Potilaiden elämänlaatu paranee, kun sairaus
|
|
- Jarkko Lehtinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seulonnat Syöpätautien seulonta edelleen tarpeellista ja tehokasta Lyly Teppo, Ahti Anttila, Anssi Auvinen ja Matti Hakama Tietyn syöpätaudin seulonnalla on kaksi päätavoitetta: pienentää kyseisen syövän aiheuttamaa kuolleisuutta väestössä ja parantaa syöpään sairastuneiden elämänlaatua. Kuolleisuuden pienenemiseen pyritään ensisijaisesti syöpädiagnoosin aikaistamisella eli syöpien löytämisellä prekliinisessä, oireettomassa vaiheessa esimerkkinä rintasyövän mammografiaseulonta. Joissakin tapauksissa seulonnalla etsitään muutoksia, jotka eivät vielä ole syöpiä mutta joista suuren osan tiedetään muuttuvan ajan oloon syöviksi. Tällainen tavoite on esimerkiksi kohdunkaulan syövän seulonnalla, jossa siis pyritään sekä ilmaantuvuuden että sen kautta myös kuolleisuuden pienenemiseen. Potilaiden elämänlaatu paranee, kun sairaus voidaan hoitaa esi- tai varhaisvaiheessaan: päästään säästävämpiin leikkauksiin kuin oireisen syövän hoidossa, ja monissa tapauksissa voidaan välttyä säde- ja lääkehoidoilta. Muutama vuosikymmen sitten seulonnoilla arvioitiin olevan tärkeä ja suureneva osuus syöväntorjuntatyössä. Edelleen kuitenkin vain harvojen syöpätautien seulonnoista on todella hyötyä. Seulontojen yleisten sääntöjen mukaan seulottavan taudin olisi oltava merkittävä kansanterveydellinen ongelma, sen varhaiseen löytämiseen pitäisi olla käyttökelpoinen, haitaton ja väestön hyväksymä testi, varhain todettujen syöpien hoidettavuuden (paranemistodennäköisyyden) tulisi olla parempi kuin kliinisten syöpien, ja kuolleisuuden pienenemisen olisi oltava osoitettu (Hakama 1999). Suomessa on ollut 1960-luvun puolivälistä käynnissä maanlaajuinen seulonta kohdunkaulan syövän esi- ja varhaisvaiheiden toteamiseksi, ns. Papa-seulonta, ja vuonna 1987 aloitettiin maanlaajuinen mammografiaseulonta rintasyövän varhaisvaiheiden löytämiseksi. Eturauhasen syövän osalta on käynnissä laaja satunnaistettu seulontatutkimus. Lisäksi Suomessa on tehty tutkimuksia suhteellisen vaatimattomin tuloksin mm. mahasyövän ja kolorektaalisyövän seulontojen mahdollisuuksista ja vaikuttavuudesta. Tässä kirjoituksessa pohditaan käynnissä olevien ja käynnistettäväksi ehdotettujen syöpäseulontojen menetelmällisiä näkökohtia, nykytilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Kohdunkaulan syövän seulonta Kohdunkaulan syövän seulonnat aloitettiin Suomessa vuonna 1963 ensimmäisten maiden joukossa. Toiminnasta tuli valtakunnallisesti peittävä 1970-luvun alkupuolella. Seulonnassa kohdunkaulan syöpä ja sen varhais- ja esivaiheet pyritään tunnistamaan kohdunkaulan ja kohdunkaulakanavan irtosolunäytteestä (ns. Papanäytteestä) mikroskooppisesti. Näytteet otetaan terveyskeskuksissa tai neuvoloissa. Ne tutkitaan naisen kotikunnan kustantamana vajaassa parissakymmenessä sytologian laboratoriossa. Naiset saavat seulontaan henkilökohtaisen kutsun viiden vuoden välein. Positiiviset ja viitteelliset solulöydökset tarkistetaan kohdunsuun tähystyksessä eli kolposkopiassa, ja hoito perustuu viime kädessä kudosnäytteen löydökseen. Tarkempiin gynekologisiin tutkimuksiin kutsutaan solumuutosten perusteella hieman alle Duodecim 2000; 116:
2 Kuva 1. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus Suomessa , ikävakiointi maailman standardiväestöön (Suomen Syöpärekisteri). 1 % tutkituista naisista. Seulontaan osallistuneista 5 10 % saa vuoto-oireiden tai lievähköjen solumuutosten perusteella lisäksi kutsun ns. riskiryhmäseulontaan jo tarkastusta seuraavana vuonna. Histologisesti varmistettujen esiastelöydösten taajuus vaihtelee alueittain ja on 3 5 tuhatta tutkittua naista kohti. Varsinaisia syöpiä seulonnassa löytyy keskimäärin yksi tapaus kymmentätuhatta seulottua naista kohti. Vaikuttavuus. Koska kohdunkaulan syöpä kehittyy yleensä hitaasti, varhais- tai esiasteestaan invasiiviseksi syöväksi tyypillisesti 5 15 vuodessa, seulonnassa todettujen kudosmuutosten hoitamisella on voitu tehokkaasti vaikuttaa kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuteen ja sitä kautta kuolleisuuteen (Hakama 1982, Läärä ym. 1987). Ilmaantuvuus ja kuolleisuus pienenivät Suomessa 1990-luvun alkuun mennessä viidennekseen seulontaa edeltäneestä tasosta. Peittävän ja hyvin toteutetun seulonnan ansiosta vältyttiin tällöin joka vuosi yli 200 syöpäkuolemalta. Vaikutus tuli pääosin seulontajärjestelmästä, joskin myös muissa yhteyksissä sairaaloissa ja poliklinikoissa, äitiyshuollossa, ehkäisyneuvoloissa, terveyskeskuksissa ja yksityisvastaanotoilla otetuilla solunäytteillä on ollut merkitystä (Hakama 1982, Nieminen ym. 1999) luvun puolivälissä kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus kuitenkin taas suurentui seulonnan kohteena olevissa ikäryhmissä, erityisesti alle 45-vuotiailla (Anttila ym. 1998) (kuva 1). Solututkimuksen osuvuus. Solututkimuksen herkkyys vaihtelee esiasteen tai syöpälöydöksen vakavuuden mukaan. Yksittäisen mikroskooppitutkimuksen herkkyys havaita esiastemuutos on noin 70 %. Itse seulontaohjelman herkkyys on kuitenkin parempi, koska jos nainen osallistuu ohjelmaan säännöllisesti, esiaste voi olla todettavissa useilla peräkkäisillä seulontakerroilla. Ohjelman sensitiivisyyttä on lisäksi voitu parantaa riskiryhmäseulonnan avulla (Hakama ja Räsänen-Virtanen 1975, Viikki ym. 2000). Positiivisten mikroskoppisten solulöydösten (Papanicolaoun luokat III V) ennustearvo on histologisesti varmistetun löydöksen osalta noin 60 %, ja kolposkopialähetteen saaneista naisista (Papanicolaoun luokat III V tai toistuvasti II) sytologinen seulontalöydös varmistuu histologisesti noin 40 %:lta. Ainoastaan pieni osa lievistä solumuutoksista kehittyy hoitamattomina syöviksi, carcinoma in situ -muutoksistakin vain joka kolmas. Eri tutkimuksissa osuus on vaihdellut suuresti (International Agency for Research on Cancer 1995). Esiasteen vakavuuden lisäksi regressiotodennäköisyyteen vaikuttaa myös naisen ikä: mitä nuorempi nainen, sitä todennäköisemmin muutos on korjaantuva. Laajuus ja peittävyys. Vuonna 1993 voimaan tulleen kansanterveysasetuksen mukaan kuntien on järjestettävä kohdunkaulan syövän seulonta ainakin vuotiaille naisille. Vuonna 1996 seulontaohjelmassa lähetettiin kaikkiaan kutsua, ja tutkimukseen osallistui naista (72 %). Kutsujen peittävyys oli vuotiaiden keskuudessa 90 % määräikäisestä väestöstä (kaikissa kunnissa ei siis kutsuttu kaikkia suositeltuja ikäryhmiä). Puutteellisinta se oli 30- ja 60- vuotiailla (kuva 2). 30-vuotiaiden keskuudessa peittävyys oli 72 % ja osallistumisosuus 66 % kutsutuista. 50-, 55- ja 60-vuotiaiden keskuudessa osallistumisosuus oli 80 %:n tuntumassa. 894 L. Teppo ym.
3 Kuva 2. Kohdunkaulan syövän seulontojen peittävyys ja osallistumisosuus Suomessa ikäryhmittäin vuonna 1996 (Joukkotarkastusrekisteri). Tulevaisuudennäkymät. Pitkään jatkuneen myönteisen kehityksen jälkeen kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on 1990-luvun puolivälissä taas suurentunut seulonnan nuorissa kohdeikäryhmissä. Tähän lienee useita syitä: seksuaalikäyttäytymisen muutokset 1980-luvulla, nuorten naisten tupakoinnin yleistyminen, seulonnan puutteellinen peittävyys ja aika pieni osallistumisosuus sekä mahdolliset laatuongelmat sytologian laboratorioissa (Anttila ym ja 1999). Aikaisemmin seulonnan peittävyys oli vaikuttavuuden kannalta hyvä, mutta syövän ilmaantuvuuden nyt suurennuttua peittävyyttä ja osallistumisosuutta olisi kyettävä parantamaan. Seulonnan tarve näyttä siis lisääntyneen. Osallistumisaktiivisuutta voidaan parantaa ottamalla käyttöön osallistumattomille naisille lähetettävät uusintakutsut sekä erityisesti nuorissa ikäryhmissä lisäämällä kutsun yhteyteen terveystietoa. Seulonnan tavoitteita koskevan tietämyksen yleiseen parantumiseen koko väestössä tulisi niin ikään pyrkiä. Syöpälöydösten ohella myös vaikeat ja keskivaikeat solulöydökset ovat olleet 1990-luvulla lisääntymään päin. Esiasteiden laboratoriokohtaiset löydöstaajuudet vaihtelevat enemmän kuin väestön perusteella voisi olettaa. Laboratoriot tarvitsevat keskitettyä ohjausta ja valvontaa. Myös niiden omilla laatuprojekteilla, joihin laboratoriokäytäntöjen ohella kuuluvat näytteenottajille annettava palaute, histopatologiset istunnot, näytteiden systemaattinen uudelleenluenta sekä auditointi, voidaan suhteellisen nopeasti parantaa Papa-tutkimuksen herkkyyttä ja tarkkuutta. Tärkeää olisi myös seurata syöpäilmaantuvuuden kehitystä seulonnan jälkeen eri laboratorioiden alueella, jotta opittaisiin tunnistamaan juuri syöpään johtavat solumuutokset. Yksi ongelma on siinä, että nykyään monen laboratorion vuosittain tutkimien seulontanäytteiden määrä on kansainvälisten mittapuiden mukaan pieni. Koska perinteinen Papa-seulonta on tullut maassamme lähelle maksimaalista väestöllistä vaikuttavuuttaan, on tärkeää tutkia, voitaisiinko uusilla menetelmillä lisätä seulonnan tehoa. On jo saatu viitteitä siitä, että automaatioavusteisella irtosolututkimuksella voidaan pienentää väärien negatiivisten löydösten määrää (Nieminen ym. 1999, julkaisemattomia havaintoja). Seulontaan osallistumattomuuden lisäksi väärät negatiiviset solulöydökset ovatkin ilmeisesti suurin yksittäinen seulonnan tehoa pienentävä tekijä. Uudet tekniikat saattavat tarjota mahdollisuuden parantaa myös adenokarsinooman ja pienisoluisen levyepiteelikarsinooman seulontaa, joka on ollut ongelmallisempaa kuin tavallisen levyepiteelisyövän löytäminen. Syöpätautien seulonta edelleen tarpeellista ja tehokasta 895
4 Eri maista on raportoitu lupaavia tuloksia seulontatutkimuksen herkkyyden parantamisesta papilloomavirustestillä (Rozendaal ym. 1996, Cuzik ym. 1999). Lähes jokaiselta kohdunkaulansyöpäpotilaalta voidaan syöpäsolujen DNAtestin perusteella osoittaa ns. onkogeenisten papilloomavirustyyppien aiheuttama infektio. Riippumatta siitä, mikä on löydöksen etiologinen merkitys, HPV-infektion osoittamisen herkkyys tunnistaa kohdunkaulansyövän esiasteita on noin 95 %. Vaikka HPV-testi on hyvin sensitiivinen ja sen tulos toistettavissa, spesifisyys syövän esiasteen tai syöpälöydöksen suhteen ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin Papa-tutkimuksessa. HPV-infektion hoitoon ei ole tehokasta menetelmää, joten myös papilloomavirusseulonnan teho perustuu pitkälti kohdunkaulan syövän esiasteiden toteamiseen ja hoitamiseen. Esiastemuutoksia on vain harvalla HPV-infektion saaneella naisella. Tulevaisuudessa ehkäisevä tai sekä ehkäisevä että hoitava HPV-rokotus saattaa tuoda merkittävän lisäpiirteen kohdunkaulan syövän torjuntaan. Rintasyövän seulonta Rintasyövän seulonnat aloitettiin Suomessa lääkintöhallituksen ohjekirjeen perustella vuonna 1987, ja muutamassa vuodessa toiminta laajeni peittämään koko väestön. Käynnistysvaiheessa kuntia kehotettiin seulomaan ensin tietyt syntymävuosikohortit. Näin muutaman vuoden aikana syntyi vertailuasetelma kunnan sisällä: esimerkiksi 1928 syntyneet naiset seulottiin heti ensimmäisenä vuonna, mutta 1927 ja 1929 syntyneet vasta vuosia myöhemmin tai heitä ei seulottu lainkaan (Hakama ym. 1997b). Lääkintöhallituksen ohjeen ja myöhemmin kansanterveysasetuksen mukaan kunta järjestää rintasyöpäseulonnan vuotiaille naisille joka toinen vuosi. Yläikäraja voidaan ulottaa 64 vuoteen. Seulontaan on vuosittain kutsuttu yli naista, joista noin 90 % on osallistunut. Mammografian osuvuus. Seulontatestinä on mammografia. Sen osuvuus riippuu tulkitsijan koulutuksesta ja kokemuksesta. Erityisesti rutiiniseulonta normaalina terveydenhuollon toimintana on ollut suhteellisen epäspesifinen eli vääriä positiivisia tuloksia on tullut paljon. Koska kliininen mammografia ja muut jatkotutkimukset ovat kalliita, huono spesifisyys johtaa kalliiseen seulontaan. Suomessa ensimmäisillä seulontakierroksilla jatkotutkimuksiin lähetettiin lähes 5 % tutkituista (Hakama ym. 1991). Tämä suhteellisen huono spesifisyys tasaantui uusintaseulontojen myötä: positiivisia testituloksia on nykyään noin 3 % (Dean ja Pamilo 1999). Syöpälöydösten osuus on koko ajan pysynyt pienempänä ( %) kuin muiden maiden seulonnoissa. Seulontamammografian sensitiivisyys on vaikeasti arvioitavissa. Ns. välisyöpiä on ollut vajaat 50 % kaikista seulottujen naisten rintasyövistä. Seulontaohjelman sensitiivisyydeksi saadaan näin ollen ehkä noin 60 %. Mammografialla pystytään estämään suhteellisen pieni osa rintasyöpäkuolemista, noin kolmannes tai neljännes Seulonnan vaikuttavuus. Mammografian ominaisuudet eivät yksin takaa seulonnan vaikuttavuutta, vaan tämä on arvioitava erikseen rintasyöpäkuolleisuuden avulla. Harhaton arviointi edellyttää satunnaistettua seulontakoetta. Kun Suomen mammografiseulonnat käynnistettiin, käytettävissä oli julkaistuja tai julkaisemattomia tuloksia seulonnan kuolleisuusvaikutuksista neljästä maasta. Niiden yhteissanoma oli, että rintasyöpäkuolleisuutta voidaan pienentää mammografiseulontojen avulla noin 30 %:lla. Vaikka satunnaistettu koe on luotettavuudeltaan ylivoimainen tiedonhankintamenetelmä, jopa näidenkin tutkimusten tulokset on asetettu kyseenalaisiksi, ja tuoreessa yhteenvedossa sekä rintasyöpäkuolleisuuden että kokonaiskuolleisuuden arvioitiin säilyneen seulonnasta huolimatta muuttumattomina (Gøtzsche ja Olsen 2000). Tätä arviota on voimakkaasti kritisoitu (de Koning 2000). Suomen rutiiniseulontoihin liittyi edellä mainittu tutkimusasetelma, jonka perusteella arvioi- 896 L. Teppo ym.
5 tuna rintasyöpäkuolleisuus pieneni seulotussa ryhmässä 24 % (Hakama ym. 1997a). Tulos on lähes sama kuin satunnaistetuista kokeista tehdyt alkuperäisarviot. Tieteellisistä tutkimuksista voidaan päätellä, että mammografialla pystytään estämään suhteellisen pieni osa rintasyöpäkuolemista, noin kolmannes tai neljännes. Rutiiniseulonnoista päätettäessä ovat lisäperusteena positiiviset elämänlaatuvaikutukset, esimerkiksi se, että seulonnassa löytyneiden syöpien pienikokoisuus antaa naisille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet valita joko rintaa säästävä leikkaus tai rinnan poisto kuolemanvaaran suurestikaan muuttumatta. Tulevaisuudennäkymät. Mammografiaseulonnan jatkaminen on kriittisistä puheenvuoroista huolimatta toistaiseksi perusteltua. Sen vaikuttavuutta on jatkuvasti seurattava, ja haittoja ja hyötyä tulee punnita keskenään asianmukaisin mittarein. Tätä edellyttää sekin, että seulonta on kallista. On paljon pohdittu seulontojen ulottamista myös alle 50-vuotiaisiin ja yli 60-vuotiaisiin naisiin. Kustannus-hyötyajatteluun tuo voimavarojen tarpeen ja säteilyaltistuksen kannalta lisäpiirteen se, että vuotiaita naisia on enemmän kuin vuotiaita ja että tässä ikäryhmässä seulontavälin olisi ilmeisesti oltava lyhyempi kuin kaksi vuotta (yhtä vuotta on ehdotettu). Rintasyövän ilmaantuvuus on tässä ryhmässä lisäksi pienempi kuin vanhemmilla naisilla, joten yhden syövän löytyminen edellyttää paljon enemmän seulontakertoja kuin 50 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Ruotsalaisten seulontakokeiden tulosten perusteella on arvioitu, että vuotiaiden seulonnoilla voidaan pienentää rintasyöpäkuolleisuutta vain 10 %:lla ja että tästäkin vaikutuksesta suuri osa johtuu niistä seulonnoista, jotka tehdään naisten täytettyä 50 vuotta (de Koning ym. 1995). Loppujen lopuksi mammografiaseulontojen laajentaminen nykyistä vanhempiin tai nuorempiin ikäryhmiin on pitkälti (terveys)poliittinen asia. Mielestämme alle 50-vuotiaiden seulonta jos siihen mennään tulisi järjestää tieteellisen tutkimuksen pelisääntöjen mukaan niin, että aikanaan saadaan määrällisiä arvioita toiminnan hyödyistä ja haitoista. Eturauhassyövän seulonta Eturauhasen syöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa, ja se aiheuttaa keuhkosyövän jälkeen toiseksi eniten syöpäkuolemia. Paikallinen syöpä voidaan parantaa, kun taas levinneen ennuste on huono. Vaaratekijät tunnetaan huonosti, joten primaaripreventioon ei juuri ole mahdollisuuksia. Seerumin prostataspesifinen antigeeni (PSA) on tunnettu eturauhasen syövän merkkiaineena jo yli kymmenen vuotta. Useissa tutkimuksissa on todettu, että PSA-seulonnalla löytyy eturauhassyöpiä ja että suuri enemmistö (75 90 %) näistä syövistä on paikallisia. Seulonnassa todetun syövän ennuste on siis ilmeisesti hyvä. Eturauhasen syövän luonnollinen kulku tunnetaan huonosti. Se on yleinen sattumalöydös ruumiinavauksissa. Pienen ja hyvin erilaistuneen Vaikka seulonnan kuolleisuusvaikutuksista ei ole osoitusta, oireettomien miesten PSA-tutkimukset ovat nopeasti yleistyneet syövän ennuste on ollut hyvä ilman hoitoakin. Satunnaistettujen hoitokokeiden puuttuessa parhaasta hoidosta ei ole yksimielisyyttä (Lukkarinen ym. 1995). Sekä leikkaus- että sädehoitoon liittyy yleisesti potilaan elämänlaatua huonontavia haittavaikutuksia, kuten impotenssia, virtsanpidätyskyvyn häiriöitä ja ruoansulatuskanavan oireita. Näiden seikkojen vuoksi ylidiagnostiikka on eturauhasen syövän osalta suurempi ongelma kuin esimerkiksi rintasyövässä ja kohdunkaulan syövässä. Eturauhasen syövän seulonnan vaikutusta kuolleisuuteen ei ole osoitettu. Kanadalaisessa tutkimuksessa ei havaittu kuolleisuuseroa seulottujen ja seulomattomien (satunnaistettujen) ryhmien välillä (Labrie ym. 1999). Valikoituneisuuden ja useiden harhalähteiden takia vain satunnaistettu seulontakoe voi antaa luotettavan vastauksen siihen, pitäisikö eturauhasen syövän seulonta ulottaa koko väestöön vai ei Syöpätautien seulonta edelleen tarpeellista ja tehokasta 897
6 (Auvinen ym. 1996a). Tämä vaatii kuitenkin ainakin kymmenen vuoden seurannan. Vaikka seulonnan kuolleisuusvaikutuksista ei ole osoitusta, oireettomien miesten PSA-tutkimukset ovat nopeasti yleistyneet erityisesti Yhdysvalloissa mutta myös muualla. Yhdysvalloissa yli kolmannes 65-vuotiaista miehistä oli seulottu ainakin kerran jo ennen vuotta 1992 (Legler ym. 1998). Suomessa hiljattain toteutetun PSA-tutkimuksen yleisyyttä arvioivan kyselytutkimuksen tuloksia ei vielä ole käytettävissä. On selvää, että spontaanien PSA-tutkimusten laaja käyttö (»kontaminaatio») vaikeuttaa satunnaistettujen seulontatutkimusten toteuttamista. Nykytilanne. Suomessa aloitettiin vuonna 1996 eturauhasen syövän satunnaistettu seulontakoe (Määttänen ym. 1999). Suomen tutkimus on suurin seitsemästä eri maissa samanaikaisesti toteutettavasta kokeesta (Auvinen ym. 1996b) Tutkimusväestönä ovat vuotiaat miehet Helsingissä ja Tampereella sekä niiden lähialueilla. Seulontaryhmään satunnaistetut miehet kutsutaan PSA-kokeeseen neljän vuoden välein. Jos seerumin PSA-pitoisuus on 4 ng/l tai suurempi, mies kutsutaan diagnostisiin tutkimuksiin. Lisäksi jatkotutkimuksia suositellaan niille, joiden PSA-arvo on ng/ml ja vapaan PSA:n osuus pieni. Vertailuryhmään satunnaistettuja miehiä seurataan passiivisesti terveydenhuollon tietojärjestelmien (mm. Syöpärekisterin) kautta. Toistaiseksi suomalaisessa tutkimuksessa on seulottu miestä, joilta on löytynyt noin 400 eturauhassyöpää. Tämä vastaa noin seitsemän vuoden seurannassa odotettavissa ollutta määrää. Kolmen seurantavuoden aikana on löytynyt vain seitsemän välisyöpää, mikä vastaa noin 90 %:n sensitiivisyyttä. Yhdeksän kasvainta kymmenestä on ollut paikallisia, mikä on suurempi osuus kuin vertailuryhmässä. Kuolleisuusanalyysin tuloksia saadaan odottaa ainakin vuoteen Kuolleisuuden lisäksi suomalaisessa tutkimuksessa selvitetään seulonnan kustannuksia ja vaikutuksia elämänlaatuun. Toistaiseksi eturauhassyövän seulontaa voidaan suositella vain tieteellisen tutkimuksen osaksi, koska sen hyödyistä ei ole osoitusta mutta kustannukset ja mahdolliset haitat saattavat olla huomattavia. Suolistosyövän seulonta Useimmat kolorektaalisyövän seulontaa koskevat tutkimukset ovat perustuneet veren osoittamiseen ulosteesta. Laboratoriomenetelmät, jotka tunnistavat ihmisen veren (jolloin ravinnon veri ei anna positiivista tulosta), ovat hyvin herkkiä, eli pienetkin verimäärät pystytään osoittamaan. Tämä johtaa pieneen spesifisyyteen: suurelta osalta seulontapositiivisista ei löydy syöpää eikä sen esiastetta adenoomaa. Toisaalta kaikki suolikasvaimet eivät vuoda verta niin että se olisi aina todettavissa ulostenäytteessä, mikä johtaa vähäiseen herkkyyteen (vain noin neljännes syövistä on testipositiivisia). Satunnaistettuja seulontakokeita on tehty Ruotsissa, Tanskassa ja Englannissa. Niissä väestön osallistumisaktiivisuus oli heikko ja kuolleisuuden pienenemä seulottujen keskuudessa vain noin 20 % (Hristova 1995). Suolisyöpäseulontaa voitaisiin suositella terveydenhuollon rutiinitoiminnaksi, jos kriteerinä pidetään mahdollisuutta pienentää kuolleisuutta Suolistosyövän seulonta voi perustua myös tähystyksiin, mutta tällöin kyseessä on kallis menetelmä. Lisäksi se on invasiivinen, joten siihen liittyy sairastavuutta. Koko väestön seulontaan tähystykset eivät siis ilmeisesti sovi. Sen sijaan Suomessa ovat käynnissä tähystysseulonnat suolistosyövän vaaratekijöiden perusteella määritetyille suuren vaaran henkilöille (mm. adenoomapotilaat ja ulseratiivista koliittia sairastavat) ja henkilöille, joiden suvussa on periytyvää suolisyöpäsyndroomaa potevia (mahdollisesti geenivirheen kantajiksi jo todettuja henkilöitä). Löytyneet syövän esiasteet ja alkuvaiheiset syövät hoidetaan, ja tarvittaessa turvaudutaan suolen poistoon. Syöpäsukuihin kuuluvien seulonnat ovat osoittautuneet kuolemien ehkäisyn kannalta tuloksellisiksi (Järvinen ym ja 2000). 898 L. Teppo ym.
7 Suolisyöpäseulontaa voitaisiin suositella terveydenhuollon rutiinitoiminnaksi, jos kriteerinä pidetään mahdollisuutta pienentää kuolleisuutta. Onkin luultavaa, että seuraavaksi käynnistyvä seulontaohjelma kohdistuu juuri suolistosyöpään (tai sitten eturauhasen syöpään, jos satunnaistetut seulontakokeet osoittautuvat hyödyllisiksi). Geenimuutoksiin perustuvien väestöseulontojen vaikuttavuudesta tarvitaan monenlaisia lisätutkimuksia. Muiden syöpien seulonnat Mahasyöpä. Lounais-Suomessa toteutettiin yli parikymmentä vuotta sitten seulonta, jossa etsittiin mahasyövän suhteen suuren vaaran yksilöitä mahanesteen FSA-määrityksen (foetal sulphoglycoprotein antigen) perusteella (Häkkinen 1981). Seulontapositiivisista, joita oli noin 9 % seulotuista, löytyi kolmen vuoden seurannassa noin puolet tutkittujen kaikista mahasyövistä. Myöhempien analyysien perusteella on päätelty, ettei toiminnasta loppujen lopuksi ollut mahasyöpäkuolleisuuden pienenemisen kannalta hyötyä (Hakama ja Pukkala 1988). Japanissa mahasyövän seulonta röntgenologisin keinoin on yleistä ja normaalia terveydenhuollon rutiinia. Niillä alueilla, joilla seulonta aloitettiin, mahasyöpäkuolleisuus pieneni enemmän kuin muualla. Koska seulonnat käynnistettiin ensin varakkaiden ihmisten asuinalueilla, ei ole selvää, johtuivatko kuolleisuuserot seulonnasta vai vaaratekijäeroista; mahasyöpä on yleisempi alhaisissa sosiaaliluokissa. Atrofiseen gastriittiin liittyy seerumin pieni pepsinogeeni I -pitoisuus. Tätä tietoa on pyritty soveltamaan mahasyövän seulontaan (Varis ym. 2000). Suomalaisen SETTI-tutkimuksen tupakoivien miesten aineistosta noin 10 %:lla oli pieni pepsinogeeni I -pitoisuus. Näistä 61 %:lle eli miehelle tehtiin gastroskopia. Kahdeksaltatoista (1.3 %) löytyi vaikea dysplasia tai sitä vakavampi muutos: 11 karsinoomaa ja seitsemän vaikeaa dysplasiaa. 136 miehen vertailuaineistosta, jossa seerumin pepsinogeeni I -pitoisuus oli normaali, näitä muutoksia ei löytynyt yhtään. Pepsinogeeni I -määrityksen (ja siihen liitetyn gastroskopian) avulla siis löytyy ilmeisesti hoidettavissa olevia varhaisen vaiheen mahasyöpiä ja niiden esiasteita, mutta vasta seuranta osoittaa, onko tällaisella seulonnalla mahasyöpäkuolleisuutta pienentävä vaikutus. Munasarja- ja endometriumsyöpä. Seulontakokeissa, joissa on käytetty tavanomaista tai dopplertekniikkaan perustuvaa kaikututkimusta tai merkkiaineita (esim. CA 125), ei ole saatu myönteisiä tuloksia (Vuento 1996). Niinpä väestöseulontoihin ei ole syytä ryhtyä. Selvää osoitusta ei ole myöskään siitä, että suurentuneen sairastumisvaaran yksilöihin suunnatut seulonnat olisivat hyödyllisiä. Keuhkosyövän seulontaa, joka perustuu yskössolujen mikrokooppiseen tutkimiseen tai röntgenologisiin menetelmiin, on pidetty pelkästään haitallisena ilman osoitusta kuolleisuuden pienenemisestä (Eddy 1989). Parempien seulontamenetelmien (mm. pieniannoksisen tietokonekerroskuvauksen) myötä väestöseulonta on kui- Ei ole perusteita käynnistää keuhkosyöpäseulontaa terveydenhuollon rutiinitoimintana tenkin ajankohtaistunut, ja näkökohtia sen puolesta on esitetty (Henschke ym. 1999). Satunnaistettujen seulontakokeiden tulosten toistaiseksi puuttuessa ei ole perusteita käynnistää keuhkosyöpäseulontaa terveydenhuollon rutiinitoimintana. Sen sijaan tutkimusmielessä kannattaisi ehkä aloittaa esimerkiksi satunnaisesti valitun asbestoosipotilaiden ryhmän säännöllinen seulonta. Suunnatut seulonnat Suunnatulla seulonnalla tarkoitetaan joukkotarkastusta, joka on rajattu suuren sairastumisvaaran yksilöihin. Päätavoitteena on kustannusten pienentäminen: seulonta kohdistuu vain osaan väestöstä. On helppo osoittaa, että jos kyseinen väestöryhmä on pieni, valtaosa syövistä löytyy»normaalin» riskin väestönosasta, jolloin riski- Syöpätautien seulonta edelleen tarpeellista ja tehokasta 899
8 ryhmäseulonta ei ole (eettisistäkään syistä) perusteltua. Jos taas tutkittava ryhmä on suuri (kymmeniä prosentteja väestöstä), ei merkittäviä säästöjä koko väestön seulontaan verrattuna enää saada. Jos esimerkiksi 10 %:lla väestöstä on viisinkertainen sairastumisvaara, tuosta riskiryhmästä löytyy 36 % syövistä, mutta jos tautivaara on kyseisessä 10 %:n joukossa kaksinkertainen, riskiryhmästä löytyy enää noin 18 % syövistä. Näissä tilanteissa riskiryhmäseulontaan ei pidä ryhtyä. Käytännössä tuskin esiintyy tilannetta, jossa taloudellisin perustein olisi järkevää ryhtyä syövän riskiryhmäseulontoihin: joko tutkittavat väestönosat ovat liian suuria tai niiden vaarasuhteet liian pieniä. Sen sijaan riskiryhmäseulontaa voidaan harkita sillä perusteella, että pienessä rajatussa väestönosassa on erityisen suuri sairastumisvaara. Perusteena ei tällöin ole kulujen karsiminen vaan tuon ryhmän syöpäkuolleisuuden pienentäminen. Esimerkkeinä voisivat olla sellaisten»syöpäsukuihin» kuuluvien henkilöiden seulonnat, joiden tautivaara on kymmeniä prosentteja, jopa yli 50 %: BRCA1- ja BRCA2-geenivirheen kantajien mammografiatutkimukset sekä FAP- ja HNPCC-sukuihin kuuluvien suolitähystykset. Asbestoosipotilaiden säännöllisten tietokonetomografioiden hyödyllisyyttä on pohdittu. Näissäkin tilanteissa tulee osoittaa toiminnan hyöty tieteellisen tutkimuksen menetelmin, ennen kuin seulontoja aletaan soveltaa terveydenhuollossa rutiinimaisesti. Seulontojen osuus syövän torjunnassa Hyviä tieteellisiä perusteita on kohdunkaulan syövän ja rintasyövän ja ehkä suolistosyövän seulomiseksi. Näissä syöpämuodoissa kuolleisuuteen voidaan todella vaikuttaa: kuolleisuuden pienenemä on 80 % kohdunkaulansyövässä, vajaat 30 % rintasyövässä ja noin 20 % suolistosyövässä. Hyvin organisoiduilla seulonnoilla voidaan kokonaissyöpäkuolleisuutta pienentää kuitenkin vain 6 %. Jos otetaan huomioon seulonnasta aiheutuvat suorat kustannukset ja toisaalta hoitokustannuksissa seulonnan takia saavutettavat säästöt, kohdunkaulansyövän seulonta on edullista (säästö noin 10 milj. mk vuodessa) mutta rintasyöpäseulonta kallista (kustannus 80 milj. mk vuodessa) (Hristova 1995, Hakama ja Hristova 1997). Suolistosyövän seulonnan kustannusvaikutus on näiden ääripäiden välissä. Kuolleisuusvaikutukset voidaan muuntaa myös elämän pituuteen kohdistuviksi vaikutuksiksi. Hyvin organisoituina nuo kolme vaikuttavaksi osoitettua seulontaa pidentävät Suomen väestön elinaikaa noin vuodella tuhatta elettyä vuotta kohti. Nämä lisävuodet edellyttävät koko väestön tasolla noin 130 miljoonan markan vuosittaista sijoitusta. Toimintaan liittyy kustannusten ohella myös haittoja, ja monet lisäelin- Kolme vaikuttavaksi osoitettua seulontaa pidentävät Suomen väestön elinaikaa noin vuodella tuhatta elettyä vuotta kohti vuodet osuvat elämänkaaren raihnaiseen päähän. Niinpä elämänlaatuvakioituja elinvuosia kertyykin vähemmän ehkä vain talvi, kevät ja kesä tuosta saavutetusta lisäelinvuodesta. Päätettäessä uusien seulontojen käynnistämisestä on oltava osoitettu, että ne pienentävät kuolleisuutta tai vähintään parantavat elämänlaatua, niiden haitat ovat hyväksyttävässä suhteessa hyötyyn ja kustannukset hyväksyttävässä suhteessa terveydenhuollon muihin kustannuksiin. Vaikka eri näkökohtia yritetäänkin painottaa seulonnoissa tasapuolisesti, on hyväksyttävä se, ettei tasapainoisia, objektiivisia kriteerejä ole olemassa. Seulontapäätös kuten mikä tahansa terveydenhuollon toimintaa koskeva päätös riippuu arvoista. Terveydenhuollon toimintaan liittyvät arvot ovat yleensä yhteydessä elämän pituuteen ja laatuun sekä talouteen. Seulottavalle osoittautuu usein ratkaisevaksi turvallisuuden tunne: seulontaan osallistutaan varmuuden vuoksi, ei ensisijaisesti sen takia, että kuolleisuus tai yksilön kuolemanvaara pienenisi. Seulottava saattaa siten painottaa elämänlaatuperusteita. Hallinto tasapainoilee kustannuskysymysten kanssa. Tieteellinen asiantuntemus taas korostaa elä- 900 L. Teppo ym.
9 män pituutta enemmän kuin muut osapuolet jo pelkästään siksi, että tutkimus tukeutuu kuolleisuusvaikutuksiin eli elämän pituuteen. Niinpä päätettäessa seulonnasta terveydenhuollon rutiinitoimintana päätöksissä heijastuvat myös päättäjien arvot, ei pelkkä tieteellinen evidenssi. Kirjallisuutta Anttila A, Pukkala E, Nieminen P, Hakama M. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Duodecim 1998;114: Anttila A, Pukkala E, Söderman B, Kallio M, Nieminen P, Hakama M. Effect of organised screening on cervical cancer incidence and mortality in Finland, A recent increase in cervical cancer incidence. Int J Cancer 1999;83: Auvinen A, Hakama M, Rannikko S, Stenman U-H, Tammela T. Onko Suomessa perusteita eturauhassyövän seulonnalle? Duodecim 1996(a);112: Auvinen A, Rietbergen J B W, Denis L J, Schröder F H, Prorok P C. Prospective evaluation plan for randomised trials of prostate cancer screening. J Med Screening 1996(b);3: Cuzik J, Beverley E, Ho L, ym. HPV testing in primary screening of older women. Br J Cancer 1999;81: Dean P B, Pamilo M. Screening mammography in Finland 1.5 million examinations with 97 percent specificity. Acta Oncol 1999;38 Suppl 13: Eddy D M. Screening for lung cancer. Ann Intern Med 1989;111: Gøtzsche P C, Olsen O. Is screening for breast cancer with mammography justifiable? Lancet 2000;355: Hakama M. Syöpäseulonnat. Kirjassa: Joensuu H, Robers P J, Teppo L, toim. Syöpätaudit. Vammala: Kustannus Oy Duodecim, 1999, s Hakama M. Trends in the incidence of cervical cancer in the Nordic countries. Kirjassa: Magnus K, toim. Trends in cancer incidence. Causes and practical implications. Washington: Hemisphere Publishing Corporation, 1982, s Hakama M, Elovainio L, Kajantie R, Louhivuori K. Breast cancer screening as public health policy in Finland. Br J Cancer 1991;64: Hakama M, Hristova L. Effect of screening in the Nordic cancer control up to the year Acta Oncol 1997;36: Hakama M, Pukkala E. Evaluation of an immunological screening for stomach cancer. Kirjassa: Chamberlain J, Miller AB, toim. Screening for gastrointestinal cancer. A report of a UICC International Workshop, Gothenburg Toronto: Hans Huber, 1988, s Hakama M, Pukkala E, Heikkilä M, Kallio M. Effectiveness of the public health policy for breast cancer screening in Finland: population based cohort study. BMJ 1997(a);314: Hakama M, Pukkala E, Kallio M, Heikkilä M. Mammografiaseulonnan vaikuttavuus Suomessa. Duodecim 1997(b);113: Hakama M, Räsänen-Virtanen U. Effect of a mass screening programme on the risk of cervical cancer. Am J Epidemiol 1975;103: Henschke C I, McCauley D I, Yankelevitz D F, ym. Early Lung Cancer Action Project: overall design and findings from baseline screening. Lancet 1999;354: Hristova L. Effect of screening for cancer on mortality, costs and quality of life in Finland. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis, Ser. A, Vol Tampereen yliopiston terveystieteen laitos, Tampere Häkkinen I. Application of serum and gastric juice tumour markers to early diagnosis and screening of gastric cancer. Kirjassa: Fielding JW, ym., toim. Gastric cancer. Oxford: Pergamon Press, 1981, s International Agency for Research on Cancer. IARC monographs on the evaluation of carcinogenic risks to humans. Vol. 64. Human papillomaviruses. Lyon: IARC, Järvinen H J, Aarnio M, Mustonen H, ym. Controlled 15-year trial on screening for colorectal cancer in hereditary nonpolyposis colorectal cancer families. Gastroenterology 2000 (painossa). Järvinen H J, Mecklin J-P, Sistonen P. Screening reduces colorectal cancer rate in families with hereditary nonpolyposis colorectal cancer. Gastroenterology 1995;109: de Koning H J. Assessment of nationwide cancer-screening programmes. Lancet 2000;355:80. de Koning H J, Boer R, Warmerdam P G, Beemsterboer P G, van der Maas P J. Quantitative interpretation of age-specific mortality reduction from the Swedish breast cancer-screening trials. J Natl Cancer Inst 1995;87: Labrie F, Candas B, Dupont A, ym. Screening decreases prostate cancer death: first analysis of the 1988 Quebec prospective randomised controlled trial. Prostate 1999;38: Legler J M, Feuer E J, Potosky A L, Merrill R M, Kramer B S. The role of prostate-specific antigen (PSA) testing patterns in the recent prostate cancer incidence decline in the United States. Cancer Causes Control 1998;5: Lukkarinen O, Permi J, Leisti S, ym. Eturauhasen syövän hoitotavoissa suuria eroja. Pohjoismainen vertailu. Suom Lääkäril 1995;50: Läärä E, Day N, Hakama M. Trends in mortality from cervical cancer in the Nordic countries: association with organised screening programmes. Lancet 1987;I: Määttänen L, Auvinen A, Stenman U-H, ym. European randomized study of prostate cancer screening: first-year results of the Finnish trial. Br J Cancer 1999;79: Nieminen P, Kallio M, Anttila A, Hakama M. Organised vs. spontaneous pap-smear screening for cervical cancer: a case-control study. Int J Cancer 1999;83:55 8. Rozendaal L, Walboomers J M, van der Linden J C, ym. PCR-based highrisk HPV test in cervical cancer screening gives objective risk assessment of women with cytomorphologically normal cervical smears. Int J Cancer 1996;68: Varis K, Sipponen P, Laxén F, ym. Implications of serum pepsinogen I in early endoscopic diagnosis of gastric cancer and dysplasia. Scand J Gastroenterol 2000 (painossa). Viikki M, Pukkala E, Hakama M. Risk of cervical cancer subsequent to a positive screening cytology. Follow-up study in Finland. Acta Obstet Gynecol Scand 2000 (painossa). Vuento M. Early detection of endometrial and ovarian cancer. Väitöskirja, Turun yliopiston julkaisuja Sarja D: 243. Turku LYLY TEPPO, professori lyly.teppo@cancer.fi AHTI ANTTILA, FT, tutkimuspäällikkö Suomen Syöpärekisteri Liisankatu 21 B, Helsinki ANSSI AUVINEN, professori Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos PL 607, Tampere MATTI HAKAMA, VTT, professori Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos PL 607, Tampere Suomen Syöpärekisteri Liisankatu 21 B, Helsinki Syöpätautien seulonta edelleen tarpeellista ja tehokasta 901
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotSyöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi
Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin
LisätiedotSyöpäseulonnat II - sairauksien
Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotYleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi
Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi Syöpäseulontojen tavoitteet Ensisijainen tavoite laadukas = vaikuttava seulontatoiminta vaikuttavuus
LisätiedotSyöpäseulonnat II - sairauksien
Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotSyöpäseulonnan perusteet
Syöpäseulonnan perusteet Ahti Anttila FT, dosentti, tutkimusjohtaja Joukkotarkastusrekisteri Suomen Syöpärekisteri Helsinki Syöpäseulontojen tulevaisuus Suomessa STM seulontatyöryhmän järjestämä seminaari
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotHPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
LisätiedotOrganisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa
Alkuperäistutkimus Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa Mervi Kallio, Pekka Nieminen, Ahti Anttila ja Matti Hakama Tämän tutkimuksen
LisätiedotKOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala
KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA 7.4.2016 Paula Kujala KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONNASSA Taustaa - 2012 Fimlab Laboratoriot, joka toteuttaa kohdunkaulansyövän seulonnan suurimmassa osassa Pirkanmaan
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201509092274 Author(s): Malila, Nea Title: Year: 2014
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotKohdunkaulan syövän seulonta - mikä muuttuu? Anni Virtanen Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Patologia Vastaava lääkäri, Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän seulonta - mikä muuttuu? Anni Virtanen Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Patologia Vastaava lääkäri, Suomen Syöpärekisteri Esityksen sisältö 1. YLEISTÄ SYÖPÄSEULONNOISTA 2. NYKYISEN KOHDUNKAULASEULONNAN
LisätiedotSeulontatutkimusten perusperiaatteet
Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,
LisätiedotJyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes
Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/6 29.05.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 151 Terveyslautakunnan lausunto suolistosyövän seulontaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-003464 T 00 00 03 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotMiten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto
Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän
LisätiedotKohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa. Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen
Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan syöpää ehkäisevän joukkoseulonnan teho perustuu koko seulontaketjuun;
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2017 RINTASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO
mammografia sekä tarvittaessa jatkotutkimukset (täydentävä mammografia, ultraäänitutkimus ja neulanäytteet) ja kirurgia. Mammografiakuvat otetaan kahdesta suunnasta molemmista rinnoista. Kuvat lukee ja
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotMammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta
Miksi Suomessa mammografia on valittu rintasyövän seulontamenetelmäksi? rintasyövän ilmaantuvuus v. 2006 4069 naista ja 20 miestä rintasyövän vaaratekijät rintasyöpä ja ammatti? varhaismuutokset havaitaan
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama
ALKUPERÄISTUTKIMUS Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä valtakunnallinen seulonta
LisätiedotRintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotSyöpärekisteri ja seulonnat
Syöpärekisteri ja seulonnat Ahti Anttila, FT, dosentti Joukkotarkastusrekisterin tutkimusjohtaja Suomen Syöpärekisteri, Helsinki LabQuality päivät 7.2.2009, Sessio 16: Patologia Tärkeimmät suositukset
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotGynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus
Pekka Nieminen ja Tuomo Timonen TEEMA: SYTOLOGIA Gynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus Papakokeella tehdyt kohdunkaulasyövän seulonnat ovat Suomessa pienentäneet taudin ilmaantuvuutta
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin
LisätiedotSyöpä ja eriarvoisuus
Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu
LisätiedotKohdunkaulan syövän seulonnassa suuria alueellisia eroja
Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Ahti Anttila FT, tutkimusjohtaja Tero Näveri VTM, suunnittelija Tytti Sarkeala FT, seulontatoimintojen päällikkö Joukkotarkastusrekisteri, Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan
LisätiedotKohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla
Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla Pekka Nieminen, Jussi Tarkkanen, Tuomo Timonen, Bengt Meyer, Matti Hakama ja Ahti Anttila Vuodesta 1991 kohdunkaulan
LisätiedotSyöpäseulonnoista Suomessa
Muistio 25.3.2009 1(5) Syöpäseulonnoista Suomessa Tähän muistioon on koottu tietoa paksu- ja peräsuolisyövän (lyhyemmin suolistosyövän) seulonnasta sekä eturauhassyövän PSA-seulonnasta peruspalveluministerin
LisätiedotSUOSITUKSET SYÖPÄSEULONNASTA EUROOPAN UNIONISSA
SYÖVÄN EHKÄISEMISEN NEUVOA-ANTAVAN KOMITEAN SUOSITUKSET SYÖPÄSEULONNASTA EUROOPAN UNIONISSA LAADITTU SYÖVÄN SEULONTAA JA VARHAISTA HAVAITSEMISTA KÄSITTELEVÄN KONFERENSSIN JÄLKEEN Wien, 18. 19. marraskuuta
LisätiedotSeulonnan avulla syövät pyritään löytämään
SYÖVÄN EHKÄISY KATSAUS TEEMA Tytti Sarkeala, Stefan Lönnberg, Ahti Anttila, Nea Malila ja Sirpa Heinävaara Syöpäseulontojen nykytila ja tulevaisuus Suomessa on kaksi valtakunnallista syöpäseulontaohjelmaa,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 83. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1
Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 Kaupunginhallitus 134 7.5.2012 Valtuusto 68 21.5.2012 83 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotMillainen on hyvä seulonta?
Matti Hakama ja Nea Malila KATSAUS Millainen on hyvä seulonta? Seulonta on terveydenhuollon pitkä toimintaketju, jolle Suomessakin on esitetty laaja kriteeristö. Ehdotamme, että päätettäessä seulonnan
LisätiedotSeinäjoen terveyskeskuksen seulontasuunnitelma
Seinäjoen terveyskeskuksen seulontasuunnitelma 2017-2018 Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.1.2017 Seulontatutkimukset Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään löytämään oireettomat
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotSuolistosyövän seulonta ja sen vaikuttavuuden arviointi Suomessa
Katsaus Suolistosyövän seulonta ja sen vaikuttavuuden arviointi Suomessa Nea Malila, Ahti Anttila, Liisa Elovainio, Timo Hakulinen, Heikki Järvinen, Hannu Paimela, Pekka Pikkarainen, Matti Rautalahti ja
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2018 JOUKKOTARKASTUSREKISTERI 50 VUOTTA
RINTASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA VUOSIKATSAUS 2018 JOUKKOTARKASTUSREKISTERI 50 VUOTTA Reilut 30 vuotta käynnissä ollut rintasyövänsyövän seulontaohjelma on osoittautunut tehokkaaksi. Vuonna 2016 seulontoihin
LisätiedotRINTASYÖVÄN SEULONTA MAMMOGRAFIALLA
RINTASYÖVÄN SEULONTA MAMMOGRAFIALLA Millaisia hyödyllisiä ja haitallisia seurauksia rintasyöpäseulontaan osallistumisella on? Miten moni hyötyy seulontaan osallistumisesta ja monelleko koituu haittaa?
LisätiedotOnko kolorektaalisyövän tähystysseulonta taloudellisesti kannattavaa? Juhani Santavirta
Alkuperäistutkimus Onko kolorektaalisyövän tähystysseulonta taloudellisesti kannattavaa? Juhani Santavirta Tähystysseulonnan kustannuksia ja vaikutusta kuolleisuuteen 60-vuotiailla suomalaisilla arvioitiin
LisätiedotTUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia
TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotCervical cancer screening in Finland where are we now?
Cervical cancer screening in Finland where are we now? Pekka Nieminen, M.D. Chief Physician, Associate Professor Dept. of Obstetrics & Gynaecology Helsinki University Central Hospital Finland Conflict
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
Lisätiedot1 Johdanto 3. 2 Määritelmiä 3. 3 Seulonnan oikeutuksen toteaminen 3. 4 Seulontaohjelma 3. 5 Seulottavat väestöryhmät 4. 6 Ohjelman toteuttaja 4
OHJE 28.3.2001 ST 3.7 Mammografiaan perustuva rintasyöpäseulonta 1 Johdanto 3 2 Määritelmiä 3 3 Seulonnan oikeutuksen toteaminen 3 4 Seulontaohjelma 3 5 Seulottavat väestöryhmät 4 6 Ohjelman toteuttaja
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2018 KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO
KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA VUOSIKATSAUS 2018 JOUKKOTARKASTUSREKISTERI 50 VUOTTA Yli 50-vuotta käynnissä ollut kohdunkaulasyövän seulontaohjelma on ollut vaikuttava. Erinomaisista tuloksista huolimatta
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotSeulonnat työterveyshuollossa. Riitta Sauni, LT, dos. ylilääkäri STM Työsuojeluosasto
Seulonnat työterveyshuollossa Riitta Sauni, LT, dos. ylilääkäri STM Työsuojeluosasto Seulonnan tavoite yleisesti Tunnistaa hoidettava tauti oireettomilta ihmisiltä niin varhaisessa vaiheessa, että hoito
LisätiedotEuroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston suositukseksi syöpäseulonnasta (KOM(2003) 230 C5-0322/ /0093(CNS))
P5_TA(2003)0502 Syöpäseulonta * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston suositukseksi syöpäseulonnasta (KOM(2003) 230 C5-0322/2003 2003/0093(CNS)) (Kuulemismenettely) Euroopan
LisätiedotJoko PAPA-tutkimus siirtyy syrjään uudempien teknologioiden tieltä?
Joko PAPA-tutkimus siirtyy syrjään uudempien teknologioiden tieltä? Kustannukset ja vaikuttavuus? vastaava lääkäri Suomen Maarit Syöpärekisteri Leinonen, LT vastaava lääkäri, Syöpärekisteri, Suomen Syöpäyhdistys,
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2017 KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO
KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA VUOSIKATSAUS 2017 Kohdunkaulasyövän seulontaohjelmassa on merkittäviä alueellisia eroja. Ohjelman yhtenäistäminen edellyttää valtakunnallisen ja alueellisen ohjausrakenteen
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen
Potilaan näkökulma Syöpäjärjestöt Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäsäätiö Suomen Syöpäyhdistys = 12 alueellista ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä.
LisätiedotEturauhassyöpä Suomessa
Eturauhassyöpä Suomessa Insidenssi 4596 uutta tapausta v. 2009 (Suomen yleisin syöpä ja miesten yleisin syöpä) -14774 uutta syöpätapausta vuonna 2009 Kuolleisuus 784 hlöä v. 2009 (miesten toiseksi yleisin
LisätiedotPRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING
PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
Lisätiedotö/ oi ^ / ^ 01/ 23 01, 2012 ETELÄ KARJALAN EKSOTEN JÄSENKUNNAT
SOSIAALI- JA TERVEYSPIIPI ^ 1PPEENRANNAN KAUPUNKI kaupung i nhallitus 23 01, 2012 ö/ oi ^ / ^ 01/ EKSOTEN JÄSENKUNNAT Eksoten kaikilta jäsenkunnhlta pyydetään lausunnot suolistosyöpäseulontojen järjestämisestä
LisätiedotSyöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa
Syöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa Cancer Control Joint Action WP 9 Cancer Screening Ahti Anttila Suomen Syöpärekisteri STM 8.2. 2016 Taustaa Syöpäseulonnan vaikuttavuus hyödyt ja haitat ja vaikuttavuusnäyttöön
Lisätiedot4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS
4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS Simo Näyhä, ja Eero Pukkala 3 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos Oulun aluetyöterveyslaitos 3 Suomen Syöpärekisteri 4. Johdanto Lapin miehillä
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS SEULONNOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA
1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anne Koskela Muistio 18.5.2018 luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS SEULONNOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto Terveydenhuoltolain
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotMatkapuhelimet ja syöpävaara
Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset
LisätiedotPapa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia
Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys Leila Lind, 8.12.2016 Epidemiologia Ei puhuta enää papa-suosituksesta, vaan kohdunkaulan suosituksesta
LisätiedotLeena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen
Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee
LisätiedotMAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto
MAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto MIKSI MAMMOGRAFIASEULONTAAN? Rintasyöpä on yleisin naisten sairastama syöpä Suomessa. Vuosittain todetaan
LisätiedotJärjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä
13 Järjestö tiedon tuottajana ja välittäjänä Kansanterveystyötä, syövän syiden tutkimusta ja perusta syöpää koskevalle päätöksenteolle Suomen Syöpärekisteri on syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen
LisätiedotKeuhkosyövän seulonta
Keuhkosyövän seulonta Vesa Kataja Kliinisen onkologian dosentti Johtajaylilääkäri, KSSHP Keuhkolääkäripäivät 16.-17.3.2017 TAMPERE Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana Sidonnaisuuden
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotTuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija
Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen
LisätiedotRintasyövän väestöseulonnan tunnusluvut 1990- ja 2000-luvuilla
Katsaus tieteessä Tytti Sarkeala FT, erikoistutkija Suomen Syöpärekisteri, Joukkotarkastusrekisteri tytti.sarkeala@cancer.fi Tero Näveri VTM, tutkija Suomen Syöpärekisteri, Joukkotarkastusrekisteri Nea
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.12.2008 KOM(2008) 882 lopullinen KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE syöpäseulonnasta
LisätiedotRaportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta
Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.
LisätiedotKohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet. Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS
Kohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS Kuolleisuus kohdunkaulan syöpään Euroopassa Nordic countries 80% reduction Cervical cancer
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotKohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta. Maarit Mentula ja Pekka Nieminen
Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta Maarit Mentula ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan solumuutosten hoito on vuosien saatossa vaihdellut, ja yhdeksänkymmentäluvun alusta
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 10. lokakuuta 2003 PE 331.672/17-47 TARKISTUKSET 17-47 Mietintöluonnos (PE 331.672) Antonio Mussa Syöpäseulonta
LisätiedotKESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN ALOITE SUOLISTOSYÖPÄSEULONNAN OSTAMISEKSI NS. LISÄPALVELUNA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRILTÄ
Kaupunginhallitus 462 10.10.2011 Kaupunginvaltuusto 148 14.11.2011 KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN ALOITE SUOLISTOSYÖPÄSEULONNAN OSTAMISEKSI NS. LISÄPALVELUNA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRILTÄ 471/017/2011
LisätiedotHPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku
HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan
LisätiedotOPAS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN SEULONNASSA KÄYTETYISTÄ TUTKIMUK- SISTA NUORILLE NAISILLE
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA OPAS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN SEULONNASSA KÄYTETYISTÄ TUTKIMUK- SISTA NUORILLE NAISILLE TEKIJÄ/T: Anu Keinänen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotSosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
LisätiedotMiten Papa-lausuntoa tulee lukea?
DIAGNOSTISIA ONGELMIA Miten Papa-lausuntoa tulee lukea? Pekka Nieminen Vuoden 1991 jälkeen kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus alkoi Suomessa nopeasti kasvaa. Tätä ennen tilanne oli ollut hyvä miltei 40 vuoden
Lisätiedot