu arvoihin: - vrt. esim. talon rakentaminen: - taloudelliset arvot (materiaalin, tontin hinta)

4 - esteettiset arvot (talomalli, sisustus) - terveydelliset arvot (puu, levyt) jne. Ihmisillä erilaisia arvoja, eri asiat arvokkaita (vrt. makuasiat - arvostat lihamakaronilaatikkoa, et läskisoosia) - ovatko toiset arvot arvokkaampia? - ns. vahvat eli korkeat arvot perustuvat luonnollisiin tarpeisiin (ravinto, lämpö, terveys) UTILITARISMI (utilitas = hyöty): mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman suurelle joukolle - hyöty ei ole pelkkä nautinto vaan harkittujen elämäntavoitteiden toteutumista - utilitaristinen altruismi = yhteisön etu oman edun edelle - 1) hedonistinen eli mielihyväutilitarismi: mielihyvä ja onnellisuus arvokasta (ongelmana esim. huumeiden aiheuttama mielihyvä) - 2) preferenssi- eli valintautilitarismi: yksilöillä mahdollisuus itse valita eri valintamahdollisuuksista omasta mielestään paras - mahdollisten (potentiaalisten) ihmisten hyvinvointi (abortit, ekokatastrofit, saastuminen jne.)? EGOISMI eli itsekkyys: mahdollisimman paljon hyvää itselleni, ei niinkään muille - 1) psykologisen egoismin mukaan ihminen toimii aina tavoitellen omaa etuaan - 2) eettisen egoismin mukaan toisten huomioon ottaminen palvelee lopulta myös henkilön omaa etua ALTRUISMI: hyöty/hyvä muille, ei niinkään itselle. 3. VELVOLLISUUSETIIKKA Eli deontologinen (kr. deon = velvollisuus) etiikka Jotkut teot ovat vääriä, toiset oikeita. Vääriä on vältettävä, oikeiden tekeminen on velvollisuus. Kantin kategoriset imperatiivit (ks. edellä), Jeesuksen ja Kungfutsen "kultainen sääntö" - Jeesus: "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" (Matt.7:12) Teon motiivit ratkaisevia (ns. mielialaetiikka, pyrkimys kaikessa hyvän tahdon toteuttamiseen) Velvollisuudentunnon määrää ihmisen oma käsitys siitä, mikä on oikein (autonominen tahto) > moraalilaki nousee ihmisen sisältä Sääntödeontologinen etiikka: tiettyä moraalisääntöä on noudatettava tilanteesta riippumatta (esim. on puhuttava aina totta) Tilanne-etiikka (eli prima facie/ensi näkemältä - eli tekodeontologinen etiikka): tilanne ratkaisee onko teko oikein vai väärin - seuraus- ja velvollisuusetiikan välissä - yleisiä moraalinormeja ei ole olemassa - Jean-Paul Sartre (eksistentialisti): kaikissa tilanteissa sinun on tehtävä aidosti oma vapaa valintasi Sopimusetiikka, jossa yhteisesti hyväksytty yhteiskuntasopimus siitä, miten tulee elää > John Locken ns. liberalistinen etiikka teoksessa Tutkielma hallitusvallasta - miten eri ihmisten pyrkimykset sovitettavissa toisiinsa - velvollisuus tyydyttää työn avulla omat halunsa - Locken premissit yhteisön ongelmien ratkaisemiseksi: 1) tasavertaisuus, kaikkien

5 ihmisten tahto yhtä arvokas, 2) velvollisuus Jumalaa kohtaan, toisten ihmisten pyrkimysten vahingoittamiseen ei kenelläkään ole oikeutta - jokaisella oikeus omaan persoonaan, omaan vapauteen ja omaan omaisuuteen * ihmisoikeuksien etiikka (esim. YK:n julistus) John Rawlsin yhteiskuntasopimusteoria kirjassaan Oikeudenmukaisuusteoria - oikeudenmukainen yhteiskunta on sellainen, jonka järkevät ihmiset järjestäisivät, jos he eivät tietäisi, mihin asemaan he itse tuossa yhteiskunnassa joutuvat - yhteiskunta järjestettävä minimax-periaatteen mukaisesti: heikoimmalle jääneen (minimi) osa mahdollisimman hyväksi (maksimaaliseksi), koska et tiedä, joutuisitko ehkä itse heikoimman osaan Ihmisoikeuksista myös eläinten ja koko luomakunnan oikeuksiin 4. HYVE-ETIIKKA Päähuomio moraalisen toimijan persoonassa (hyvyydessä luonteenpiirteenä), ei niinkään teoissa ja niiden seurauksissa Hyvä on hankittu luonteenpiirre, joka toteuttaa ihmisen tarkoituksen tai joka ansaitsee ihailua Jo Platonilla Valtio-dialogissa hyveet: SIELUN JÄRKI TAHTO TUNNE OSA HYVE viisaus tahdonlujuus kohtuullisuus urhoollisuus PAHE ymmärtämättömyys hulluus pelkuruus kohtuuttomuus tunteellisuus hillittömyys - hyveet: oikeamielisyys = viisaus + urhoollisuus + kohtuullisuus - paheet: julmuus, ahneus, siveettyömyys ja laiskuus Hyve-etiikan klassikko Aristoteleen teos Nikomakhoksen etiikka - ihmiselämän tavoitteena onnellisuus - hyvä elämä johtaa onnellisuuteen - ihmisen hyveet: 1) luonteen hyveet (rohkeus, anteliaisuus, rauhallisuus, kohtuullisuus) 2) järjen hyveet (harkinta, kyky teoreettiseen mietiskelyyn) - tärkeämpi - naturalistinen etiikka: mitä enemmän käytän järkeäni, sitä enemmän aktualisoidun ihmiseksi - "kultaisen keskitien" etiikka: äärimmäisyyksien väliltä löytyy paras vaihtoehto: pelkuruus - rohkeus - uhkarohkeus tuhlaavaisuus - anteliaisuus - saituus nöyryys - ylpeys - turhamaisuus Keskiajan katolisuus sai vaikutteet Aristoteleelta - Seitsemän hyvettä: rakkaus, usko, toivo (< kirkkoisä Ambrosiuksen lisäys 300-luvulla), oikeamielisyys, viisaus, rohkeus, kohtuullisuus - Seitsemän pahetta (kuolemansyntiä): ylpeys, kateus, ahneus, viha, mässäily, huoruus, valheellisuus (1) Hyveellinen ihminen tekee oikein tietäen mikä on oikein, (2) heikko ihminen tekee väärin joutuen houkutuksiin, vaikka tietää, mikä on oikein, (3) vahva ihminen tekee

6 oikein houkutuksista huolimatta, koska tietää mikä on oikein. Hyve-etiikan ongelmana yksilön pyrkimys omaan onnellisuuteen, johon käytännössä pyritään usein aiheuttamalla pahaa toisille (esim. kilpailu) Jean-Jacques Rousseaun ( ) ratkaisu teoksessa Yhteiskuntasopimuksesta: ihmisyhteisössä toimii yleistahto, joka on yhteinen kaikille ryhmän ihmisille (yhteisön etu on oma etu) Kommunitarismi eli yhteisöetiikka, jonka mukaan kulttuuri (ja yhteisö) määrää arvot ja hyvän elämän - kommunitarismi luo harmonian, ihmisillä samat arvot - liberalismi luo ristiriitoja, eri ihmisillä eri arvot Protestanttinen ja porvarillinen hyvekäsitys: menestyminen työssä ja tämän tuoma palkka on hyve (vrt. Max Weberin tutkimukset) Nyk. hyveteoreetikko Alasdair MacIntyre puolustaa uskonnon merkitystä ihmisten moraalin perustana (teos Hyveen jälkeen): hyveet luonteenpiirteitä, jotka auttavat ihmistä hyvien päämäärien eli eri asioiden "sisäisten hyvien" saavuttamisessa (esim. ulkoinen hyvä = epäreilu voitto pelissä, sisäinen hyvä = rehti voitto) 5. SOVELTAVA ETIIKKA Soveltava etiikka pohtii erilaisia ihmistä ja yhteisöä koskevia moraaliongelmia. Nykyaikaisia eettisiä ongelmia: - abortti, eutanasia - seksuaalietiikka: homo/heteroseksuaalisuus, pedofilia, prostituutio - kidutus, kuolemanrangaistus - terrorismi, aseteollisuus, aseellinen palvelus vs. siviilipalvelus, pasifismi - geeniteknologia - eläinkokeet, ekokatastrofit, ilmaston lämpeneminen - lapsityövoima, naisten tasa-arvo - median etiikka: mainonta, väkivaltaviihde, porno (tv, tietokonepelit jne

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

YK10 V Luento Hyve-etiikka

YK10 V Luento Hyve-etiikka YK10 V Luento Hyve-etiikka TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 10.11.2014 1 Seurausetiikka (utilitarismi) Mielihyvä vai hyvinvointi Seurausten arviointi? Tekoutilitarismi

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet

Lisätiedot

Antiikin kr. etiikka. Osion pidetyt luennot. Luennon kulku (S-P-A) YK10 SL 2013

Antiikin kr. etiikka. Osion pidetyt luennot. Luennon kulku (S-P-A) YK10 SL 2013 Antiikin kr. etiikka YK10 SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 31.10.2013 1 Osion pidetyt luennot 1. Kristillinen teologia ja moraalifilosofia

Lisätiedot

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 1. Mitä filosofia on? 2. Metafysiikka 3. Tietoteoria 4. Etiikka 5. Mitä muuta filosofia on? * Filosofian tutkielma 1. MITÄ FILOSOFIA ON? Filosofia (kr.) = viisauden

Lisätiedot

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 29.10.2015 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Johdanto/ohjeet ma 26.10.

Lisätiedot

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo 1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

- Empiirinen selitys arkipäivän moraalista perustelua (toiminnan

- Empiirinen selitys arkipäivän moraalista perustelua (toiminnan FILOSOFIA 2 Kurssirunko/ CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki/LYLL Etiikka Mitä moraalisuus on? MIKSI kysymykset: - Empiirinen selitys arkipäivän moraalista perustelua (toiminnan motiivit, toiminnan kuvaaminen,

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

SEKSUAALIETIIKKA 2011

SEKSUAALIETIIKKA 2011 SEKSUAALIETIIKKA 2011 Luento 6 Kantilainen seksuaalietiikka Tommi Paalanen Kuva: Qumma Art Immanuel Kant (1724-1806) Eli Köningsbergissä koko elämänsä Edusti velvollisuusetiikkaa eli deontologista etiikkaa

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

Mihin arvoja tarvitaan sosiaalityössä?

Mihin arvoja tarvitaan sosiaalityössä? Mihin arvoja tarvitaan sosiaalityössä? Tämän 28.9 koulutuksen tarkoituksena on käydä omavalvontasuunnitelmasta läpi yksikön toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet sekä niiden suhdetta laadukkaaseen

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles)

Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles) Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles) Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos.

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 4. 9 Etiikka, moraali, arvot ja normit

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 4. 9 Etiikka, moraali, arvot ja normit Tieteen etiikka 9 Etiikka, moraali, arvot ja normit 2009 Ilpo Halonen, KIRJALLISUUTTA 1 Airaksinen, Timo, Arvojen yhteiskunta - erään taistelun kuvaus, WSOY, Porvoo - Helsinki - Juva 1994. Clarkeburn,

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA Etiikka, moraali, arvot ja normit

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA Etiikka, moraali, arvot ja normit TIETEEN ETIIKKA 9 Etiikka, moraali, arvot ja normit 2012 Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Airaksinen,

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen

Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen Hgin työväenopisto 4.11.2008 FM Jussi Tuovinen Moraalin ja etiikan lähde? Egoismia vai altruismia? Luontoa vai kulttuuria? Absoluuttista vai suhteellista? Yksilöllistä vai yhteisöllistä? Egoismin ja altruismin

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: onko ihminen egoisti vai altruisti?

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Islamilainen filosofia

Islamilainen filosofia Islamilainen filosofia Kreikkalaisen filosofian opiskelijat Antiikki ja Lähi-itä Filosofia Falsafa Platon Aistei"a havaittava maailma on vääristynyt ja täynnä virheitä On olemassa tode"isempi ja täyde"isempi

Lisätiedot

Tieteiden erottelu. Aristoteles eaa. Nikomakhoksen etiikka

Tieteiden erottelu. Aristoteles eaa. Nikomakhoksen etiikka Aristoteles 384-322 eaa Tieteiden erottelu (a) teoreettiset tieteet = ihmisen tekemisestä ja toiminnasta riippumattoman todellisuuden muuttumattomat piirteet päämääränä intellektuaalinen täydellistyminen;

Lisätiedot

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville

Lisätiedot

Hyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia

Hyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia Hyveestä ja kasvatuksesta Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia 29.4.2015 Hyve päämääränä Kaikki taidot ja tutkimukset ja samoin kaikki toiminnat ja valinnat näyttävät tähtäävän

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on

Lisätiedot

Ystävyyden filosofia

Ystävyyden filosofia Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento

YK10 Etiikka III luento YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) Dos. Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) 2.11.2015 1 Ennakkotehtävän tarkistuksesta Kirjoitusohjeiden

Lisätiedot

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Suoraa puhetta, kuuleeko kukaan? Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Matt. 7: 1-6 1."Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte,

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 10.11.2014 1 Velvollisuusetiikka Mikä on Kantin etiikassa

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden FILOSOFIAN KOE 13.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Rousseau ja Kant. Etiikan teoria - luennot. J-J Rousseau ( ) YK10 SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)

Rousseau ja Kant. Etiikan teoria - luennot. J-J Rousseau ( ) YK10 SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant) Rousseau ja Kant YK10 SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 9.11.2013 1 Etiikan teoria - luennot 1. Kantilainen etiikka (Roussau,

Lisätiedot

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen elämä

Lisätiedot

Etiikka ja hyvinvointivaltion palvelut

Etiikka ja hyvinvointivaltion palvelut AVA U K S E T Etiikka ja hyvinvointivaltion palvelut PAULI NIEMELÄ Etiikka eli moraalifilosofia tutkii moraalia, tässä tapauksessa hyvinvointivaltion palvelujen moraalia. Miten hyvinvointivaltion palvelut

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse?

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

Luterilainen ja ortodoksinen etiikka

Luterilainen ja ortodoksinen etiikka Luterilainen ja ortodoksinen etiikka YK10 Kirkollisen etiikan luento-osio SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta 20.11.2013 1 Kirkkojen

Lisätiedot

Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa

Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville Päivänsalo

Lisätiedot

Sisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala... 85. Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät... 93. Luku III Luominen...

Sisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala... 85. Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät... 93. Luku III Luominen... Sisällysluettelo Termistö ja viitteet...13 Biografia - Allan Kardec...21 Johdanto spiritistisen opin opiskeluun...31 Esipuhe...79 ENSIMMÄINEN OSA Alkusyyt Luku I Jumala... 85 Jumala ja äärettömyys...85

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 1/

Pekka Ervastin esitelmä 1/ Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Politiikan tutkimuksen lähestymistavat Politiikan tutkimuksessa voidaan

Lisätiedot

3. käsky (26.9.): Pidä huolta itsestäsi ja elä omaa elämääsi

3. käsky (26.9.): Pidä huolta itsestäsi ja elä omaa elämääsi Noin kymmenen käskyä 12.9.-28.11.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen 3. käsky (26.9.): Pidä huolta itsestäsi ja elä omaa elämääsi Noin kymmenen käskyä Kaikki tiedämme 10 käskyä

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio, eläinkokeet Luento 8. Farmasian tdk. 26.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Terveysarvot ja lääkärin auktoriteetti:

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Skolastiikan ja reformaation etiikka

Skolastiikan ja reformaation etiikka Skolastiikan ja reformaation etiikka YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 2.11.2013 1 Pidetyt luennot 1. Kristillinen

Lisätiedot

Filosofian valintakoe klo Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995.

Filosofian valintakoe klo Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995. Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden tiedekunta Filosofian valintakoe 1.6.2006 klo 11-15 Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995. Vastaa jokaiseen kolmeen tehtävään.

Lisätiedot

Luonnonoikeus - ajattelu

Luonnonoikeus - ajattelu Luonnonoikeus - ajattelu YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta 6.11.2013 1 Osion pidetyt luennot 1. Kristillinen teologia

Lisätiedot

muutoksessa haaste vai/ja mahdollisuus sosiaalityölle? yliopistossa

muutoksessa haaste vai/ja mahdollisuus sosiaalityölle? yliopistossa Sosiaalisen tulkinnat ja käytännöt muutoksessa haaste vai/ja mahdollisuus sosiaalityölle? (Päivän teema 24.1.2012) 2012) Aikuissosiaalityön päivät Lapin Aikuissosiaalityön päivät Lapin yliopistossa 24.

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

YK10 XI luento Ortodoksinen etiikka YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) SL 2014

YK10 XI luento Ortodoksinen etiikka YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) SL 2014 YK10 XI luento Ortodoksinen etiikka YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 25.11.2014 1 Ohjelma (ma,

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen Itä-Suomen yliopisto tasa-arvopäivät 17.4.2012 Kristiina Kouros pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen LÄHESTYMISTAVAT IHMISOIKEUKSIIN

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Teologinen etiikka Mitä erityistä? Näkökulmia dogmatiikan ja etiikan suhteeseen

Teologinen etiikka Mitä erityistä? Näkökulmia dogmatiikan ja etiikan suhteeseen Teologinen etiikka Mitä erityistä? Näkökulmia dogmatiikan ja etiikan suhteeseen SY205A/Jaana Hallamaa www.helsinki.fi/yliopisto 17.11.2016 1 Katsaus D. S. Longin artikkeliin 1 Long rakentaa artikkelinsa

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui

Lisätiedot

Lapsi, oikeus ja osallisuus

Lapsi, oikeus ja osallisuus Lapsi, oikeus ja osallisuus Henna Pajulammi Yliopistollinen väitöskirja, joka Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa

Lisätiedot

Perusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma

Perusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma 1 Lanula 14.6.2007 Perusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma Islamin opetuksessa keskeistä on tutustuttaa oppilas monipuolisesti islamin uskontoon ja vahvistaa hänen islamilaista identiteettiään.

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

II- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta

II- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta II- luento Eettisen ajattelu ja käytänteet Etiikan määritelmiä 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta 2. Etiikka ei ole samaa kuin moraali, se on moraalin tutkimusta 3. Etiikka ei ole tutkimusta siitä,

Lisätiedot

Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa?

Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? 114 Iustitia 15 (2002) 114 119 Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? Miten Jumalasta on ylipäätänsä puhuttava? Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä

Lisätiedot

8. Luento Hyvä ja paha asenne toisiin

8. Luento Hyvä ja paha asenne toisiin 8. Luento 16.3. Hyvä ja paha asenne toisiin Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen Palveleva johtajuus - vetovoimaa Kirsi Rytkönen 25.3.2015 Palveleva johtajuus vetovoimaa Lorem ipsum ja dolor sit amet. Joka ei tunne historiaansa on tuomittu toistamaan sitä - Autoritaarinen, omaa etua

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.mu ukkonen@gen.fi

Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.mu ukkonen@gen.fi RAKKAUS Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.mu ukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto 9.2.10. Elämänkatsomustieto Koulumme elämänkatsomustiedon opetuksessa korostuu kokonaisnäkemyksellinen opetus. Tavoitteenamme on korjata, vahvistaa ja rakentaa oppilaidemme koululaisuutta, identiteettiä,

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN JULISTUS Vuorovaikutusneuvoston ehdotus 1. syykuuta 1997 Vuorovaikutusneuvosto YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN

Lisätiedot

Jälleensyntyminen, karma ja täydellisyys. Pekka Ervastin looshipuhe Tampereella

Jälleensyntyminen, karma ja täydellisyys. Pekka Ervastin looshipuhe Tampereella Jälleensyntyminen, karma ja täydellisyys Pekka Ervastin looshipuhe Tampereella 28. 3. 1910 Ihmisen päämäärä on tulla täydelliseksi. Meillä jokaisella on jonkinlainen käsitys täydellisestä ihmisestä, ihmisestä,

Lisätiedot

Eettiset periaatteet taustaa

Eettiset periaatteet taustaa Eettiset periaatteet taustaa Oikeiden asioiden tekeminen Etiikka Identiteetti Kaikki ammattilaiset ja yritykset noudattavat jonkinlaisia eettisiä periaatteita. Vastuuntuntoiset sellaiset dokumentoivat

Lisätiedot

1. käsky (12.9.): Mieti eettisiä valintojasi ja tekojesi seurauksia

1. käsky (12.9.): Mieti eettisiä valintojasi ja tekojesi seurauksia Noin kymmenen käskyä 12.9.-28.11.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen 1. käsky (12.9.): Mieti eettisiä valintojasi ja tekojesi seurauksia Noin kymmenen käskyä Kaikki tiedämme 10

Lisätiedot