Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla
|
|
- Mauno Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla Pekka Nieminen, Jussi Tarkkanen, Tuomo Timonen, Bengt Meyer, Matti Hakama ja Ahti Anttila Vuodesta 1991 kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on kasvanut. Selkein syy lienee huono osallistuminen joukkoseulontaan. Seulontaketjun laatuongelmia on myös epäilty yhdeksi syyksi. Tutkimuksessa tarkastelimme Suur-Helsingin alueen kohdunkaulasyövän seulontaa, joka on ollut 1990-luvulla uudelleenjärjestelyn kohteena. Suurista kunnista Vantaan joukkotarkastusnäytteet on tutkittu samassa laboratoriossa koko ajan. Espoo vaihtoi laboratoriota 1994 ja Helsinki Espoossa seulontalöydösten määrä väheni mutta Helsingissä ja Vantaalla lisääntyi. Syövän ilmaantuvuus on kasvanut kaikissa kunnissa, eniten vuotiailla. Ilmaantuvuuden lisäys seulontaikäisillä on ollut suurin Espoossa. Melko äkilliset muutokset löydösten määrässä eivät helposti selity epidemiologisilla tekijöillä tai osallistumisaktiivisuuden vaihtelulla, vaan ne viittaavat pikemminkin kriteeri- tai laatueroihin itse seulontatyössä. Laatujärjestelmän kehittäminen koko seulontaketjuun kutsujen lähettämisestä ja rekisteröinnistä laboratoriodiagnostiikkaan ja hoitoon saakka on tärkeää. Kohdunkaulasyövän ikävakioitu ilmaantuvuus on vähentynyt maassamme 75 % ja kuolleisuus yli 80 % seulontaa edeltäneeseen aikakauteen verrattuna (Nieminen ym. 1995, Anttila ym. 1999). Kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus väheni Suomessa lähes kolmenkymmenen vuoden ajan, pitkälti tehokkaan seulonnan ansiota (Nieminen ym. 1999), mutta 1990-luvun alussa se alkoi kasvaa (Anttila ym ja 1999). Ilmaantuvuuden kasvu on ollut suurinta nuorissa seulottavissa ikäluokissa, vuotiailla, joilla se on kaksinkertaistunut, ja hiukan vähäisempää vuotiailla. Sitä vanhemmissa ikäryhmissä syövän ilmaantuvuuden suurenemista ei ole havaittu. Kasvu on kohdistunut nimenomaan levyepiteelisyöpään, jonka pitäisi olla hyvin seulottavissa. Muista maista vastaavaa ei ole raportoitu, sen sijaan kohdunkaulan adenokarsinooman lievää yleistymistä on länsimaissa havaittavissa (Vizcaino ym. 1998). Kuolleisuus kohdunkaulan syöpään ei ainakaan toistaiseksi ole ollut suurentunut. Tähänastisten selvitysten perusteella kohdunkaulan syövän lisääntymiseen on todennäköisesti monia syitä. Ilmaantuvuuden kasvua on havaittavissa lähes koko maan alueella, selvimmin Etelä-Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa. Niillä alueilla, joilla seulontoihin on osallistuttu heikosti, on esiintynyt enemmän syöpiä verrattuna hyvän osallistumisaktiivisuuden alueisiin (Anttila ym. 1998). Kansanterveysasetuksen mukaan seulontaan tulee kutsua ainakin vuotiaat naiset. Syöpäjärjestöt ovat suositelleet alusta saakka viiden vuoden seulontaväliä. Tämä on myös pisin kansainvälisesti hyväksytty väli (Coleman ym. 1993). Suomessa seulontakutsujen peittävyys vaihtelee kuitenkin suuresti eri kuntien välillä vuotiaat naiset kutsutaan tutkimuksiin yli 95-prosenttisesti, mutta 30-vuotiaista kutsun saa Suomessa vain noin Duodecim 2000; 116:
2 70 % ja kutsutuista osallistuu seulontaan noin 60 % (Anttila ja Nieminen 2000). Näin ollen esimerkiksi 30-vuotiaista naisista kohdunkaulan syövän joukkotarkastuksissa on käynyt vain noin 45 % ja 1970-luvuilla alkanut elintapojen muutos seksipartnereiden määrän kasvu ja yhdyntöjen aloitus nuorempana (Kontula ja Haavio-Mannila 1995) saattaa osaltaan vaikuttaa papilloomaviruksen altistusriskin lisääntymisen kautta syöpälukuihin. Myös tupakointi lisää kohdunkaulasyövän riskiä (Nieminen ym. 1999). Esiasteiden pitäisi kuitenkin suurelta osin löytyä seulonnassa, vaikka niiden riski olisi lisääntynytkin. Kohdunkaulan syövän lisääntymisen yhtenä syynä saattavat olla laatuongelmat laboratoriotoiminnassa, lähinnä väärissä negatiivisissa seulontatuloksissa. Maailmalla tämä ongelma on havaittu ja syynä pidetään mm. esitarkastajien ja sytologien liian suurta työmäärää sekä näytteiden huonoa laatua (Coleman ym. 1993, Sasieni ym. 1996). Suomessa 1990-luvun alun lama ja samaan aikaan alkanut säätelemätön hintakilpailu pudotti Papa-näytteiden hintoja, jotka laskivat joissain tapauksissa jopa alle laskennallisen omakustannustason luvulla joukkotarkastusjärjestelmään tulikin mukaan useita uusia sytologialaboratorioita. Vuonna 1996 kohdunkaulan joukkotarkastusnäytteitä tutkittiin yhteensä 19 laboratoriossa; aiempina vuosina lähes kaikki näytteet oli tutkittu kymmenessä suuressa ja melko yhtenäisen valvonnan alaisessa laboratoriossa. Tässä tutkimuksessa vertailimme kohdunkaulasyövän joukkoseulonnan tuloksia Suur-Helsingin alueella 1990 luvulla, jolloin osa alueen kunnista vaihtoi seulontalaboratoriota. Aineistot ja menetelmät Seulonta. Helsingissä kohdunkaulasyövän seulonnan piiriin kuuluivat vuonna vuotiaat naiset. Vuodesta 1991 alkaen Helsinki on kutsunut seulontaan vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Vantaa kutsui vuotiaat viiden vuoden välein, paitsi vuonna 1990, jolloin kutsuttiin vain vuotiaat. Espoo kutsui vuosina vuotiaat naiset, vuonna 1993 vain vuotiaat ja sen jälkeen vuotiaat viiden vuoden välein. Osallistumisosuus on ollut kasvusuunnassa kaikissa kolmessa kunnassa. Se on koko seuranta-ajan ollut suurin Vantaalla, lukuun ottamatta vuotta 1996, ja pienin Espoossa. Helsingissä osallistumisosuus kasvoi 63 %:sta (1995) 71 %:iin (1996), kun siirryttiin osallistumattomien uudelleen kutsumiseen. Kutsujen määrä ja osallistuneiden naisten osuus tutkittavissa kunnissa ilmenevät kuvasta 1. Kutsujen määrä Helsinki Espoo Vantaa Osallistuneiden osuus (%) Helsinki Espoo Vantaa Vuosi Vuosi Kuva 1. Kutsujen määrä ja osallistuneiden naisten osuus kohdunkaulasyövän joukkotarkastuksissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla P. Nieminen ym.
3 Ne naiset, joilla sytologisessa tarkastuksessa todetaan normaali Papa-löydös saavat uuden kutsun viiden vuoden kuluttua. Naiset, joilla todetaan Papa-luokka 2 saavat kutsun uuteen tarkastukseen kuuden kuukauden kuluttua. Kolposkooppiseen jatkotutkimukseen kutsutaan ne, joiden sytologisena löydöksenä ollut Papa-luokka 3 5. Myös kolmatta kertaa toistuvat luokan 2 tapaukset aiheuttavat kutsun jatkotutkimuksiin. Riskiryhmäseulonta on ollut käytössä Helsingissä ja Vantaalla koko 1990-luvun ajan, Espoossa ei lainkaan. Kutsun saavat ns. riskiryhmään kuuluvat naiset, joilla on edellisenä vuonna todettu joukkotarkastuksessa lievä solumuutos (yleensä luokka 2), tai verenvuoto-oireita emättimestä. Helsingin joukkotarkastusnäytteet tutkittiin vuoteen 1995 asti Syöpäjärjestöjen poliklinikan Helsingin laboratoriossa. Vuodesta 1996 lähtien ne tutkittiin Helsingin kaupungin omassa joukkotarkastuslaboratoriossa. Espoon näytteet tutkittiin vuoteen 1993 asti Syöpäjärjestöjen poliklinikan Helsingin laboratoriossa ja sen jälkeen yksityisessä laboratoriossa Helsingissä. Vantaan näytteet tutkittiin koko seuranta-ajan (vuotta 1990 lukuun ottamatta) Syöpäjärjestöjen Helsingin laboratoriossa. Joukkotarkastustoimintaa johti kaikissa laboratorioissa patologian tai naistentautien erikoislääkäri, jolla on hyvä kokemus gynekologisesta sytologiasta. Heillä oli kokonaisvastuu laboratoriotoiminnan valvomisesta ja raportoinnista. Näytteiden esitarkastuksen suoritti kussakin laboratoriossa 2 4 täysipäiväistä esitarkastajaa. Papa-näytteessä on keskimäärin solua, ja esitarkastajan tulee käydä läpi ne kaikki ja merkitä poikkeavat solut ja soluryhmät näytelasille sytologin tekemää tutkimusta varten. Esitarkastajan keskimääräinen työmäärä on noin näytettä päivässä, eli keskimäärin aikaa on käytettävissä 7 8 minuuttia lasia kohti paperitöineen. Normaalista poikkeavia löydöksiä osuu esitarkastajalle joukkotarkastusnäytteissä keskimäärin 2 3 päivässä. Lääkärin tarkistettavaksi kuuluivat kaikki normaalista poikkeavat sytologiset löydökset sekä epävarmat luokan 1 tapaukset. Lisäksi sytologi tarkisti osan puhtaista luokan 1 tapauksista sekä ne tapaukset, joissa oli anamneesissa vuotohäiriöitä tai aiempia poikkeavia solulöydöksiä. Näytteiden laadun ja edustavuuden kriteerinä oli lieriösolujen löytyminen. Näitä soluja todettiin vuosittain %:ssa tutkituista näytteistä, joten sytologisten näytteiden laatu oli seurantajakson aikana hyvä eikä merkittäviä vuotuisia vaihteluja todettu. Tiedot joukkotarkastusten määristä ja löydöksistä kerättiin kunkin kunnan käyttämän seulontalaboratorion vuosiyhteenvedoista. Syöpätiedot. Tiedot uusista kohdunkaulasyöpätapauksista Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella kerättiin Suomen Syöpärekisteristä vuosilta Kuntien vuosittaiset syövän ilmaantuvuusluvut laskettiin paitsi rutiinimaisesti viisivuotisikäryhmissä, seulontaan kutsuttujen keskuudessa myös yksivuotisikäryhmittäin. Joukkotarkastustiedot vuosilta luokiteltiin kolmeen kolmivuotisjaksoon. Syöpärekisteritiedot vuosilta luokitettiin kahteen nelivuotisjaksoon. Koska alkujaksolla oli seulottu nuorempia naisia kuin loppujaksolla, jaksojen välisen vertailtavuuden saavuttamiseksi sekä esiastelöydösten että syövän ilmaantuvuuden trendinalyysit rajoitettiin niihin ikäryhmiin (30 54-vuotiaat), jotka oli seulottu kyseisissä kunnissa joka vuosi poikkeuksena kuitenkin Espoon seulonnat vuonna Näin voitiin tarkastella seulonnan vaikuttavuutta seuraamalla iän perusteella syövän ilmaantuvuutta kutsuvuosina ja seulonnan välivuosina. Riittävän tiiviissä seulonnassa kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus voi jonkin verran suurentua kutsuvuosina, jos riskitekijät ovat yleistyneet, mutta välivuosina ilmaantuvuuden pitää olla selvästi pienempi kuin kutsuvuonna (vrt. Anttila ym. 1999), eikä välivuosien ilmaantuvuus saisi ajan myötä juuri suurentua. Tilastollinen merkitsevyys samoin kuin 95 %:n luottamusvälit arvioitiin olettamalla seulontalöydös- tai syöpätapausmäärien noudattavan Poissonin jakaumaa. Tulokset Seulonnan tulokset on esitetty taulukossa 1. Papa-luokan 2 löydösten määrä oli seurantaaikana pysynyt Helsingissä suunnilleen ennallaan, Vantaalla todettiin hienoista lisäystä mutta Espoossa merkittävä väheneminen. Myös luokkien 3 5 löydösmäärät kasvoivat selvästi sekä Vantaalla että Helsingissä mutta eivät Espoossa. Silti varmistustutkimusten (kolposkopia) määrä tuhatta tutkittua näytettä kohden vähentyi Helsingissä 40 % viimeisellä kolmivuotisjaksolla. Syynä olivat toisaalta lähetekriteerien tiukentaminen (enää ei kutsuttu kolposkopiaan toistuvasti Papa-luokan 2 tuloksen saaneita) ja toisaalta mahdollisesti sytologiapositiivisuuuden kriteerien höltyminen. Myös Espoossa kolposkopialähetteiden määrä väheni noudatellen positiivisten sytologisten löydösten taajuutta. Vantaalla sen sijaan tutkimusten määrä kasvoi 45 % sekä sytologisten luokituskriteerien että kolposkopialähetteen kriteerien säilyessä suurin piirtein ennallaan. Kuvassa 2 on esitetty histologisesti varmistettujen syövän esiasteiden eli dysplasialöydösten määrä. Helsingissä löydösten määrässä tuhatta tutkittua naista kohden esiintyi hienoista kasvua, selvemmin dysplasia moderata gravis -muutoksissa. Espoossa kaikkien dysplasialöydösten määrä väheni selvästi, ja Vantaalla on ilmeinen lisääntyvä suuntaus kaikissa dysplasialöydöksissä vuosikymmenen alusta. Dysplasialöydösten määrä tuhatta kutsuttua kohden (siis joukkotarkastusten kohdeväestössä) on Helsingissä hiukan suurentunut, selkeimmin dysplasia moderata -löydösten osalta. Vantaalla löydös- Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla 2491
4 Taulukko 1. Kohdunkaulan syöpää ehkäisevän seulonnan tulokset Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Kunta Näyt- Osallistu- Varmisja teitä tumisak- tustutkivuosi- otettu tiivisuus PAPA II PAPA III V muslähete CIN1+ CIN2+ CIN3+ CIN1+ jakso % n n n n n n kutsutuista Helsinki Espoo Vantaa CIN1+ = mikä tahansa esiaste tai sitä vakavampi histologisesti varmistettu löydös, CIN3+ = vahva esiaste tai sitä vakavampi histologisesti varmistettu löydös. Löydösmäärät on suhteutettu tuhatta tarkastettua kohti, CIN1+ myös tuhatta kutsuttua kohti. määrän kasvu on huomattavan suurta kaikissa dysplasioissa, ja Espoossa taas löydösten määrä tuhatta kutsuttua naista kohden on vähentynyt jyrkästi. Taulukossa 2 on esitetty eri dysplasia-asteiden löydösmäärän kehitys verrattuna kunkin kunnan sisäiseen löydöstajuuteen ja lisäksi Helsinkiin. Helsingissä vahvempien muutosten määrä tuhatta seulottua naista kohden on merkitsevästi lisääntynyt, ja Vantaalla lisäystä on kenties eniten lievien dysplasioiden määrässä. Espoossa kaikkien dysplastisten löydösten määrä on vuosikymmenen puolivälissä vähentynyt merkitsevästi; kehitys on tasoittunut hiukan vuosikymmenen loppua kohden. Helsingin ja Vantaan välillä ei ole oleellista eroa löydösten määrän kehityksessä. Kuvassa 3 on esitetty syövän ikävakioitu ilmaantuvuus kyseisten kolmen kunnan alueella vuodesta 1960 (kaikki ikäryhmät). Kohdunkaulasyövän riski on ollut Vantaalla suurin ja Espoossa jonkin verran pienempi kuin kahdessa muussa kunnassa. Syövän ilmaantuvuus on kasvanut 1990-luvulla kaikissa kolmessa kunnassa. Taulukossa 3 on esitetty tiedot syövän ilmaantuvuudesta vuotiailla eli seulontaikäisillä. Syöpätapausten lisääntyminen on tapahtunut lähes kokonaan tässä ikäryhmässä. Kolmen kunnan yhdistetyssä aineistossa on havaittavissa noin 50 %:n suuruinen ilmaantuvuuden kasvu seuranta-aikana kahden nelivuotisjakson välillä kyseisessä ikäryhmässä. Kasvu on ollut suurinta Espoossa ja se on tilastollisesti merkitsevä. Pohdinta Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu mm. vähäisen osallistumisen joukkoseulontaan lisäävän syöpää (Sasieni ym. 1996, Baldauf ym. 1997, Anttila ym. 1998). Tämä ei kuitenkaan ole voinut olla ainoa syy syöpien lisääntymiseen Suomessa, vaan ongelmia on saattanut kertyä koko seulontaketjun eri lenkkien kohdalle. Seulonnan toimiessa optimaalisesti voidaan kohdunkaulasyövän ilmaantuvuuden odottaa vähenevän noin 90 %. Kaikkien syöpien löytymiseen esiasteina ei ole mahdollista päästä, koska lieriöepiteeliperäisten syöpien (adenokarsinoomat) esiasteet löytyvät huonosti seulonnassa ja syöpiä ilmaantuu seulontakierrosten välissä. Syövän riskitekijöiden lisääntyessä esiasteiden löydösmäärän voidaan olettaa lisääntyvän seulonnassa. Tutkittaessa joukkotarkastuslaboratorioiden seulontatuloksia odotimme, että esiastelöydösten määrä olisi kasvamassa sekä sytologisissa että histologisissa näytteissä tutkittavien kuntien alueella P. Nieminen ym.
5 Tutkimuksessa keskityimme Suur-Helsingin alueen joukkotarkastustuloksiin ja kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuteen 1990 luvulla. Lähtökohtana 1990-luvun alku on perusteltu, koska tällöin kohdunkaulan syövän lisääntyminen oli juuri alkamassa ja alueen kaikki kolme isoa kuntaa tutkituttivat näytteensä samassa Syöpäjärjestöjen Helsingin laboratoriossa. Se oli siihen asti toiminut jo parikymmentä vuotta seulontalaboratoriona, jona aikana kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus oli koko valtakunnan alueella pienentynyt 80 %. Espoo vaihtoi tämän Papa-näytteitä tutkivan laboratorion toiseen vuoden 1994 alusta. Helsinki halusi kotiuttaa ostopalveluna hankkimansa seulontatyön omaan laboratorioon vuoden 1996 alusta. Kohdunkaulasyövän esiasteiden löydösmäärät olivat 1990-luvun alussa Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla lähes samansuuruiset; tosin Helsingissä löydösluvut näyttävät olleen jonkin verran suuremmat kuin kahdessa muussa kunnassa. Sekä poikkeavien Papa-löydosten että histologisesti varmistettujen syövän esiastelöydösten osuus on kasvanut 1990-luvulla Helsingin ja Vantaan alueella jatkuvasti. Sen sijaan Espoossa näiden löydösten määrä väheni suhteutettuna sekä kutsuttujen että seulottujen naisten määrään laboratorion vaihdon jälkeen. Yhtenä syynä saattaa olla pyrkimys tiukkoihin kriteereihin luokan 2 tapauksissa. Vuonna 1990 syövän ilmaantuvuus oli pääkaupunkiseudun pienin Espoossa ja suurin Vantaalla. Ilmaantuvuus on kuitenkin kasvanut kaikissa kunnissa, valtaosin samaa vauhtia kuin koko maassa. Havaittu kasvu on ollut suurinta seulottavissa ikäluokissa. Kaupunkien sisäisen vertailun mukaan kasvu on ollut nopeinta Espoossa. Espoon seulontaikäisillä on siis tapahtunut suhteellisen nopea muutos vertailukuntia pienemmästä suurin piirtein samaan ilmaantuvuuteen. Toisaalta osallistuminen lisääntyi 1990-luvulla kaikissa alueen kunnissa, Espoossa selvästi eniten (vaikka Espoo pysyi edelleen viimeisenä). Siten ilmaantuvuuden muutosten pitäisi olla Espoon naisilla näitten kuntien suotuisimmat, koska osallistumisaktiivisuus on toistuvasti osoitettu tärkeimmäksi yksittäiseksi seulonnan vaikuttavuustekijäksi. CIN1+ -löydöstaajuus tuhatta tarkastusta kohti Helsinki Espoo Vantaa Vuosi Kuva 2. Histologisesti vahvistettu kohdunkaulasyövän esiasteiden (CIN1+) löydöstaajuus tuhatta tarkastusta kohti joukkotarkastuksissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Koska vuonna 1993 Espoossa seulontaan kutsuttiin ainoastaan 40-, 45- ja 50-vuotiaat naiset (ks. teksti), kyseinen piste on liitetty muihin katkoviivalla. Ilmaantuvuus naisvuotta kohti Vuosijakso Helsinki Espoo Vantaa Koko maa Kuva 3. Kohdunkaulan syövän ikävakioitu ilmaantuvuus Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla , 0 99-vuotiailla naisilla. Ilmaantuvuusluvut on ikävakioitu maailman standardiväestöön (Suomen Syöpärekisteri 2000). Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla 2493
6 Taulukko 2. Histologisesti varmistettujen kohdunkaulansyövän seulontalöydösten taajuus pääkaupunkiseudun vuotiailla : vertailu kunkin kunnan sisäiseen löydöstaajuuteen ja Helsinkiin kunkin ajanjakson sisällä RR (CI) RR (CI) RR (CI) CIN1+ Helsinki ( ) 1.20 ( ) Espoo ( ) 0.53 ( ) Vantaa ( ) 1.71 ( ) Helsinki Espoo 0.73 ( ) 0.17 ( ) 0.32 ( ) Vantaa 0.72 ( ) 0.87 ( ) 1.03 ( ) CIN2+ Helsinki ( ) 1.85 ( ) Espoo ( ) 0.61 ( ) Vantaa ( ) 1.42 ( ) Helsinki Espoo 0.83 ( ) 0.15 ( ) 0.27 ( ) Vantaa 0.95 ( ) 0.86 ( ) 0.73 ( ) CIN3+ Helsinki ( ) 1.51 ( ) Espoo ( ) 0.60 ( ) Vantaa ( ) 1.52 ( ) Helsinki Espoo 0.98 ( ) 0.17 ( ) 0.38 ( ) Vantaa 0.82 ( ) 0.91 ( ) 0.82 ( ) RR = suhteellinen löydöstaajuus, CI = 95 %:n luottamusväli; Poissonin regressio. Taulukko 3. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus vuotiailla naisilla kunnittain Suur-Helsingin alueella (Suomen Syöpärekisteri 1999) RR Tapauksia Nais- I 1 Tapauksia Nais- I vs vuosia vuosia Helsinki Kutsuvuonna Välivuosina Espoo Kutsuvuonna Välivuosina Ei kutsuttu Vantaa Kutsuvuonna Välivuosina Vertailutaso jaksojen välisessä mallinnuksessa 2 p < Ei sisällytetty malliin I = ikäspesifinen ilmaantuvuus sataatuhatta naisvuotta kohti, RR = ikävakioitu ilmaantuvuussuhde (Poissonin regressio). Pääkaupunkiseudulla kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on ollut melko suuri myös seulonnan välivuosina. Kuva on erilainen kuin koko maassa, jossa ilmaantuvuus on välivuosina vain noin 60 % kutsuvuoden ilmaantuvuudesta. Tämä heijastaa ensisijaisesti vaillinaista osallistumista seulontoihin. Koska Espoon löydöstaajuus oli 1990-luvun alussa samankaltainen kuin Helsingissä ja Vantaalla, mitään epidemiologista syytä esiastelöydösten vähenemiseen ja syövän ilmaantuvuuden samanaikaiseen kasvuun on vaikea keksiä. Kuntien väestöjen välillä on toki eroja, ajatellaan esimerkiksi riskitekijöiden yleisyyttä, sosiaali P. Nieminen ym.
7 ryhmärakennetta, terveyspalveluiden järjestämistä, yksityislääkäripalveluiden käyttöä ja muuttovirtoja. Myös muuttuneet näytteenottopaikat saattavat ohjata tai valikoida seulontaan tulevia. Havaitsemamme äkilliset erot joukkotarkastusten kuntakohtaisissa löydöstrendeissä eivät kuitenkaan ole selitettävissä yksistään väestöpohjan eroilla. Pikemmin ne viittaavat vähintäänkin eroihin seulonnan kriteereissä ja mahdollisesti eroihin näytteiden laadussa ja erityisesti näytteiden tutkimisessa. Vuoden 1996 poikkileikkaustulokset koko maasta viittaavat näihin laatueroihin seulontaa suorittavien laboratorioiden välillä, sillä huomattavia laboratoriokohtaisia vaihteluja löytyi niin poikkeavien sytologisten luokitustapausten kuin histologisesti varmistettujen dysplasioiden määrissä (Anttila 2000). Tässä tutkimuksessa syövän ilmaantuvuutta seurattiin kuntatasolla. Tulevaisuudessa seuranta-ajan pidentyessä on mahdollista analysoida sitä yksilötasolla vielä tarkemmin. Espoon osalta tällainen tarkastelu jää vaillinaiseksi, koska Espoossa seulontakutsujen rekisteröinnissä on ollut puutteita. Paremman valvonta- ja laatujärjestelmän kehittäminen sytologian ja histologian laboratorioille on lähitulevaisuudessa välttämätöntä. Laboratorioiden omalla sisäisellä koulutuksella ja työsuoritteen seurannalla voidaan saavuttaa huomattavia parannuksia esitarkastuksen laatuun varsin pienin kustannuksin (Tarkkanen ym. 2000). Myös kunnat tarvitsevat tarkempia ohjeita esimerkiksi seulontapalveluihin sisältyvien työvaiheiden huomioon ottamisesta, rekisteröinnistä sekä laaduntarkkailusta ja -valvonnasta. Laaduntarkkailun ei tule käsittää pelkästään teknistä suoritusta eli leikkeiden ja värjäysten tasoa kuten nykyään vaan nimenomaan sytologien ja esitarkastajien diagnostista suoritetta. Tähän päästäisiin esimerkiksi kehittämällä diagnostisia kriteerejä ja raportointia hyödyntäen uusia mahdollisuuksia solunäytteiden kuvantamiseen vaikkapa automaatioavusteiselle Papaseulontalaitteistolle (Papnet). Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistys onkin järjestänyt aiheesta muutamia koulutustilaisuuksia. Tärkeä aspekti on antaa syöpärekisteritiedoista lähtien palautetta seulojille mahdollisten väärien negatiivisten tulosten arvioimiseksi ja hyvän spesifisyyden ylläpitämiseksi. Tällainen palautejärjestelmä edellyttää sitä, että joukkotarkastustietojen rekisteröinti hoidetaan kuntoon kaikkien kuntien kohdalla. Jotta seulontalaboratorio pystyisi tuottamaan toimintansa tunnusluvut sekä toteuttamaan sisäistä laadunvalvontaa ja koulutusta, on resurssien oltava riittävät. Säätelemätön hintakilpailu saattaa johtaa siihen, että tähän ei ole mahdollisuuksia, mikä puolestaan ajan mittaan johtaa vääjäämättä laadun pienenemiseen ja esiastelöydösten määrien pienenemiseen ja sitä kautta kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuden kasvuun. Vakavaa huomiota tulisi kiinnittää osallistumisaktiivisuuden kohentamiseen. Tähänkin voidaan saada parannusta aikaan pienillä kutsukäytännön muutoksilla, mutta on ilmeistä, että uusia strategioita tarvitaan muutosten aikaansaamiseksi. Ei myöskään pidä unohtaa kolposkopioita tekevän gynekologin osuutta kohdunkaulan syövän torjunnassa. Poikkeavan Papa-löydöksen perusteella gynekologi tekee kolposkopian, jonka perusteella otetaan biopsianäytteet, varmistetaan histologisella näytteellä löydöksen vakavuus ja annetaan hoito. Myös nämä toimenpiteet vaativat kokemusta ja taitojen ylläpitoa, joten laatuongelmia voi esiintyä tässäkin seulontaketjun lenkissä. Suomen Kolposkopiayhdistys ja Gynekologiyhdistys ovatkin vuosittain järjestäneet useampia koulutustilaisuuksia näistä aihepiireistä. Kirjallisuutta Anttila A, Pukkala E, Nieminen P, Hakama M. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus kääntynyt Suomessa jyrkkään nousuun. Duodecim 1998;114: Anttila A, Pukkala E, Soderman B, Kallio M, Nieminen P, Hakama M. Effect of organised screening on cervical cancer incidence and mortality in Finland, : recent increase in cervical can- Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla 2495
8 cer incidence. Int J Cancer 1999;83(1): Anttila A, Nieminen P. Cervical cancer screening programme in Finland. Eur J Cancer 2000 (painossa). Anttila A. Kohdunkaulan syövän seulonnan kohdistaminen ja vaikuttavuus. Suom Lääkäril 2000;20: Baldauf JJ, Dreyfus M, Ritter J, Meyer P, Philippe E. Screening histories of incidence cases of cervical cancer and high grade SIL. A comparision. Acta Cytol 1997;41: Coleman D, Day N, Douglas G, Farmery E, Lynge E, Philip J, Segnan N. European guidelines for quality assurance in cervical cancer screening. Europe Against Cancer Programme. Eur J Cancer 1993;29A (Suppl. 4):1 38. Hakama M. The problem of identification of high-risk subjects for selective screening. Kirjassa: Miller AB, toim. Screening for cancer. Academic Press 1985, s Kontula O, Haavio-Mannila E. Sexual pleasures: enhancement of sex life in Finland, Darmouth. U.K. Aldershot: 1995, s Nieminen P, Kallio M, Hakama M. The effect of mass screening on incidence and mortality of squamous and adenocarcinoma of cervix uteri. Obstet Gynecol 1995;85(6): Nieminen P, Kallio M, Anttila A, Hakama M. Organised vs. spontaneous Pap-smear screening for cervical cancer: A case-control study. Int J Cancer 1999;83(1):55 8. Sasieni P D, Cuzick J, Lynch-Farmery E. Estimating the efficacy of screening by auditing smear histories of women with and without cervical cancer. Br J Cancer 1996;73: Tarkkanen J, Geagea A, Anttila A. Kohdunkaulan syövän joukkoseulonnan laatuprojekti Helsingissä. Suom Lääkäril 2000;1 2: Vizcaino AP, Moreno V, Bosch FX, Munoz N, Barros-Dios XM, Parkin DM. International trends in the incidence of cervical cancer: I; Adenocarcinoma and adenosquamous cell carcinomas. Int J Cancer 1998;775: PEKKA NIEMINEN, dosentti, erikoislääkäri pekka.nieminen@hus.fi HUS:n naistensairaala PL 140, HUS Hyväksytty julkaistavaksi JUSSI TARKKANEN, dosentti, erikoislääkäri jussi.tarkkanen@helsinki.fi TUOMO TIMONEN, dosentti, erikoislääkäri tuomo.timonen@helsinki.fi HUS-laboratoriodiagnostiikka, patologian osasto PL 400, HUS BENGT MEYER, LKT Bulevardin Gynekologinen lääkäriasema Bulevardi 22 A Helsinki MATTI HAKAMA, professori AHTI ANTTILA, FT, dosentti ahti.anttila@cancer.fi Suomen Syöpärekisteri Liisankatu 21 B Helsinki 2496
Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa. Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen
Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan syöpää ehkäisevän joukkoseulonnan teho perustuu koko seulontaketjuun;
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama
ALKUPERÄISTUTKIMUS Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä valtakunnallinen seulonta
LisätiedotKOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala
KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA 7.4.2016 Paula Kujala KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONNASSA Taustaa - 2012 Fimlab Laboratoriot, joka toteuttaa kohdunkaulansyövän seulonnan suurimmassa osassa Pirkanmaan
LisätiedotHPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
LisätiedotKohdunkaulan syövän seulonta - mikä muuttuu? Anni Virtanen Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Patologia Vastaava lääkäri, Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän seulonta - mikä muuttuu? Anni Virtanen Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Patologia Vastaava lääkäri, Suomen Syöpärekisteri Esityksen sisältö 1. YLEISTÄ SYÖPÄSEULONNOISTA 2. NYKYISEN KOHDUNKAULASEULONNAN
LisätiedotKohdunkaulan syövän seulonnassa suuria alueellisia eroja
Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Ahti Anttila FT, tutkimusjohtaja Tero Näveri VTM, suunnittelija Tytti Sarkeala FT, seulontatoimintojen päällikkö Joukkotarkastusrekisteri, Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan
LisätiedotOrganisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa
Alkuperäistutkimus Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa Mervi Kallio, Pekka Nieminen, Ahti Anttila ja Matti Hakama Tämän tutkimuksen
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2018 KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO
KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA VUOSIKATSAUS 2018 JOUKKOTARKASTUSREKISTERI 50 VUOTTA Yli 50-vuotta käynnissä ollut kohdunkaulasyövän seulontaohjelma on ollut vaikuttava. Erinomaisista tuloksista huolimatta
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2017 KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO
KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA VUOSIKATSAUS 2017 Kohdunkaulasyövän seulontaohjelmassa on merkittäviä alueellisia eroja. Ohjelman yhtenäistäminen edellyttää valtakunnallisen ja alueellisen ohjausrakenteen
LisätiedotRaportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta
Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.
LisätiedotMiten Papa-lausuntoa tulee lukea?
DIAGNOSTISIA ONGELMIA Miten Papa-lausuntoa tulee lukea? Pekka Nieminen Vuoden 1991 jälkeen kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus alkoi Suomessa nopeasti kasvaa. Tätä ennen tilanne oli ollut hyvä miltei 40 vuoden
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotSyöpärekisteri ja seulonnat
Syöpärekisteri ja seulonnat Ahti Anttila, FT, dosentti Joukkotarkastusrekisterin tutkimusjohtaja Suomen Syöpärekisteri, Helsinki LabQuality päivät 7.2.2009, Sessio 16: Patologia Tärkeimmät suositukset
LisätiedotRintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotLAATUA PAPANÄYTTEISSÄ. Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia
LAATUA PAPANÄYTTEISSÄ Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia 32-VUOTIAS NAINEN Sytologia skriinattu NILM, vastattu lopulta AGC-NOS tämän perusteella Sytologia skriinattu NILM, vastattu lopulta AGC-NOS,
LisätiedotPotilasohje papanäytteestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän naistentautien poliklinikalle
Potilasohje papanäytteestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän naistentautien poliklinikalle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyönkoulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö
LisätiedotGynekologin näkökulma Papamuutoksissa. 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka
Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen viimeisen 2 vuoden ajalta Sidonnaisuus Ollut toistuvasti kutsuttuna luennoitsijana
LisätiedotPapilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa
Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori Virologian ja immunologian osasto Kliinisen mikrobiologian vastuualue HUSLAB Virologian osasto
LisätiedotGynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus
Pekka Nieminen ja Tuomo Timonen TEEMA: SYTOLOGIA Gynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus Papakokeella tehdyt kohdunkaulasyövän seulonnat ovat Suomessa pienentäneet taudin ilmaantuvuutta
LisätiedotKohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta. Maarit Mentula ja Pekka Nieminen
Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta Maarit Mentula ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan solumuutosten hoito on vuosien saatossa vaihdellut, ja yhdeksänkymmentäluvun alusta
LisätiedotSyöpäseulonnan perusteet
Syöpäseulonnan perusteet Ahti Anttila FT, dosentti, tutkimusjohtaja Joukkotarkastusrekisteri Suomen Syöpärekisteri Helsinki Syöpäseulontojen tulevaisuus Suomessa STM seulontatyöryhmän järjestämä seminaari
LisätiedotSYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT
SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia MÄÄRITELMIÄ Laatukontrolli (quality control) Menettelyt toivotun laatutason todentamiseksi
LisätiedotSyöpäseulonnat II - sairauksien
Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotKohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot
Gynekologinen syöpä Ilkka Kalliala ja Pekka Nieminen Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti toiseksi
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset Päivitetty 14.6.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus
LisätiedotOPAS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN SEULONNASSA KÄYTETYISTÄ TUTKIMUK- SISTA NUORILLE NAISILLE
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA OPAS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN SEULONNASSA KÄYTETYISTÄ TUTKIMUK- SISTA NUORILLE NAISILLE TEKIJÄ/T: Anu Keinänen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotMilloin Papa, milloin HPV-näyte? Pekka Nieminen Dos. os.ylil. HYKS Naistensairaala, Jorvi
Milloin Papa, milloin HPV-näyte? Pekka Nieminen Dos. os.ylil. HYKS Naistensairaala, Jorvi Papan käyttö Organisoidussa seulonnassa Spontaani/opportunistisessa seulonnassa Diagnostiikassa Hoidon seurannassa
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
Lisätiedot4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS
4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS Simo Näyhä, ja Eero Pukkala 3 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 3 Suomen Syöpärekisteri 4. Johdanto Lapin miehillä
LisätiedotJoko PAPA-tutkimus siirtyy syrjään uudempien teknologioiden tieltä?
Joko PAPA-tutkimus siirtyy syrjään uudempien teknologioiden tieltä? Kustannukset ja vaikuttavuus? vastaava lääkäri Suomen Maarit Syöpärekisteri Leinonen, LT vastaava lääkäri, Syöpärekisteri, Suomen Syöpäyhdistys,
LisätiedotKOLPOSKOPIAKÄYNNIT OYS:SSA VUONNA 2015: PAPA- NÄYTTEEN SYTOLOGIAN KORRELAATIO KOLPOSKOPIASSA OTETUN BIOPSIAN HISTOLOGIAAN
KOLPOSKOPIAKÄYNNIT OYS:SSA VUONNA 215: PAPA- NÄYTTEEN SYTOLOGIAN KORRELAATIO KOLPOSKOPIASSA OTETUN BIOPSIAN HISTOLOGIAAN Keränen, Sara Syventävien opintojen tutkielma Oulun lääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotHPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku
HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan
LisätiedotSyöpäseulontapalvelujen hankinta ostopalveluna. Ohjeita tarjouspyynnön laatimiseksi
Syöpäseulontapalvelujen hankinta ostopalveluna Ohjeita tarjouspyynnön laatimiseksi Liisa-Maria Voipio-Pulkki, hallintoylilääkäri, Suomen Kuntaliitto Nea Malila, Joukkotarkastusrekisterin johtaja Leena
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9)
Varhaiskasvatuspalvelut 29.9.2016 1(9) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2016 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa
LisätiedotSyöpäseulonnat II - sairauksien
Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotKohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi
Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi Tähdellä (*) merkitty tieto rekisteröidään joukkotarkastusrekisteriin. 1. Sukunimi ja etunimet tarvittaessa näytteenottaja merkitsee nimenmuutoksen
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen
Potilaan näkökulma Syöpäjärjestöt Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäsäätiö Suomen Syöpäyhdistys = 12 alueellista ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä.
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (7) 171 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätös Käsittely päätti esityslistalla esitetyin perusteluin,
LisätiedotLIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ
Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotPapa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia
Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys Leila Lind, 8.12.2016 Epidemiologia Ei puhuta enää papa-suosituksesta, vaan kohdunkaulan suosituksesta
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)
Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotJyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes
Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2017 RINTASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO
mammografia sekä tarvittaessa jatkotutkimukset (täydentävä mammografia, ultraäänitutkimus ja neulanäytteet) ja kirurgia. Mammografiakuvat otetaan kahdesta suunnasta molemmista rinnoista. Kuvat lukee ja
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotNaistentautien alueellinen koulutus Lähete- asiat
Naistentautien alueellinen koulutus 9.11.2018 Lähete- asiat Yleistä Kiitos sähköisistä lähetteistä! Lähete Aikoja antavat sekä osastonsihteerit että kätilösairaanhoitajat Potilaalle tieto ajanvarausajasta,
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotKoulutusohjelman yhteenveto
SUOMEN KOLPOSKOPIAYHDISTYKSEN (SKY) MYÖNTÄMÄ KOLPOSKOPIASERTIFIKAATTI (SKYKS) Koulutusohjelman yhteenveto Miksi tarvitaan kolposkopian koulutusohjelmaa ja sertifikaattia? Koulutusohjelma on tehty varmistamaan
LisätiedotSyöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi
Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin
LisätiedotPinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)
Levyepiteeli Lievät muutokset Atypia condylomatosa/litteä kondylooma CIN 1 (lievä dysplasia) Esiastemuutokset CIN 2 (= keskivahva dysplasia) CIN 3 (= vahva dysplasia ja carcinoma in situ) Pinnallisesti
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/6 29.05.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 151 Terveyslautakunnan lausunto suolistosyövän seulontaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-003464 T 00 00 03 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotKohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kolposkopiayhdistyksen asettama työryhmä Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset Päivitetty 23.11.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin,
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
LisätiedotPotilaiden elämänlaatu paranee, kun sairaus
Seulonnat Syöpätautien seulonta edelleen tarpeellista ja tehokasta Lyly Teppo, Ahti Anttila, Anssi Auvinen ja Matti Hakama Tietyn syöpätaudin seulonnalla on kaksi päätavoitetta: pienentää kyseisen syövän
LisätiedotKelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä
Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet
LisätiedotYritysvaikutusten arviointi:
Kh 19.10.2015 259 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta 67 08.10.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015 SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on
LisätiedotYleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi
Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi Syöpäseulontojen tavoitteet Ensisijainen tavoite laadukas = vaikuttava seulontatoiminta vaikuttavuus
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2018 JOUKKOTARKASTUSREKISTERI 50 VUOTTA
RINTASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA VUOSIKATSAUS 2018 JOUKKOTARKASTUSREKISTERI 50 VUOTTA Reilut 30 vuotta käynnissä ollut rintasyövänsyövän seulontaohjelma on osoittautunut tehokkaaksi. Vuonna 2016 seulontoihin
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012
2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja
LisätiedotKuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko
Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotCervical cancer screening in Finland where are we now?
Cervical cancer screening in Finland where are we now? Pekka Nieminen, M.D. Chief Physician, Associate Professor Dept. of Obstetrics & Gynaecology Helsinki University Central Hospital Finland Conflict
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 83. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1
Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 Kaupunginhallitus 134 7.5.2012 Valtuusto 68 21.5.2012 83 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotHPV-diagnostiikan menetelmät ja käytännöt. Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori HUSLAB Virologian ja immunologian osasto
HPV-diagnostiikan menetelmät ja käytännöt Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori HUSLAB Virologian ja immunologian osasto Papilloomavirukset (HPV) Tällä hetkellä tunnetaan 156 ihmisen papilloomavirustyyppiä
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotTilastokatsaus 9:2014
Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien
Lisätiedotö/ oi ^ / ^ 01/ 23 01, 2012 ETELÄ KARJALAN EKSOTEN JÄSENKUNNAT
SOSIAALI- JA TERVEYSPIIPI ^ 1PPEENRANNAN KAUPUNKI kaupung i nhallitus 23 01, 2012 ö/ oi ^ / ^ 01/ EKSOTEN JÄSENKUNNAT Eksoten kaikilta jäsenkunnhlta pyydetään lausunnot suolistosyöpäseulontojen järjestämisestä
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotSelvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen
LisätiedotPyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle
Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi HEAT-työkalulla 19.12.2014 HEAT-työkalu Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän
LisätiedotTampereen yliopisto Terveystieteen laitos. KOHDUNKAULAN SYÖVÄN JOUKKOTARKASTUSTEN ENSIMMÄISET VUOSIKYMMENET Kätilöiden ja terveyssisarten kokemuksia
Tampereen yliopisto Terveystieteen laitos KOHDUNKAULAN SYÖVÄN JOUKKOTARKASTUSTEN ENSIMMÄISET VUOSIKYMMENET Kätilöiden ja terveyssisarten kokemuksia Pro gradu -tutkielma Sanni Helander Tampereen yliopisto
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015
Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen
LisätiedotSyöpä ja eriarvoisuus
Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa
LisätiedotDigitalisaatiobarometri 2016: Liiketoiminnan halu kyseenalaistaa vanhat toimintatavat kasvoi
Digitalisaatiobarometri 2016: halu kyseenalaistaa kasvoi Digitalisaatiokysely toteutettiin CxO Professional Oy:n, IT Forumin ja SME IT Forumin yhteistyönä. Ajalla 9.12.2016 15.2.2016 saatiin yhteensä 33
LisätiedotMiksi nainen ei osallistu kohdunkaulan syövän seulontaan?
Julkaistu 20.11.2014 www.laakarilehti.fi Alkuperäistutkimus verkossa ensin tieteessä Meri Niironen LL meri.niironen@helsinki.fi Tytti Sarkeala FT, seulontatoimintojen päällikkö Suomen Syöpärekisteri, Joukkotarkastusrekisteri
Lisätiedot1 Johdanto 3. 2 Määritelmiä 3. 3 Seulonnan oikeutuksen toteaminen 3. 4 Seulontaohjelma 3. 5 Seulottavat väestöryhmät 4. 6 Ohjelman toteuttaja 4
OHJE 28.3.2001 ST 3.7 Mammografiaan perustuva rintasyöpäseulonta 1 Johdanto 3 2 Määritelmiä 3 3 Seulonnan oikeutuksen toteaminen 3 4 Seulontaohjelma 3 5 Seulottavat väestöryhmät 4 6 Ohjelman toteuttaja
LisätiedotPRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING
PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotHelsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Länsimetron avaamisen liikkumisvaikutusten arviointi matkapuhelinverkkoon perustuvan ihmisvirta-analyysin perusteella Muutokset matkamäärissä ja henkilöautoliikenteessä 2 Esittäjän
LisätiedotKatu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA
Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle
Lisätiedot