Kohottava työväeniuhla ellen Helsingissä pohjoismaisen yhteistyön

Transkriptio

1 POHJOISMAINEN JUHLA HELSINGISSA. KOLME SKANDINAAVISTA PAAMINIS/ TERIÄ MOKANA, 8/ , Kohottava työväeniuhla ellen Helsingissä pohjoismaisen yhteistyön ja demokratian merkeissä. Työväentalon juhlasali ääriään myöten täynnä Innostunutta yleisöä. Suomen Sosialidemokraatin selostus 9/12-35

2 Ohjelmassa seurasi nyt tuom. Väinö Tannerin puhe? Arvoisa Juhlayleisö? Tämä Juhla poikkeaa huomattavalla tavalla tässä talossa t a v a llis e s ti v ietetyistä Juhlistamme, Sitä osoittaa Jo s i l l e annettu vaativa nimikin? "Pohjoismainen yhteistyöjuhla". S ille antaa erikois leiman se seikkat että täällä on kaikista pohjoismaista saapuvilla runsaasti huomattavia ed u sta jia, Jotka ovat saapuneet maahamme yhteistyön merkeissä, tosin päätarkoituksena neuvotella pohjoismaiåen työväkeä koskevista a s io is ta. Vieraittemme Joukossa on u seita naapurimaiden hallitustenkin Jäseniä, m.m. kolmen skandinavisen maan pääm inisterit, Jotka ovat tä ä llä hyväntahtoisesti esittän eet te r- vehdyksensä, Juhlan luonteesta Ja ennejjk&ikkes sen osanottajista riippuen Juhlamme e l o le ta va llin en puoluejuhla, vaan on sen o h je l- i ma om istettu pohjoismaisen yhteistyön korostam iselle. Tämmöistä yh teistyötä on Jo pitemmän ajan kuluessa o llu t olemassa pohjolan maiden t y ö v ä e n jä rjestöjen kesken. Niin hyvin työväen v a lt io llis e t kuin varsinkin ammatilliset jä rje stö t ovat Jo kauan o lle e t läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään, saavuttaen siin ä hyviä tuloksiakin. maahamme on tapahtunut näissä merkeissä. Veljes järjestöjemme edustajien saapuminen Tämän yhteistyön Jatkaminen Ja edelleen kehittäminen on tärkeä tehtäyä, Jota ei o le oikeus I \ laim inlyödä. Kansainvälinen työväen liike oh tulevaisuuden te k ijä H Ja senvuoksi on tärkeätä rakentaa yhteisymmärrystä samoin a ja t t e le - vien kesken koko maailmassa. ' \ Vl Mutta tä llä kertaa emme Juhli yksinomaan työväenluokan y h teistoiminnan merkeissä. ' V Tämäniltaiset puheemme tähtäävät pitemmälle. A

3

4 Tämä on kuitenkin a la, jo lla on vaikea päästä juhlapuheita pitemm älle, Karuun todellisu u teen siirre tty n ä ajatus kohtaa monia vaikeuksia, E rin äisillä a lo illa sitä tosin on helppo toteuttaa, kuten esim. kulttuuriyhteyden a la lla. Samoin on monien muidenkin erik o isa lo je n verraten helrpo lähestyä to is ia a n, Mutts niinjpian kuin ajatellaan esim. ta lou d ellista yhteistyötä laajemmassa mittakaavassa, yhteisiä u lk o p o liittisia suuntaviivoja, t a i, kuten joidenkin m ielissä väikkyy, yh teisiä puolustusmenetelmlä, ymmärtää hyvin, e t t e i tämmöisiä ajatuksia o le helppo toteu tta a. Ensinnäkin on selvää, että joidenkin kansojen välisestä lähene- misestä t a i kiinteämmästä yhteistyöstä puhuttaessa täytyy o lla o le - massa s i l l e sopivia edellytyksiä. Ennen kaikkea on olojen kussakin kysymykseen tulevassa maassa oltava suunnilleen samanlaisia ja kanso- jen ajatustavan myös lähennellä toisia a n. Kahden jyrkästi vastakkai- sen ajatusmaailman v ä lillä h ä n e i voi a ja te lla mitään luottam uksellista lähenemistä. Vai v oisik o jok u/k u v itella semmoista esim. jonkun 1 demokratian pohjalla olevan ja to ise lta puolen jonkun diktatuurimaan v ä lillä. Niiden kesken voi korkeintaan tu lla kysymykseen tilapäinen yhteisten etujen ta v o itte lu. Tässä suhteessa on naapurimaillamme!^ kolmella skandinaavisella

5 - 5 - maalituseitä luonnollisia edellytyksiä olemassa. Jo niiden maantieteellinen asema ja verraten lähellä toisiaan olevat kielet tekevät lähenemlsen ei vain mahdolliseksi, vaan suorastaan johtavat siihen* kun. tähän lisäksi tulevat yhteinen historiallinen menneisyys ja muistot, ei kukaan hämmästy nähdessään näiden maiden harjoittavan keskenään läheistä kanssakäymistä monella alalla.

6 Mutta mitä mahdollisuuksia on luomella pyrkiä tähän kunnioitettavaan skandinaviseen seuraant Eihän Suomi kuulu m aantieteellisesti Skandinaviaan, Sen kansan enemmistö puhuu toista kieltäkin kuin to is te n pohjoismaiden kansat Ja k ie li on kuitenkin ajatusten v ä littä - jä Ja sen kautta tärkeä te k ijä» Voimmehan tosin v iita ta siihen, että v s lt lo llis e s t i olemme monen vuosisadan aikana kuuluneet Skandinaviaan Ja että meillä tämän kautta a, pitkäaikainen yhteinen h isto ria Ja paljon y h teisiä arvokkaita muist o ja. Maamme on tänä elkana Joutunut to ise lta puolen paljon saamaan Ja myöskin paljon antamaan* Veren site itä k in on tä llö in runsaasti solm ittu. Mutta eivät yhteiset h is to r ia llis e t muistot eivätkä veren site e t yksinään r i i t ä, vean tarvitaan muutakin, ennenkuin mitään pysyvää yhteistoimintaa voidaan rakentaa. Ennen kaikkea täytyy pohjana o lla y h t e i s t e n e t u j e n va^vomisterve. E lle i yhteisestä toiminnasta o le odotettavissa huomattavia e tu ja, e i s i l l ä o le suuriakaan mahdollisuuksia Johtaa tu lok siin. Onko n iitä tässä tapauksessa odotettavissa, s iitä s iis oikeastaan on kysymys. M ielestäni on. Kaikki pohjoismaat kuuluvat pienten kansojen perheeseen samalla m aantieteellisellä alu eella. Kaikki ne haluavat elää rauhassa Ja rauhassa kehittää# kansojensa hyvinvointia. Erikseen otettuina ne voivat sengen vähän vaikuttaa maailman menoon, mutta yhdessä ne Jo muodostavat huomattavan ryhmän Euroopan v a ltojen konsertissa, ryhmän, Jonka m ielip iteitä el kokonaan voide sivuuttaa. Mikään n iistä ei halua heittäytyä Jonkin suurvallan vanaveteen Ja semmoisen vasallina sekaantua suurvaltojen keskinäsiin e tu te ls t e lu i- hin, Sensijaan ne voivat luottamuksella lähestyä toisiaan varmasti tie tä e n, e t t e i kukaan n iis tä halua toistaan sortaa. Valvottavien

7 ecujen ynuaiaisyys on s iis melkoinen Jo u lkopolitiikassakin. T alou dellisella sia lla ei myöskään o le valkea osoitta a, että lä - Menemisestä Ja yhteisistä menetelmistä on k a ik ille asianom aisille suurta hyötyä. Tämä* on moneen kertaan voitu todeta n iissä neuvotte lu issa, Joita tässä kielessä on käyty. Useat erik oisalat ovatkin Jo päässeet verra tta in p itk ä lle yh teisissä n euvotteluissa. Mitä taasen pohjoismaissa v a llits e v iin oloih in tu lee, voi Jo väh ä is e llä tutustum isella todeta, että ne suurin p iir t e in ovat samanla is ia, M&tkustellessaan näissä maissa tuntee kaikkialla olevensa kuin kotonaan Ja se kai on varmin merkki s i i t ä, että liikumme samanla is e lla poh jalla. Ennen kaikkea on tärkeätä korostaa s itä, että demokratialla kaikissa pohjoismaissa on vahvat Juuret Ja että ne s i l nä suhteessa edukseen erdavat useista muista Euroopan maista. Kun Suomi onjasltloilmuodoltaan tasavalta Ja skandinaviset maat sensijean monarkioita, lu u lis i meidän tä ä llä Suomessa kulkevan kerrassaan etunenässä sik ä li kuin kansanvallasta Ja tasa-arvoisuudesta on kysymys. V a lite tta v a sti on meidän melkoisessa määrässä tin g ittä v ä tästä käsityksestä, Skandinaviset naapurimaacwe ovat nim. voineet osoittaa, että monarkisesti h a llittu maa voi monessa suhteessa o lla esikuvana tasevalta isesti iffillitu lle. Emmehän me Suomessa o le vielä ennättäneet riittävässä määrässä vakiinnuttaa kansanvaltaisia perinteitämme Sensijaan nämä perinteet ovat naapurimaissamme Jo niin vakiintuneet, että maailmassa tuskin voi osoittaa maata, Jossa kansanvaltaisuudella o l i s i lujempaa maaperää. Hiissähän ei vain demokratia vaan myöskin s o s i 8 1 i demokratia on vahva. Sosialidem okraattiset puolu e e t ovet astuneet Johtoon Ja voivat nojautua vahvoihin ammatillis iin jä rjestöih in. N iille on myös onnistunut luoda s ilta niiden esteiden y l i. Jotka ta v a llis e s ti eroittavat toisistaan työväen Ja talonpojan, Sen kautta ne ovat voineet luode vahvan Ja luotettavan rintaman kansanvallan turvaksi. M eillä Suomessa eivät o lo t ole kaikissa suhteissa yhtä on n ellisia Maamme monivaiheinen h isto ria e i o le antanut m eille tila is u u tta samalla ta va lla vapaasti kehittää perinteitämme kuin on o llu t mahdol-

8

9 Olemme sitä p a itsi saaneet kestää useita vaikeita sisä isiä sairau k sia, jotka ovat kansaamme heikentäneet. Kansalaissota k y lv i keskuuteemme vihaa ja eripuraisuutta ja sen jälkiseuraukset tuntuvat yhä vieläkin monella a lå lla. Sisäpolitiikkaamme ovat vaivanneet myöhemmin sekä kommunistinen että fasoistin en saastutus heikentäen nekin osaltaan kansanruumist8mme. A joitta in p o liittin e n taivaani kaiken tämän johdosta on o llu t synkänpuolelnen. Nämä k ie lte is e t puolet eivät koskaan o le horjuttaneet uskoamme s iih e n, että kansamme vaellus kansanvaltaisella t i e l l ä tu lee jatkumaan. Päinvastoin on vahva uskomme se, että tätä kansaa ei koskaan saa tältä t ie ltä poikkeamaan, ei kommunistista eikä fa s cis tis ta diktatuuria kohden. Maamme työväki on pohjiaan myöten kansanvalta!- nen eikä talonpoikalsluokkammekaan lkihä suostuisi alistumaan orjan elämään. Ne pienet p i i r i t, jotka m ah dollisesti jotakin muuta suuntaa haaveilevat, ovat niin vähäm erkityksellisiä, e tte i n i i lle kannata arvoa antaa. Tällä h etkellä voimmekin todeta, että vaikeutemme tä llä a la lla on voitettu ja että[me tu rvallisina vaellamme kansanvaltaisuuden varmaa polkua. Kun on o llu t kysymys lähemmästä yhteistyöstä skandinavisten naapurimaiden kanssa, on voitu todeta tä llä ajatuksella olevan hyvä kaikupohja maassamme puolue- ta i muista ra jo is ta riippumatta. Varsinkin on maamme työväenluokka tätä lähentymistä harrastanut. Se on suurella Ih a ilu lla seurannut p u olu etov erin sa ponnistuksia läntis is s ä naapurimaissa. Se on iloinnut jokaisesta v oitosta, minkä näiden v a lt io llis e t ja amma t i i l i s e t jä rje stö t ovat saavuttaneet. Se on asettanut it s e lle e n tämän toiminnan esikuvaksi, jota se koettaa orassa maassaan toteuttaa. Täältä käsin ollaan s iis valmiita tarjoamaan ystävän kättä Ja toivotaan, että se myös vastaanotetaan.

10 6 Ennenkuin luottamuksellinen yhteistoimiftt^voldsan pysyväisesti aikaansaada, on tietenkin välttämätöntä, että joka taholla koetetaan poistaa semmoisia häiritseviä tekijöitä, jotka voisivat vaikeuttaa luottamuksellisten välien vakiintumista. Emmehän voi kieltää, etteikö semmoisiakin olisi ollut. Meidän maamme osalta on varmaankin täällä käyty kieli- ja kansallisuusriita usein aiheuttanut väärinymmärryksiä. Maasaammehan elää rinta rinnan kaksi kansallisuutta» suomalainen kansanaines suurena enemmistönä ja ruotsalainen kansanaines pienenä vähemmistönä. Tähän vähemmistöön lukeutuvan yläluokan käsissä on aikanaan ollut johtoasema niin hyvin sivistykselle saaj -kuin taloudelii lisessä/ja valtiollisessa suhteessa. Kun tämä olétila on muuttunut, kun enemmistö on useilla aloilla astunut sille luonnostaan kuuluvaan asemaan, on tämä herättänyt pettymystä vähemmistön keskuudessa Kehitys on kuitenkin ollut luonnollinen eikä sitä ole syytä valittaa

11 Emme voi kuitenkaan sivuuttaa s i t ä, että maassamme e siin ty y pyrkimyksiä, jotka toteutettuina m erkitsisivät vähemmistön sortoa. Häitä pyrkimyksiä e i ole syytä tukea eikä sa llia niiden johtavan tuloksiin.suomea puhuvalle kansanosalle r iittä ä, kun se saavuttaa omalle k ie le lle e n s i l l e oikeudella kuuluvan aseman. Ei o le järkevää osoittaa isäntävaltaansa s it e n, että ryhtyy sortamaan vähemmistönä olevaa kansanosaa. Varsinkaan maamme työväen keskuudessa ei tässä suhteessa o le muuta kuin yksi m ieli v a lla lla ja se onkin valmis puolestaan suojaamaan vähemmistökansaliisuuden kaikkia oikeu tettuja toivomuksia. Tämä sis ä is tä elämäämme h äiritsevä ja suhteitamme uloskinpäin vaikeuttava kysymys on jok\>a tapauksessa poistettava päiväjärjestyksestä molempia ksnsanalneksie k o h tu u llise sti tyydyttäv ä llä ta v a lla. Lukisin tämänkin yhdeksi luottam uksellisen yh teistyön edellytykseksi. Mutta olkoot muut edellytykset miten hyvät tahansa, n iin ilman demokraattista perustusta ei kansojen v ä lise llä yhteistyöllä ole riittä v ä n varmaa pohjaa. D ik ta a ttorit elävät m ielijoh teitten sa va- :i:' y#* rassa. Heidän rauhanrakkauteensa ja vakavan p o liit t is e n tasapainot ila n hakemiseensa e i v oi lu o tta a. Sensijaan v oi aina o lla varma,

12 7 / että kansat rakastavat rauhaa, Järjestystä ja vakavia oloja sekä että ne toivovat y stä vällisiä ja rauhallisia suhteita naapureihinsa. Tässä suhteessa tarjoavat pohjolan kansat yhteistyön menestymiselle suurempia mahdollisuuksia kuin ehkä mitkään muut maailmassa. pohjolassa on kansanvallalla vakava Ja lu ja ty yssija n sa. Täällä S ilt ä pohja lta on helppo rakentaa, s iit ä olkoon tämä meidän Juhlanmekin lu - jana takeena. Muutamia kuukausia takaperin Malmössä p id e ty illä "demokratian p ä iv illä " eräs puhuja rohkeni lausua sen to iv o uksen, että ennen p itkää lu ja demokraattinen pohjatuuli alk aisi puhaltaa Skandinaviasta käsin ja la k a isisi eteläisempien maiden sekavat v a lt io llis e t p ilv e t h a ja lleen. Tähän toivomukseen voimme yhtyä lis ä te n korkeintaan t o i- vomuksen, että sama tuuli suuntautuisi myös itäänpäin, levittäen demokraattisia aatteita siihenkin suuntaan. Se t u lis i suuresti helpoittemaan kansojen v ä listä yhteistyötä laajemmillakin a lu e illa. I /