EDUSKUNTA HIKE YHDISTYMISOIKSUPH» RAJOITTAJISTA VASTAAN 27/10 1,933. Selostus Suomen Sosialidemokraatissa 28/

Transkriptio

1 EDUSKUNTA HIKE YHDISTYMISOIKSUPH» RAJOITTAJISTA VASTAAN 27/10 1,933 Selostus Suomen Sosialidemokraatissa 28/

2 Ensimmäisen puheenvuoron asiassa k äytti sos.dem. eduskuntaryhmän puheenjohtaja Väinö Tanner, joka lausuit Herra Puhemies^ Yhdistyslain kohtalot kuvaavat kouraan tuntuvalla tavalla n iitä vaih telu ita, jo ita meidän sisäpolitiikassamme v i i - meisten 15 vuoden aikana on o llu t. Ensimmäinen yhdistyslaki, jonka Suomi sai itsenäiseksi tultuaan, vah vistettiin vuoden 1919 alussa ja o l i s iis vuoden 1918 eduskunnan k äsittelyjen tu lo s. Se käsit e lt iin s iis heti kansalaissodan jälkeen ja eduskunnassa, joka o l i melkfein k em iallisesti puhdas kalkista muista kuin luotottavista valkoisista aineksista. S iitä huolimatta tästä yhdistyslaista t u li melkoisen siedettävä la k i ja sen varassa onkin melkoisen hyvin voitu tähän saakka toim ia. Kuvaavaa s i l l o i s e l l e katsantokann alle on, että m aalaisliiton taholta s illo in kovin ankarasti moit i t t i i n viranomaisten vieroksuva^suhtautumista yhdistyksiin ja yleensä vapaaseen kansalaiaelämään ja v a a d ittiin, e tte i lakia a i- nakaan siin ä suhteessa s a is i millään l a i l l a raskaammaksi tehdä. On tie t y s t i muistettava, että tämä tapahtui m aalaisliiton nuoruudessa, J o llo in se v ie lä p a lv e li ihanteita (Vasemmalta: Alkion aikana^) ja Jolloin s illä o li Johtajana tunnettu vapaamielinen h en k ilö, Santeri A lk io, Sen jälkeen ovat m a a la isliiton polut kulkeneet yhä taantumuksellisempaan suuntaan. Kun o lo t v ielä tasaant u v a t, saatiin nähdä sekin ihme, että vuonne 1923 yhdistyslakia u u d istettiin parantamalla sitä monessa suhteessa, niin että s iitä t u l i v ielä k in mieluisampi la k i kuin aikaisempi. Sen Jälkeen ovat o lo t kuitenkin Jo varsinkin viim eisten vuosien aikana huoma tavasti muuttuneet. Vuoden 1929 lopulla joutui e- duskunta käsittelemään s i l l o i s e n hallituksen muutosehdotusta yhd istysla k iin, H allitus oli/s kansanliikkeen pakoittamana antanut lekiesityksen sä ja eduskunta hyväksyi sen h allitu ksen pakoittsmane

3 v Mutta ei silläkään hyvä. olemme sen jälkeen saaneet vieläkin uu- den ehdotuksen yhdistyslain muutokseksi, ja se o l i herra Svinhufvu- din h allitu ksen e s ity s. Se joutui käsiteltäväkö, viime eduskunnasaa k evättalvella v, 1935, keskellä Mäntsälän kapinaviikkoa, ja se,, V s { 1/ J kai osaltaan s e littä ä, että eduskunta on voinut ollenkaan asettua tämmöisen la in k a n n a lle. ' y lit s e - L L Eduskunta kuitenkin s iir s i le in vaalien ja s illä tavalla se on säästynyt meidän lo p u llis e s ti ratkaistavaksemme tässä eduskunnassa (Keskustasta: Hyvä l a k i '). Tämä V T. v JT i esity s on monessa suhteessa sen laatuinen, että se tekee yhdistymisvapauden jokseenkin illu s o o rise k si. Tämän jälkeen tuskin enää voi puhuakaan mistään yhdistys v a p a u d e s t a, korkeintaan jostakin säännöstellystä yhdistysten toiminnasta. Kun nyt on kysymyksessä \ J. t ainoastaan, la in joko hyväksyminen ta i hylkääminen, en rupea r e s itv f I tamaan eduskuntaa lu ettelem alla n iitä monia k oh tia, jo issa la k i t i e - tää suorastaan peloittav&a uhkaa yhdistymisvapaudelle, vaan tyydyn koskettelemaan ainoastaan paria kohtaa, jotka lähinnä pistävät s i l - \\ A l / mään. > j / / \ \. * ' Ensimmäinen tämmöinen kohta s is ä lty y lakiehdotuksen SE :ään ja I s. ; \ sen viim eiseen momenttiin. Siinä sanotaan: "Jos yhdistys on la k - il. kautettm sen johdosta, että se toim ii Suomen voimassaolevan v a lt io - i ja yhteiskuntajärjestyksen v äk iv a ltaisek si kumoamiseksi, voidaan yhdistyksen omaisuus tuomita v a ltio lle menetetyksi. Tämä ehdotus tuo meidän f / I/ lainsäädäntöömme kokonaan uuden p eriaatteen, w mutta samalla se tuo meidän yhdistyksiemme toim innalle hyvinkin vakavan uhkan tu lev a i- suudessa. /'/\ omaisuus Tosinhan tässä ehdotetaan, että vain semmoisen yhdistyksen^ voidaan tuomita menetetyksi, joka toim ii v a lt io - ja yh teistointa järjestyksen väkivaltaiseksi kumoamiseksi, mutta kuka voi sanoa, mikä!ryhmä m illoinkin voidaan yleisen m ielipiteen tai vallassa olevan puolueen taholta selittä ä tämäntapaiseksi. (Ed.Lohi: Tuomioistuimet ra tk a ise e '), Tuomioistuimiin me olemme alkaa sitten lakanneet lu otaam asta. (Keskustasta: OhohC),

4 - 3 - Kuvitelkaapa semmoistakin tapausta, että e s imi* Helsingin Työväenyh-

5 d is ty s, jota vastaan paraikaa on Synnissä kanne sen toiminnan lakkauttamiseksi juuri tämäntapaisilla p e r u s te illa, että se tod ella lakk autettaisiin ja että sen 0mai3uu tuom ittaisiin v a ltio lle menetety k s i, Me tiedämme kuitenkin jokainen, ette tämä yhdistys on täydell i s e s t i vuhdfs kaikesta sentapaisesta toiminnasta, että se on täyd e llis e s ti sosialidem okraattisten ainesten hallinnassa, mutta s iitä huolimatta on kanne pantu v ir e ille eikä kukaan voi tä llä hetkellä sanoa, kuinka se päättyy Jos sen omaisuus tuom ittaisiin v a lt io lle menetetyksi, tu lis i se merkitsemään sella ista uhkaa rauhalliselle yhteiskuntaeläm älle, että minä lu u len, että sitä ei o l i s i aivan mieluisaa nähdä. Me olemme sitä p a itsi voineet nähdä, kuinka omaisuudet tämmöisissä tapauksissa, jo llo in ne valtion puolesta setetaan to im it- sijam iesten h oidettavik si, hupenevat aivankuin tina tuhkaan, Näin näyttää käyvän esim, lakkautetun Suomen ammattijärjestön omaisuuden, josta ei tule jäämään ei v a lt io lle eikä am m atillisille J ä rje stö ille minkäännäköistä ilo a, (Bd, M oivisto: Se on kuin Salomonin tuomiot) Toinen kohta, Johon näin viimeisessä tarkastelussa lähinnä huomio k iin tyy, on lakiehdotuksen 27 Ja varsinkin sen toinen momentti, jossa määrätään, m illä tavalla perustettu yhdistys on merkittävä r i- k osrek isteriin, (Eduskunnasta naurua) (Eduskunnasta: Yhdistysrekis- teriinc - Same a sia t) - yhdistysrek isteriin, eduskunta voi huomata, kuinka a je tu sa sso sia tio kulkee tämän lakiehdotuksen polkuja, (H ilpo- S8 y t t ä,) - Ja Josf annetaan yhdistysrekisterin h o ita ja lle aivan ennen tuntemcixtomia Voltuuksia. Sen sijaan, että hänen tehtävänsä tehän saakka ovat o lle e t enemmän n iin sanoakseni te k n illistä laatua, hänen tehtävänään kun on o llu t katsoa, sisältyjrteö sääntöihin kaikki ne määräykset, joita lak i v a a tii, Ja että se muutenkin on o llu t l a i l l i - sessa kunnossa, a n n etta isiin tämän lakiehdotuksen mukaan t ä lle verrattain pien elle virkamiehelle oikeus harkita, voiko yhdistystä yleen sä r e k is te r iin o tta a, iiänen tehtäväkseen annetaan harkita yhdistyksen p oliittin en k in p u oli, eikä vain harkita, vaan J o s h ä n el-

6 lfi o n a i h e t t a o t a k s u a ", että yhdistys o r- k o ite ttu toimimaan vastoin lakeja Ja hyviä tapoja J.n.e., n iin s i l - lo in ei yhdistystä ainakaan ilman pitempiä lisä selv ity k siä tu lla merkitsemään yhdistysrek isteriin. On outoa, että tämmöistä tapaa koetetaan saada meidän lainsäädäntöömme. Lilian uusi perustettu yhdistys näin menetellen pääse edes kunnollisesti toimimaankaan, vaan h a llin n o llis e t viranomaiset harkitsevat etukäteen, onko se sovelias alkamaan toimintaansa valko e i. Jos näiden harkinta kulkee kielteiseen suuntaan, ei yhdistyksellä ole minkäänlaisia toimintaanpgäaymehöollisuukaia, Minun nähdäkseni p itä is i täysin riittä ä ne takeet, mitä on annettukin 21 $ ssä missä annetaan tuomioistuimelle oikeus lakkauttaa, Jos se on toiminut vastoin lakia Ja hyviä tapoja Puuttumatta muihin tähän la k iin sis ä lty v iin outoihin periaatteis iin tyydyn tä llä kertaa vain mainitsemaan édelläolevat. Ne mielestäni o so itta v a t, että olemme epäilyttävässä määrässä luisumassa puhtaan m ielivallan t i e l l e, Jos tämmöinen lak i tullaan hyväksymään. Jos h allitu s katsoo tarvitsevansa valtuuksia hoitaa maan asioita yleensä Ja e rik oisesti yhdistyselämää, n iin ne valtuudethan h a llitu k se lle t i e t y s t i voidaan antaa Ja ne on Jo annettukin. Siinä mielessähän eduskunta aikoinaan on hyväksynyt tasavallan suojelulain* Jossa h a llitu k s e lle on annettu melkoisen la a ja t valtuudet. Muidenkin valtuuksien antamisessa on eduskunta viime vuosina o llu t verra tta in a u lis, Ja lu u lis in olevani oikeassa uskoeasanl, että eduskunta edelleenkin on valmis antamaan tila p ä ise e n tarpeeseen ta r v ittavia valtuuksia. Mutta herättää heti epäilyksiä, Jos pysyväiseksi tarkoitettuun lainsäädäntöön ryhdytään ottamaan mukaan kaikenlaisia m ielivaltaisu u ksia helpottavia määräyksiä, Joita kuitenkin t u lt a i- s iin tarvitsemaan vain lyhyen ajan. me emme tie t y s t i tä llä hetkellä tied ä, minkä ryhmän toimintaa tämmöinen la k i t u l i s i vastaisuudessa vaikeuttamaan taikka ehkä ehkäisemään. tähänastinen kokemus on oso itta n u t, että kaikki ne rajoitta vat lakimääräykset, Joita eduskunta kolmen viime vuoden aikana on hyväksynyt, ovat etupäässä tu lle e t käytetyksi äärimm isen o ik e is

7 ton toimintaa vastaan. Mutta md llä vasemmistossa on Joka tapaukaessfc omat epäilyksenne. Me olemme nähneet, mitenkä ainakin v isseis sfi p iireissä on olemassa Järjestelm ällinen/ pyrkimys vaikeuttaa työväenliikkeen toimintae tässä maassa Js kasata sen eteen kaikenla is ia e ste itä. Kuuluuhan eräällä teholla melkein jokapäiväisenä _ sotahuutona: "m ersllsisuus on tästä maasta h ävitettävä, sen ju lk i- nen toiminta on e ste ttä v ä". Tämä &ntaa m e ille aiheen o lla varovaisia ennenkuin annamme hyväksymisemme mihinkään semmoiseen la k iin, josta voi tässä mielessä koitua valkeuksia. Meillä ori sitä p a itsi kovin kouraantuntuvis esimerkkejä aivan viime p ä iv iltä, minkälaisia valkeuksia epäonnistunut lainsäädäntö voi tuoda mukanaan. Mainitsen tässä suhteessa ne lukemattomat, moniin kymmeniin nousevat tapaukset, joissa k u n n ellisvea lillstoja on hylätty sillä perusteella muka, että n iissä olevat ehdokkaat ovat aikoinaan kuuluneet jä sen i- nä joihinkin sittemmin lakkautettuihin jä r je s tö ih in. Kun tuommoista sattuu joke p "iv, niin ymmärrettäköön, että me e ne voi o lla tämmöisessä lainsäädännössä mukana, js että jos se hyväksytään, me tulemme käsittämään sen nyrkiniskuna työväenluokkaa# vastaan. Tämä laki onnistuttiin viime eduskunnassa saamaan lykätyksi y li vaalien. *>en jälkeen on m eillä o llu t v a a lit, joissa siihenastinen p o liittin e n suunta on saanut mitä jyrkimmän tuomionsa. Eduskunta on nyt kokonaan to is e lla tavalla kokoonpantu kuin edellin en eduskunta. Tämä eduskunta on jo toiminnallaan myöskin ennättänyt o soit taa, että se monista a sioista e je tte le e totisella tavalla kuin edellinen eduskunta. Se on lyhyenä kokoontumiskautenaan ennättänyt torjua luotaan useitakin y l i vaalien ly k ä tty jä, lepäämään saatettuja lakiehdotuksia, siten antaen näytteen tahdostaan. Minä rohkenen o lla n iin hyväuskoinen, että odotan eduskunnan tähänkin la k iin nähden osoittavan samantapaista pyrkimystä. Muussa tap' uksessa e i lie ne varsin te r v e e llis tä astut seuraavlssa vaaleissa kansan eteen. Minä pyydän, herra puhemies, ehdottaa, että eduskunta h ylk ä isi tämän lakiehdotuksen.