FI2 Filosofinen etiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FI2 Filosofinen etiikka"

Transkriptio

1 FI2 Filosofinen etiikka 1. Mitä etiikka tutkii? A. Etiikan luonne ja käsitteet B. Filosofisen etiikan historiaa C. Yksilön moraalinen kehitys 2. Seurausetiikka 3. Velvollisuusetiikka 4. Hyve-etiikka 5. Soveltava etiikka 1. MITÄ ETIIKKA TUTKII? A. Etiikan luonne ja käsitteet Moraali (lat. mos) = tapa - käsitykset siitä, mikä on oikein/väärin tai hyvää/pahaa > johtaa toimintaan Etiikka (kr. ethos) = tapa, tottumus - moraalifilosofia (synonyymi) - miten ihminen perustelee toimintaansa ja moraaliaan - moraalikysymyksiä tutkiva tieteen haara - (1) normatiivinen etiikka = käyttäytymistä ohjaava (käyttäytymistä normitetaan, annetaan käskyjä ja kehotuksia) - (2) empiirinen/deskriptiivinen = käyttäytymistä kuvaileva (kuvaillaan ihmisten arvoja ja tapoja) - (3) metaetiikka = etiikan kriittinen tutkimus - jakautuu filosofiseen ja teologiseen etiikkaan Arvot toimivat ihmisen moraalin perustana - arvo = asia, jota arvostetaan, tavoitellaan - epäarvo = asia, jota vältetään

2 - arvoasetelma = arvostusta ilmaiseva lause - itseisarvo = asia itsessään tavoittelemisen arvoinen (esim. terveys, onni) - välinearvo = asia, jonka avulla pyritään itseisarvoon (esim. rahalla onneen) - arvolajeja: esim. biologiset, sosiaaliset, hedonistiset, uskonnolliset, esteettiset arvot - arvosubjektivismi = moraaliväitteiden totuus riippuu yksilön omista arvoista - arvo-objektivismi = moraaliväitteiden totuus ei ole riippuvainen ihmisistä, asia on arvo itsessään ihmisistä riippumatta - relativismin mukaan arvot (hyvyys) on suhteellista, esim. riippuvainen kulttuurista, ajasta, paikasta. Omatunto moraalisten ratkaisujen perustana - omatunto (1) yhteiskunnan äänenä (kasvatuksen tulos), (2) Jumalan äänenä tai (3) alkuominaisuutena B. Filosofisen etiikan historiaa Suuret uskonnot: - moraalikysymykset esillä pyhissä kirjoissa - dekalogi, Jeesuksen vuorisaarna (juutalaisuus+kristinusko) - ahimsa-periaate, Karman laki, dharmat (hindulaisuus+buddhalaisuus) - sharia eli uskonnollinen Koraaniin ja mm. hadith-perimätietoon perustuva laki (islam) Antiikin kreikkalaiset filosofit: - SOKRATES ( e.kr.): onnellisuus tulee siitä, että tietää, mikä on hyvää - PLATON (n e.kr.): etiikan perusta ideamaailmassa, hyvä elämä - ARISTOTELES ( e.kr.): hyve-etiikka, hyvien tapojen mukaan eläminen vie hyvään elämään - eudaimonistinen hyveteoria: onnellisuus korkein hyvä - EPIKUROS ( e.kr.): hedonismin isä, ylin itsearvo nautinto ja sen tuoma onni Keskiajan katoliset filosofit: - AUGUSTINUS ( j.kr.): suurin hyve Jumalan etsiminen, rakkaus; kehitteli oikeutetun sodan teorian - TUOMAS AKVINOLAINEN ( ): hyveiden korostus, Jumalan laki ihmisen sisällä Uuden ajan ja valistuksen filosofit: - THOMAS HOBBES ( ): yhteiskuntasopimus, jossa luovutaan vahvemman oikeudesta ja sitoudutaan ns. luonnonoikeuteen (kaiken yllä oleviin eettisiin arvoihin) - JOHN LOCKE ( ): etiikka kuin matematiikkaa; kaikki päätyvät järjen avulla samaan tulokseen, liberalistisen etiikan isä - DAVID HUME ( ): Humen giljotiini, jonka mukaan "mitä on, ei voi päätellä, miten pitäisi olla", ts. tosiasioista ei voi päätellä arvoja - etiikan perustana sympatian tunne (esim. sääli kidutettua ihmistä kohtaan) - IMMANUEL KANT ( ): kategorinen imperatiivi (1) = toimi niin, että toimintaasi ohjaava periaate voitaisiin nostaa yleiseksi laiksi, (2) = kohtele toista ihmistä aina päämääränä, älä koskaan välineenä - JEREMY BENTHAM ( ): utilitaristi ja hedonisti - mielihyvää ja nautintoa mahdollisimman monelle ihmiselle ja 1900-luvun filosofeja:

3 - JOHN STUART MILL ( ): utilitaristi - FRIEDRICH NIETZSCHE ( ): moraali orjuuttaa (kristinuskon syytä); yliihminen luo omat sääntönsä ja päämääränsä - G.E. MOORE ( ) engl.: on vain yksi arvo: "hyvä". Naturalistinen virhepäätelmä = objektin arvo (eettiset tai esteettiset) riippuu sen kuvauksesta, luonnollisista ominaisuuksista. Arvot ja tosiseikat ovat siis riippumattomia toisistaan. - JOHN RAWLS ( ): Oikeudenmukaisuusteoria (minimax-periaate, jossa heikoimman osa maksimoitava) ja ajatus ihmisen arvoista elämänsuunnitelman osina (urheilija arvostaa kuntoa) C. Yksilön moraalinen kehitys Lawrence Kohlbergin ( ) moraaliteorian pääpiirteet: I ESIMORAALINEN TASO - alle 9 v, osa murrosikäisistä, rikolliset - moraaliperiaatteet toisten ihmisten asettamina 1. vaihe: Rangaistuksen ja tottelemisen moraali (teon fyysiset seuraukset määräävät hyvyyden/pahuuden) 2. vaihe: Itsekkään relativistinen moraali (oma tyydytys tärkeintä) II SOVINNAISEN MORAALIN TASO - oikea toiminta vallitsevaa järjestystä noudattamalla, kyselemättä 3. vaihe: Yksilöiden välinen, "kiltin lapsen" moraali (ryhmän sääntöjen noudattaminen) 4. vaihe: "Lain ja järjestyksen" moraali (moraalin perustana lain ja auktoriteetin kunnioitus) III AUTONOMISEN MORAALIN TASO - eli periaatteellisen moraalin taso - arvot ja periaatteet määritellään itsenäisesti omantunnon perusteella - kyky arvioida moraaliaan kriittisesti 5. vaihe: "Yhteiskuntasopimus" - laillisuusmoraali (teot oikeutettuja sopimusten ja motiivien perustalta) 6. vaihe: Yleispätevien eettisten periaatteiden moraali (oikean/väärän omakohtainen määrittely sisäisten periaatteiden varassa) Carol Gilliganin kritiikki: - Kohlbergin teoria miehistä ja järkeä korostavaa oikeudenmukaisuuden etiikkaa - naisille tyypillistä tunteet huomioivaa ns. välittämisen etiikka 2. SEURAUSETIIKKA Eli teleologinen (kr. telos = päämäärä) etiikka (konsekventialismi, lat. consequens = seuraus) Teon moraalinen arvo määräytyy teon seurauksista Teko oikeutettu, mikäli seuraukset enemmän hyviä kuin pahoja Teleologisuus korostaa arvoja: pyrkiessään hyviin seurauksiin, ihmisen toiminnan taustalla ovat hänen arvonsa Inhimillinen toiminta perustuu arvoihin: - vrt. esim. talon rakentaminen: - taloudelliset arvot (materiaalin, tontin hinta)

4 - esteettiset arvot (talomalli, sisustus) - terveydelliset arvot (puu, levyt) jne. Ihmisillä erilaisia arvoja, eri asiat arvokkaita (vrt. makuasiat - arvostat lihamakaronilaatikkoa, et läskisoosia) - ovatko toiset arvot arvokkaampia? - ns. vahvat eli korkeat arvot perustuvat luonnollisiin tarpeisiin (ravinto, lämpö, terveys) UTILITARISMI (utilitas = hyöty): mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman suurelle joukolle - hyöty ei ole pelkkä nautinto vaan harkittujen elämäntavoitteiden toteutumista - utilitaristinen altruismi = yhteisön etu oman edun edelle - 1) hedonistinen eli mielihyväutilitarismi: mielihyvä ja onnellisuus arvokasta (ongelmana esim. huumeiden aiheuttama mielihyvä) - 2) preferenssi- eli valintautilitarismi: yksilöillä mahdollisuus itse valita eri valintamahdollisuuksista omasta mielestään paras - mahdollisten (potentiaalisten) ihmisten hyvinvointi (abortit, ekokatastrofit, saastuminen jne.)? EGOISMI eli itsekkyys: mahdollisimman paljon hyvää itselleni, ei niinkään muille - 1) psykologisen egoismin mukaan ihminen toimii aina tavoitellen omaa etuaan - 2) eettisen egoismin mukaan toisten huomioon ottaminen palvelee lopulta myös henkilön omaa etua ALTRUISMI: hyöty/hyvä muille, ei niinkään itselle. 3. VELVOLLISUUSETIIKKA Eli deontologinen (kr. deon = velvollisuus) etiikka Jotkut teot ovat vääriä, toiset oikeita. Vääriä on vältettävä, oikeiden tekeminen on velvollisuus. Kantin kategoriset imperatiivit (ks. edellä), Jeesuksen ja Kungfutsen "kultainen sääntö" - Jeesus: "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" (Matt.7:12) Teon motiivit ratkaisevia (ns. mielialaetiikka, pyrkimys kaikessa hyvän tahdon toteuttamiseen) Velvollisuudentunnon määrää ihmisen oma käsitys siitä, mikä on oikein (autonominen tahto) > moraalilaki nousee ihmisen sisältä Sääntödeontologinen etiikka: tiettyä moraalisääntöä on noudatettava tilanteesta riippumatta (esim. on puhuttava aina totta) Tilanne-etiikka (eli prima facie/ensi näkemältä - eli tekodeontologinen etiikka): tilanne ratkaisee onko teko oikein vai väärin - seuraus- ja velvollisuusetiikan välissä - yleisiä moraalinormeja ei ole olemassa - Jean-Paul Sartre (eksistentialisti): kaikissa tilanteissa sinun on tehtävä aidosti oma vapaa valintasi Sopimusetiikka, jossa yhteisesti hyväksytty yhteiskuntasopimus siitä, miten tulee elää > John Locken ns. liberalistinen etiikka teoksessa Tutkielma hallitusvallasta - miten eri ihmisten pyrkimykset sovitettavissa toisiinsa - velvollisuus tyydyttää työn avulla omat halunsa - Locken premissit yhteisön ongelmien ratkaisemiseksi: 1) tasavertaisuus, kaikkien

5 ihmisten tahto yhtä arvokas, 2) velvollisuus Jumalaa kohtaan, toisten ihmisten pyrkimysten vahingoittamiseen ei kenelläkään ole oikeutta - jokaisella oikeus omaan persoonaan, omaan vapauteen ja omaan omaisuuteen * ihmisoikeuksien etiikka (esim. YK:n julistus) John Rawlsin yhteiskuntasopimusteoria kirjassaan Oikeudenmukaisuusteoria - oikeudenmukainen yhteiskunta on sellainen, jonka järkevät ihmiset järjestäisivät, jos he eivät tietäisi, mihin asemaan he itse tuossa yhteiskunnassa joutuvat - yhteiskunta järjestettävä minimax-periaatteen mukaisesti: heikoimmalle jääneen (minimi) osa mahdollisimman hyväksi (maksimaaliseksi), koska et tiedä, joutuisitko ehkä itse heikoimman osaan Ihmisoikeuksista myös eläinten ja koko luomakunnan oikeuksiin 4. HYVE-ETIIKKA Päähuomio moraalisen toimijan persoonassa (hyvyydessä luonteenpiirteenä), ei niinkään teoissa ja niiden seurauksissa Hyvä on hankittu luonteenpiirre, joka toteuttaa ihmisen tarkoituksen tai joka ansaitsee ihailua Jo Platonilla Valtio-dialogissa hyveet: SIELUN JÄRKI TAHTO TUNNE OSA HYVE viisaus tahdonlujuus kohtuullisuus urhoollisuus PAHE ymmärtämättömyys hulluus pelkuruus kohtuuttomuus tunteellisuus hillittömyys - hyveet: oikeamielisyys = viisaus + urhoollisuus + kohtuullisuus - paheet: julmuus, ahneus, siveettyömyys ja laiskuus Hyve-etiikan klassikko Aristoteleen teos Nikomakhoksen etiikka - ihmiselämän tavoitteena onnellisuus - hyvä elämä johtaa onnellisuuteen - ihmisen hyveet: 1) luonteen hyveet (rohkeus, anteliaisuus, rauhallisuus, kohtuullisuus) 2) järjen hyveet (harkinta, kyky teoreettiseen mietiskelyyn) - tärkeämpi - naturalistinen etiikka: mitä enemmän käytän järkeäni, sitä enemmän aktualisoidun ihmiseksi - "kultaisen keskitien" etiikka: äärimmäisyyksien väliltä löytyy paras vaihtoehto: pelkuruus - rohkeus - uhkarohkeus tuhlaavaisuus - anteliaisuus - saituus nöyryys - ylpeys - turhamaisuus Keskiajan katolisuus sai vaikutteet Aristoteleelta - Seitsemän hyvettä: rakkaus, usko, toivo (< kirkkoisä Ambrosiuksen lisäys 300-luvulla), oikeamielisyys, viisaus, rohkeus, kohtuullisuus - Seitsemän pahetta (kuolemansyntiä): ylpeys, kateus, ahneus, viha, mässäily, huoruus, valheellisuus (1) Hyveellinen ihminen tekee oikein tietäen mikä on oikein, (2) heikko ihminen tekee väärin joutuen houkutuksiin, vaikka tietää, mikä on oikein, (3) vahva ihminen tekee

6 oikein houkutuksista huolimatta, koska tietää mikä on oikein. Hyve-etiikan ongelmana yksilön pyrkimys omaan onnellisuuteen, johon käytännössä pyritään usein aiheuttamalla pahaa toisille (esim. kilpailu) Jean-Jacques Rousseaun ( ) ratkaisu teoksessa Yhteiskuntasopimuksesta: ihmisyhteisössä toimii yleistahto, joka on yhteinen kaikille ryhmän ihmisille (yhteisön etu on oma etu) Kommunitarismi eli yhteisöetiikka, jonka mukaan kulttuuri (ja yhteisö) määrää arvot ja hyvän elämän - kommunitarismi luo harmonian, ihmisillä samat arvot - liberalismi luo ristiriitoja, eri ihmisillä eri arvot Protestanttinen ja porvarillinen hyvekäsitys: menestyminen työssä ja tämän tuoma palkka on hyve (vrt. Max Weberin tutkimukset) Nyk. hyveteoreetikko Alasdair MacIntyre puolustaa uskonnon merkitystä ihmisten moraalin perustana (teos Hyveen jälkeen): hyveet luonteenpiirteitä, jotka auttavat ihmistä hyvien päämäärien eli eri asioiden "sisäisten hyvien" saavuttamisessa (esim. ulkoinen hyvä = epäreilu voitto pelissä, sisäinen hyvä = rehti voitto) 5. SOVELTAVA ETIIKKA Soveltava etiikka pohtii erilaisia ihmistä ja yhteisöä koskevia moraaliongelmia. Nykyaikaisia eettisiä ongelmia: - abortti, eutanasia - seksuaalietiikka: homo/heteroseksuaalisuus, pedofilia, prostituutio - kidutus, kuolemanrangaistus - terrorismi, aseteollisuus, aseellinen palvelus vs. siviilipalvelus, pasifismi - geeniteknologia - eläinkokeet, ekokatastrofit, ilmaston lämpeneminen - lapsityövoima, naisten tasa-arvo - median etiikka: mainonta, väkivaltaviihde, porno (tv, tietokonepelit jne

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 1. Mitä filosofia on? 2. Metafysiikka 3. Tietoteoria 4. Etiikka 5. Mitä muuta filosofia on? * Filosofian tutkielma 1. MITÄ FILOSOFIA ON? Filosofia (kr.) = viisauden

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo 1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on

Lisätiedot

- Empiirinen selitys arkipäivän moraalista perustelua (toiminnan

- Empiirinen selitys arkipäivän moraalista perustelua (toiminnan FILOSOFIA 2 Kurssirunko/ CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki/LYLL Etiikka Mitä moraalisuus on? MIKSI kysymykset: - Empiirinen selitys arkipäivän moraalista perustelua (toiminnan motiivit, toiminnan kuvaaminen,

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

UE3 Ihmisen elämä ja etiikka

UE3 Ihmisen elämä ja etiikka UE3 Ihmisen elämä ja etiikka Huomaathan, että valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan kurssiin kuuluu myös kristillisen opin esittely. Lue siis ylioppilaskirjoituksiin myös kurssin UE6 Luterilainen

Lisätiedot

Mihin arvoja tarvitaan sosiaalityössä?

Mihin arvoja tarvitaan sosiaalityössä? Mihin arvoja tarvitaan sosiaalityössä? Tämän 28.9 koulutuksen tarkoituksena on käydä omavalvontasuunnitelmasta läpi yksikön toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet sekä niiden suhdetta laadukkaaseen

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 29.10.2015 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Johdanto/ohjeet ma 26.10.

Lisätiedot

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA Etiikka, moraali, arvot ja normit

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA Etiikka, moraali, arvot ja normit TIETEEN ETIIKKA 9 Etiikka, moraali, arvot ja normit 2012 Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Airaksinen,

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

Filosofia 1. Peruskalvot

Filosofia 1. Peruskalvot Filosofia 1 Peruskalvot 1 Mitä filosofia on? Filosofi (kreikk) = viisauden ystävä (Pythagoras 500-l) Käsitteiden pohdintaa ja määrittelyä Paradigmat = eri tieteiden filosofiset perusoletukset Filosofian

Lisätiedot

Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen

Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen Hgin työväenopisto 4.11.2008 FM Jussi Tuovinen Moraalin ja etiikan lähde? Egoismia vai altruismia? Luontoa vai kulttuuria? Absoluuttista vai suhteellista? Yksilöllistä vai yhteisöllistä? Egoismin ja altruismin

Lisätiedot

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA SOVELTAVAN ETIIKAN ALUEITA SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA ETENE 10.3.2011 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Päätöksenteon etiikka

Lisätiedot

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Rakkaus ja suvaitsevaisuus. Pentti Tuominen 27.9.2015

Rakkaus ja suvaitsevaisuus. Pentti Tuominen 27.9.2015 Rakkaus ja suvaitsevaisuus Pentti Tuominen 27.9.2015 Rakkaus Suvaitsevaisuus Gnostilainen etiikka Hyvän ja pahan problematiikka Elämän tarkoituksen mysteeri Rakkaus Rakkauden nelijako (Platon): Storge

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Tieteiden erottelu. Aristoteles eaa. Nikomakhoksen etiikka

Tieteiden erottelu. Aristoteles eaa. Nikomakhoksen etiikka Aristoteles 384-322 eaa Tieteiden erottelu (a) teoreettiset tieteet = ihmisen tekemisestä ja toiminnasta riippumattoman todellisuuden muuttumattomat piirteet päämääränä intellektuaalinen täydellistyminen;

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

13.4.2010 18:00 Jaakko Hakula: Lääkärit hyveellisen ammattikunnan jäseninä - pellegrinolainen visio lääkärintyöhön?

13.4.2010 18:00 Jaakko Hakula: Lääkärit hyveellisen ammattikunnan jäseninä - pellegrinolainen visio lääkärintyöhön? 13.4.2010 18:00 Jaakko Hakula: Lääkärit hyveellisen ammattikunnan jäseninä - pellegrinolainen visio lääkärintyöhön? Jaakko Hakula LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen el. Lääkäriliiton kuntoutuksen

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka Leevi Launonen Arvot ja toiminnan etiikka Suomen Romanifoorumi 23.11.2012 Erilaisia kulttuurin arvoja tiedolliset arvot esteettiset arvot vitaaliset arvot tekniset arvot taloudelliset arvot hedoniset arvot

Lisätiedot

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä

Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä Kant Kategorinen imperatiivi Muotoilu 1: Konsistenttius Act only according to that maxim

Lisätiedot

Hyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia

Hyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia Hyveestä ja kasvatuksesta Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia 29.4.2015 Hyve päämääränä Kaikki taidot ja tutkimukset ja samoin kaikki toiminnat ja valinnat näyttävät tähtäävän

Lisätiedot

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen Ratuke Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012 Novetos Oy Tapio Aaltonen Taustakysymyksiä Mitä on etiikka Turvallisuuden ulottuvuuksia Työkulttuuri Eettinen johtaminen 29.10.2012 Arvot ja

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 10.11.2014 1 Velvollisuusetiikka Mikä on Kantin etiikassa

Lisätiedot

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015

Lisätiedot

Etiikka ja hyvinvointivaltion palvelut

Etiikka ja hyvinvointivaltion palvelut AVA U K S E T Etiikka ja hyvinvointivaltion palvelut PAULI NIEMELÄ Etiikka eli moraalifilosofia tutkii moraalia, tässä tapauksessa hyvinvointivaltion palvelujen moraalia. Miten hyvinvointivaltion palvelut

Lisätiedot

Millin utilitarismi. Utilitarismi ja onnellisuus

Millin utilitarismi. Utilitarismi ja onnellisuus Millin utilitarismi Englantilainen filosofi ja taloustieteilijä John Stuart Mill (1806-1873) oli aikakautensa kuuluisimpia yhteiskunnallisia ajattelijoita. Hänen lapsuuttaan ei voi millään mittapuulla

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden FILOSOFIAN KOE 13.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse?

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää.

Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää. Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää. Matkan perustana on aito ja alkuperäinen kristinusko. Kuva: futureimagebank.com

Lisätiedot

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15 RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAISUUS JA LÄÄKETIEDE LÄÄKETIETEEN FILOSOFIAN SEURAN 20-VUOTISJUHLA 8.11.2014 HEIKKI JUNKKARI

OIKEUDENMUKAISUUS JA LÄÄKETIEDE LÄÄKETIETEEN FILOSOFIAN SEURAN 20-VUOTISJUHLA 8.11.2014 HEIKKI JUNKKARI OIKEUDENMUKAISUUS JA LÄÄKETIEDE LÄÄKETIETEEN FILOSOFIAN SEURAN 20-VUOTISJUHLA 8.11.2014 HEIKKI JUNKKARI LÄÄKETIEDE Lääketiede tai sen parempi suomennos medisiina (lat. ars medicine) tarkoittaa terveyden

Lisätiedot

MITEN KASVAA EETTISEKSI AMMATTILAISEKSI? Etiikan ja arvojen rooli sosiaalityön opetuksessa

MITEN KASVAA EETTISEKSI AMMATTILAISEKSI? Etiikan ja arvojen rooli sosiaalityön opetuksessa MITEN KASVAA EETTISEKSI AMMATTILAISEKSI? Etiikan ja arvojen rooli sosiaalityön opetuksessa Jonna Kujansuu Pro gradu -tutkielma Sosiaalityö Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Ystävyyden filosofia

Ystävyyden filosofia Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the

Lisätiedot

ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA

ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA Intia ja Kiina FILOSOFIAA VAI USKONTOA? Hindulaisuus Buddhalaisuus Taolaisuus Konfutselaisuus TIETO Tieto tai tietämys korvaa käsitteen usko itämaisessa uskontoperinteessä MUSTAVALKOISUUS

Lisätiedot

Mihin suuntaan sosiaali- ja terveydenhuollon etiikka on menossa? Pauli Niemelä Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013

Mihin suuntaan sosiaali- ja terveydenhuollon etiikka on menossa? Pauli Niemelä Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Mihin suuntaan sosiaali- ja terveydenhuollon etiikka on menossa? Pauli Niemelä Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Millainen on nyt ja jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon etiikka 1) Millaisten

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Luterilainen ja ortodoksinen etiikka

Luterilainen ja ortodoksinen etiikka Luterilainen ja ortodoksinen etiikka YK10 Kirkollisen etiikan luento-osio SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta 20.11.2013 1 Kirkkojen

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Ethical Leadership and Management Symposium Laurea Tikkurila Timo Ryynänen www.laurea.fi Workshopin tavoitteina ovat Perehtyä eettisen johtamisen keskeiseen pilariin,

Lisätiedot

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen elämä

Lisätiedot

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Suoraa puhetta, kuuleeko kukaan? Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Matt. 7: 1-6 1."Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte,

Lisätiedot

2. Luento 26.1. Paha, pahuus ja paheet. Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen

2. Luento 26.1. Paha, pahuus ja paheet. Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen 2. Luento 26.1. Paha, pahuus ja paheet Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Aluksi pikku tarina Paavo ja Tiina ovat rakastavaisia, mutta eivät asu yhdessä

Lisätiedot

Sisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala... 85. Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät... 93. Luku III Luominen...

Sisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala... 85. Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät... 93. Luku III Luominen... Sisällysluettelo Termistö ja viitteet...13 Biografia - Allan Kardec...21 Johdanto spiritistisen opin opiskeluun...31 Esipuhe...79 ENSIMMÄINEN OSA Alkusyyt Luku I Jumala... 85 Jumala ja äärettömyys...85

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Politiikan tutkimuksen lähestymistavat Politiikan tutkimuksessa voidaan

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Filosofian valintakoe klo Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995.

Filosofian valintakoe klo Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995. Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden tiedekunta Filosofian valintakoe 1.6.2006 klo 11-15 Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995. Vastaa jokaiseen kolmeen tehtävään.

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

3. käsky (26.9.): Pidä huolta itsestäsi ja elä omaa elämääsi

3. käsky (26.9.): Pidä huolta itsestäsi ja elä omaa elämääsi Noin kymmenen käskyä 12.9.-28.11.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen 3. käsky (26.9.): Pidä huolta itsestäsi ja elä omaa elämääsi Noin kymmenen käskyä Kaikki tiedämme 10 käskyä

Lisätiedot

Etiikka peruskoulun 5. ja 6. luokan uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjoissa

Etiikka peruskoulun 5. ja 6. luokan uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjoissa Etiikka peruskoulun 5. ja 6. luokan uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjoissa Pro gradu- tutkielma Elina Poikela KTK / Luokanopettajakoulutus Lapin yliopisto syksy 2012 Lapin yliopisto, kasvatustieteiden

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Päihdepotilaan itsemääräämiskyky: kohtuukäyttö vai raittius

Päihdepotilaan itsemääräämiskyky: kohtuukäyttö vai raittius Päihdepotilaan itsemääräämiskyky: kohtuukäyttö vai raittius Rauno Mäkelä Dosentti, psykiatri, päihdelääketieteen ep (emeritus), filosofian ja historian opiskelija Päihdelääketieteen yhdistys 28.2.2013

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

EETTINEN SIJOITTAMINEN AHNEUDEN AIKA

EETTINEN SIJOITTAMINEN AHNEUDEN AIKA EETTINEN SIJOITTAMINEN AHNEUDEN AIKA JA 2009 1 VAASAN AMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Koulutusyksikkö: Liiketalous ja matkailu Koulutusohjelma: Liiketalouden koulutusohjelma Tekijä: Sinikka

Lisätiedot

Luonnonoikeus - ajattelu

Luonnonoikeus - ajattelu Luonnonoikeus - ajattelu YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta 6.11.2013 1 Osion pidetyt luennot 1. Kristillinen teologia

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

ESSEE 1: Moderni ihmiskuva moraalin näkökannalta

ESSEE 1: Moderni ihmiskuva moraalin näkökannalta ESSEE 1: Moderni ihmiskuva moraalin näkökannalta Johdanto Informaationverkostojen tutkinto-ohjelmassa meitä pyritään opettamaan katsomaan asioita monelta eri kannalta ja riisumaan mustavalkoisuuden verhot.

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 1/

Pekka Ervastin esitelmä 1/ Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä

Lisätiedot

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy.

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Asiat ovat eriarvoisia! Elämme maailmassa, jossa asiat ovat eriarvoisia! Kulta on hopeaa arvokkaampaa, öljy on vettä kalliimpaa, jne.! Tämä arvottaminen

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Vastuullinen johtaminen arvot ja etiikka tiennäyttäjinä

Vastuullinen johtaminen arvot ja etiikka tiennäyttäjinä Vastuullinen johtaminen arvot ja etiikka tiennäyttäjinä Oulu 14.10.2010 Arvot ja etiikka johtamisessa Lari Junkkari Tuntematon tulevaisuus Timo Santalainen Ihmiskunnan kehkeytyminen kohti eheyttä ja myötätuntoa?

Lisätiedot

YK10 XI luento Ortodoksinen etiikka YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) SL 2014

YK10 XI luento Ortodoksinen etiikka YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) SL 2014 YK10 XI luento Ortodoksinen etiikka YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 25.11.2014 1 Ohjelma (ma,

Lisätiedot

MUSTA JÄÄ. Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija - osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja

MUSTA JÄÄ. Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija - osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja MUSTA JÄÄ Kesto:107min Ikäraja: k 15 Levittäjä: Sandrew Metronome Disribution Finland Ohjaaja: Petri Kotwican Näyttelijät: Outi Mäenpää, Ria Kataja, Martti Suosalo, Ville Virtanen ja Sara Paavolainen Juonikuvaus:

Lisätiedot

SYNTYYKÖ TIETEESTÄ VIISAUTTA? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Edistyksen päivät 10.10.2014

SYNTYYKÖ TIETEESTÄ VIISAUTTA? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Edistyksen päivät 10.10.2014 SYNTYYKÖ TIETEESTÄ VIISAUTTA? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Edistyksen päivät 10.10.2014 VIISAUS JÄRJEN HYVEENÄ ARISTOTELES: Nikomakhoksen etiikka luonteen hyveiden (kr. arete) ohella ihmisellä

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

HYVÄN OLEMUS Opettajan aineisto

HYVÄN OLEMUS Opettajan aineisto Marko Lindberg, Maija Latvala, Tarmo Ahonen, Mika Aspinen HYVÄN OLEMUS Opettajan aineisto KIRJAPAJA HELSINKI Tekijät ja Kotimaa-Yhtiöt Oy / Kirjapaja, Helsinki 2009 Ulkoasu ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-951-607-935-9

Lisätiedot

Teologinen etiikka Mitä erityistä? Näkökulmia dogmatiikan ja etiikan suhteeseen

Teologinen etiikka Mitä erityistä? Näkökulmia dogmatiikan ja etiikan suhteeseen Teologinen etiikka Mitä erityistä? Näkökulmia dogmatiikan ja etiikan suhteeseen SY205A/Jaana Hallamaa www.helsinki.fi/yliopisto 17.11.2016 1 Katsaus D. S. Longin artikkeliin 1 Long rakentaa artikkelinsa

Lisätiedot

FI4 Yhteiskuntafilosofia

FI4 Yhteiskuntafilosofia FI4 Yhteiskuntafilosofia 1. Yhteiskuntafilosofian peruskäsitteitä 2. Utopioita ja ihannevaltioita 3. Yhteiskuntasopimus ja sopimusteoriat 4. Oikeudenmukaisuuden tekijät 5. Valta 6. Valtio 7. Politiikka

Lisätiedot

muutoksessa haaste vai/ja mahdollisuus sosiaalityölle? yliopistossa

muutoksessa haaste vai/ja mahdollisuus sosiaalityölle? yliopistossa Sosiaalisen tulkinnat ja käytännöt muutoksessa haaste vai/ja mahdollisuus sosiaalityölle? (Päivän teema 24.1.2012) 2012) Aikuissosiaalityön päivät Lapin Aikuissosiaalityön päivät Lapin yliopistossa 24.

Lisätiedot