Utilitarismi ja vaihtoehdot

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Utilitarismi ja vaihtoehdot"

Transkriptio

1 Utilitarismi ja vaihtoehdot YK10 Etiikan luennot SL 2013 II opetusperiodi TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta Etiikan teoriaosion loput luennot 1. Kantilainen etiikka (Roussau, Kant) 2. Saks. eetikot (Hegel, Schopenhauer, Nietzsche) 3. Utilitarismi/vaihtoehdot (Mill, Sidgwick, Rawls) Kirkkojen etiikka ja (huom ei krt) Luentokertaus Keskeinen sisältö Seurauseettinen ajattelu (utilitarismi) Mill Sidgwick Sop. oik. vaihtoehto utilitarismille (Rawls) Rawlsin teorian analyysi / sovellukset

2 J. S. Mill ( ) Merkittävin brittiläinen 1800-l filosofi, empiristi ekonomisti, politiikan teoreetikko, hallitusmies Positiivinen näkemys ihmisestä tiedon kasvu, yksilönvapaus, hyvinvoinnin edistäminen Vaikutteita: Locke, Berkeley, Hume, Bentham Vapaudesta (1859) Utilitarismi (1861) Stanford E. Phil. / J. S. Mill Henry Sidgwick ( ) Cambridgen yo:n moraalifilosofi anglo-amerikkalainen etiikan ja politiikan teoria Keskeisiä tutkimusalueita (etiikan ohella / lisäksi) taloustiede, poliittinen teoria, kasvatustiede, parapsykologia Pääteos The Methods of Ethics (1874) malli kuinka teoretisoida etiikkaa järjestelmällinen vertailu utilitarismi / vaihtoehdot Stanford E. Phil. / Henry Sidgwick Utilitarismi Ei vastausta: miksi pitäisi tehdä jotakin (vrt. Kant) esitys tietynlaisista toiminnan kriteereistä Moraalidoktriini myös: moraaliteoria tai niiden joukko Keskeistä: hyvinvoinnin (utiliteetin) maksimointi lisäksi esim. kärsimyksen minimointi Pakaslahti, Arvi (2008) Utilitarismi. Artikkeli päivätty

3 Määrittelyä Utilitarismi ei sis. distributiivista periaatetta, lisäksi hyvinvointiin perustuva impartiaalinen (puolueeton) Hyvinvointiperusteinen preferenssien / intressien tyydyttyminen tai eityydyttyminen, ym. Impartiaalisuus / puolueettomuus moraalimerkitys ei riippuvainen oliosta itsestään Utilitarismin muodot (Pakaslahti) Hedonistinen ja ei-hedonistinen Suora ja epäsuora Totaali- ja keskiarvo Optimoiva ja ei-optimoiva Positiivinen ja negatiivinen Objektiviinen ja subjektiivinen Hedonistinen ja ei-hedonistinen Tekoarviointi mielihyvän ja kärsimyksen avulla vrt. preferenssiutilitarismi: preferenssityydytys / ei preferenssityydytystä Hyvinvoinnin määrittelyongelma miten arvotetaan hyvä / huono elämä Poikkeava, muissa on kyse enemmän: miten suhtaudutaan hyväksi / huonoksi tekeviin asioihin

4 Suora ja epäsuora utilitarismi Suora: teon moraaliset ominaisuudet riippuvat seurauksista tekoutilitarismi esim. vain jos hyvinvointia maksimoivaa Epäsuora: riippuvuus muusta kuin seurauksista sääntöutilitarismi oikea teko, jos hyvinvointia maksimoivat säännöt huomioidaan Jaottelu erilainen eri moraalifilosofeilla ero: noudattavako kaikki sääntöjä / vain yksilö noudattaa Totaali- ja keskiarvo-utilitarismi Maailmassa huomattava joukko huonosti pärjääviä vs. maailmassa vähän hyvin pärjääviä Totaali-utilitarismi: hyvinvoinnin maksimointi keskiarvo-utilitarismi: ka. hyvinvoinnin lisääminen Oleellinen teko lukumääräsuhdetta arvioitaessa karkeita yleistyksiä Optimoiva ja ei-optimoiva utilitarismi Optimoiva: moraalitoimijoiden toim. parhaalla tavalla ei-optimoiva: ei em. velvoitetta Optimoiva: hyvinvointi on aina maksimoitava tyydyttävä utilitarismi ei-optimoivana Tyydyttävä: vaikutus hyvinvointiin riittävän hyvä riittävän hyvä vs. paras

5 Positiivinen ja negatiivinen utilitarismi Positiivinen: hyvinvointia mahd. / tarpeeksi paljon vrt. optimoiva ja ei-optimoiva Negatiivinen: minimoidaan kärsimys koskee moraalisia toimijoita Moraalisesti tärkeä asia pyritään minimoimaan vrt. ero jonkun asian kasvattamiseen Objektiivinen (obj.) ja subjektiivinen (subj.) utilitarismi Obj.: tosiasialliset seurausvaikutukset hyvinvointiin kysymys määrästä ja laadusta Subj.: mitä vaihtoehtoja toimija voi havainnoida ennakko-arviointi Välimuoto mitä pitäisi uskoa hyvinvointivaikutuksista todennäköisyydet seurausten suhteen Kritikkiä Maksimoiva tekoutilitarismi esim. varakkaiden rahanjako Utilitarismin kanta hyvinvoinnin jakamiseen jakautumiseen Tietyt erityistilanteet yksilö vs. yhteisö (esim. terrorismi) aktiivinen eutanasia Kritiikki lähteestä

6 John Rawls ( ) Lähde: Wikipedia Commons Rawlsin tuotannosta yleisesti Harvardin professori oikeudenmukaisuusteoreetikko Sopimusteoreettisen poliittisen filosofian edustaja Theory of Justice,1971 (suom. Oik. muk. teoria, 1988) Yht. k. oikeudenmukaisuuden sisältökysymykset liberaalidemokraattinen näkökulma Päivänsalo, V. & Mäkinen, J. (2009) Rawls, John Artikkelin päivämäärä Rawlsin taustaa Lopputyö (BA, Princeton 1943, julk. 1942/2009) A Brief Inquiry into the Meaning of Sin and Faith: An Interpretation Based on the Concept of Community Emil Brunnerin ajattelu Siirtymä pois moraalifilosofiasta näkemys oikeudenmukaisuutena reiluutena 1970-l positivismi: poliittisen filosofian loppu kielen merkitysanalyysi Päivänsalo & Mäkinen

7 Oikeudenmukaisusteoria (1971) Merkittävä vastakirjoitus etenkin utilitarismille, myös perfektionismille intuitionismille Kaksi oikeudenmukaisuusperiaatetta vapausperiaate yhtäläisten mahd. periaate (1), eroperiaate (2) Oikeuttaminen alkuasetelman kautta vapaat, rationaaliset ja samassa asemassa olevat Päivänsalo & Mäkinen Poliittinen liberalismi Pluralistisen yhteiskuntateorian ongelma miten tasapainotetaan yksilönvapaus vs. yhteisö uskonnolliset vakaumukset ja liberaalidemokratia Moniarvoisuus ja käsitys suvaitsevaisuudesta ei yhteisiä päämääriä ei yhteisiä arvoja Sopiminen resiprookkisena kunnioituksena kohtuullisen järjen moraali Päivänsalo & Mäkinen Poliittisen filosofian neljä roolia Käytännöllinen löydetään yhteisymmärryksen rationaalinen perusta Orientaatio autetaan kansalaisia löytämään paikkansa yhteisössä Poliittisten mahdollisuuksien tunnistaminen toimivat järjestykset jotka saavat kansalaisten tuen Yhteensovittaminen (engl. reconciliation) ihmiselämä ei vain hallintaa ja kamppailua (vrt. Hobbes)

8 Teoriajärjestys (Rawlsilla) Poliitt. filosofia ei vain soveltavaa moraalifilosofiaa ei universaalia Periaatetta (vrt. utilitarismi) 1. osa-alue: demokraattinen yhteiskunta jatkumona tämän jälkeen: yht. k. osana kansojen yhteenliittymää Universaali kattavuus saavutetaan vaiheittain myöhemmin: ihmisen suhteet eläimiin jne Ideaalinen ja ei-ideaalinen teoria Ideaaliteoria kaikki toimijat (yksilöt tai yhteisöt) hyväksyvät periaatteet lainrikkominen vähenee (yksilöt/rikollisuus, yhteisö/sota) suotuisat yht. k. olosuhteet ei nälänhätää ym. Ei-ideaalinen teoria th:n järjestäminen erityistarpeita omaaville (yksilöt) aggressiivisten valtioiden kohtelu (yhteisöt) Harkintatasapaino K: Kuinka perusteltu näkemys poliittisista instituutioista riippuu kuinka lähellä ihminen on harkintatasapainoa Harkintatasapaino (ideaalina) kaikki henkilön uskomukset harmonisessa suhteessa Harkintatasapaino (metodina) hyvässä ajattelutilassa ilman epäröintiä orjuus on väärin kaikki ihmiset ovat poliittisesti samanarvoisia

9 Liberaaliyhteiskuntakäsityksen hegemonia Vastakkaisten intressien yhteensovittaminen valtionkirkko abortti samaa sukupuolta olevien suhteet Legitimiteetti (1) pakkovallan käyttäminen Stabiilius (2) miksi totella lakeja, jos ristiriidassa vakaumuksen kanssa? Oikeudenmukaisuus poliittisena käsitteenä 1. Liberaalinäkemys takaa tietyt vapaudet/oikeudet ilmaisunvapaus, omantunnonvapaus ym. 2. Politiikassa annetaan em. asioille erityinen sija suuremman hyvän edistämiseksi (esim. kansantuote) täydellistymiseksi (esim. kulttuurin edistäminen) 3. Kaikille taataan riittävät mahdollisuudet käyttää vapauksiaan parhaalla mahdollisella tavalla Kysymys julkisesta rationaliteetista (järkevyydestä) Pitää uskoa että kaikki voivat totella lakeja ei voida pakottaa omaa näkemystä toisille Oppi julkisesta rationaliteetista vaade resiprookkisuudesta Kaikkien on oikeutettava näkemyksensä julkisesti saatavilla arvot (A) standardit (B)

10 A. Julkiset arvot Julkisen arvomaailman piiriin kuuluvat asiat uskonnonvapaus naisten tasa-arvo talouden toiminnanvapaus ympäristönsuojelu perheen integriteetti (tulevien sukupolvien takia) Ei-julkiseen arvomaailmaan kuuluvat asiat kirkkojen itselleen asettamat rajoitukset (ml. pappeus) yksityisten klubien ja yhteenliittymien säännöt Stanford E. Phil John Rawls B. Julkiset standardit Julkiset keskustelu- ja operointitavat päättelyperiaatteet todistusarvo Poliittisia päätöksiä ei voi oikeuttaa jumalallisilla käskyillä / ilmoituksella kiistanalaisiin teorioihin (psykologiset / taloudelliset) Hyväksyttäviä standardeja maalaisjärki / terve järki yleisesti hyväksytyt faktat tieteen yleiset päätelmät Julkisen järjen tottelemisen velvoite (1) Fundamentaaliset poliittiset asiat kuka saa äänestää mitä uskontoja suvaitaan kuka saa omistaa omaisuutta (vrt. Robert Nozick) millaisin edellytyksin otetaan / ei oteta töihin Edelliset muodostavat oman kategoriansa perustuslailliset välttämättömyydet perusoikeudelliset asiat Stanford Encyclopedia of Phil. / John Rawls

11 Julkisen järjen tottelemisen velvoite (2) Omien päätösten rajoittaminen poliittiseen toimintaan osallistuminen Julkisen vallan käyttö (esim. tuomarit) koskee myös kanditaatteja korkeisiin virkoihin Huom. Myös äänestäjien on sitouduttava tähän kyettävä tukemaan julkisen vallan käyttöä Stanford E. Phil. / John Rawls Julkisen järjen tottelemisen velvoite (3) Sivistyneen käytöksen velvoite täydet oikeudet ilmaisunvapauteen Julkisen järjen loukkaaminen ei sinänsä ole rikos moraalinen velvoite toisten kunnioitukseen Poliittiset päätökset eivät voi perustua oman edun tavoitteluun ristiriitaiseen päättelyyn Näkemys ensisijaisista hyvistä Perustavaa laatua olevat oikeudet ja vapaudet Vapaa liikkuvuus, vapaa ammatinvalinta Mahdollisuus julkiseen valtaan ja luottamustoimiin Mahdollisuus toimeentuloon ja vaurastumiseen Yhteiskunnallinen perusta itsekunnioitukselle

12 Rawlsin sovelluksia Rawls hylkää hyvinvointivaltio-ajattelun talous jätetty yksityisten toimijoiden varaan Hyvinvointivaltio ei takaa vaikutusmahdollisuuksia mahd. koulutukseen ja toimeentuloon Hyvinvointivaltio luo demoralisoidun alaluokan sosialismi ja laissez-faire -kapitalismi vielä pahempia Oikeus reiluutena: Yht. k. muoto Omistusoikeuteen perustuva demokratia myös nk. demokraattinen sosialismi Tuottavien resurssien tasapuolinen jakaminen laaja pääsy perus- ja täydennyskoulutukseen Demokraattinen sosialismi: työntekijä-johdetut yhtiöt kaikkien osallistuminen vähentää yhteiskunnallista ja taloudellista eriarvoisuutta Kertauksesta (Kirkkojen etiikan jälkeen) Luentokertaus klo /3 kysymyksestä oikein Luetaan luennoilla jaetut materiaalit

Utilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015

Utilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015 Utilitarismi (seurausetiikka) IV luento SL 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 5.11.2015 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Johdanto/ohjeet

Lisätiedot

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 10.11.2014 1 Velvollisuusetiikka Mikä on Kantin etiikassa

Lisätiedot

Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles)

Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles) Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles) Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos.

Lisätiedot

Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa

Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville Päivänsalo

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä

Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Studia Generalia Argumenta luento 21.10. 2015 Kaisa Herne Käsityksemme oikeudenmukaisuudesta Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on Erityisesti

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan

Lisätiedot

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 26.10.2015 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan

Lisätiedot

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Rousseau ja Kant. Etiikan teoria - luennot. J-J Rousseau ( ) YK10 SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)

Rousseau ja Kant. Etiikan teoria - luennot. J-J Rousseau ( ) YK10 SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant) Rousseau ja Kant YK10 SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 9.11.2013 1 Etiikan teoria - luennot 1. Kantilainen etiikka (Roussau,

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 29.10.2015 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Johdanto/ohjeet ma 26.10.

Lisätiedot

YK10 V Luento Hyve-etiikka

YK10 V Luento Hyve-etiikka YK10 V Luento Hyve-etiikka TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 10.11.2014 1 Seurausetiikka (utilitarismi) Mielihyvä vai hyvinvointi Seurausten arviointi? Tekoutilitarismi

Lisätiedot

Saksalaiset eetikot. Osion luennot. Hegel YK10 Etiikka SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)

Saksalaiset eetikot. Osion luennot. Hegel YK10 Etiikka SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant) Saksalaiset eetikot YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta 13.11.2013 1 Osion luennot 1. Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( ) Luento 9 Kantista utilitarismiin Immanuel Kant (1724 1804) Puhtaan järjen kritiikki 1781 Moraalin metafysiikan perusteet 1785 Käytännöllisen järjen kritiikki 1788 Hävitti keskiaikaisen maailmankuvan jäänteet:

Lisätiedot

Yritysvastuun politiikkaa

Yritysvastuun politiikkaa Yritysvastuun politiikkaa KTT, Dosentti, Jukka Mäkinen, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 15.6. Yllättävät yritysvastuut Osa 1: Tilannekuvaa Patruunan paluu? Liberaalidemokratia kriisissä? Yhteiskuntaelämän

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento

YK10 Etiikka III luento YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) Dos. Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) 2.11.2015 1 Ennakkotehtävän tarkistuksesta Kirjoitusohjeiden

Lisätiedot

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Politiikan tutkimuksen lähestymistavat Politiikan tutkimuksessa voidaan

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen

Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa Tommi Lehtonen 2.2.2018 Jeremy Bentham (1748 1832) Yhteiskunnan tehtävä on lisätä onnellisuutta ja vähentää kärsimystä. 2.2.2018 2 John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAISUUS JA LÄÄKETIEDE LÄÄKETIETEEN FILOSOFIAN SEURAN 20-VUOTISJUHLA 8.11.2014 HEIKKI JUNKKARI

OIKEUDENMUKAISUUS JA LÄÄKETIEDE LÄÄKETIETEEN FILOSOFIAN SEURAN 20-VUOTISJUHLA 8.11.2014 HEIKKI JUNKKARI OIKEUDENMUKAISUUS JA LÄÄKETIEDE LÄÄKETIETEEN FILOSOFIAN SEURAN 20-VUOTISJUHLA 8.11.2014 HEIKKI JUNKKARI LÄÄKETIEDE Lääketiede tai sen parempi suomennos medisiina (lat. ars medicine) tarkoittaa terveyden

Lisätiedot

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka Leevi Launonen Arvot ja toiminnan etiikka Suomen Romanifoorumi 23.11.2012 Erilaisia kulttuurin arvoja tiedolliset arvot esteettiset arvot vitaaliset arvot tekniset arvot taloudelliset arvot hedoniset arvot

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Etiikan 2. luento Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus

Etiikan 2. luento Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus Etiikan 2. luento Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville

Lisätiedot

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei

Lisätiedot

Brittiläiset moralistit

Brittiläiset moralistit Brittiläiset moralistit YK10 SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 7.11.2013 1 Luentojärjestys (etiikan teoriat) 1. Johdanto: Kristillinen

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka? 5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen elämä

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA SOVELTAVAN ETIIKAN ALUEITA SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA ETENE 10.3.2011 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Päätöksenteon etiikka

Lisätiedot

SEKSUAALIETIIKKA 2011

SEKSUAALIETIIKKA 2011 SEKSUAALIETIIKKA 2011 Tommi Paalanen Kuva: Qumma Art Kuka mitä hä? Asiantuntija Jyväskylän ammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden koulutuksen laatuyksikkö Tohtorikoulutettava Väitöskirja: Filosofinen seksuaalietiikka

Lisätiedot

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja

Lisätiedot

Rationaalisen valinnan teoria

Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisuuden teoriat 1) Mihin meillä on perusteita uskoa? 2) Mitä meidän pitäisi tehdä? 3) Mitä päämääriä meillä tulisi olla? Näitä kysymyksiä vastaavat uskomusten rationaalisuus,

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: onko ihminen egoisti vai altruisti?

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

KANSALAISTOTTELEMATTOMUUS DEMOKRAATTISESSA YHTEISKUNNASSA JOHN RAWLS JA HANNAH ARENDT

KANSALAISTOTTELEMATTOMUUS DEMOKRAATTISESSA YHTEISKUNNASSA JOHN RAWLS JA HANNAH ARENDT KANSALAISTOTTELEMATTOMUUS DEMOKRAATTISESSA YHTEISKUNNASSA JOHN RAWLS JA HANNAH ARENDT Jenni Hannele Müller Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllinen filosofia Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse?

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015

Lisätiedot

Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden käsitteellinen perusta

Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden käsitteellinen perusta Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden käsitteellinen perusta Kaisa Herne Johdanto Sukupolvien välisessä distributiivisessa oikeudenmukaisuudessa on kyse resurssien jaosta eri sukupolvien kesken. Onko

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka. Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus

Farmaseuttinen etiikka. Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus Farmaseuttinen etiikka Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus Kertaus Metaetiikka Eettinen objektivismi Etiikan ilmoitusteoria Naturalismi Intuitionismi Eettinen subjektivismi Ekspressivismi Emotivismi Kulttuurirelativismi

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun kohtuuttomat säädökset kansalaisten näkemyksiä

Ympäristönsuojelun kohtuuttomat säädökset kansalaisten näkemyksiä Ympäristönsuojelun kohtuuttomat säädökset kansalaisten näkemyksiä Jari Lyytimäki & Janne Rinne Suomen ympäristökeskus Suomen keskusteleva demokratia Deliberatiivisen demokratian tutkimus- ja kehittämispäivä

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.

Lisätiedot

Millin utilitarismi. Utilitarismi ja onnellisuus

Millin utilitarismi. Utilitarismi ja onnellisuus Millin utilitarismi Englantilainen filosofi ja taloustieteilijä John Stuart Mill (1806-1873) oli aikakautensa kuuluisimpia yhteiskunnallisia ajattelijoita. Hänen lapsuuttaan ei voi millään mittapuulla

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Luento 7. Luonnonlait & yhteiskuntasopimus. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625)

Luento 7. Luonnonlait & yhteiskuntasopimus. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Luento 7 Luonnonlait & yhteiskuntasopimus Luonnonlakiteoriat Hugo Grotius (1583 1645) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Samuel Pufendorf (1632 94) De iure naturae et gentium (Luonnon

Lisätiedot

Näkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin

Näkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin Näkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin Tuija Takala Käytännöllisen filosofian dosentti, HY tuija.takala@helsinki.fi Taustaa Takala, T. ja Häyry, M., Ethics committees in Finland: Their levels, methods

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

YK10 Filosofia ja etiikka

YK10 Filosofia ja etiikka YK10 Filosofia ja etiikka Etiikan luennot SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 30.10.2013 1 Luennon kulku Yleiset käytänteet Krist.

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi syksy 2008

Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi syksy 2008 Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi syksy 2008 Marja Järvelä Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 2 op 10.9.- 8.10.2008; ti 10-12, ke 10-12 10.9. Mitä yhteiskuntapolitiikka on? MaA103 16.9. Yhteiskuntapolitiikan

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio, eläinkokeet Luento 8. Farmasian tdk. 26.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Terveysarvot ja lääkärin auktoriteetti:

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan

Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 3. Luento 19.3. 1 Tekeminen vs. tapahtuminen

Lisätiedot

Kirkkorakennukset, moniarvoistuminen ja kaupunkilaisten hyvä

Kirkkorakennukset, moniarvoistuminen ja kaupunkilaisten hyvä Sosiaalietiikan päivä Metsätalo, Helsingin yliopisto, 17.10.2012 Kirkkorakennukset, moniarvoistuminen ja kaupunkilaisten hyvä Esimerkkitapaus uskonnon ja oikeudenmukaisuusajattelun leikkausalueesta Ville

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Liisa Laakso SISÄINEN SUVEREENISUUS Jean Bodinin o valtaa hallita ilman kansalaisten suostumusta o juridinen käsite, hallitukselle kuuluva oikeus o auktoriteetti,

Lisätiedot

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Työpaja 23.4.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi osallisuus tärkeää? Yksilöllinen näkökulma: Palveluiden käyttäjien oikeus

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet 1 Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnin ja henkilöstön kanssa käsiteltyjen Kunta10 - työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta kaupungissa on havaittu

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Terveydenhuollon valintojen etiikka. Terveysfoorumi, Hanasaari, 4.2.2011 Samuli Saarni, Dos., LT, FT, VTM, erikoislääkäri THL, HUS

Terveydenhuollon valintojen etiikka. Terveysfoorumi, Hanasaari, 4.2.2011 Samuli Saarni, Dos., LT, FT, VTM, erikoislääkäri THL, HUS Terveydenhuollon valintojen etiikka Terveysfoorumi, Hanasaari, 4.2.2011 Samuli Saarni, Dos., LT, FT, VTM, erikoislääkäri THL, HUS Mitä terveydenhuollossa tapahtuu? YLEINEN KEHITYS Teknologian kehitys Asennemuutoksia

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2014

Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2014 Room. kat. kirkon etiikka IX luento YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 20.11.2014 1

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

Köyhien selviytyminen

Köyhien selviytyminen KelaFpa_... Köyhien selviytyminen Päihdealan sosiaalityön päivä Heikki Hiilamo 22.11.2012 1 22.11.2012 Tutkimusosasto Minna Canth (1844-1897) 1. merkittävä suomenkielinen naiskirjailija ja sanomalehtinainen

Lisätiedot