Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta. Maarit Mentula ja Pekka Nieminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta. Maarit Mentula ja Pekka Nieminen"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta Maarit Mentula ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan solumuutosten hoito on vuosien saatossa vaihdellut, ja yhdeksänkymmentäluvun alusta on hoidoksi vakiintunut sähkösilmukkahoito. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 608 potilaan sähkösilmukkahoitoa HYKS:n naistenklinikassa kahden vuoden seurantajaksolla. Tuloksia verrattiin muualta julkaistuihin tutkimuksiin. Sähkösilmukkahoidon aiheuttamat komplikaatiot olivat lieviä. Toimenpidettä vaativaa verenvuotoa esiintyi hoidon aikana 14 %:lla ja hoidon jälkeen 7 %:lla potilaista. Oraalisilla antibiooteilla hoituneita lieviä tulehduksia oli 1 %:lla. Hoidon aikana kahdeksan potilasta oli raskaana alle kuudennella viikolla, eikä hoito haitannut raskauksia. Seurannassa kohdunkaulan dysplasiamuutokset todettiin koepalojen perusteella uusineiksi puolen vuoden kuluttua 3 %:lla potilaista, vuoden kuluttua yhtä monella ja kahden vuoden kuluttua 2 %:lla. Irtosolukokeessa dysplasiaan viittaavia muutoksia esiintyi edellä mainittuina ajankohtina 8, 6 ja 4 %:lla. Kohdunkaulan syövän esiintyvyyden pieneneminen yhdeksänkymmentäluvun alkuun mennessä Suomessa perustui syövän esiasteiden aikaiseen havaitsemiseen (Nieminen ym. 1995). Ensisijaisessa asemassa olivat kohdunkaulan solumuutosten joukkotarkastukset (Pukkala ja Vertio 1993). Tuolloin joukkotarkastuskutsu tavoitti Suomessa vuosittain % naisista (Anttila ym. 1998) ikäryhmissä 30, 35, 40, 45, 50, 55 ja 60 vuotta (Kauraniemi 1982). Seulonta mahdollisti kohdunkaulan solumuutosten havaitsemisen jo syöpää helpommin hoidettavina esiasteina. Vuosikymmenten ajan kohdunkaulan syövän esiastemuutoksia on hoidettu mm. veitsi- tai laserkonisaatiolla, kylmähoidolla tai laservaporisaatiolla. Kahdeksankymmentäluvulta käytössä on ollut laserhoito (vaporisaatio tai konisaatio). Suomalaisessa aineistossa (Kokki ja Heinonen 1994) kohdunkaulan kondyloomatulehdukseen liittyvä solumuutos (cervical intraepithelial neoplasia I, CIN I) uusiutui 42 %:lla hoidetuista potilaista. Näistä 10 %:lla solukuva oli histologisesti edennyt. Hoidon yhteydessä 19 %:lla mainittiin esiintyneen verenvuotoa. Vuodoista 6 % vaati sähköhyydytystä tai tamponointia. Hoidon jälkeen vuotoa ilmeni 9 %:lla potilaista. Laserhoito ei aiheuttanut tulehduksia. Yhdeksänkymmentäluvun alusta on kohdunkaulan solumuutosten hoitotavaksi vakiintunut sähkösilmukkahoito (large loop excision of transformation zone, LLETZ) (Prendiville ym. 1989). Solumuutokset ovat uusineet sähkösilmukkahoidon jälkeen %:lla potilaista, jos hoito on tehty suurikokoisella silmukalla, ja 20 %:lla, jos on käytetty pientä silmukkaa 2762 Duodecim 2000; 116: M. Mentula ja P. Nieminen

2 (Wright ym. 1992, Bigrigg ym. 1994, Gunasekera ym. 1990). Sähkösilmukkahoito voidaan antaa paikallispuudutuksessa polikliinisellä käynnillä (Bigrigg ym. 1990). Menetelmällä saadaan hyvä, kolposkopiassa otettua koepalaa parempi histologinen näyte muutoksesta (Bonardi ym. 1992). Tämä on osoittautunut tärkeäksi, koska laserhoidon jälkeen on havaittu invasiivisia syöpämuutoksia (Anderson 1986). Tämä tutkimus tehtiin sähkösilmukkahoidon tehokkuuden ja komplikaatioriskien arvioimiseksi suomalaisen suurkaupungin aineistossa noudattaen alueen yliopistosairaalan hoitokäytäntöjä. Samalla arvioitiin ennen hoitoa otetun koepalan ja sähkösilmukalla otetun näytteen vastaavuutta. Erityisen ajankohtaiseksi kohdunkaulan muutosten hoidon tekee viime vuosina havaittu kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuden kasvu (Anttila ym. 1999). Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen aineistona olivat ensimmäiset 625 potilasta, jotka saivat sähkösilmukkahoidon HYKS:n naistenklinikassa ajanjaksolla Aineiston ulkopuolelle jätettiin heistä kuitenkin 17 immuunipuutteista potilasta, joilla oli HIV, munuaissiirre tms. Nämä poikkesivat muista potilaista niin hoidon aiheuttaman tulehdusriskin kuin uusintamuutosten riskin suhteen. Tutkimuspotilaiden lopulliseksi määräksi tuli siten 608. Potilaat olivat vuotiaita. Heidät oli lähetetty tutkimuksiin kohdunkaulan toistuvasti todetun solumuutoksen, koepalan osoittaman dysplasian tai kohdunkaulan toistuvan kondylooman vuoksi. Kaikille suoritettiin kolposkopia, jonka yhteydessä otettiin kliinisen kuvan mukaan koepaloja (n = 510, 84 % potilaista). Osalle potilaista (n = 98, 16 %) annettiin sähkösilmukkahoito suoraan ensimmäisellä käynnillä hyvän näytteen saamiseksi, jos kolposkopialöydös viittasi kohdunkaulan vakavaan solumuutokseen (vaikea dysplasia tai syöpämuutos). Hoidon ja kolposkopiat suoritti polikliinisesti viisi naistentautien erikoislääkäriä. Kaksi heistä teki 86 % toimenpiteistä. Silmukkakoko valittiin kolposkopiassa todetun muutoksen koon mukaan. Toimenpide tehtiin pelkästään leikkaavalla virralla, joka antaa toimenpiteen aluksi virtapiikin ja estää silmukan jäämisen kudokseen kiinni. Verenvuodot tyrehdytettiin tarvittaessa pallokärkielektrodilla. Suuria muutosalueita tai syvällä endoservikaalialueella sijaitsevia muutoksia poistettaessa käytettiin»top hat» -menetelmää eli kahden erikokoisen silmukan tekniikkaa: suuremmalla silmukalla leikattiin päällimmäinen osa muutosta ja syvemmällä oleva osa pienemmällä. Puudutus tehtiin ruiskuttamalla noin 1.8 ml 2-prosenttista lidokaiinia Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta (cum adrenalin) kaikkiin neljään kvadranttiin kohdunkaulakanavan ympärille noin 5 mm:n syvyyteen ja tarvittaessa erikseen ympäristön muutoskohtiin. Hoidon aiheuttama verenvuoto ja tulehdusmuutokset arvioitiin sairauskertomusteksteistä. Hoidon jälkeinen seuranta mitoitettiin pahimman löydetyn muutoksen mukaan, mikäli sähkösilmukalla otettu näyte ja koepala eivät täysin vastanneet toisiaan. Seurantatapa ja -ajat on esitetty taulukossa 1. Irtosolunäytteet arvioitiin Bethesda-järjestelmän mukaan, ja arvioinnin suoritti suurimmaksi osaksi yksi kokenut sytologi. Koepalat ja sähkösilmukkanäytteet arvioi yksi kokenut patologi. Sähkösilmukkahoidon tehoa ja potilaiden selviytymistä hoidon jälkeen arvioitiin irtosolukokeiden ja kolposkopian yhteydessä tarpeen mukaan otettujen koepalojen perusteella. Tilastolaskennassa käytettiin Kaplan Meierin testiä arvioitaessa seurannassa ilman dysplasiaa selviytyneitä ja χ 2 -testiä arvioitaessa tulosten tilastollista merkitsevyyttä (Le 1995). Tulokset Hoidon komplikaatiot. Sähkösilmukkahoidon aikana ei kuvattu esiintyneen runsasta verenvuotoa. 1 5 vuorokauden kuluttua hoidon jälkeen esiintyi veristä vuotoa 43 potilaalla (7 %). Vuoto rauhoittui ferrikloridipenslauksella tai pallokärkielektrodilla polttamalla (n = 19, 3 %). Tulehduksia tai epäilyä tulehduksesta, vaginiitista tai lievästä endometriitista hoidon jälkeen esiintyi kuudella potilaalla (1 %). Tulehdukset hoituivat kotona suun kautta otettavalla mikrobilääkityksellä. Kahdeksan potilasta (1 %) oli raskaana saadessaan hoidon. Kaikki raskaudet olivat alle kuusiviikkoisia. Yhtään keskenmenoa ei tapahtunut. Kaikki lapset syntyivät viikoilla ja syntymäpainot olivat g. Seuranta. Hoidon jälkeisen seurannan tulokset kahden vuoden ajalta on esitetty taulukossa 2. Seuranta määritettiin histologisen diagnoosin mukaan (taulukko 1). Muutamat potilaat jättivät tulematta seurantakäynneille (taulukko 2). Uuden hoidon tarve katsottiin ensimmäisen hoidon epäonnistumiseksi. Sähkösilmukkahoito uusittiin kaikkiaan kymmenelle potilaalle (1.6 %) kahden kuukauden kuluessa. Syynä oli dysplasiamuutoksen täydellisen poiston epäonnistuminen tai terveen kudoksen liian pieni osuus muutoksen ja leikkauspinnan välillä, 2763

3 Taulukko 1. Kohdunkaulan solumuutosten seurantakeinot ja -aika sähkösilmukkahoidon jälkeen. Histologinen löydös Potilaita Seuranta 1/2 v 1 v 2 v 3 v 4 v 5 v Ei dysplasiaa Kolposkopia ja Papa Lievä tai keskivaikea Kolposkopia Papa Papa Papa dysplasia 232 ja Papa Vaikea dysplasia tai Kolposkopia Kolposkopia Papa Papa Papa Papa in situ -karsinooma 126 ja Papa ja Papa Karsinooma tai adenokarsinooma tai in situ -adenokarsinooma 16 Muutoksen edellyttämä muu hoito 1 Potilaat, joilla histologinen näyte oli normaali sytologisista muutoksista huolimatta tai joilla todettiin HPV:n (human papillomavirus) aiheuttama muutos ilman dysplasiaa eli condyloma accuminatum, atypia condylomatosa, parakeratoosi tai hyperkeratoosi. Taulukko 2. Sähkösilmukalla hoidettujen potilaiden seuranta ja sen tulokset. Seurannan tulos Seuranta-aika 6 kk 1 v 2 v Seurantaa jatkoi edelleen Uuden hoidon sai sähkösilmukka kohdun poisto laser 1 1 Seurannasta jättäytyi Dysplasia koepalassa 11 (3 %) 8 2 (3 %) 5 (2 %) Lievä ja vahva levyepiteelin seurantamuutos 26 (8 %) 16 (6 %) 9 (4 %) 1 Emättimen alueen dysplasiamuutoksen hoito. 2 Yksi lievä dysplasiatapaus hoidettiin vasta sen uusiutuessa vuoden kuluttua. kun kyseessä oli keskivaikea tai vaikea dysplasia tai in situ -levyepiteelikarsinooma. Sähkösilmukkahoito toistettiin myöhemmin kaikkiaan viidelletoista potilaalle (2.4 %) uusineen dysplasian takia. Kenellekään uudelleen hoidetuista ei ilmaantunut seurannassa dysplasiamuutoksia. Kahdeksalletoista potilaalle tehtiin kohdun poisto runsaiden kuukautisvuotojen takia. Leikkauksessa saatujen näytteiden mukaan muutokset eivät olleet edenneet kenellekään. Yksikään sähkösilmukalla hoidettu dysplasiamuutos ei vaatinut kohdun poistoa tällä seuranta-ajalla. Hoidon onnistuminen. Sähkösilmukkahoitoa arvioitiin irtosolukokein ja kolposkopian yhteydessä tarvittaessa otettujen koepalojen avulla. Irtosolukokeista seurattiin erityisesti dysplasiaan viittaavia LSIL- ja VSIL-muutoksia (lievä ja vahva squamous intraepithelial lesion eli levyepiteelin solumuutos). Hoidon tehoa arvioitiin ilman dysplasiaa selviytymisen perusteella. Potilaat jaettiin tätä varten ryhmiin. Ryhmässä A olivat potilaat, joilla ei ollut histologisesti todettavaa dysplasiaa (n = 234). Puolen vuoden seurantakäynnillä heistä 99.6 % ei edelleenkään todettu dysplasiaa. Ryhmässä B olivat potilaat, joilla oli lievä tai keskivaikea dysplasia (n = 232). Heistä 97 % selviytyi ilman uutta dysplasiaa puolen vuoden ja 96 % kahden vuoden seurannassa. Ryhmään C kuuluivat potilaat, joilla oli vaikea dysplasia tai levyepiteelin 2764 M. Mentula ja P. Nieminen

4 Taulukko 3. Ennen sähkösilmukkahoitoa otetun koepalan ja hoidossa saadun näytteen vertailu. Koepala Hoitonäyte Ei dys- Lievä Keski- Vaikea Levy- Levy- In situ Adeno- Yhplasiaa dysplasia vaikea dysplasia epiteelin epiteelin -adeno- karsi- teensä dysplasia in situ karsi- karsi- nooma -karsi- nooma nooma nooma Näytettä ei otettu Ei dysplasiaa Lievä dysplasia Keskivaikea dysplasia Vaikea dysplasia Levyepiteelin in situ -karsinooma Levyepiteelin karsinooma Adenokarsinooma Yhteensä in situ -karsinooma (n = 126). Heistä selviytyi ilman uutta dysplasiaa puolen vuoden, vuoden ja kahden vuoden seurannassa 96, 92 ja 90 %. Irtosolukoetta arvioitiin histologisesti osoitetun dysplasian seuranta- ja osoitustestinä. Tätä varten tarkasteltiin irtosolukokeen ja samanaikaisen kolposkopialöydöksen perusteella otettujen koepalojen vastaavuutta puolen vuoden seurantakäynnillä. Dysplasiaan viittaavia LSIL- tai VSIL- muutoksia esiintyi 26 potilaalla, joista viidellä havaittiin dysplasia koepalassa. LSIL- tai VSIL-muutosten spesifisyys dysplasian osoittamisessa oli 93 %, sensitiivisyys 45 % ja negatiivinen ennustearvo 98 % (p < 0.001). Dysplasia todettiin myös kuudella potilaalla, joiden irtosolulöydös oli normaali tai muutos lievempi kuin LSIL tai VSIL. Irtosolukokeen sensitiivisyys dysplasian osoittajana nousi 73 %:iin, kun muutokset LEMMA ja LIMMA (levy- ja lieriöepiteelin merkitykseltään määrittämätön atypia) luettiin mukaan. Potilaista 71:llä todettiin LIM- MA, LEMMA, LSIL tai VSIL, ja kahdeksalla heistä koepala osoitti dysplasian. Muutosten spesifisyys dysplasian osoittamisessa oli 80 % ja negatiivinen ennustearvo 99 %. Kolme dysplasiaa todettiin niillä 254 potilaalla, joilla oli irtosolulöydöksenä edellä mainittuja lievempi muutos. Myös irtosolukokeen kykyä ennustaa myöhemmin havaittavaa histologista dysplasiaa arvioitiin. Vuoden kuluttua seurantakäynnille osallistui 288 potilasta. LSIL- tai VSIL-muutos löytyi 18 potilaalta, joista kolmella todettiin dysplasia. Muutosten spesifisyys dysplasian osoittajana oli 92 %, sensitiivisyys 38 % ja negatiivinen ennustearvo 98 % (p < 0.005). Viisi dysplasiaa todettiin potilailla, joilla oli normaali irtosolulöydös tai lievempi muutos kuin LSIL tai VSIL. Kun LIMMA- ja LEMMA-muutokset luettiin mukaan poikkeaviin solumuutoksiin, oli sensitiivisyys 63 %, spesifisyys 81 % ja negatiivinen ennustearvo 99 %. Histologisten näytteiden vastaavuus. Ennen hoitoa otettujen koepalojen ja sähkösilmukkanäytteen vastauksia verrattiin (tulokset esitetään tarkemmin Internetin oheisaineistossa taulukkona 3). Ne olivat täysin yhteneviä 291 tapauksessa (57 %) ja hyvin yhteneviä 342 tapauksessa (67 %), kun yhden dysplasialuokan ero kumpaankin suuntaan katsottiin arvioinnissa tapahtuvaksi vaihteluksi ja sallittiin. Ero oli suurin 48 potilaan (8 %) tapauksessa, joissa koepalassa ei ollut merkkejä dysplasiasta, mutta hoidossa otetusta näytteestä paljastui dysplasia, in situ -karsinooma tai karsinooma. Näistä potilaista 22:lla (4 %) kyse oli keskivaikeasta tai vaikeas- Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta 2765

5 ta dysplasiasta tai karsinoomamuutoksesta. Päinvastainen tilanne oli sadalla potilaalla (16 %), joilla koepalassa todettiin lievä, keskivaikea tai vaikea dysplasia tai in situ -karsinooma, mutta hoitonäytteessä ei ollut lainkaan dysplasiaa. Pohdinta Hoidon komplikaatiot. Sähkösilmukkahoito oli turvallista. Verrattuna vastaavanlaisten muutosten laserhoitoon (Kokki ja Heinonen 1994) hoidon jälkeistä verenvuotoa esiintyi yhtä vähän (laserhoidossa 7 %:lla ja sähkösilmukkahoidossa 9 %:lla). Tulehdusongelmat hoidon jälkeen olivat harvinaisia (1 %) ja lieviä. Alkuvaiheen raskauksia sähkösilmukkahoito ei haitannut. Ulkomaisissa aineistoissa hoito ei ole vaikeuttanut myöskään hoidon jälkeen raskaaksi tulemista eikä ole aiheuttanut ongelmia raskauksien aikana toisin kuin esimerkiksi aiemmin käytetyt veitsikonisaatiohoidot (Ferenczy ym. 1995). Hoidon teho. Sähkösilmukkahoidon tulokset ovat hyvät verrattuna aiemmin esitettyihin (Gunasekera 1990, Bigrigg 1994, Luesley 1990) ja muista vastaavista hoidoista saatuihin (Kokki ja Heinonen 1994). Hoito jouduttiin toistamaan harvoin (4 %:lle). Kahdessa prosentissa hoidoista (n = 10) tulos todettiin heti näytepalan perusteella riittämättömäksi. Vastaavia tietoja laserhoidosta tai muista ns. tuhoavista hoidoista ei saada. Kahdella prosentilla (n = 15) hoito uusittiin myöhemmin uusiutuneen dysplasian takia. Dysplasiaa todettiin seurantakäynneillä puolen vuoden kuluttua 3 %:lla potilaista, vuoden kuluttua yhtä monella ja kahden vuoden kuluttua 2 %:lla. Muissa tutkimuksissa dysplasian on osoitettu ilmaantuvan 3 20 %:lle ensimmäisen seurantavuoden aikana (Gunasekera 1990, Wright ym. 1992, Bigrigg ym. 1994). Dysplasiaan viittaavia sytologisia LSIL- tai VSIL-muutoksia esiintyi edellä mainittuina ajankohtina 8, 6 ja 4 %:lla. Aiemmissa tutkimuksissa näiden muutosten ilmaantuvuus on ollut 10 % puolen vuoden seurannassa (Luesley ym. 1990). Muutoksen koko ja täydellinen poisto on korreloinut muutosten uudelleen ilmaantumiseen (Shafi ym. 1993). Tässä tutkimuksessa dysplasiaa ilmaantui potilaille, joilla oli vakavampi muutos eli keskivaikea tai vaikea dysplasia tai levyepiteelin in situ -karsinooma. Aiemmin mainitussa suomalaisessa aineistossa laserhoito epäonnistui 42 %:lla. Sähkösilmukkahoitoa voidaan pitää tehokkaana. Lisäksi hoidon riittävyyden arviointi on mahdollista heti toimenpiteen jälkeen. Histologisten näytteiden erot. Koepalan ja hoidossa saadun näytteen vertailussa löytyi ristiriitaisuutta. Dysplasiamuutoksia (n = 45), yksi in situ -karsinoomamuutos ja kaksi syöpämuutosta löytyivät hoitonäytteestä potilailta, joilla koepala ei osoittanut ennen hoitoa merkkejä dysplasiasta. Aika korkeintaan muutama kuukausi näytteiden oton välillä ei eroa selitä. Dysplasiamuutosten kehittymisen tiedetään vievän vuosia. Ero johtuu osittain vaikeuksista havaita kolposkopiassa dysplasiamuutoksia. Osa muutoksista sijaitsee glandulaaristen poimujen metaplastisessa epiteelissä, eikä niitä aina ole mahdollista nähdä kolposkoopilla. Tunnetusti myös kolposkopian suorittajan kokemuksella on merkitystä. On myös osoitettu, että kokeneidenkin kolposkopistien arvioinnissa esiintyy eroja (Sellors ym. 1990). Toisaalta on osoitettu, että sähkösilmukalla otetun näytteen histologinen tutkimus on laajempi ja tarkempi kuin kolposkopian yhteydessä otetun koepalan (Bonardi ym. 1992). Koepalamuutosten ja hoitonäytteen välillä oli ristiritaisuutta myös toisin päin. Koepalassa todettiin dysplasiamuutoksia (n = 93) ja levyepiteelikarsinooman in situ -muutoksia (n = 7), joita ei hoitonäytteessä enää nähty. Tämä voisi viitata koepalan oton»hoitavaan vaikutukseen»: pienikokoinen muutos saadaan mahdollisesti kokonaan poistettua, ja koepalan oton aiheuttama ympäristön tulehdus ehkä hoitaa jäljelle jäävän osan muutoksesta. Toisaalta näytteiden käsittely histologista arviointia varten voi muokata näytettä, jolloin jokin muutoskohta jää arvioimatta. Kohdunkaulan solumuutosten hoidon jälkeen on tullut tavaksi toteuttaa seuranta kolposkopialla, ottaa tarvittaessa koepaloja ja tehdä irtosolukokeita. Kolposkopia on kallis ja aikaavievä seurantakeino. Siksi tutkimuksessa selvitet M. Mentula ja P. Nieminen

6 tiin irtosolukokeen kykyä havaita dysplasiamuutokset. Viitteitä dysplasiasta todettiin irtosolututkimuksessa useammin (8, 6 ja 4 %) kuin kolposkopiassa havaittiin epäilyttäviä muutoksia ja todettiin histologisesti dysplasiaa (3, 3 ja 2 %). Tähän voi osin vaikuttaa pohjoismainen tapa ottaa irtosolunäyte samalle näytelasille paitsi kohdunsuulta ja kohdunkaulakanavasta myös emättimen pohjukasta. Poikkeavat muutokset emättimen puolella saattavat lisätä todettujen sytologisten muutosten määrää. Toisaalta irtosolukokeen dysplasiaan viittaavat muutokset ennustivat huonosti kohdunkaulan dysplasiaa. Tutkitun kaltainen potilasjoukko on selkeästi valikoitunut verrattuna esimerkiksi joukkotarkastukseen osallistuviin, joilla irtosolukoe on todettu onnistuneeksi kohdunkaulan solumuutosten seulontakeinoksi. Irtosolukoe ei yksinään riitä seurantakeinoksi tutkimusryhmän kaltaisessa potilasaineistossa. HYKS:n naistenklinikassa on ollut käytäntönä, että irtosolukokeen osoittama LEMMA, LIMMA, LSIL tai VSIL johtaa rutiinimaisesti lisätutkimukseen, kolposkopiaan. Irtosolukokeen rajoitukset nostavat esille lisäseurantakeinon tarpeen, vähemmän invasiivisen ja objektiivisemman tutkimuksen kuin kolposkopia ja koepalat. Ratkaisuksi saattaa lähivuosina tulla papilloomavirustesti tämä virushan on kohdunkaulan solumuutosten tärkeimpiä aiheuttajia. Polymeraasiketjureaktiotestein havaitun papilloomavirusinfektion on osoitettu ennustavan kohdunkaulan syövän esiastemuutoksia 76 %:lla kolposkopiaan lähetetyistä potilaista (Kjellberg ym. 1998). Papilloomaviruksen puuttuminen viittaa siis siihen, että näiden potilaiden seurantaa voitaisiin ainakin keventää ja harventaa. Kirjallisuutta Anderson MC. Invasive carcinoma of cervix following laser vaporization. Sharp F, Jordan JA, toim. Gynecologic laser surgery. New York: Perinatology Press, 1986, s Anttila A, Pukkala E, Söderman B, Kallio M, Nieminen P, Hakama M. Effect of organized screening on cervical cancer incidence and mortality in Finland, : recent increase in cervical cancer incidence. Int J Cancer 1999;83: Anttila A, Pukkala E, Nieminen P, Hakama M. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Duodecim 1998;114: Bigrigg MA, Codling BW, Pearson P, ym. Colposcopic diagnosis and treatment of cervical dysplasia at a single visit. Lancet 1990;336: Bigrigg A, Haffenden DK, Sheehan AL, Codling BW, Read MD. Efficacy and safety of large-loop excision of the transformation zone. Lancet 1994;343:32 4. Bonardi R, Cecchini S, Grazzini G, Ciatto S. Loop electrosurgical excision procedure of the transformation zone and colposcopically directed punch biopsy in the diagnosis of cervical lesions. Obstet Gynecol 1992; Ferenczy A, Choukroun D, Falcone T, Franco E. The effect of cervical loop electrosurgical excision on subsequent pregnancy outcome: North American experience. Am J Obstet Gynecol 1995; 172(4): Gunasekera PC, Phipps JH, Lewis BV. Large loop excision of the transformation zone (LLETZ) compared to carbon dioxide laser in the treatment of CIN: a superior mode of treatment. Br J Obstet Gynaecol 1990;97: Kauraniemi T, Statistics, Helsinki: The cancer Society of Finland, 1981, Kjellberg L, Wiklund F, Sjoberg I, ym. A population-based study of human papillomavirus deoxyribonucleic acid testing for predicting cervical intraepithelial neoplasia. Am J Obstet Gynecol 1998;179(6 Pt 1) Kokki S, Heinonen PK. Kohdunkaulan kondylooman ja premalignien solumuutosten laserhoidon tulokset. Suom Lääkäril 1994; 49: Le CT, Boen JR. Health and numbers: basic biostatistical methods Wiley-Liss, Inc, s , 147. Luesley DM, Cullimore J, Redman CWE, ym. Loop diathermy excision of the cervical transformation zone in patients with abnormal cervical smears. BMJ 1990;300: Nieminen P, Kallio M, Hakama M. The effect of mass screening on incidence and mortality of squamous and adenocarcinoma of cervix uteri. Obstet Gynecol 1995;85: Prendiville W, Gullimore J, Norman S. Large loop excision of the transformation zone (LLETZ). A new method of management for women with cervical intraepithelial neoplasia. Br J Obstet Gynaecol 1989;96: Pukkala E, Vertio H. Cancer in Finland, Finnish Cancer Society Sellors JW, Nieminen P, Vesterinen E, Paavonen J. Observer variability in the scoring of colpophotographs. Obstet Gynecol 1990; 76: Shafi MI, Dunn JA, Buxton EJ, Finn CB, Jordan JA, Luesley DM. Abnormal cervical cytology following large loop excision of the transformation zone; a case controlled study. Br J Obstet Gynaecol 1993;100: Wright TC Jr, Gagnon S, Richart RM, Ferenczy A. Treatment of cervical intraepithelial neoplasia using the loop electrosurgical excision procedure. Obstet Gynecol 1992;79: MAARIT MENTULA, LL, erikoistuva lääkäri Kätilöopiston sairaala Sofianlehdonkatu 5 A, Helsinki Hyväksytty julkaistavaksi PEKKA NIEMINEN, dosentti HYKS:n naistenklinikka Haartmaninkatu 2, Helsinki Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta 2767

Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa. Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen

Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa. Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan syöpää ehkäisevän joukkoseulonnan teho perustuu koko seulontaketjuun;

Lisätiedot

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm) Levyepiteeli Lievät muutokset Atypia condylomatosa/litteä kondylooma CIN 1 (lievä dysplasia) Esiastemuutokset CIN 2 (= keskivahva dysplasia) CIN 3 (= vahva dysplasia ja carcinoma in situ) Pinnallisesti

Lisätiedot

Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot

Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot Gynekologinen syöpä Ilkka Kalliala ja Pekka Nieminen Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti toiseksi

Lisätiedot

Miten Papa-lausuntoa tulee lukea?

Miten Papa-lausuntoa tulee lukea? DIAGNOSTISIA ONGELMIA Miten Papa-lausuntoa tulee lukea? Pekka Nieminen Vuoden 1991 jälkeen kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus alkoi Suomessa nopeasti kasvaa. Tätä ennen tilanne oli ollut hyvä miltei 40 vuoden

Lisätiedot

Koulutusohjelman yhteenveto

Koulutusohjelman yhteenveto SUOMEN KOLPOSKOPIAYHDISTYKSEN (SKY) MYÖNTÄMÄ KOLPOSKOPIASERTIFIKAATTI (SKYKS) Koulutusohjelman yhteenveto Miksi tarvitaan kolposkopian koulutusohjelmaa ja sertifikaattia? Koulutusohjelma on tehty varmistamaan

Lisätiedot

Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa. 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka

Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa. 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen viimeisen 2 vuoden ajalta Sidonnaisuus Ollut toistuvasti kutsuttuna luennoitsijana

Lisätiedot

Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi

Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi Tähdellä (*) merkitty tieto rekisteröidään joukkotarkastusrekisteriin. 1. Sukunimi ja etunimet tarvittaessa näytteenottaja merkitsee nimenmuutoksen

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama ALKUPERÄISTUTKIMUS Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä valtakunnallinen seulonta

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Gyn. erikoistuvien onkologian koulutus Hki 29.10.2015 Osastonlääkäri, LT Riitta Koivisto- Korander, HYKS

Gyn. erikoistuvien onkologian koulutus Hki 29.10.2015 Osastonlääkäri, LT Riitta Koivisto- Korander, HYKS Kohdunkaulasyöpä Gyn. erikoistuvien onkologian koulutus Hki 29.10.2015 Osastonlääkäri, LT Riitta Koivisto- Korander, HYKS Kohdunkaulasyöpä (KKS) Naisten 4. yleisin syöpä maailmassa (~ 500 000 uutta tapausta/v)

Lisätiedot

Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia

Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys Leila Lind, 8.12.2016 Epidemiologia Ei puhuta enää papa-suosituksesta, vaan kohdunkaulan suosituksesta

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla

Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla Pekka Nieminen, Jussi Tarkkanen, Tuomo Timonen, Bengt Meyer, Matti Hakama ja Ahti Anttila Vuodesta 1991 kohdunkaulan

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset Päivitetty 14.6.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA 7.4.2016 Paula Kujala KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONNASSA Taustaa - 2012 Fimlab Laboratoriot, joka toteuttaa kohdunkaulansyövän seulonnan suurimmassa osassa Pirkanmaan

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa

Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori Virologian ja immunologian osasto Kliinisen mikrobiologian vastuualue HUSLAB Virologian osasto

Lisätiedot

Potilaiden kokemuksia ohjauksesta naistentautien poliklinikalla

Potilaiden kokemuksia ohjauksesta naistentautien poliklinikalla Potilaiden kokemuksia ohjauksesta naistentautien poliklinikalla Nurmi, Niina Rosimo-Luhtanen, Taija 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hoitotyön

Lisätiedot

Potilasohje papanäytteestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän naistentautien poliklinikalle

Potilasohje papanäytteestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän naistentautien poliklinikalle Potilasohje papanäytteestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän naistentautien poliklinikalle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyönkoulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö

Lisätiedot

HPV-TESTAUS OSANA KOHDUNKAULASYÖVÄN ESIASTEIDEN DIAGNOSTIIKKAA

HPV-TESTAUS OSANA KOHDUNKAULASYÖVÄN ESIASTEIDEN DIAGNOSTIIKKAA HPV-TESTAUS OSANA KOHDUNKAULASYÖVÄN ESIASTEIDEN DIAGNOSTIIKKAA Sanna Tuomisaari Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2015 Tampereen Yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT

SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia MÄÄRITELMIÄ Laatukontrolli (quality control) Menettelyt toivotun laatutason todentamiseksi

Lisätiedot

GYNEKOLOGISEN IRTOSOLUNÄYTTEEN E- KUVASTO

GYNEKOLOGISEN IRTOSOLUNÄYTTEEN E- KUVASTO Opinnäytetyö (AMK) Bioanalyytikkokoulutus Patologia 2015 Heini Halmetoja, Satu Kannela & Riikka Vatola GYNEKOLOGISEN IRTOSOLUNÄYTTEEN E- KUVASTO 2 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän seulonnassa suuria alueellisia eroja

Kohdunkaulan syövän seulonnassa suuria alueellisia eroja Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Ahti Anttila FT, tutkimusjohtaja Tero Näveri VTM, suunnittelija Tytti Sarkeala FT, seulontatoimintojen päällikkö Joukkotarkastusrekisteri, Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan

Lisätiedot

Kaikki mitä olet aina halunnut tietää KONDYLOOMASTA

Kaikki mitä olet aina halunnut tietää KONDYLOOMASTA Kaikki mitä olet aina halunnut tietää KONDYLOOMASTA Harri Polvi naistentautien ja synn. erikoislääkäri YTHS Turun terveydenhoitoasema harri.polvi@yths.fi Kaikki mitä olet aina halunnut tietää kondyloomasta

Lisätiedot

KOLPOSKOPIA TÄRKEÄ TUTKIMUS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN TOTEAMISESSA

KOLPOSKOPIA TÄRKEÄ TUTKIMUS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN TOTEAMISESSA Irina Rissanen KOLPOSKOPIA TÄRKEÄ TUTKIMUS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN TOTEAMISESSA Ohje kolposkopiaan tulevalle asiakkaalle KOLPOSKOPIA TÄRKEÄ TUTKIMUS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN TOTEAMISESSA Ohje kolposkopiaan tulevalle

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Syöpärekisteri ja seulonnat

Syöpärekisteri ja seulonnat Syöpärekisteri ja seulonnat Ahti Anttila, FT, dosentti Joukkotarkastusrekisterin tutkimusjohtaja Suomen Syöpärekisteri, Helsinki LabQuality päivät 7.2.2009, Sessio 16: Patologia Tärkeimmät suositukset

Lisätiedot

Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO

Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO RAPORTTI VUODELTA 24 112/25 KESKI SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Syöpäseulonnan perusteet

Syöpäseulonnan perusteet Syöpäseulonnan perusteet Ahti Anttila FT, dosentti, tutkimusjohtaja Joukkotarkastusrekisteri Suomen Syöpärekisteri Helsinki Syöpäseulontojen tulevaisuus Suomessa STM seulontatyöryhmän järjestämä seminaari

Lisätiedot

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008 Uroteelineoplasiat Paula Kujala 13.11.2008 UROTEELI Virtsarakon kasvaimista suurin osa on lähtöisin virtsateitä verhoavasta spesialisoituneesta epiteelistä, uroteelista. Uroteeli peittää virtsateitä munuaisaltaasta

Lisätiedot

Trakelektomia raskausmahdollisuuden säilyttävä kohdunkaulan syövän hoito

Trakelektomia raskausmahdollisuuden säilyttävä kohdunkaulan syövän hoito Gynekologinen syöpä Päivi Pakarinen ja Ansa Aitokallio-Tallberg Trakelektomia raskausmahdollisuuden säilyttävä kohdunkaulan syövän hoito Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa vähentynyt, mutta huolestuttavaa

Lisätiedot

Papilloomavirustartunta ja HPV-testin toimivuus kohdunkaulan syövän seulonnassa

Papilloomavirustartunta ja HPV-testin toimivuus kohdunkaulan syövän seulonnassa Tieteessä katsaus Maarit K. Leinonen LT, vastaava lääkäri Suomen Syöpäyhdistys ry, Suomen Syöpärekisteri maarit.leinonen@cancer.fi Ahti Anttila dosentti, tutkimusjohtaja Suomen Syöpäyhdistys ry, Suomen

Lisätiedot

Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti. Papilloomavirusrokote käyttöön häviääkö kohdunkaulan syöpä? Gynekologinen syöpä

Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti. Papilloomavirusrokote käyttöön häviääkö kohdunkaulan syöpä? Gynekologinen syöpä Gynekologinen syöpä Jorma Paavonen ja Matti Lehtinen Papilloomavirusrokote käyttöön häviääkö kohdunkaulan syöpä? Papilloomavirus eli HPV rokotteen kehittäminen on sujunut hämmästyttävän nopeasti verrattuna

Lisätiedot

Klamydiat ja syöpä. Jorma Paavonen ja Pekka Saikku

Klamydiat ja syöpä. Jorma Paavonen ja Pekka Saikku Katsaus Jorma Paavonen ja Pekka Saikku Klamydiat ovat virusten lailla vain solun sisällä lisääntyviä mikrobeja. Sekä Chlamydia trachomatis että Chlamydia pneumoniae näyttävät liittyvän levyepiteelisyövän

Lisätiedot

Papilloomavirukset limakalvoilla. Leena-Maija Aaltonen, Eija Hiltunen-Back ja Jorma Paavonen

Papilloomavirukset limakalvoilla. Leena-Maija Aaltonen, Eija Hiltunen-Back ja Jorma Paavonen Sukupuolitaudit Leena-Maija Aaltonen, Eija Hiltunen-Back ja Jorma Paavonen Ihmisen papilloomaviruksen (HPV) rakenne selvitettiin elektronimikroskopian avulla jo 1940-luvun lopulla. HPV:n tiedettiin aiheuttavan

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Gynekologisen sytologian harjoitustehtäviä

Gynekologisen sytologian harjoitustehtäviä Carmen Eskin & Heidi Hellgrén Gynekologisen sytologian harjoitustehtäviä Digitaalisessa oppimisympäristössä Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Ruokatorven tauteja. Ruokatorven patologiaa. Ari Ristimäki. Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB

Ruokatorven tauteja. Ruokatorven patologiaa. Ari Ristimäki. Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB Ruokatorven patologiaa Ari Ristimäki Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB Ruokatorven tauteja Kehitysvirheet Motoriikan häiriöt Ahtaumat Divertikkelit Herniat Esofagiitti Barrett-esofagus

Lisätiedot

Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS

Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS Sterilisaatiot Suomessa naiset 25-54v miehet 25-54v kaikki 25-54v koko maa v.1994 koko maa v.2004

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti

Lisätiedot

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

Seulontatutkimuksia. Aila Friis, TtM, th Xamk Kevät 2017

Seulontatutkimuksia. Aila Friis, TtM, th Xamk Kevät 2017 Seulontatutkimuksia Aila Friis, TtM, th Xamk Kevät 2017 Valtioneuvoston asetus seulonnoista (339/2011) ASETUKSEN MÄÄRITELMÄ SEULONNASTA Seulonnalla tarkoitetaan tässä asetuksessa väestön tai tietyn väestönosan

Lisätiedot

Gynekologisen sytologian mallilasikokoelma

Gynekologisen sytologian mallilasikokoelma Laura Räbinä, Virpi Savikko Gynekologisen sytologian mallilasikokoelma Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö 4.5.2016 Tiivistelmä Tekijät Otsikko

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas

ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas TIIVISTELMÄ Esmya -hoidon kesto on rajoitettu kolmeen kuukauteen. Varmistakaa ennen Esmya -hoidon määräämistä, ettei potilas ole raskaana eikä imetä.

Lisätiedot

DIGITAALINEN OPPIMATERIAALI GYNEKOLOGISTEN IRTOSOLUJEN MALIGNIIN VIITTAAVISTA ATYPIOISTA

DIGITAALINEN OPPIMATERIAALI GYNEKOLOGISTEN IRTOSOLUJEN MALIGNIIN VIITTAAVISTA ATYPIOISTA DIGITAALINEN OPPIMATERIAALI GYNEKOLOGISTEN IRTOSOLUJEN MALIGNIIN VIITTAAVISTA ATYPIOISTA Johanna Itkonen Karoliina Saarinen Opinnäytetyö Lokakuu 2014 Bioanalytiikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Milloin Papa, milloin HPV-näyte? Pekka Nieminen Dos. os.ylil. HYKS Naistensairaala, Jorvi

Milloin Papa, milloin HPV-näyte? Pekka Nieminen Dos. os.ylil. HYKS Naistensairaala, Jorvi Milloin Papa, milloin HPV-näyte? Pekka Nieminen Dos. os.ylil. HYKS Naistensairaala, Jorvi Papan käyttö Organisoidussa seulonnassa Spontaani/opportunistisessa seulonnassa Diagnostiikassa Hoidon seurannassa

Lisätiedot

Kondylooman hoito. Näin hoidan. Kliininen kuva

Kondylooman hoito. Näin hoidan. Kliininen kuva Näin hoidan Eija Hiltunen-Back Kondylooman hoito Kondylooman aiheuttajana ovat yleensä pienen riskin papilloomavirukset (HPV) 6 ja 11. Ne esiintyvät tyypillisesti genitaalialueella ihonvärisinä syylämäisinä

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit Gks 22.9.2016 Pia Heinonen Tyks nkl Sidonnaisuudet Bayer Upviser Olympus Yksityisvastaanotto : Mehiläinen ja Terveystalo Endometriumpolyypit Ovat tavallisia

Lisätiedot

Synnyttäjän gynekologinen kasvain. Tua Annanmäki, Vilho Hiilesmaa, Jyrki Jalkanen ja Oskari Heikinheimo

Synnyttäjän gynekologinen kasvain. Tua Annanmäki, Vilho Hiilesmaa, Jyrki Jalkanen ja Oskari Heikinheimo Alkuperäistutkimus Synnyttäjän gynekologinen kasvain Tua Annanmäki, Vilho Hiilesmaa, Jyrki Jalkanen ja Oskari Heikinheimo Noin joka tuhannenteen raskauteen liittyy pahanlaatuinen sairaus. Selvitimme munasarjakasvainten

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Cervical cancer screening in Finland where are we now?

Cervical cancer screening in Finland where are we now? Cervical cancer screening in Finland where are we now? Pekka Nieminen, M.D. Chief Physician, Associate Professor Dept. of Obstetrics & Gynaecology Helsinki University Central Hospital Finland Conflict

Lisätiedot

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät 25.11.2016 Helsinki Sidonnaisuudet LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten

Lisätiedot

Gardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetyssä ruiskussa. Ihmisen papilloomavirusrokote [tyypit 6, 11, 16, 18] (rekombinantti, adsorboitu).

Gardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetyssä ruiskussa. Ihmisen papilloomavirusrokote [tyypit 6, 11, 16, 18] (rekombinantti, adsorboitu). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Gardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetyssä ruiskussa. Ihmisen papilloomavirusrokote [tyypit 6, 11, 16, 18] (rekombinantti, adsorboitu). 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Lisätiedot

HPV-diagnostiikan menetelmät ja käytännöt. Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori HUSLAB Virologian ja immunologian osasto

HPV-diagnostiikan menetelmät ja käytännöt. Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori HUSLAB Virologian ja immunologian osasto HPV-diagnostiikan menetelmät ja käytännöt Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori HUSLAB Virologian ja immunologian osasto Papilloomavirukset (HPV) Tällä hetkellä tunnetaan 156 ihmisen papilloomavirustyyppiä

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän ennaltaehkäisy: vuorovaikutukselliset oppitunnit lukioikäisille naisille

Kohdunkaulan syövän ennaltaehkäisy: vuorovaikutukselliset oppitunnit lukioikäisille naisille Kohdunkaulan syövän ennaltaehkäisy: vuorovaikutukselliset oppitunnit lukioikäisille naisille Arffman, Riia Munne, Matleena 2015 Otaniemi 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Otaniemi Kohdunkaulan syövän ennaltaehkäisy:

Lisätiedot

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tarkoitus Tämä tiedote kattaa seuraavat aiheet: Jaydess -valmisteen teho raskauden ehkäisyssä kohdunulkoisen raskauden absoluuttinen ja suhteellinen riski Jaydess -valmistetta

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto

Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kammiovärinän ja kammiotakykardian defibrillointi Taustatietoja Physio-Control teki kaksivaiheisten, katkaistujen eksponentaalisten iskujen (BTE) sekä tavallisten yksivaiheisten

Lisätiedot

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10.

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10. Tavoitteet Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video 1 Anatomiaa Caspar Bartholin nuorempi löysi v. 1677 (Tanska) Bartholinin rauhanen on

Lisätiedot

Suuren riskin HPV:n osoittaminen nestemäisistä gynekologisista irtosolunäytteistä (ThinPrep ) in situ hybridisaatio -menetelmällä

Suuren riskin HPV:n osoittaminen nestemäisistä gynekologisista irtosolunäytteistä (ThinPrep ) in situ hybridisaatio -menetelmällä Suuren riskin HPV:n osoittaminen nestemäisistä gynekologisista irtosolunäytteistä (ThinPrep ) in situ hybridisaatio -menetelmällä Kätilöopiston sairaalan patologian laboratoriossa Bioanalytiikan koulutusohjelma,

Lisätiedot

Vulva- ja vaginakarsinooma

Vulva- ja vaginakarsinooma Vulva- ja vaginakarsinooma Juhani Var3ainen, Erl EGO- koulustuspäivät Helsinki 30.10 2015 Sidonnaisuudet HUS YksityisvastaanoHo Aava Kamppi Kongressiosallistumisia eri lääkealan yritysten maksamana Ulkosynny3n-

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot