Etiikan 9. luento Katolinen ja reformoitu etiikka, luterilainen etiikka alkaa: IX luento

Transkriptio

1 Etiikan 9. luento Katolinen ja reformoitu etiikka, luterilainen etiikka alkaa: IX luento YK10 Etiikan luennot SL 2016 Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville Päivänsalo globaali teologia, maailmankuvat ja aatevirtaukset (ma)

2 Ohjelma (1) Johdanto/ohjeet ma (2) Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus to 3.11 Teoriat (3) Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite pe (4) Kantilaisuus ma (5) Utilitarismi, hyve-etiikka alkaa to Kirkkojen etiikka / uskonto ja etiikka (8) Talousetiikka pe (9) Katolinen ja reformoitu etiikka, lut. etiikka alkaa to (10) Luterilainen etiikka loppuun, uskonto ja etiikka Kertaus PE Lista mahdollisista tenttikysymyksistä kurssin blogissa Soveltava etiikka (6) Hyve-etiikka loppuun ma (7) Lääkintäetiikka ja tekniikan etiikka to

3 [Talousetiikan viimeinen dia:] Stoxx European Christian Index Db x-trackers Stoxx Europe Christian Index ETF 600 yritystä Euroopan talousalueelta VP: Kirkkojen tai julkikristillisten toimijoiden perustelut usein nk. luonnollisella järjellä ja Raamatulla (kuten ruumis on Pyhän Hengen temppeli ). Erillinen komitea arvioi soveltuvuuden aseet, tupakka, rahapelit, syntyvyyden säännöstely ym. Suurimmat omistukset HSBC, Nestle, BP Raamatullinen sijoittaminen? Vrt. korko kielletty keskiajan katolilaisuudessa ja islamissa nykyisinkin. Deutsche Bank Fact Sheet

4 Katolinen etiikka (lähinnä sosiaalioppi) YK10 etiikan luennot SL 2016 Ville Päivänsalo

5 Thomas Aquinas (1224/5 1274) Perfectionist Natural Law Justice - The ultimate end: Visio Dei (also ultimate happiness) - Natural reason / lex naturalis: common good - faith/grace complements Detail from Valle Romita Polyptych by Gentile da Fabriano (Wikimedia) Virtues within the Body Politics (Monarchy) - Virtues & justice related to roles & estates/classes: - fundamental equality seen compatible with hierarchical roles in the society, family & the church - Recta ratio & synderesis give guidance in practice Ville Päivänsalo

6 Omistavan luokan ja työväestön keskinäinen suhde on olennaisesti muuttunut. Leo XIII, Rerum Novarum (1990, 19) Paavi Leo XIII ( ) (Wikimedia)

7 Leo XIII: Moraali ja uskonto Kaksi harhapolkua Sosialistit hylkäävät Jumalan asettaman ja luonnollisen järjen. Kapitalistit sortuneet ahneuteen ja koronkiskontaan Kirkko korostaa: Ihmisten erilaisuus, työnjako Työläiset tehkööt työnsä tunnollisesti Omistajien ei tule kohdella työläisiä orjina Ville Päivänsalo

8 Hyväntekeväisyys ja valtion tehtävä Sittemmin subsidiariteettioppi kehittynyt tärkeäksi EU:ssakin: päätöksenteko pyrittävä pitämään lähellä luonnollisia yksiköitä kuten perhettä ja lähiyhteisöjä. Hyväntekeväisyys ja köyhyys Hyväntekeväisyys perustuu rakkauteen Köyhyys ei ole häpeä Kirkon hyväntekeväisyyslaitokset Valtio: kohti yksilöjen ja yhteisöjen kukoistusta järjestys, kuri, tavat, vakaa perhe-elämä, uskon pyhittäminen ja lain noudattaminen Kaikkia varten, välttämättömään keskittyen

9 [K]oska uskon varjeleminen [ ] on asetettu ennen kaikkea meidän käsiimme, voisi vaikeneminen näyttää velvollisuutemme väistämiseltä. Leo XIII (Rerum Novarum, 26) Keskusteltavaksi Rerum Novarum oopiumina kansalle? Kuva: Ville Päivänsalo

10 Reformoitu teologia

11 Reformoidut kirkot (n. 750 kpl) Euroopan reformaatio luterilaisuus Englannin valtionkirkko reformoidut kirkot Reformoidun haaran keskeisiä toimijoita Ulrich Zwingli ( ) Kalvinismi: Jean Calvin ( ) Radikaali reformaatio (esim. anabaptistit) Saarinen, R. & Pokki, T. (2005) Reformoidut kirkot. Metso, P. & Ryökäs, T. (toim.) Kirkkotiedon kirja. Helsinki: Kirjapaja,

12 Reformoidut kirkot ja niiden levinneisyys (n. 80 miljoonaa) Alkuperäinen: Koulut.tampere.fi

13 Reformoidun ja luterilaisen teologian eroja Käsitys ehtoollisesta Kristus ehtoollisessa läsnä jotenkin hengellisellä tavalla Käsitys ennaltamääräämisestä (predestinaatio) kiistanalainen myös kalvinismin sisällä Kristuksen lihaksituleminen logos äärellisen ulkopuolella (extracalvinisticum) Saarinen & Pokki

14 Reformoidun etiikan muodostus Ei johdonmukaista eettistä teorian muodostusta Erilliset kirkolliskokoukset muodostavat kantoja Yliopistoissa harjoitettava teologisen etiikan tutkimus Ihmisen luonnollinen moraalitaju heikentyneenä Luonnollisen lain vähäinen korostaminen Kristillisten yhteisöjen ja raamatullisen / raamatullisena pidetyn etiikan erityispiirteiden korostuminen Raunio, A. (1999) Suurten kirkkokuntien sosiaalieettinen opetus. Hallamaa, J. (toim.) Rahan teologia ja Euroopan kirkot. Jyväskylä: Atena,

15 Calvinin todellisuus- ja ihmiskäsitys Jumalan kunnian ja majesteetin korostus Vrt. Luther: luomakunta Jumalan rakkauden välittäjä Ruumis sielulle rasite, krist. ruumis ongelmallinen Jumalan kuva lähinnä henkisessä sielussa maallinen ja hengellinen erillistä Alkuperäisestä Jumalan kuvasta osa jäänyt käsityöt, tiede, taide, sosiaalisuus/yhteisöllisyys Ajatteleva henki ei tavoita hengellistä viisautta aavistus Jumalasta (ei oikeaa tietoa) => ihminen jatkuvasti Jumalan varassa Raunio

16 Calvin: käsitys valtiosta Valtion tehtävä Jumalan kunnioittamisen edistäminen epäjumalanpalveluksen estäminen Näiden toteutuessa harvoin: etäisyys valtioon Jumalan tahto ja maallinen oik. muk. eivät kohtaa maallisten lakien ja perusteluiden oltava tiedossa tilaa kohtuudelle (keskeistä) kultaisen säännön soveltaminen lakien tulkinnassa Raunio

17 Reformoitu liittoteologia Jumalan ja ihmisen suhde keskinäisenä sopimisena Kyvyttömyys kristilliseen moraaliin hallituksen oltava kristillinen (Pyhän Hengen ohjaama) Luonnollinen moraalilaki ohjaa yhteisöä osittain ihmisten pyrkimys turvata oma olemassaolonsa oman hyvän edistäminen Maallistunutta egoismia vastaan Myös kristillisessä yhteisössä lankeemus vaikuttaa ja itsekeskeisyys alati vaarana Raunio

18 Vaikutus brittiläiseen yhteiskuntafilosofiaan Thomas Hobbes 1600-l: egoismi ihmisluonnossa ihmiset luonnostaan itsekkäitä kilpailu ja aggressio kuuluu ihmisluontoon oman edun tavoittelun rajat on pakko sopia Altruismi Hobbesille altruismi aina oman hyvän etsintää täysi egoismi johtaisi sotatilaan toisen hyvän pyyteetöntä edistämistä ei ole Raunio, A. (2007) Järki, usko ja lähimmäisen hyvä. STKSJ

19 Kalvinistisen etiikan keskeiset lähtökohdat Calvin: Institutio (1536, 1559) opillinen teos eettis-käytännöllinen Lain myönteinen rooli (vrt. Skotlantilainen tunnustus) Raamatun sana kaste ja ehtoollinen kirkkokurin noudattaminen Saarinen & Pokki

20 Uskon ja etiikan yhteenliittymä Käsitys etiikasta kristityn ja kirkon tuntomerkkinä ero filosofisen etiikan ja teologisen etiikan välillä Ulkoisen käytöksen rooli (syllogismus practicus) nk. menestyksen teologia Myöhemmin talousteoriassa Max Weber (1904) Ahkeruus ja kaupankäynnissä saavutetut voitot siunauksena, merkkinä valittujen joukossa olemisesta Lisäksi pidättäytyminen holtittomasta/tuhlailevasta elämästä pääomien/kapitalismin synty! Saarinen & Pokki 2005; Päivänsalo

21 Etiikka ja laki Jumalan laki teologisena todellisuutena (Geneve 1500-l) 1-5 Mooseksen kirjat Kristuksen herruuden etiikka laki ja vuorisaarna (esim. omaisuuden jakaminen) henkilökohtainen moraalivelvoite (kaikille) Kurinalainen elämä Jumalan kunniaksi ahkeruus säästäväisyys Pokki & Saarinen 2005, Raunio

22 Kalvinistinen sosiaalietiikka Usko hyvinvointia lisäävänä 1800-l kirkollinen sos. työ Skotlannissa (Glasgow) Valtion ja yhteiskunnalla ei roolia auttamistyössä srk: ihmiset kristityiksi => kyky huolehtia itsestä Sosiaalityön moraalinen perustelu laissez-faire ( antaa mennä ) kapitalismi Raunio

23 Reformoitu kristillisyys Amerikassa Raamattu Pyhän Hengen inspiroima erehtymätön auktoritatiivinen Ongelma: kenellä auktoriteetti tulkita Raamattua kristillinen usko tekojen ja toiminnan kautta yleinen armo ( common grace ) pelastava armo ( saving grace ) Saarinen & Pokki

24 Luterilainen etiikka [alkaa ]

25 Luterilainen etiikka: teemoja Pyyteellinen tai pyyteetön rakkaus ihmistoiminnassa Lakikäsitys ja luonnollisen moraalilain asema Uskon ja toiminnan välinen suhde Raunio

26 Luterilaisen etiikan tarkastelua Luterilainen teologia ja etiikka perustuvat Raamattuun ja tunnustuskirjoihin Näitä pidetty kuitenkin yhtenevinä luonnollisen moraalilain kanssa Eettistä aines Raamatussa yleiset periaatteet käskyt tai säännöt kertomuksia (sis. moraali-eettisiä opetuksia) Ei etiikan teoriaa eettinen toiminta, eettiset teot Raunio 2007; Päivänsalo

27 Luterilaisen etiikan synty Luterilaisuus alun perin katolisen kirkon uudistusliike Opetuksen ja elämän Kaikilla ihmisillä yht. päämäärä (kreik. telos) Myöhäiskeskiajan voluntaristit eivät pitäneet korkeimpaan hyvään (Jumalaa) suuntautumista enää yksinomaan luonnollisena käskyjen noudattaminen (velvollisuusetiikka) nousuun päämäärien asettamien yksilöiden itsensä toimesta murros yhteiskuntafilosofiassa Raunio 1999; Päivänsalo

28 Keskiajan maailmankäsitys Scala naturae Jumala enkeliolennot ihmiset kuninkaat aristokraatit työläiset eläimet kasvit metallit, mineraalit Kuva: Wikipedia Commons / Didacus Valades, Rhetorica Christiana (1579)

29 Etiikka Lutherin teologiassa Ei yhtenäistä etiikan esitystä teoreettisella tavalla kysymys luomistyön hallinnasta (Confession, 1528) Kolme hierarkiaa tai järjestystä (vrt. 2 regimenttiä) pappeus kirkko (ecclesia) avioliitto koti (oeconomia) johtajuus valtio (politia) Edelliset tärkeämpiä etiikassa kuin 2-regimenttioppi koti/valtio eivät aina maallinen tai kirkko hengellinen Saarinen, R. (2005) Ethics in Luther s Theology: The Three Orders. Moral Philosophy on the Threshold of Modernity. The New Synthese Historical Library, Vol. 57,