SOSIALIDEMOKRATIA - k a n s a n v a l l a n perusta. Voimakas taistelujuhla eilen täydessä Messuhslliisa.

Transkriptio

1 SOSIALIDEMOKRATIA - k a n s a n v a l l a n perusta Voimakas taistelujuhla eilen täydessä Messuhslliisa.

2 Messuhallin suurjuhlan kolmas puhuja, tuomari Väinö Tanner la u su i puheensa alussa muutamia syd ä m ellisiä sanoja Osakri Tokoin kunniaksi, oen jälkeen hän koskette l i sos.dem. puolueen 50-yuotista taipaletta ja s iir t y i lopuksi käsittelemään tämän päivän kysymyksiä. On o llu t aihetta v iita ta tapahtuneisiin muutoksiin, kun me p a ra illean vietämme 50-vuotis juhliamme, Puolueemmekin on elämänsä v arrella saanut kokea monenlaisia v a ih eita. Se o l i alussa väheksitty, eikä s i l l e haluttu avata yhteiskunnan ovia. Oma la toiminnallaan se on ne avannut. S illä on site n o llu t menestystä työssään. Tällä hetkellä se tuntee ol&vansa p o liit t is e s t tasavertainen muiden yhteiskuntaryhmien kanssa, Mutta onpa s i l lä o llu t vaikeitakin a ik oja, jotka kuitenkin päättäväisellä esiintym isellä on v oitettu. Kahteen tertaan, - vuodan 1918 tapahtumain sekä v, 1944 välirauhan teon jälkeen - se on tavallaan uudelleen s-ntynyt ja sen johto on vaihtunut. Monesti olemme tehneet virheitäkin, joista itse olemme eniten saaneet kärsiä. Suurimpana virheenä p itä isin s itä, e tä suomalainen työmies myötätuulen vallitessa pyrkii olemaan liia n riehakas, kun hän sensijaan vastatuulessa helposti lamaantuu. Mutta me olemme ottaneet v irh eistä oppia, Ennen kaikkea olemme oppineet sen, että kansanvaltainen a- jattelutapa on toimintamme lu jin perusta. Jo puolueemme nimikin, sosialidemokr t i e, ilmaisee tämän katsantokannan kuuluvan puolueen peru sp ylvä isiin. Mitä tarkoitetaan sitten kansanvallalla? S iitä on annettu monta määritelmää. Mielestäni sen ydinajatuksena on se, että yhteiskunnan asioissa jok a isella kansalaisella on samanlainen sananvalta. Enemmistön kanta on määräävänä ja siih en on vähem. #

3 raistön tyydyttävä, Vähemmistöäkään ei silti ole oikeus sortaa,

4 on otettava huomioon, että s illä on oikeus pyrkiä enemmistöksi js että se huomenna saattaa tämän aseman saavuttsakin, jo llo ih se v o isi käyttää samanlaisia menettelytapoja, kansanvaltainen ajattelutapa hyljaää ajatuksen vähemmistön taholta tulevasta h olhouksesta, vähemmistön diktatuurista, mikä viime aikoina monessa maassa on pantu toimeen, vaikka s i l l e on annettu kaunis nimi, kai sandemokratia. Näitä kansanvaltaisia ajatuksia yritetään m eillä horjuttaa. Kommunistit eivät n iitä tunnusta, eivätkä n iitä noudata, Kuinka se olisikaan mahdollista pu olu eelle, joka selv ä sti on ilm aissut pyrkivänsä vähemmistön diktatuuriin. Tämä on näinä viikkoina KAI nyt se lv ä s ti ilm i, kun kommunistinen puolue lakkotoiminnan avulla on koettanut pahoittaa yhteiskunnan p o lv ille e n. Siinä ei ol< edes kysytty ty ö lä is te n m ieltä. Ylhäältä päin komentaen ty ö lä i- set on pahoitettu jäämään pois työstä. Ankaran terrorin avulla halukkaita ty ölä isiä on estetty palaamasta työhönsä, öellaiseste menosta kansanvalta on kaukana. Kommunistien asenne on tä llä het k e llä seikka, joka eniten h ä iritse e yhteiskuntarauhaa,heidän pyrkimyksensä ja tavoitteensa tunnetaan hyvin. Olemme saaneet ta r- peeksi ennakkovaroituksia niinä vuosina, jo l l o i n heidät kevytmiel i s e s t i o l i päästetty moniin yhteiskunnan avainasemiin, jopa hallitukseenkin. He tunsivat olevansa määräävässä asemassa ja t o i- mivat sen mukaisesti. Maassa v a llit s i yleinen turvattomuuden tunne, eikä koskaan saattanut o l l a varma vapaudestaan ja koskemattomuudestaan, s iit ä puhumatta, että maan tulevaisuus näytti synkältä. Pyrkiessään yksinmäärääjiksi he usein v ils u tte llv a t toisten puolueiden lakkauttamiavaatimuksia, kulkien siinäkin kansandemokratiain vaeltamaa t i e t ä. Tämä ajatus kuuluu tie te n - kin yhä edelleen heidän ohjelmaansa. Pyrkiessään keräämään mukaansa joukkoja kommunistit käyttävät monenlaisia propagandakeinoja. Eräs m ielellään käytetty propagandakeino on esiin tyä erik oisin a rauhanapostolei-

5 na 3a syyttää kalkkis multa, ennenkaikkea sosialidem okraatteja, sotaan k iih oittsm isesta. Sota on kansoille peloittapa asia ja jos-onnistuu saamaan ihmiset uskomaan jonkin puolueen pyrkivän sotaan, voi fcorjata itse lle e n v o itto ja - ajattelevat kommunistit Heidän oma rauhanrakkautensa on kuitenkin lievimmin sanoen epäilyksenalainen. jaehän ih a ile v a t v ie lä tänäpälvänäkln aikaisempaa kansalaissotaamme. Voi olla vakuuttunut s iit ä, että h e illä e i o l i s i mitään uuden kansalaissodan puhkeamista vastaan. Sen sijaan voi olla yhtä vakuuttunut s iit ä, että sotainen harrajfstus e i o le saanut ja la n sija a kansassamme^ muilla ta h o ill a. Etenkin sosialidemokraattinen^ puolue on tod ellin en rauhanpuolue, eikä se mitään muuta n iin hartaasti halua kuin rauhaa. Sekä ennen talvisotaa että n.s. jatkosotaa, sosialidemokraattlnen/i puolue viim eiseen saakka k o e tti työskennellä sodan puhkeamisen estäm iseksi. Onnettomat o losu h teet, ennen kaikkea suurvaltain v ä liset r is t ir iid a t meidät niihin kuitenkin vastoin tahtoamme jo h tiv a t. T oiselta puolen, kun sota kerran o l i sy t- ty n y t, katsoi jokainen puolueen jäsen velvollisuudekseen voimiensa mukaan puolustaa isänmaataan, kuten jo k a is e lle kunnon kansa la iselle kuuluu. L o ja a listi rauhansopimuksen pohjalla toimiessamme m eillä on oikeus odottaa, että naapurimme N eu vostoliitto uskoo v ilp it t ö - mään tahtoomme, T å litttta v a s ti saamme sekä venäläisen sanomalehdistön että radion teholta m iltei p äivittäin havaita hyökkäyshalua maatamme vastaan, jonka o lo ja ja tapahtumia s e l i t e - tään m eille ep ä ed u llisesti. Lähteenään nämä tiedoitukset käyttävät maamme kommunistilehdistöä, jonka mielihaluna on esittää oman maan o lo t mahdollisimman synkissä väreissä. Heiltä kun kokonaan puuttuu valtakunnallinen suomalainen ajattelutapa. Haluamatta esiin tyä venäläisten leh tien neuvonantajana, on a i- hetta sanoa, että heidän lähteensä ovat täysin epäluotettavia sekä e t t e i Suomen yleinen m ielipide lähde H elsingin Eotkanka-

6 du lta, s i l l ä kommunistit edustavat vain Suomen kansan pientä vähemmistöä. Suomessa p a n ta isiin suurta arvoa s i l l e, että suhteita rakenn e tta isiin maan valtapuolueisiin Ja re h e llis e s ti e s ite ttä is iin niiden ajatuksia Ja tarkoitusperiä. Se o l is i omiaan suuresti keventämään molempien maiden välistä ilm apiiriä Ja rakentamaan luottam uksellisia suhteita niiden kesken* Palatakseni päivän suureen kysymykseen, tämän hetken lakkotilanteeseen, on s ytä todeta, että lakkoliike on kohdannut Jyri* kää vastustusta kaikkien muiden kansalaispiirien p a itsi kommunis tien taholta. Lakoissa noudatettuja menettelytapoja ei voida hyväksyä Jos ne v a itio lle n siv u u te tta isiin, katoaisi kaikki luo tamus työoloja jä rjestä v iin sopimuksiin Ja ammatillisen liikkeec käyttämiin menettelytapoihin, kun tähän lisä k si tulee t ie t o i- suus s i it ä, mihin n äillä la k oilla pyritään - nehän eivät o le palkkaliikkeitä, vaan niiden pohjana on p o liit t is ia tavoittfeita - on vastavaikutus o llu t selvä. Päättäväisesti yhteiskunta on kieltäytynyt alistumasta Joidenkin tunnottomain lakonkiihoitta- Jain arm oille. Lakot tulevat sen Johdosta valumaan hiekkaan. Tolsinhan e l voi käydä, kun mielettöm ästi Ja ilman pohjaa lähdetään seikkailemaan. H iistä aiheutuu kuitenkin suuria taloudel lis iä menetyksiä sekä yhteiskunnalle että la k k o ile v ille it s e l- leen. Jälkeenpäin tulee työpaikoilla ilm eisesti ksuen aikaa vallitsem aan katkeruutta Ja levottom uutta. Lakkojen yhteydessä on pari seikkaa e r ik o is e s ti pistänyt: s i l - mään. Ensinnäkin se, että myöskin m etalliteollisuus koetetaan lakon avulla pakottaa pysähtymään. Jokainen tie tä ä, että sotakorvauksemme tästä läh tien sisä ltä ä pääasiassa m e ta llite o llis u u - den tu otteita aekä että sen hankinnoilla on tarkkaan määrätyt luovutusajät. Jos lakko o n n is tu is i, m erk itsisi se rauhansopimuksen o s it t a is t a täyttämättä Jättämistä. Olemme täten Joutuneet sellaiseen n erk illiseen tilanteeseen,

7 että kommunistit» jotka p äivittäin syyttävät to isia puolueita rauhansopimuksen täyttämättä jättäm isestä, ehdoin tahdoin koettavat estää lo ja a lis ia kansalaisia täyttämästä valtiovallan te - kemiä sopimuksia. kommunistien vähäistä harkintakykyä kuvaa myös s e, että he Kemin lakon yhteydessä tapahtuneista selkkauksista ovat sähköt e lle e t Neuvostoliiton lähetystöön* pyrkien siten sekoittamaan vieraan vallan meidän s is ä is iin asioihimme* Toinen outo ilmiö on o llu t toisen nykyisen oppositiopuolueen m aalaisliiton, suhtautuminen nykyiseen tilanteeseen. Onhan kyllä tunnettua, että m a ala isliitto ei ole nykyisen hallituksen ystävä, etkä että se katsoo kieroon jokaista h a llitu sta, missi se its e el ole mukana, öe on jo useampaan kertaan osoittanut suurta halua saada sikaan hallitusmuutoksen. Mutta että se s iinä määtin unohtaisi^ yleisen edun kuin parin m a a la isliitto la i- sen puhujan sanoista saattaa p äätellä, on o llu t y llä ty s. Onhan heidän tahollaan nykyiselle lak k otilan teelle koitettu antaa se lla in e n leim a, että se koskee vain molempien työväenpuolueiden v ä lisiä suhteita ja on niiden keskinäistä kilpailua työväen s ie lu is ta, mikä k ilp a ilu e i muita puolueita liik u ta. Vieläpä on h a llitu k selle su ositeltu taistelu sta syrjässäpysymjplstä, s iis puolueettomuutta, koska yhteiskunnan edut muka eivät vaadi niihin puuttumista. Tämän lyhytnäköisen kannanoton Johdosta lie n e e lupa kpa^aäm ih m etellä, minkähänlalnen ääni kellossa o l i - s i, jo s esim, m aatyöläiset elonkorjuun o lle ssa p a rsilla a n menossa, o lis iv a t liitty n e e t samaan lakkollikkeeseen. Eiköhän m aalaisliiton taholta s illo in o l i s i vaadittu h allitu sta päättäv ä isesti toimimaan lakon pikaiseksi lopettam iseksi. Näi» h a lli, tus yhteiskunnan edun nimessä aikoo nyt m enetellä, öaanee o lla vakuuttunut s i i t ä, että kansan vai

8 tava enemmistö hyväksyy hallituksen menettelyn sekä että eduskuntakin sen tu lee hyväksymään, kun asia s i e llä joutuu k ä s ite l- täväk si. TKQfiHM Tämä tila isu u s on jä rje s te tty kansanvallan me rkeissä ja sen tunnuksena on sosialidemokratia kansanvallan perusta". Näyttää ehkä ou d olta, että yhä v ielä k in täytyy takoa ty ö Iä isten m ie liin s it ä totu u tta, että vain kansanvallan tie t ä kulkien voidaan saavuttaa pysyviä tu lo k s ia. Viim eaikaiset tapahtumat kuitenkin osoitta v a t, e tte i tätä totuutta voi kyll i n usein e s ittä ä. Me hylkäämme päättävästi vähemmistödiktatuurin, emmekä luota sen avulla saavutettaviin tu lok siin. Kun se sitä p a itsi kahlehtii ihmiset jatkuvasti jyrkkenevän terror in a la ise k si ja merkitsee kansalaisten tärkeimmän saavutuksen, vapauden, menettämistä, vastustamme jy rk ä sti senlaatuista v a ltio llis ta järjestelm ää, ja luotamme kansanvaltaan. Kun sosialidemokratian tehtäväksi pääasiassa on jäänyt diktatuuripyrkimysten torjuminen, tulkoot ne miltä taholta tahansa, sekä kun toimintaamme lisä k si ohjaa valtakunnallinen suomalainen ajattelutapa, ei lien e liia n vaateliasta sanoa, että kansanvalta Suomessa seisoo t a i kaatuu sosialidem okratian kanssa.