Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa. Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa. Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan syöpää ehkäisevän joukkoseulonnan teho perustuu koko seulontaketjuun; kutsuista mahdollisen esiasteen hoitoon ja seurantaan. Kolposkopialla varmistetaan ja hoidetaan kohdunkaulan poikkeavat solulöydökset. Vaikka kolposkopia diagnostisena toimenpiteenä on pysynyt hyvin samankaltaisena vuosikymmeniä, kohdunkaulan solumuutosten hoito- ja seurantatavat sekä -kriteerit ovat muuttuneet joukkoseulonnan 40- vuotisen historian aikana. Selvitimme kyselytutkimuksella Suomen sairaaloiden nykyisiä kolposkopiakäytäntöjä kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten hoidossa. Kyselyymme vastasi 35 sairaalaa. Vaikeat solumuutokset hoidetaan kaikissa sairaaloissa aina, mutta lievien hoito ja seuranta on kirjavaa. Useassa paikassa hoitona käytetään vielä anestesiassa tehtävää veitsikonisaatiota, mutta suurin osa on siirtynyt resursseja ja potilasta säästävään polikliiniseen sähkösilmukkahoitoon. Seuranta-ajat vaihtelevat, samaten laadunvalvonta. Kolposkopioiden vuosittainen kokonaismäärä ja seuranta-ajat vaihtelivat suuresti. Koska samaan aikaan kohdunkaulan joukkoseulonnassa on ollut ongelmia ja kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus suurentunut, olisi kolposkopiaohjeiston yhtenäistäminen aiheellista parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Maailman toiseksi yleisin naisten pahanlaatuinen kasvain kohdunkaulan syöpä on ollut Suomessa valtakunnallisen joukkotarkastusseulonnan kohteena pian 40 vuotta. Seulonnan aikana kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja siihen liittyvä kuolleisuus ovat vähentyneet noin 80 % (Anttila ym. 1998). Joukkoseulonnan syöpää ehkäisevä teho ei perustu pelkästään Papa-näytteeseen. Kaikki seulontaketjun osat kutsuista mahdollisen esiasteen hoitoon ja seurantaan ovat tärkeitä tuloksen saavuttamisessa. Suomen nykyiset kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus- (4,5 / naisvuotta) ja kuolleisuusluvut (1,0/ naisvuotta vuonna 1998) ovat edelleen maailman pienimpiä. Kuitenkin ilmaantuvuus alkoi 1990-luvun alun jälkeen suurentua nopeasti. Viime vuosina muutos on hiukan tasoittunut. Syitä ilmaantuvuuden kasvuun on useita: tärkein on nuorten naisten huono osallistuminen Papa-tutkimuksiin (Anttila ja Nieminen 2000). Muihin syihin kuuluu mm. seulonnan laadun vaihtelu (Nieminen ym. 2000). Kunnat vastaavat seulonnan järjestämisestä, ja valtaosa niistä kutsuu asetuksen mukaisesti vuotiaita naisia Papa-tutkimukseen viiden vuoden välein. Kolposkopialla eli kohdunsuun ja emättimen tähystyksellä on tärkeä asema syövän ehkäisyssä. Sillä varmistetaan Papa-tutkimuksessa todetun solumuutoksen laatu ja paikka ja otetaan kohdistetut näytteet histologista tutkimusta varten. Kolposkopian aiheet vaihtelevat ja vaikuttavat oleellisesti kolposkopioiden tarpeeseen. Kolposkopian avulla annetaan tarvittaessa myös kohdunkaulan muutosten mikrokirurginen hoito. Itse kolposkopia on toimenpiteenä pysynyt 50 Duodecim 2003;119:50 5 R. Zilliacus ja P. Nieminen

2 melko samanlaisena vuosikymmeniä. Diagnostiikka perustuu optiseen suurennukseen sekä keittosuola- ja etikkaliuoksen ja joskus myös jodin käyttöön. Löydösten kuvantaminen ja tallentaminen video- ja digitaalikuvina on kehittynyt ja korvaa usein valokuvaamisen. Selvin muutos on kuitenkin tapahtunut kohdunkaulan solumuutosten hoidossa. Totunnaisen veitsikonisaation sijaan alettiin 1970-luvulla käyttää kryohoitoa luvulla siirryttiin yleisesti hiilidioksidilaseriin ja 1990-luvulla sähkösilmukkaeli»loop»-hoitoon. Veitsikonisaation vaatimasta nukutuksesta ja usean päivän sairaalahoidosta on päästy. Sähkösilmukkahoito on paikallispuudutuksessa tehtävä polikliininen toimenpide, joka ei vaadi edes sairauslomaa (Mentula ja Nieminen 2000). Kolposkooppiset hoitokäytännöt ovat Suomessa olleet kuitenkin kovin vaihtelevia. Koska muutoksen tutkimisella, hoidolla ja seurannalla on oleellinen vaikutus kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuteen ja siihen liittyvään kuolleisuuteen, selvitimme, miten ja kuka tekee kolposkopiat Suomen eri sairaaloissa. Aineisto ja menetelmät Lähetimme keväällä 2001 yksisivuisen kyselylomakkeen 47:ään gynekologista toimintaa harjoittavaan sairaalaan kyseisten yksiköiden ylilääkäreille selvittääksemme sairaaloiden kolposkopiatoimintaa sekä kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten hoitokäytäntöä. Kyselyyn vastasi 35 yksikköä (74 %). Sairaaloiden gynekologiset yksiköt ja niiden miehitys olivat varsin erilaisia. Kuudessa vastanneessa sairaalassa oli ainoastaan yksi naistentautien erikoislääkäri. Kahdessatoista sairaalassa oli vähintään viisi erikoislääkäriä. Suurimmassa oli 25 erikoislääkäriä ja sen lisäksi 18 sairaalalääkäriä (erikoistuvaa tai apulaislääkäriä). Kuudessa sairaalassa ei ollut ollenkaan sairaalalääkäreitä. Tulokset Kaikissa 35 sairaalassa diagnostisia kolposkopioita tekivät erikoislääkärit. Heidän lisäkseen sairaalalääkärit (erikoistuvat tai apulaislääkärit) tekivät kolposkopioita 24 sairaalassa. Yliopistosairaaloissa samoin kuin suurimmissa keskus- sairaaloissa sairaalalääkärit tekivät koulutusaikanaan kolposkopioita, useimmiten spesialistin johdolla. Kohdunsuun hoitoja annettiin 17 sairaalassa ainoastaan erikoislääkärivoimin; 18 sairaalassa myös sairaalalääkärit tekivät hoitotoimenpiteitä. Suurimmassa yksikössä tehtiin kaikkiaan yhteensä diagnostista ja hoidollista kolposkopiaa vuoden aikana ja neljässä muussa sairaalassa yli vuodessa kolposkopiaa vuodessa tehtiin seitsemässä sairaalassa ja alle 500 tähystystä 19:ssä. Pienin yksikkö ilmoitti tekevänsä vain 20 kolposkopiaa vuodessa. Hoitokäytännöt vaihtelivat huomattavasti. Keskivaikeat ja vaikeat kohdunkaulan esiastemuutokset (dysplasia moderata ja gravis sekä carcinoma in situ) hoidettiin järjestelmällisesti kaikissa yksiköissä. Lievät dysplasiat hoidettiin 33 yksikössä aina ja kaksi ilmoitti seuraavansa yleensä niitä. Kohdunsuun ei-dysplastiset kondyloomamuutokset (HPV) hoidettiin aina kymmenessä yksikössä, kun taas 24 yksikköä ilmoitti yleensä seuraavansa niitä vaihtelevan ajan. Hoitomenetelmät olivat kirjavia (kuva 1). Sähkösilmukkahoito oli ylivoimaisesti käytetyin; ainoastaan sitä käytti 14 yksikköä. Seitsemän yksikköä käytti sen lisäksi laservaporisaatiota ja 11 kryohoitoa. Yksitoista sairaalaa käytti edelleen veitsikonisaatiota. Kohdunkaulan solumuutokset hoidettiin useimmiten polikliinisesti (21 sairaalaa) käyttäen kivunlievityksenä paikallispuudutusta. Päiväkirurgisena toimenpiteenä leikkaussaliolosuhteissa toimenpiteet tehtiin yhdeksässä sairaalassa yleisanestesiassa ja yhdessä paikallispuudutuksen avulla. Lopuissa neljässä sairaalassa toimenpiteitä tehtiin sekä poliklinikassa että leikkaussalissa ja anestesiamenetelmä vaihteli. Palautekokouksia, joissa tarkastettiin potilastapauksia ja hoitolinjoja kolposkooppisten, sytologisten ja histologisten löydöksien avulla patologin ollessa läsnä, järjestettiin hyvin eri tavoin. Viisitoista yksikköä ei järjestänyt tällaisia lainkaan ja kolme vain satunnaisesti. Kuusi yksikköä järjesti palautekokouksia viikottain ja 11 ilmoitti pitävänsä niitä joka kuukausi. Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten hoitotuloksen seuranta oli järjestetty eri tavoin ky- Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa 51

3 Sairaaloiden määrä a = Sähkösilmukka b = Kryohoito c = Laservaporisaatio d = Laserkonisaatio e = Veitsikonisaatio a a + b a + c a + d a + e c + d b + e Kuva 1. Kohdunkaulan solumuutosten hoitomenetelmät ja niiden käyttäjien jakauma. Sairaaloiden määrä Lievät muutokset Vahvat muutokset 0 Jälkitarkastus + 1 vuosi + 2 vuotta + 3 vuotta Ei seurantaa Vuosia Kuva 2. Hoitotuloksen seuranta hoitopaikassa. selyyn vastanneissa sairaaloissa (kuva 2). Linja oli yhtenäisin vaikeiden esiasteiden seurannassa. Seurantamenetelmää (kolposkopia ja Papa tai pelkkä Papa) ei erikseen kysytty. Kolposkopistien tiedot ja taidot oli hankittu erilaisista lähteistä (kuva 3). Tärkein tiedon lähde näytti olevan erikoislääkärikoulutus. Kirjallisuutta pidettiin suunnilleen yhtä tärkeänä lähteenä kuin Suomen Kolposkopiayhdistyksen koulutustilaisuuksia. Viimeksi mainittu asettui tärkeysjärjestyksessä kansainvälisten kongressien edelle. Kolposkopiataidot olivat kuitenkin varsin monella itse opittuja. Kolposkopiatoiminnan mielekkyyttä päivittäisessä työssä arvioitiin asteikolla Keskiarvo oli 7,6 ja vaihteluväli Vastaajista R. Zilliacus ja P. Nieminen

4 Sairaaloiden määrä Erikoistumiskoulutus Kirjallisuus Kolp.yhdis. koulutus Kongressit Itseopittua Kuva 3. Kolposkopistien koulutus, tietolähteet tärkeysjärjestyksessä antoi arvosanan 8, kahdeksan arvosanan 7 ja viisi arvosti toimintaa täyden kympin verran. Vain yksi antoi arvosanaksi 4 ja yhden suuren yksikön esimies antoi arvosanan 5. Pohdinta Kohdunkaulan syövän torjuntaan olennaisesti liittyvät kolposkopiat kuormittavat julkista terveydenhuoltoa varovaisestikin arvioiden yli käynnillä vuosittain. Poliklinikkakäynnin hinta on noin 200 euroa, joten kokonaiskustannukset nousevat ainakin neljään miljoonaan vuodessa. Toisaalta koko kohdunkaulasyövän seulontaohjelma on Suomessa ollut kustannus-hyötysuhteeltaan kannattava (Hristova ja Hakama 1997). Kohdunkaulan syövän seulonta ja onnistunut torjunta ovat monen tekijän yhteistulos. Syövän ilmaantuvuuden huomattava pieneneminen 1990-luvulla seulontaikäisillä naisilla antaa aiheen tarkastella myös solu- ja kudosmuutosten hoitoja Papa-diagnostiikan ja seulontaorganisaation lisäksi. Kolposkopiadiagnostiikan ja -hoitojen sekä seurannan laatu vaikuttavat luonnollisesti oleellisesti syöpälukuihin. Koska Papadiagnostiikan leviäminen moniin uusiin laboratorioihin on aiheuttanut laatuongelmia (Nieminen ym. 2000), saattaa samoja ongelmia syntyä myös kolposkopioiden osalta. Kohdunkaulan solumuutosten hoidossa päätösten pitää perustua kolmeen tietolähteeseen: sytologiaan, histologiaan ja kolposkopialöydökseen. Niinpä muutosten kolposkooppinen hoito vaatii myös runsaasti diagnostisen kolposkopian kokemusta ja toiminnan jatkuvaa harjoittamista. Kolposkooppinen diagnoosi perustuu tekijän näköhavaintoon kohdunkaulan morfologiasta optisen suurennuksen avulla. Histologia ja sytologia taas perustuvat kudoksen ja solujen mikroskooppisen rakenteen tulkintaan. Kuten kudosdiagnostiikassa myös kolposkopialöydöksen tulkinnassa kokeneidenkin diagnostikkojen mielipiteet menevät usein ristiin, jopa testitilanteissa (Sellors ym. 1990) saati rutiinitoiminnassa. Kolposkopistin täytyy olla myös tekniikaltaan riittävän kokenut ja taitava saadakseen edustavat näytteet pahimmilta muutosalueilta. Kyselyn mukaan Suomessa tehdään kolposkopioita useissa paikoissa ja hyvinkin vaihtelevia määriä. Määrään vaikuttaa sairaalan ja alueen koon lisäksi mm. kolposkopian aiheiden määritys. Koska joissakin paikoissa kolposkopioiden melko vähäinen määrä jakautuu usean lääkärin kesken, voidaan olettaa, että kolposkopioiden henkilökohtainen määrä saattaa jää- Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa 53

5 dä niin pieneksi, ettei rutiinista voi juuri puhua. Euroopan kolposkopiayhdistyksen suositus on, että koulutettava lääkäri tekee 100 ohjattua kolposkopiaa ennen omatoimista työtä. Suomessa voi moni rutiinityötä tekevä lääkäri jäädä tuon määrän alle. Hoitoaiheet olivat kyselyn mukaan hyvin samansuuntaisia, mutta hoitokäytännöissä oli eroja. Vaikeat muutokset (carcinoma in situ, dysplasia gravis ja moderata) hoidettiin aina, kuten muuallakin länsimaissa. Lievät muutokset dysplasia levis ja HPV-muutokset ilman dysplasiaa hoidetaan Suomessa aktiivisemmin kuin useissa muissa maissa. Tosin dysplasian kriteerit voivat vaihdella maittain ja tietysti myös Suomessa paikkakunnittain. Aktiivinen hoitolinja Suomessa koko joukkoseulonnan aikana on osoittautunut kuitenkin toimivaksi, jos mittarina pidetään kohdunkaulan syövän ilmaantuvuutta (Nieminen ym. 1995). Toisaalta liian aktiivinen linja voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa turhia komplikaatiota useimmat lievät muutoksethan paranevat itsekseen vuoden kahden aikana (Koutsky ym. 1992) luvulla sähkösilmukkahoito levisi maailmalla kohdunkaulan solumuutosten hoitomenetelmänä. Se on osoittautunut hyväksi ja tehokkaaksi myös Suomessa (Mentula ja Nieminen 2000). Kohdunkaulan striktuurat ovat vähäisempiä kuin veitsikonisaatiossa, hoito voidaan hyvin tehdä polikliinisesti, sairaslomaa ei tarvita ja sähkösilmukalla irrotettu konus on hyvä preparaatti histologiseen tutkimukseen. Kyselymme mukaan Suomessa käytetään edelleen paljon resursseja vaativaa ja suurehkon komplikaatioriskin veitsikonisaatiota. Kryohoidon käytön runsaus oli yllättävää, koska tässä tuhoavassa menetelmässä hoidon Hoidon ja seurannan laatua voidaan ylläpitää ja varmistaa kokouksin, joissa käydään läpi potilaiden sytologiset ja histologiset löydökset sekä kolposkooppinen diagnoosi. laajuus ja vaikutus jäävät todentamatta ja residiiviriski suuremmaksi. Lähes kolmasosa sairaaloista teki kolposkooppiset hoitotoimenpiteet leikkaussaliolosuhteissa ja useimmiten yleisanestesiassa. Tämä saattaa olla resurssien tuhlausta, koska nykyisillä menetelmillä hoito voidaan tehdä polikliinisesti paikallispuudutuksessa erittäin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Tällöin vapautuu kallista leikkaussaliaikaa ja myös potilaat hyötyvät komplikaatioriskien vähentyessä sekä liittännäis- ja jälkihoitojen keventyessä. Hoidon ja seurannan laatua voidaan ylläpitää ja varmistaa kokouksin, joissa käydään läpi potilaiden sytologiset ja histologiset löydökset sekä kolposkooppinen diagnoosi. Koska jokainen näistä tutkimuksista yksittäisenä menetelmänä on epävarma ja niiden löydökset subjektiivisia, tulosten yhdistäminen ja toistuva arviointi kohentaa väistämättä toiminnan varmuutta ja laatua. Kyselymme mukaan lähes puolet sairaaloistamme ei järjestänyt tällaista kokoustoimintaa lainkaan tai järjesti sitä erittäin harvoin. Vain kuusi yksikköä piti kokouksia viikoittain. Tämäntyyppisen toiminnan toivoisi lisääntyvän. Kolposkopiataidot ja työn mielekkyys ovat myös motivoivia tekijöitä ja jonkinlainen tae työn laadusta, ja siksi oman kolposkopiatyön vähäinen arvostus joissakin sairaaloissa antaa ajattelemisen aihetta. Näiden asioiden saattaminen kuntoon on myös Suomen Kolposkopia- ja Gynekologiyhdistysten suuri haaste ja tehtävä. Nämä yhdistykset ovatkin yhdessä Duodecimin kanssa käynnistäneet Käypä hoito -projektin»kohdunkaulan solumuutosten diagnostiikka, hoito ja seuranta». Kirjallisuutta Anttila A, Pukkala E, Nieminen P, Hakama M. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus kääntynyt Suomessa jyrkkään nousuun. Duodecim 1998;114: Anttila A, Nieminen P. Cervical cancer screening programme in Finland. Eur J Cancer 2000;36: Hristova L, Hakama M. Effect of screening for cancer in the Nordic 54 R. Zilliacus ja P. Nieminen

6 countries on deaths, costs and quality of life up to the year Acta Oncol 1997;36 (Suppl 9):1 60. Koutsky LA, Holmes KK, Critchlow CW, ym. A cohort study of the risk of cervical intraepithelial neoplasia grade 2 or 3 in relation to papillomavirus infection. N Engl J Med 1992;327: Mentula M, Nieminen P. Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta. Duodecim 2000;116: Nieminen P, Kallio M, Hakama M. Effect of mass-screening on incidence and mortality of squamous and adenocarcinoma of cervix uteri. Obstet Gynecol 1995;85: Nieminen P, Kallio M, Anttila A, Hakama M. Organised vs. spontaneous Pap-smear screening for cervical cancer: A case-control study. Int J Cancer 1999;83(1):55 8. Nieminen P, Tarkkanen J, Timonen T, Meyer B, Hakama M, Anttila A. Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla. Duodecim 2000;116: Sellors JW, Nieminen P, Vesterinen E, Paavonen J. Observer variability in the scoring of colpophotographs. Obstet Gynecol 1990;76: ROBERT ZILLIACUS, LL Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A Helsinki PEKKA NIEMINEN, dosentti, erikoislääkäri HUS:n naistenklinikka PL 140, HUS Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa 55

Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta. Maarit Mentula ja Pekka Nieminen

Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta. Maarit Mentula ja Pekka Nieminen Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta Maarit Mentula ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan solumuutosten hoito on vuosien saatossa vaihdellut, ja yhdeksänkymmentäluvun alusta

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla

Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla Pekka Nieminen, Jussi Tarkkanen, Tuomo Timonen, Bengt Meyer, Matti Hakama ja Ahti Anttila Vuodesta 1991 kohdunkaulan

Lisätiedot

Koulutusohjelman yhteenveto

Koulutusohjelman yhteenveto SUOMEN KOLPOSKOPIAYHDISTYKSEN (SKY) MYÖNTÄMÄ KOLPOSKOPIASERTIFIKAATTI (SKYKS) Koulutusohjelman yhteenveto Miksi tarvitaan kolposkopian koulutusohjelmaa ja sertifikaattia? Koulutusohjelma on tehty varmistamaan

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama ALKUPERÄISTUTKIMUS Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä valtakunnallinen seulonta

Lisätiedot

Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot

Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot Gynekologinen syöpä Ilkka Kalliala ja Pekka Nieminen Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti toiseksi

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Gynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus

Gynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus Pekka Nieminen ja Tuomo Timonen TEEMA: SYTOLOGIA Gynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus Papakokeella tehdyt kohdunkaulasyövän seulonnat ovat Suomessa pienentäneet taudin ilmaantuvuutta

Lisätiedot

Miten Papa-lausuntoa tulee lukea?

Miten Papa-lausuntoa tulee lukea? DIAGNOSTISIA ONGELMIA Miten Papa-lausuntoa tulee lukea? Pekka Nieminen Vuoden 1991 jälkeen kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus alkoi Suomessa nopeasti kasvaa. Tätä ennen tilanne oli ollut hyvä miltei 40 vuoden

Lisätiedot

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm) Levyepiteeli Lievät muutokset Atypia condylomatosa/litteä kondylooma CIN 1 (lievä dysplasia) Esiastemuutokset CIN 2 (= keskivahva dysplasia) CIN 3 (= vahva dysplasia ja carcinoma in situ) Pinnallisesti

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2017 KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO

VUOSIKATSAUS 2017 KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA VUOSIKATSAUS 2017 Kohdunkaulasyövän seulontaohjelmassa on merkittäviä alueellisia eroja. Ohjelman yhtenäistäminen edellyttää valtakunnallisen ja alueellisen ohjausrakenteen

Lisätiedot

Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset

Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kolposkopiayhdistyksen asettama työryhmä Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset Päivitetty 23.11.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin,

Lisätiedot

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän seulonnassa suuria alueellisia eroja

Kohdunkaulan syövän seulonnassa suuria alueellisia eroja Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Ahti Anttila FT, tutkimusjohtaja Tero Näveri VTM, suunnittelija Tytti Sarkeala FT, seulontatoimintojen päällikkö Joukkotarkastusrekisteri, Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Potilasohje papanäytteestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän naistentautien poliklinikalle

Potilasohje papanäytteestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän naistentautien poliklinikalle Potilasohje papanäytteestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän naistentautien poliklinikalle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyönkoulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö

Lisätiedot

Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa. 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka

Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa. 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen viimeisen 2 vuoden ajalta Sidonnaisuus Ollut toistuvasti kutsuttuna luennoitsijana

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Syöpärekisteri ja seulonnat

Syöpärekisteri ja seulonnat Syöpärekisteri ja seulonnat Ahti Anttila, FT, dosentti Joukkotarkastusrekisterin tutkimusjohtaja Suomen Syöpärekisteri, Helsinki LabQuality päivät 7.2.2009, Sessio 16: Patologia Tärkeimmät suositukset

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Potilaiden kokemuksia ohjauksesta naistentautien poliklinikalla

Potilaiden kokemuksia ohjauksesta naistentautien poliklinikalla Potilaiden kokemuksia ohjauksesta naistentautien poliklinikalla Nurmi, Niina Rosimo-Luhtanen, Taija 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hoitotyön

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset Päivitetty 14.6.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA 7.4.2016 Paula Kujala KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONNASSA Taustaa - 2012 Fimlab Laboratoriot, joka toteuttaa kohdunkaulansyövän seulonnan suurimmassa osassa Pirkanmaan

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT

SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia MÄÄRITELMIÄ Laatukontrolli (quality control) Menettelyt toivotun laatutason todentamiseksi

Lisätiedot

Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa

Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa Alkuperäistutkimus Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa Mervi Kallio, Pekka Nieminen, Ahti Anttila ja Matti Hakama Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

ylilääkäri Teijo Kuopio

ylilääkäri Teijo Kuopio ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi

Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi Tähdellä (*) merkitty tieto rekisteröidään joukkotarkastusrekisteriin. 1. Sukunimi ja etunimet tarvittaessa näytteenottaja merkitsee nimenmuutoksen

Lisätiedot

LAATUA PAPANÄYTTEISSÄ. Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia

LAATUA PAPANÄYTTEISSÄ. Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia LAATUA PAPANÄYTTEISSÄ Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia 32-VUOTIAS NAINEN Sytologia skriinattu NILM, vastattu lopulta AGC-NOS tämän perusteella Sytologia skriinattu NILM, vastattu lopulta AGC-NOS,

Lisätiedot

Syöpäseulonnat II - sairauksien

Syöpäseulonnat II - sairauksien Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa

Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori Virologian ja immunologian osasto Kliinisen mikrobiologian vastuualue HUSLAB Virologian osasto

Lisätiedot

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON

Lisätiedot

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumatauteja Ei-tulehdukselliset Nivelreuma raudet Selkärankareuma Tulehdukselliset Kulumasai-

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia

Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys Leila Lind, 8.12.2016 Epidemiologia Ei puhuta enää papa-suosituksesta, vaan kohdunkaulan suosituksesta

Lisätiedot

Cervical cancer screening in Finland where are we now?

Cervical cancer screening in Finland where are we now? Cervical cancer screening in Finland where are we now? Pekka Nieminen, M.D. Chief Physician, Associate Professor Dept. of Obstetrics & Gynaecology Helsinki University Central Hospital Finland Conflict

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Onko kolorektaalisyövän tähystysseulonta taloudellisesti kannattavaa? Juhani Santavirta

Onko kolorektaalisyövän tähystysseulonta taloudellisesti kannattavaa? Juhani Santavirta Alkuperäistutkimus Onko kolorektaalisyövän tähystysseulonta taloudellisesti kannattavaa? Juhani Santavirta Tähystysseulonnan kustannuksia ja vaikutusta kuolleisuuteen 60-vuotiailla suomalaisilla arvioitiin

Lisätiedot

Potilaiden elämänlaatu paranee, kun sairaus

Potilaiden elämänlaatu paranee, kun sairaus Seulonnat Syöpätautien seulonta edelleen tarpeellista ja tehokasta Lyly Teppo, Ahti Anttila, Anssi Auvinen ja Matti Hakama Tietyn syöpätaudin seulonnalla on kaksi päätavoitetta: pienentää kyseisen syövän

Lisätiedot

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:

Lisätiedot

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Lataa Papa-kokeen kertomaa - Ervo Vesterinen. Lataa

Lataa Papa-kokeen kertomaa - Ervo Vesterinen. Lataa Lataa Papa-kokeen kertomaa - Ervo Vesterinen Lataa Kirjailija: Ervo Vesterinen ISBN: 9789513741136 Sivumäärä: 183 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 20.46 Mb Ensimmäiseen suomenkieliseen papilloomavirusinfektioitakäsittelevään

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Syöpäseulonnat II - sairauksien

Syöpäseulonnat II - sairauksien Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

Milloin Papa, milloin HPV-näyte? Pekka Nieminen Dos. os.ylil. HYKS Naistensairaala, Jorvi

Milloin Papa, milloin HPV-näyte? Pekka Nieminen Dos. os.ylil. HYKS Naistensairaala, Jorvi Milloin Papa, milloin HPV-näyte? Pekka Nieminen Dos. os.ylil. HYKS Naistensairaala, Jorvi Papan käyttö Organisoidussa seulonnassa Spontaani/opportunistisessa seulonnassa Diagnostiikassa Hoidon seurannassa

Lisätiedot

Gynekologisen sytologian harjoitustehtäviä

Gynekologisen sytologian harjoitustehtäviä Carmen Eskin & Heidi Hellgrén Gynekologisen sytologian harjoitustehtäviä Digitaalisessa oppimisympäristössä Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Kondylooman hoito. Näin hoidan. Kliininen kuva

Kondylooman hoito. Näin hoidan. Kliininen kuva Näin hoidan Eija Hiltunen-Back Kondylooman hoito Kondylooman aiheuttajana ovat yleensä pienen riskin papilloomavirukset (HPV) 6 ja 11. Ne esiintyvät tyypillisesti genitaalialueella ihonvärisinä syylämäisinä

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Syöpäseulonnan perusteet

Syöpäseulonnan perusteet Syöpäseulonnan perusteet Ahti Anttila FT, dosentti, tutkimusjohtaja Joukkotarkastusrekisteri Suomen Syöpärekisteri Helsinki Syöpäseulontojen tulevaisuus Suomessa STM seulontatyöryhmän järjestämä seminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN HAASTEET LABOTORIOHOITAJILLE / BIOANALYYTIKOILLE PATOLOGIAN LABORATORIOSSA

TULEVAISUUDEN HAASTEET LABOTORIOHOITAJILLE / BIOANALYYTIKOILLE PATOLOGIAN LABORATORIOSSA TULEVAISUUDEN HAASTEET LABOTORIOHOITAJILLE / BIOANALYYTIKOILLE PATOLOGIAN LABORATORIOSSA Ajatuksia ja ideoita työelämän ja koulutuksen näkökulmasta Anneli Kekkonen 09.02.2006 Labqualityn XXXIII Laaduntarkkailupäivät

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Joko PAPA-tutkimus siirtyy syrjään uudempien teknologioiden tieltä?

Joko PAPA-tutkimus siirtyy syrjään uudempien teknologioiden tieltä? Joko PAPA-tutkimus siirtyy syrjään uudempien teknologioiden tieltä? Kustannukset ja vaikuttavuus? vastaava lääkäri Suomen Maarit Syöpärekisteri Leinonen, LT vastaava lääkäri, Syöpärekisteri, Suomen Syöpäyhdistys,

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

HPV-TESTIN KÄYTTÖ KOHDUNKAULAN SYÖVÄN JOUKKOSEULONNASSA

HPV-TESTIN KÄYTTÖ KOHDUNKAULAN SYÖVÄN JOUKKOSEULONNASSA HPV-TESTIN KÄYTTÖ KOHDUNKAULAN SYÖVÄN JOUKKOSEULONNASSA Suvi Leskinen Opinnäytetyö Marraskuu 2016 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma

Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma Päivämäärä: 15.6.2004 Valtakunnallinen koordinaattori dosentti Eero Jokinen 1. Johdanto: CESP (Confederation of European Specialists in Paediatrics), UEMS:n (European

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO

Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO RAPORTTI VUODELTA 24 112/25 KESKI SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

KOLPOSKOPIA TÄRKEÄ TUTKIMUS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN TOTEAMISESSA

KOLPOSKOPIA TÄRKEÄ TUTKIMUS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN TOTEAMISESSA Irina Rissanen KOLPOSKOPIA TÄRKEÄ TUTKIMUS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN TOTEAMISESSA Ohje kolposkopiaan tulevalle asiakkaalle KOLPOSKOPIA TÄRKEÄ TUTKIMUS KOHDUNKAULAN SYÖVÄN TOTEAMISESSA Ohje kolposkopiaan tulevalle

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistyksen lausunto. Valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon. työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä.

Suomen Gynekologiyhdistyksen lausunto. Valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon. työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä. Suomen Gynekologiyhdistyksen lausunto Valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä. Hanke STM037:00/2017 Yleisiä kommentteja: Asetustekstissä tulee selkeästi

Lisätiedot

Klamydiat ja syöpä. Jorma Paavonen ja Pekka Saikku

Klamydiat ja syöpä. Jorma Paavonen ja Pekka Saikku Katsaus Jorma Paavonen ja Pekka Saikku Klamydiat ovat virusten lailla vain solun sisällä lisääntyviä mikrobeja. Sekä Chlamydia trachomatis että Chlamydia pneumoniae näyttävät liittyvän levyepiteelisyövän

Lisätiedot

GKS-päivät 2016 Palaute

GKS-päivät 2016 Palaute GKS-päivät 2016 Palaute GKS-PÄIVÄT 2016 Koulutuspäivät pidettiin Helsingissä, Biomedicumissa 22.-23.9.2016 Osallistujia oli yhteensä 232 Palautekyselyyn vastasi 156 henkilöä (67%) Valtaosa vastaajista

Lisätiedot

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (7) 171 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätös Käsittely päätti esityslistalla esitetyin perusteluin,

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Bethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa

Bethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa Johanna Arola, Ivana Kholová, Tuomo Timonen ja Leena Krogerus KILPIRAUHANEN Kilpirauhasen ohutneulatutkimusten vastaustapa muuttuu Suomessa Bethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa Yhdysvaltain

Lisätiedot

Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS

Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS Sterilisaatiot Suomessa naiset 25-54v miehet 25-54v kaikki 25-54v koko maa v.1994 koko maa v.2004

Lisätiedot

Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi

Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Tämä jäsenhankintatutkimus tehtiin Rotaryn piirille numero 1430. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville potentiaalisten jäsenten

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot