Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa
|
|
- Susanna Tamminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa Mervi Kallio, Pekka Nieminen, Ahti Anttila ja Matti Hakama Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata organisoidun seulonnan ja spontaanisti tehdyn Papa-kokeen vaikutusta invasiivisen kohdunkaulasyövän ilmaantuvuuteen. Kyselytutkimuksen tapausryhmän muodostivat 179 naista, jotka olivat sairastuneet invasiiviseen kohdunkaulan syöpään ja joita oli hoidettu HYKS:n naistenklinikassa vuosina Verrokeiksi valittiin väestörekisteristä iän ja asuinpaikkakunnan mukaan kaltaistettua, elossa olevaa naista. Tieto Papa-näytteen ottamisesta saatiin 82 %:lta syöpään sairastuneista ja 73 %:lta verrokeista. Monimuuttuja-analyysia käytettiin vakioimaan sekoittavien tekijöiden (sosioekonominen asema, tupakointi, lasten lukumäärä) vaikutus ja arvioimaan gynekologisen käynnin ja vertailtavien tutkimustapojen itsenäistä vaikutusta. Vakioitu invasiivisen kohdunkaulasyövän vaarasuhde (OR) verrattuna Papakokeella tutkimattomiin oli 0,38 (95 %:n luottamusväli 0,26 0,56), jos nainen oli osallistunut kohdunkaulasyövän organisoituun seulontaan, ja 0,82 (0,53 1,26), jos hänelle oli tehty spontaani Papa-tutkimus jossain muussa yhteydessä. Organisoidut seulonnat ovat siis vaikuttavampia kuin spontaanit tutkimukset, ja niillä on ollut keskeinen osuus Suomessa todettuun invasiivisen kohdunkaulasyövän ilmaantuvuuden pienenemiseen ja sitä kautta myös kuolleisuuden vähenemiseen. Kohdunkaulasyöpä on toiseksi yleisin naisten syöpä maailmassa (Parkin ym. 1988). Monissa teollistuneissa maissa sen ilmaantuvuus on viime vuosien aikana pienentynyt. Muutoksen syynä pidetään seulontoja, syövän etiologiassa tapahtuneita muutoksia sekä uusien syöpien ja kuolemien luokittelun muutoksia. Papa-koetta käytetään eri maissa syövän seulontaan erityisesti organisoiduissa joukkotarkastuksissa tai tavallisimmin spontaanisti muun terveydenhuollon yhteydessä (Papanicolaou 1943, Hakama ym. 1986, Luthra ja Rengachari 1986, Parkin ym. 1988). Maailmanlaajuisesti merkittävintä kohdunkaulasyövän ilmaantuvuuden pieneneminen on ollut Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Muutoksen syynä pidetään organisoituja seulontoja (Hakama ym. 1986). Organisoitujen seulontojen on osoitettu pienentäneen kohdunkaulasyövän ilmaantuvuutta myös Englannissa (Gibson ym. 1997). Seulontojen merkitys on kuitenkin myös asetettu kyseenalaiseksi (Modan 1993), samoin organisoitujen seulontojen paremmuus spontaaniin Papa-kokeeseen verrattuna (Levi ym. 1989, Gustafsson ym. 1995). Clarke ja Andersson (1979) sovelsivat ensimmäisinä sairauslähtöistä tutkimusasetelmaa verratessaan organisoitua seulontaa ja spontaanisti tehtyä Papa-koetta. Aikaisemmin oli tehty aikasarjavertailuja ja eri maiden tai alueiden välisiä ekologisia tutkimuksia. Oman tutkimuksemme tarkoituksena oli vertailla yksilötasolla kohdun Duodecim 2001;117: M. Kallio ym.
2 kaulasyöpään sairastuneiden ja terveiden verrokkinaisten Papa-näytetaustaa seulontapolitiikaltaan yhtenäisellä alueella. Suomi soveltuu tällaiseksi alueeksi, koska organisoitujen seulontojen ohella täällä tehdään paljon muitakin Papakokeita. Kutsumme niitä spontaaneiksi riippumatta siitä, onko ne tehty normaalin gynekologisen toiminnan puitteissa, työterveyshuollossa vai muussa yhteydessä. Aineisto ja menetelmät Kohdunkaulasyövän seulonta Suomessa. Kohdunkaulasyövän organisoituun seulontaan kutsutaan vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Seulontaan osallistuu nykyään hieman yli 70 % kutsutuista. Seulontaohjelman mukaisia näytteitä otetaan vuosittain yli Lukuun sisältyy myös lyhyemmin välein toteutettu riskiryhmäseulonta, johon kutsutaan oireinen tai hälyttävän Papa-koetuloksen saanut nainen vuoden tai kahden kuluttua. Muussa yhteydessä kuin joukkotarkastuksissa otettavia Papa-näytteitä tutkitaan Suomessa niin ikään runsaasti, ja niiden vuosittaiseksi määräksi on arvioitu yli Seulontaohjelmassa käytetään perinteistä Papanicolaoun kehittämää luokitusta (I V) (Bibbo 1991, Koss 1992). Kaikkien esiaste- tai syöpädiagnoosin saaneiden naisten tauti varmistetaan histologisesti. Tapaukset ja vertailuryhmä. HYKS:n naistenklinikassa invasiivisen kohdunkaulasyövän takia vuosina ensi kertaa hoidettavina olleet 179 naista muodostivat tapausryhmän. Verrokkiryhmän naista poimittiin väestörekisteristä ja kaltaistettiin tapausten kanssa iän ja asuinpaikkakunnan suhteen. Tapauksien ja verrokkien sosioekonominen asema, ammatti ja koulutus selvitettiin väestörekisterin tiedoista. Jokaiselle naiselle lähetettiin kyselylomake ja vastaamatta jättäneille kolmen kuukauden kuluttua uusi lomake. Tapausryhmän naisilta kysyttiin, oliko heiltä otettu Papa-näyte vähintään vuosi ennen syöpädiagnoosin tekoa; vertailuryhmän osalta aika oli vuosi ennen kyselyn tekemistä. Tapausryhmän naisista kyselyyn vastasi 87 % (156) ja verrokeista 76 % (1 139). Tieto tehdystä Papa-tutkimuksesta (organisoitu seulonta, spontaanisti otettu näyte) saatiin 82 %:lta (147) syöpään sairastuneista ja 73 %:lta (1 098) vertailuryhmän naisista. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin taustatekijöitä (lasten lukumäärää, tupakointia), osallistumista valtakunnallisiin joukkotarkastuksiin sekä käyntejä gynekologilla. Lisäksi kysyttiin, oliko gynekologikäynneillä tai jossain muussa yhteydessä otettu Papa-näyte. Gynekologilla käyntejä kysyttiin erikseen, koska niihin liittyy usein Papa-näytteen otto. Kyselylomakkeita testattiin ennen postitusta Naistenklinikan naispuolisilla työntekijöillä, jotta varmistettiin kysymysten ymmärrettävyys (kyselylomakemallit Internetin oheisaineistona). Tilastomenetelmät. Seulontoihin osallistumista ja spontaania näytteenottoa tapauksilla ja verrokeilla verrattiin logistisella regressiolla. Tulokset ilmoitettiin vaarasuhteina (OR) ja niiden 95 %:n luottamusväleinä (CI). Monimuuttuja-analyysin avulla pyrittiin vakioimaan sekoittavien tekijöiden (sosioekonomisen aseman, tupakoinnin ja lasten lukumäärän) vaikutus sekä arvioimaan spontaanin ja organisoidun näytteenoton itsenäistä vaikutusta invasiivisen syövän esiintyvyyteen. Lopullisesta aineistosta poistettiin ne, joilta ei saatu vastausta seulontaa koskeneisiin kysymyksiin. Tilasto-ohjelmana oli EGRET (Epidemiological graphics, estimation and testing package) (Breslow ja Day 1980). Tulokset Tapaus- ja verrokkiryhmien keski-ikä oli 60 vuotta (vaihteluväli v). Kohdunkaulasyöpään sairastuneiden ja verrokkien sosioekonomisessa asemassa ei ollut juuri eroa, ei myöskään synnytysten lukumäärässä (taulukko 1). Tupakointitavoissa oli eroa: sairastuneet tupakoivat verrokkeja useammin (OR = 3,4, CI 2,3 5,1). Potilaat olivat osallistuneet organisoituihin seulontoihin ennen syövän toteamista selvästi Taulukko 1. HYKS:n naistenklinikassa hoidetut kohdunkaulasyöpään sairastuneet naiset ja verrokit jaoteltuna iän, sosiaaliryhmän, tupakoinnin ja lasten lukumäärän mukaan. Taustamuuttuja Sairastuneet Verrokit n % n % Ikä (v) Sosiaaliryhmä I II III IV Tuntematon Tupakointi Kyllä Ei Ei tietoa 6 1 Lasten lukumäärä Lapseton Lapsia Lapsia 3 tai enemmän Tuntematon Yhteensä Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa 1443
3 harvemmin kuin verrokkinaiset. Syöpään sairastumisen vakioimaton suhteellinen riski oli seulontoihin osallistuneilla seulonnassa käymättömiin verrattuna 0,36 (CI 0,25 0,53). Spontaanien tutkimusten OR oli 0,73 (CI 0,49 1,07). Syöpään sairastuneet olivat käyneet myös gynekologilla verrokkeja harvemmin (OR = 0,55, CI 0,33 0,89). Erot olivat vielä selvemmät, kun otettiin huomioon näiden tekijöiden vaikutus toisiinsa ja arvioitiin vain kunkin tekijän oma vaikutus. Vakioiduksi vaarasuhteeksi saatiin kohdunkaulasyövän organisoidun seulonnan suhteen 0,38, spontaanien Papa-kokeiden vaikutukseksi 0,82 ja gynekologilla käynnin vaikutukseksi 0,72 (taulukko 2). Tupakointitottumusten ja sosioekonomisen aseman vaikutuksen vakiointi ei muuttanut tulosta olennaisesti. Niiden naisten keskuudessa, jotka olivat osallistuneet organisoituihin joukkotarkastuksiin ja joilta ei ollut otettu muita Papa-näytteitä, kohdunkaulan syövän vaarasuhde oli 0,25. Spontaanit kokeet joukkotarkastusten lisäksi eivät muuttaneet tätä seulontaefektiä (0,27) (taulukko 3). Samanlainen tulos saatiin lisättäessä organisoitujen seulontojen vaikutukseen gynekologilla käyntien vaikutus. Gynekologilla käynnit eivät siis antaneet lisäsuojaa invasiivista kohdunkaulansyöpää vastaan. Toisaalta joukkotarkastuksiin osallistuminen pienensi kohdunkaulasyövän vaaraa erittäin merkitsevästi myös muissa Papa-kokeissa tai gynekologeilla käyneiden keskuudessa. Tupakointiin liittyvä vakioitu vaarasuhde oli 3,21 (CI 2,15 4,80) (otettu huomioon sosiaaliryhmä, lasten lukumäärä ja ikä). Seulontaan osallistumattomien tupakoinnin riskisuhde oli 2,34 (CI 1,23 4,45). Seulonnan vaikutus oli tupakoivilla hivenen vähäisempi (OR = 0,58) kuin tupakoimattomilla (OR = 0,36); ero ei tosin ollut merkitsevä (taulukko 3). Pohdinta Valtakunnallisesti organisoidut kohdunkaulasyövän joukkotarkastukset alkoivat Suomessa 1960-luvun puolivälissä. Iältään vuotiaat naiset (noin 1,05 miljoonaa) saavat henkilökohtaisen kutsun seulontaan viiden vuoden välein. Ikärajoissa on kunnittaista vaihtelua, mutta viiden vuoden seulontaväliä noudatetaan lähes poikkeuksetta. Kaikilla tutkimuksen tapausryhmään kuuluneilla naisilla oli histologisesti varmistettu invasiivinen kohdunkaulasyöpä. Synnytysten lukumäärällä tai sosioekonomisella asemalla ei ollut merkitsevää yhteyttä sairastumisriskiin. Tulokset osoittivat seulonnan ehkäisevän sairastumista invasiiviseen kohdunkaulasyöpään. Spontaanisti tehtyjen Papa-kokeiden suojavaikutus oli selvästi huonompi. Taulukko 2. Joukkotarkastuksen, spontaanisti otetun Papa-näytteen ja gynekologilla käynnin vaikutus vaaraan sairastua invasiiviseen kohdunkaulasyöpään, aineistona HYKS:n naistenklinikassa hoidetut kohdunkaulasyöpään sairastuneet ja vertailuryhmä. Sairastuneet Verrokit Vaarasuhde ja 95 %:n luottamusväli n % n % Vakioimaton Vakioitu 1 Käynyt joukkotarkastuksessa Kyllä ,36 (0,25 0,53) 0,38 (0,26 0,56) Ei ,00 1,00 Otettu spontaanisti Papa-näyte Kyllä ,73 (0,49 1,07) 0,82 (0,53 1,26) Ei ,00 1,00 Käynyt gynekologilla Kyllä ,55 (0,33 0,89) 0,72 (0,42 01,25) Ei ,00 1,00 1 Joukkotarkastuksessa käynti vakioitu spontaanisti otetun Papa-näytteen ja gynekologilla käynnin suhteen, spontaanisti otettu Papa-näyte vakioitu joukkotarkastuksessa ja gynekologilla käynnin suhteen ja gynekologilla käynti vakioitu joukkotarkastuksessa käynnin ja spontaanisti otetun Papa-näytteen suhteen M. Kallio ym.
4 Organisoituja seulontoja järjestetään Norjaa lukuun ottamatta kaikissa Pohjoismaissa. Spontaaniin näyteenottoon perustuva seulonta on yksinomaista ja yleistä monissa Euroopan maissa ja Pohjois-Amerikassa (Hakama ym. 1986). Mielipiteet joukkotarkastusten vaikuttavuudesta syövän ehkäisyssä vaihtelevat: vaikuttavuutta pidetään hyvin osoitettuna (Miller ym. 1991) tai melko vähäisenä (Modan 1993). Erityisesti Gustafsson työryhmineen (1995, 1997) on epäillyt organisoitujen seulontojen etuja spontaaniin näytteenottoon verrattuna. Tutkimuksemme tavoitteena oli arvioida seulonnan ja spontaanien Papa-kokeiden vaikutusta invasiivisen kohdunkaulasyövän ilmaantuvuuteen. Suomessa kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus oli vuonna ,4 sataatuhatta naisvuotta kohti mutta vuonna 1991 enää 2,7. Muutos tapahtui sinä aikana, jona kohdunkaulasyövän organisoitu seulontaohjelma oli käynnissä (Kallio ym. 1995, Nieminen ym. 1995). Kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus kuitenkin suureni 1990-luvulla kaikissa alle 55-vuotiaiden ikäryhmissä eli seulonnan kohdeiässä olevilla naisilla (Anttila ym. 1999). Tutkimuksemme tukee käsitystä, että organisoitujen seulontojen peittävyyden ja osallistumisosuuden parantaminen on tehokas keino vaikuttaa tapahtuneeseen epäsuotuisaan muutokseen. Organisoitu seulontajärjestelmä tarjoaa kutsupalvelun, viiden vuoden välein tehtävän tutkimuksen ja jatkuvan laadunvalvonnan (näytteenoton, seulontaohjelman ja sytologisen diagnoosin). Kaikkia laboratorioita, jotka tutkivat seulontanäytteitä, on viime vuosiin saakka ohjannut ja valvonut Suomen Syöpäjärjestöjen Keskuslaboratorio. Vähänkin poikkeavan solulöydöksen jälkeen ohjelma tarjoaa naiselle kolposkopiatutkimuksen ja muutoksen histologisen varmistuksen. Toisaalta osa kohdunkaulasyövistä (ns. aggressiiviset syövät ja adenokarsinoomat) jää toteamatta tiheästikin toistetuissa seulonnoissa joko taudin luonteen tai seulonnan puutteiden takia. Seulonnoilla kohdunkaulasyöpää ei siis pystytä täysin hävittämään. Jotta mahdollisimman moni hyötyisi syövän varhaisesta toteamisesta, seulontaan osallistumista tulisi motivoida ja antaa tietoa syövän oireista. Taulukko 3. Organisoidun joukkotarkastuksen (OJT) yhteisvaikutus kohdunkaulasyövän ehkäisyssä spontaanisti otetun Papanäytteen (SPN), gynekologilla käynnin (GYN) ja tupakoinnin (TUP) kanssa. Sairastuneet Verrokit OR CI Malli I 1 OJT SPN , ,25 0,13 0, ,57 0,30 1, ,27 0,15 0,49 Malli II 2 OJT GYN , ,26 0,10 0, ,63 0,33 1, ,25 0,13 0,48 Malli III 3 OJT TUP , ,36 0,22 0, ,34 1,23 4, ,36 0,77 2,40 CI = 95 %:n luottamusväli 1 Vakiointi gynekologilla käynnin suhteen 2 Vakiointi Papa-näytteen spontaanin oton suhteen 3 Vakiointi sekä gynekologilla käynnin että Papa-näytteen spontaanin oton suhteen 4 Naiset, joiden osalta puuttui tieto tupakoinnista, poistettiin aineistosta Tämä onnistuu luontevasti esimerkiksi seulontatarkastusten yhteydessä (Kallio ym. 1994). Gynekologilla käynti pienensi kohdunkaulasyövän riskiä, mutta vähemmän kuin organisoidut seulonnat. Gynekologilla käyminen heijastanee naisen halua huolehtia terveydestään. Säännöllisesti gynekologilla käyvät naiset ovat yleensä ylemmistä sosiaaliryhmistä, joiden sairastumisvaara on muutenkin keskimääräistä pienempi. Pienen sairastumisvaaran omaavien naisten usein toistuvat Papa-kokeet saattavat osin selittää spontaanisti otettavien näytteiden huonomman vaikuttavuuden syövän vaaran pienentämisessä. Tapaus- ja verrokkiryhmän naisten vastausten välillä voi olla raportointi- tai muistiharhoja, jotka saattavat vaikuttaa saatuun Papakokeiden vaikuttavuuden piste-estimaattiin, mutta ei ole luultavaa, että tämänkaltaiset seikat selittäisivät seulontamuotojen väliset suh- Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa 1445
5 teelliset erot kohdunkaulasyövän torjunnan tehossa. Tämän tutkimuksen tulokset organisoidun joukkotarkastuksen vaikuttavuudesta ovat varsin hyvin linjassa sekä kohdunkaulasyövän aikasarjojen (Hakama 1982) että joukkotarkastuksissa käyneiden rekisteriperäisen seurannan (Viikki ym. 1999) kanssa. Organisoitu seulonta tulee kohdunkaulasyövän torjunnassa selvästi halvemmaksi kuin spontaanisti otettujen näytteiden tutkiminen. Seulonnassa näytteitä otetaan vain kerran viidessä vuodessa. Suomessa otetaan seulontojen ulkopuolella Papa-näytteitä noin kolminkertainen määrä seulontanäytteisiin verrattuna. Tästä voidaan päätellä, että spontaaneja Papa-kokeita tehtäisiin kohdeväestön naisille noin kerran puolessatoista vuodessa, jos kohdeväestö olisi sama. Spontaanisti otettavien solunäytteiden suuri määrä ja pieni vaikutus johtavat huonoon kustannusvaikuttavuuteen verrattuna organisoituihin seulontoihin. Säännöllinen spontaani näytteidenotto keskittyy hyvin toimeentulevaan, kaupungeissa asuvaan naisryhmään, jonka sairastumisvaara on muutoinkin pieni (Kallio ym. 1994). Toki on huomattava, että spontaanilla näytteenotolla on muitakin kuin kohdunkaulasyövän torjuntaan liittyviä tarkoituksia. Erityisesti naisen oireiden syyn selvittämiseksi Papa-koe on halpa ja hyvä tutkimus. Tutkimuksemme aineisto ei kata näitä käyttöalueita. Tavoitteenamme oli päätellä, minkälaisella toiminnalla on parhaat edellytykset kohdunkaulasyövän torjunnassa. Tutkimuksemme ei vahvista väitettä (Gustafsson ym. 1995) spontaanisti otettavien näytteiden ja organisoitujen seulontojen samanlaisesta vaikuttavuudesta invasiivisen kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuteen ja niiden molempien samanlaisesta kustannusvaikuttavuudesta eli tehokkuudesta. Kohdunkaulasyövän organisoiduilla seulonnoilla havaittiin olevan selvä invasiivisen syövän vaaraa pienentävä vaikutus, johon seulonta tähtääkin. Voidaan päätellä, että Suomessa todettu kohdunkaulasyövän ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden pieneneminen on pääasiassa ja kustannuksia säästäen saavutettu organisoidulla, koko maan kattavalla seulontaohjelmalla. Kirjallisuutta Anttila A, Pukkala E, Nieminen P, Hakama M. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Duodecim 1998;114: Anttila A, Pukkala E, Söderman B, ym. Effect of organised screening on cervical cancer incidence and mortality in Finland : a recent increace in cervical cancer incidence. Int J Cancer 1999; 83: Bibbo M, toim. Comprehensive cytopathology. Philadelphia: WB. Saunders Co, Breslow NE, Day NE. Statistical methods in cancer research. The analysis of case-control studies. Vol 1. IARC Scientific Publications No 32. Lyon: IARC, Clarke EA, Andersson TW. Does screening by»pap» smears help to prevent cervical cancer. A case-control study. Lancet 1979;ii,1. Gibson L, Spiegelhalter DJ, Camilleri-Ferrante C, Day NE. Trends in invasive cervical cancer incidence in East Anglia from 1971 to J Med Screen 1997;4:44 8. Gustafsson L, Pontén J, Zack M, Adami H-O. International incidence rates of invasive cervical cancer after introduction of cytological screening. Cancer Causes Control 1997;8: Gustafsson L, Sparén P, Gustafsson M, ym. Efficiency of organised and opportunistic cytological screening for cancer in situ of the cervix. Br J Cancer 1995;72: Hakama M. Trends in the incidence of cervical cancer in the Nordic Countries. Kirjassa: Magnus K, toim. Trends in cancer incidence. Couses and practical implications, Washington-New York-London: Hemisphere Publishing Corporation, 1982, s Hakama M, Miller AB, Day NE, toim. Screening for cancer of the uterine cervix. IARC Scientific Publications No. 77. Lyon: IARC,1986. Kallio M, Kauraniemi T, Nousiainen A-R, ym. Naisten osallistuminen kohdunkaulan syövän seulontoihin. Duodecim 1994;110: Kallio M, Nieminen P, Hakama M. Kohdunkaulan syövän seulontojen vaikuttavuus Suomessa. Duodecim 1995;111: Koss L, toim. Diagnostic cytology and its histopathologic bases. Philadelphia: JB Lippincott, Levi F, LaVecchia C, Te VC, Gutzwiller F. Incidence of invasive cervical cancer in the Swiss canton of Vaud and a note on screening. J Epidemol Community Health 1989;43: Luthra UK, Regachari R. Organization of screening programmes in developing countries with reference to screening for cancer of the uterine cervix in India. Kirjassa: Hakama M, Miller AB, Day NE, toim. Screening for cancer on the uterine cervix. IARC Scientific Publications No. 77, Lyon: IARC, 1986, s Miller AB, Chamberlain J, Day NE, ym., toim. Cancer Screening. UICC, Cambridge, Modan B. Screening for cervical cancer should the routine be challenged? Eur J Cancer 1993;29A(16): Nieminen P, Kallio M, Hakama M. Kohdunkaulan adenokarsinooman esiintyvyys Suomessa. Duodecim 1995;111: Papanicolaou GN, Traut HF. Diagnosis of the uterine cancer by vaginal smears. New York: The Commonwealth Fund Parkin DM, Läärä E, Muir CS. Estimates of the world wide frequency of sixteen major cancers in Int J Cancer 1988;41: Viikki M, Pukkala E, Hakama M. Risk of cervical cancer after a negative Pap smear. J Med Screen 1999;2: MERVI KALLIO, LL, tutkija AHTI ANTTILA, FT, tutkimuspäällikkö Suomen Syöpärekisteri Liisankatu 21 B Helsinki PEKKA NIEMINEN, dosentti, erikoislääkäri HYKS:n naistenklinikka Helsinki MATTI HAKAMA, VTT, professori Tampereen yliopiston terveystieteen laitos PL 607, Tampere Hyväksytty julkaistavaksi
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotKohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla
Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla Pekka Nieminen, Jussi Tarkkanen, Tuomo Timonen, Bengt Meyer, Matti Hakama ja Ahti Anttila Vuodesta 1991 kohdunkaulan
LisätiedotKohdunkaulan syövän seulonta - mikä muuttuu? Anni Virtanen Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Patologia Vastaava lääkäri, Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän seulonta - mikä muuttuu? Anni Virtanen Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Patologia Vastaava lääkäri, Suomen Syöpärekisteri Esityksen sisältö 1. YLEISTÄ SYÖPÄSEULONNOISTA 2. NYKYISEN KOHDUNKAULASEULONNAN
LisätiedotHPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama
ALKUPERÄISTUTKIMUS Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä valtakunnallinen seulonta
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotSyöpäseulonnat II - sairauksien
Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotSyöpärekisteri ja seulonnat
Syöpärekisteri ja seulonnat Ahti Anttila, FT, dosentti Joukkotarkastusrekisterin tutkimusjohtaja Suomen Syöpärekisteri, Helsinki LabQuality päivät 7.2.2009, Sessio 16: Patologia Tärkeimmät suositukset
LisätiedotKOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala
KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA 7.4.2016 Paula Kujala KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONNASSA Taustaa - 2012 Fimlab Laboratoriot, joka toteuttaa kohdunkaulansyövän seulonnan suurimmassa osassa Pirkanmaan
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotKohdunkaulan syövän seulonnassa suuria alueellisia eroja
Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Ahti Anttila FT, tutkimusjohtaja Tero Näveri VTM, suunnittelija Tytti Sarkeala FT, seulontatoimintojen päällikkö Joukkotarkastusrekisteri, Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan
LisätiedotSyöpäseulonnat II - sairauksien
Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotRaportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta
Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.
LisätiedotGynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus
Pekka Nieminen ja Tuomo Timonen TEEMA: SYTOLOGIA Gynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus Papakokeella tehdyt kohdunkaulasyövän seulonnat ovat Suomessa pienentäneet taudin ilmaantuvuutta
LisätiedotKohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa. Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen
Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan syöpää ehkäisevän joukkoseulonnan teho perustuu koko seulontaketjuun;
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotTuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija
Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2018 KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO
KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA VUOSIKATSAUS 2018 JOUKKOTARKASTUSREKISTERI 50 VUOTTA Yli 50-vuotta käynnissä ollut kohdunkaulasyövän seulontaohjelma on ollut vaikuttava. Erinomaisista tuloksista huolimatta
LisätiedotCervical cancer screening in Finland where are we now?
Cervical cancer screening in Finland where are we now? Pekka Nieminen, M.D. Chief Physician, Associate Professor Dept. of Obstetrics & Gynaecology Helsinki University Central Hospital Finland Conflict
LisätiedotSyöpäseulonnan perusteet
Syöpäseulonnan perusteet Ahti Anttila FT, dosentti, tutkimusjohtaja Joukkotarkastusrekisteri Suomen Syöpärekisteri Helsinki Syöpäseulontojen tulevaisuus Suomessa STM seulontatyöryhmän järjestämä seminaari
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/6 29.05.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 151 Terveyslautakunnan lausunto suolistosyövän seulontaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-003464 T 00 00 03 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotSyöpä ja eriarvoisuus
Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa
LisätiedotSyöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi
Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin
LisätiedotSyöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa
Syöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa Cancer Control Joint Action WP 9 Cancer Screening Ahti Anttila Suomen Syöpärekisteri STM 8.2. 2016 Taustaa Syöpäseulonnan vaikuttavuus hyödyt ja haitat ja vaikuttavuusnäyttöön
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotYleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi
Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi Syöpäseulontojen tavoitteet Ensisijainen tavoite laadukas = vaikuttava seulontatoiminta vaikuttavuus
LisätiedotGynekologin näkökulma Papamuutoksissa. 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka
Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen viimeisen 2 vuoden ajalta Sidonnaisuus Ollut toistuvasti kutsuttuna luennoitsijana
LisätiedotTAPAUS-VERROKKITUTKIMUS
TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 83. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1
Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 Kaupunginhallitus 134 7.5.2012 Valtuusto 68 21.5.2012 83 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotMiksi nainen ei osallistu kohdunkaulan syövän seulontaan?
Julkaistu 20.11.2014 www.laakarilehti.fi Alkuperäistutkimus verkossa ensin tieteessä Meri Niironen LL meri.niironen@helsinki.fi Tytti Sarkeala FT, seulontatoimintojen päällikkö Suomen Syöpärekisteri, Joukkotarkastusrekisteri
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotKohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta. Maarit Mentula ja Pekka Nieminen
Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta Maarit Mentula ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan solumuutosten hoito on vuosien saatossa vaihdellut, ja yhdeksänkymmentäluvun alusta
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2017 KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO
KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA VUOSIKATSAUS 2017 Kohdunkaulasyövän seulontaohjelmassa on merkittäviä alueellisia eroja. Ohjelman yhtenäistäminen edellyttää valtakunnallisen ja alueellisen ohjausrakenteen
LisätiedotJyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes
Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää
Lisätiedot4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS
4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS Simo Näyhä, ja Eero Pukkala 3 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 3 Suomen Syöpärekisteri 4. Johdanto Lapin miehillä
LisätiedotKohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot
Gynekologinen syöpä Ilkka Kalliala ja Pekka Nieminen Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti toiseksi
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen
Potilaan näkökulma Syöpäjärjestöt Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäsäätiö Suomen Syöpäyhdistys = 12 alueellista ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä.
LisätiedotRintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotPotilaiden elämänlaatu paranee, kun sairaus
Seulonnat Syöpätautien seulonta edelleen tarpeellista ja tehokasta Lyly Teppo, Ahti Anttila, Anssi Auvinen ja Matti Hakama Tietyn syöpätaudin seulonnalla on kaksi päätavoitetta: pienentää kyseisen syövän
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.12.2008 KOM(2008) 882 lopullinen KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE syöpäseulonnasta
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotPotilasohje papanäytteestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän naistentautien poliklinikalle
Potilasohje papanäytteestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän naistentautien poliklinikalle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyönkoulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö
LisätiedotSeinäjoen terveyskeskuksen seulontasuunnitelma
Seinäjoen terveyskeskuksen seulontasuunnitelma 2017-2018 Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.1.2017 Seulontatutkimukset Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään löytämään oireettomat
LisätiedotKyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander
Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen
LisätiedotPRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING
PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2017 RINTASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO
mammografia sekä tarvittaessa jatkotutkimukset (täydentävä mammografia, ultraäänitutkimus ja neulanäytteet) ja kirurgia. Mammografiakuvat otetaan kahdesta suunnasta molemmista rinnoista. Kuvat lukee ja
LisätiedotKatja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä
Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa
LisätiedotEnsimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista
Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotOPAS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN SEULONNASSA KÄYTETYISTÄ TUTKIMUK- SISTA NUORILLE NAISILLE
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA OPAS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN SEULONNASSA KÄYTETYISTÄ TUTKIMUK- SISTA NUORILLE NAISILLE TEKIJÄ/T: Anu Keinänen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotPapa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia
Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys Leila Lind, 8.12.2016 Epidemiologia Ei puhuta enää papa-suosituksesta, vaan kohdunkaulan suosituksesta
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotMillainen on hyvä seulonta?
Matti Hakama ja Nea Malila KATSAUS Millainen on hyvä seulonta? Seulonta on terveydenhuollon pitkä toimintaketju, jolle Suomessakin on esitetty laaja kriteeristö. Ehdotamme, että päätettäessä seulonnan
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
LisätiedotKohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet. Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS
Kohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS Kuolleisuus kohdunkaulan syöpään Euroopassa Nordic countries 80% reduction Cervical cancer
LisätiedotKohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi
Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi Tähdellä (*) merkitty tieto rekisteröidään joukkotarkastusrekisteriin. 1. Sukunimi ja etunimet tarvittaessa näytteenottaja merkitsee nimenmuutoksen
LisätiedotMAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto
MAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto MIKSI MAMMOGRAFIASEULONTAAN? Rintasyöpä on yleisin naisten sairastama syöpä Suomessa. Vuosittain todetaan
LisätiedotPapilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa
Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori Virologian ja immunologian osasto Kliinisen mikrobiologian vastuualue HUSLAB Virologian osasto
LisätiedotOECD:n terveydenhuollon laatuindikaattorit Suomessa
OECD:n terveydenhuollon Suomessa 2011 2012 Päivi Hämäläinen, Jouni Rasilainen & Mika Gissler 26.9.2017 1 OECD:n terveydenhuollon Suomen terveydenhuolto näyttää selviytyvän hyvin tai kohtalaisesti, kun
LisätiedotJoko PAPA-tutkimus siirtyy syrjään uudempien teknologioiden tieltä?
Joko PAPA-tutkimus siirtyy syrjään uudempien teknologioiden tieltä? Kustannukset ja vaikuttavuus? vastaava lääkäri Suomen Maarit Syöpärekisteri Leinonen, LT vastaava lääkäri, Syöpärekisteri, Suomen Syöpäyhdistys,
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotMiten Papa-lausuntoa tulee lukea?
DIAGNOSTISIA ONGELMIA Miten Papa-lausuntoa tulee lukea? Pekka Nieminen Vuoden 1991 jälkeen kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus alkoi Suomessa nopeasti kasvaa. Tätä ennen tilanne oli ollut hyvä miltei 40 vuoden
LisätiedotIhotuumorin biopsia vai leikkaushoito
Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare
LisätiedotLataa Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa - Katja Hautamäki-Lamminen. Lataa
Lataa Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa - Katja Hautamäki-Lamminen Lataa Kirjailija: Katja Hautamäki-Lamminen ISBN: 9789514487590 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.41 Mb Suomalaisista
LisätiedotHelsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014
Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014 Keskeiset tulokset: Terveyspalveluja käyttäneillä toimeentulotuen asiakkailla on ikävakioituna muita terveyspalveluja käyttäneitä
LisätiedotTampereen yliopisto Terveystieteen laitos. KOHDUNKAULAN SYÖVÄN JOUKKOTARKASTUSTEN ENSIMMÄISET VUOSIKYMMENET Kätilöiden ja terveyssisarten kokemuksia
Tampereen yliopisto Terveystieteen laitos KOHDUNKAULAN SYÖVÄN JOUKKOTARKASTUSTEN ENSIMMÄISET VUOSIKYMMENET Kätilöiden ja terveyssisarten kokemuksia Pro gradu -tutkielma Sanni Helander Tampereen yliopisto
LisätiedotPalkansaajien sairauspoissaolot
Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien
LisätiedotPäivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC
Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotHPV-diagnostiikan menetelmät ja käytännöt. Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori HUSLAB Virologian ja immunologian osasto
HPV-diagnostiikan menetelmät ja käytännöt Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori HUSLAB Virologian ja immunologian osasto Papilloomavirukset (HPV) Tällä hetkellä tunnetaan 156 ihmisen papilloomavirustyyppiä
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotSyntyvyyden laskusta. Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori
Syntyvyyden laskusta Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous 2.10.18 Tutkimusprofessori Anna Rotkirch @annarotkirch @perhetutkimus Syntyvyyden lasku 2010-2018 Syntyneet Kokonaishedelmällisyys 64 000
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotTerveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015
Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat
LisätiedotMilloin Papa, milloin HPV-näyte? Pekka Nieminen Dos. os.ylil. HYKS Naistensairaala, Jorvi
Milloin Papa, milloin HPV-näyte? Pekka Nieminen Dos. os.ylil. HYKS Naistensairaala, Jorvi Papan käyttö Organisoidussa seulonnassa Spontaani/opportunistisessa seulonnassa Diagnostiikassa Hoidon seurannassa
LisätiedotTerveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
LisätiedotSIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET:
RIITTA LUOTO SIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET: - TAMPEREEN YLIOPISTO, DOSENTTI - TAMPEREEN YLIOPISTO, KLIININEN
LisätiedotKansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi
Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi 1.2.2011 28.1.2011 1 Suomen tilanne 24.1.2011 THL saanut yhteensä 57 ilmoitusta narkolepsian
LisätiedotSyöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.
Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin,
LisätiedotMatkapuhelimet ja syöpävaara
Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset
LisätiedotVANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset
VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...
LisätiedotKieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus
Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus Suomenruotsalaiset Suomessa asuvia henkilöitä, jotka puhuvat
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
Lisätiedot