Espoon kaupunki Pöytäkirja 67

Transkriptio

1 Sivu 1 / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluverkkotarkastelu Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh Anne Peltonen, puh Juha Hovinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko merkitsee tiedoksi selvityksen suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluverkosta ja sen kehittämisestä. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Taustaa Sivistystoimen palveluverkko on Espoon kaupungin ja sen kanssa yhteistyössä toimivien yksityisten ja muiden palveluntuottajien muodostama palvelujen kokonaisuus, jota voidaan tarkastella kaupunkitasoisesti, alueellisesti tai tehtävittäin organisoituina kokonaisuuksina. Palveluverkon tulee vastata muuttuviin asiakas- ja palvelutarpeisiin, kaupunkirakenteeseen, lainsäädäntöön, henkilöstöstrategiaan, palvelujen tuotannon tapoihin sekä kustannustavoitteisiin. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittämistä voidaan tarkastella mm. palvelutarpeen, palvelujen saavutettavuuden, kiinteistöjen kunnon, kaupungin kokonaistalouden sekä varhaiskasvatuksen pedagogiikan toteuttamisen ja kehittämisen näkökulmista. Varhaiskasvatuspalvelujen palveluverkossa kunnallinen ja yksityinen muodostavat kokonaisuuden. Vuonna 2015 varhaiskasvatusikäisistä (10 kk - 6 v) lapsista 71 prosenttia käytti varhaiskasvatuspalveluja. Heistä 66 % oli kunnallisissa päiväkodeissa, 6 % kunnallisessa perhepäivähoidossa, 14 % ostopalvelupäivähoidossa sekä 14 % yksityisen hoidon tuella. Lisäksi 21 prosenttia varhaiskasvatusikäisistä lapsista oli kotihoidon tuella. Avointen varhaiskasvatuspalvelujen kerhotoiminnassa oli (joulukuussa 2015) 409

2 Sivu 2 / 2 lasta ja asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa keskimäärin käyttäjää päivässä. Osa kaupungin varhaiskasvatuksen tiloista on rakennettu varta vasten tätä toimintaa varten, osa toiminnasta on sovitettu alun perin muuta toimintaa varten rakennettuihin tiloihin. Palvelutarve Varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkko ei ole kysyntään nähden riittävä. Lapsia on sijoitettu ns. poikkeusjärjestelyihin varhaiskasvatustiloihin esimerkiksi perustamalla saliryhmiä tai lisäämällä lasten ja hoito- ja kasvatushenkilöstön määrää nykyisissä ryhmätiloissa. Keväällä 2016 noin 300 lapsen varhaiskasvatuspaikka on järjestetty poikkeusjärjestelyin. Varhaiskasvatuspaikkojen vaje on pysynyt suunnilleen samanlaisena vuodesta Varhaiskasvatuksen asiakasennusteet perustuvat Espoon kaupungin uusimpaan 10 vuoden väestöennusteeseen, josta tarkastellaan varhaiskasvatusikäisten 10 kk - 6-vuotiaiden suomen- ja vieraskielisten lapsien määrää. Vuosien asiakasennuste on laskettu vuosien keskimääräisen muutoksen mukaisena. Varhaiskasvatusikäisestä väestöstä 92 prosenttia on joko varhaiskasvatuspalveluissa tai kotihoidon tuella. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2021 mennessä noin 850 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä määrä kasvaa noin 730 lapsella. Kapasiteetin lisäystarve vastaa noin 11 uuden päiväkodin lisätarvetta 7-ryhmäisen päiväkodin koolla laskettuna vuoteen 2026 mennessä. Kapasiteetin lisäystarve vaihtelee suuresti alueittain. Varhaiskasvatuksen määrällisestä kasvusta aiheutuva investointitarve on noin 35 miljoonaa euroa vuoteen 2021 mennessä ja noin 30 miljoonaa euroa lisää vuoteen 2026 mennessä. Poikkeusjärjestelyjen purkamisesta aiheutuva investointitarve on lisäksi noin 11M. Uusilla Finnoon, Keran, Otaniemen ja Pohjois-Espoon rakennettavilla alueilla päiväkotien toteuttaminen edellyttää asemakaavoitusta eikä asuntorakentamisen toteutumisen aikataulua 2020-luvulla vielä varmuudella tunneta. Palvelujen saavutettavuus ja sijoittuminen Varhaiskasvatuksessa palvelujen saavutettavuus on keskeinen asia. Nykyisin lähes koko väestö sijoittuu enintään kolmen kilometrin säteelle lähimmästä varhaiskasvatuksen toimipaikasta. Yksikkökokojen kasvattaminen merkitsee palveluverkon harventamista kuitenkin niin, että palvelu säilytetään edelleen välittömänä tai alueellisena lähipalveluna. Ilta- ja ympärivuorokautisessa varhaiskasvatuksessa on noin kaksi prosenttia kaikista varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Varhaiskasvatuspalveluja tarvitaan tulevaisuudessa enenevässä määrin

3 Sivu 3 / 3 myös iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Näitä palveluja ei ole toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista järjestää lähipalveluna. Palvelujen sijoittuminen tulee suunnitella palvelualuetta ja koko Espoota silmällä pitäen ja niin, että ne ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikennevälineillä. Suurimmalle osalle lapsista, jotka tarvitsevat kasvun ja oppimisen tukea, tuki järjestetään normaalin toiminnan yhteydessä lähipalveluna. Joissakin tapauksissa tukea tarvitsevien lasten keskittäminen on välttämätöntä lasten tuen tarpeen monimuotoisuuden vuoksi. Tämäntyyppiset palvelut, esimerkiksi autististen lasten erityisryhmä, keskitetään Espoo-tasolla. Koko- ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen rinnalla tarjotaan avoimen varhaiskasvatuksen palveluja, joihin sisältyvät asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhotoiminta. Palvelut on kohdennettu erityisesti kotona oleville lapsille ja vanhemmille sekä asukaspuistojen toiminta myös pienille koululaisille. Niiden hyvä saavutettavuus kävellen tai joukkoliikenteellä on kaikkien asiakasryhmien näkökulmasta olennaista. Avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen on kustannustehokasta ja se edistää osaltaan kotona olevien lasten ja vanhempien hyvinvointia ja usein myös myöhentää lapsen siirtymistä kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Avoimen varhaiskasvatuksen palvelut järjestetään palvelualuetasoisina. Tilankäytön tehostaminen Tilankäyttöä voidaan tehostaa kasvattamalla ryhmäkokoja. Tämä edellyttää, että Espoo ottaa käyttöön päivähoitoasetuksen antaman mahdollisuuden kasvattaa ryhmäkokoja yli 3-vuotiaiden lasten ryhmien osalta. Mahdollisuuteen kasvattaa ryhmäkokoja vaikuttavat kuitenkin muun muassa päiväkotien ryhmätilojen koko ja määrä, ilmanvaihdon riittävyys sekä turvallisuusnäkökohdat. Tilankäytön tehostaminen edellyttäisi toimipaikkakohtaista tilojen kartoitusta ja lapsimäärän arviointia kussakin tilassa. Palveluverkon rakenteellinen uudistaminen Nykyinen palveluverkko on muotoutunut vuosikymmenten kuluessa. Vuonna 1996 päivähoito-oikeus laajeni koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia. Tuolloin Espoossa oli kova pula päivähoitopaikoista ja lain toteuttamiseksi jouduttiin turvautumaan nopeisiin tilaratkaisuihin. Päivähoitokäyttöön otettiin myös tiloja, jotka oli suunniteltu muuhun toimintaan. Espoon varhaiskasvatuksen palveluverkolle on tyypillistä, että toimipaikkoja on paljon ja suuri osa niistä on suhteellisen pieniä. Päiväkodeista lähes puolet on toimitiloja, joihin voidaan sijoittaa enimmillään noin 60 lasta ja Espoossa on paljon ryhmäperhepäiväkoteja, joihin voidaan sijoittaa enimmillään 12 lasta/toimipaikka. Näissä toimipaikoissa on varhaiskasvatuksessa yhteensä noin lasta. Pienissä yksiköissä varhaiskasvatuksen järjestäminen on pedagogisen

4 Sivu 4 / 4 toiminnan järjestämisen kannalta haavoittuvampaa ja kalliimpaa muun muassa korkeampien henkilöstö-, ateria- ja siivouskustannusten vuoksi. Varhaiskasvatuksessa on meneillään rakennemuutos, jossa lapsista yhä useampaa haetaan päiväkoteihin. Palvelutarjonta on myös monipuolistunut ja pedagoginen toiminta korostunut varhaiskasvatusta ohjaavan lainsäädännön muutosten vuoksi. Esiopetuksesta on tullut velvoittavaa. Perhepäivähoito (hoitajan kotona tapahtuva sekä ryhmäperhepäivähoito) on menettämässä kiinnostavuutensa muun muassa aukioloaikojen rajoittuneisuuden vuoksi. Myös vuonna 2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain tavoitteiden saavuttaminen perhepäivähoidossa on haasteellista. Tällä hetkellä uudet päiväkodit toteutetaan pääasiallisesti 6-8 ryhmän päiväkoteina. Suunnittelussa otetaan huomioon tilojen monimuotoisuus ja joustavuus sekä pienryhmätoimintaan painottuva pedagogiikka. Jatkossa päiväkodit kannattaisi toteuttaa 8 10 ryhmän päiväkoteina. Yksikkökoon suurentaminen merkitsee palveluverkon harventamista ja päiväkodeille varattavien tonttien riittävää kokoa. Tällaisia tontteja tulee kaavoittaa riittävästi keskeisille, helposti joukkoliikenteellä saavutettaville alueille. Edelleen on suositeltavaa rakentaa päiväkoti- ja koulutiloja samaan yhteyteen. Siten saadaan paremmat mahdollisuudet kasvatuksen ja opetuksen jatkumon toteuttamiselle. Pienistä ensisijaisesti vuokratiloissa toimivista epätarkoituksenmukaisista päiväkodeista ja ryhmäperhepäiväkodeista luovutaan laadittavan 20 vuoden luopumissuunnitelman mukaan. Toimipisteet ja tontit, joista luovutaan, voidaan ottaa muuhun käyttöön. Epätarkoituksenmukaisten toimipisteiden korvaaminen edellyttää yhteensä noin M investointia. Espoossa on myös toimitilakokonaisuuksia, joissa samalla tontilla kunnan oman päiväkodin kanssa on ostopalveluna toteutettua varhaiskasvatusta. Jatkossa ostopalvelulle pyritään järjestämään korvaavat tilat muualta. Palveluntuottajille tarjotaan mahdollisuus jatkaa joko ostopalveluna tai siirtyä yksityisen hoidon tuen palveluntuottajaksi. Molemmat toiminnot selkiytyvät ja kunnalla on mahdollisuus tehokkaampaan toiminnan suunnitteluun. Järjestely antaa kunnalle mahdollisuuden kehittää ja laajentaa yksikön toimintaa taloudellisesti tehokkaalla tavalla ja samalla turvaa yksityisen varhaiskasvatuksen jatkumisen. Kiinteistöjen kunto Espoossa haasteena on kiinteistöjen kasvava korjausvelka investointiohjelman valmistelun yhteydessä on arvioitu, että päiväkotien korjausinvestointeihin tarvitaan vähintään 11 miljoonaa euroa vuoteen 2021 mennessä ja vähintään 24 miljoonaa euroa lisää vuoteen 2026 mennessä. Peruskorjausten kohteen olevat toimipisteet tarvitsevat käyttöönsä korvaavia tiloja korjausten ajaksi. Näiden tilojen kustannus riippuu tilojen hankintatavasta ja tehtävien tilaratkaisujen lyhyt- tai

5 Sivu 5 / 5 pitkäaikaisuudesta, joista ei ole tehty kaupunkitasoista periaatepäätöstä. Kaupungin kokonaistalous ja rahoitus, investointikatto Varhaiskasvatuksen asiakaskasvusta ja korjaustarpeesta aiheutuu yhteensä vähintään 46 miljoonan euron investointipaine vuoteen 2021 mennessä ja vähintään 54 miljoonan euron lisäpaine vuoteen 2026 mennessä. Palveluverkon rakenteellisen uudistamisen investointitarve on lisäksi noin 30 miljoonaa euroa vuoteen 2021 mennessä ja saman verran vuoteen 2026 mennessä. Valtuuston talous- ja tuottavuusohjelmassa hyväksytty investointikatto on ilman yhtiöhankkeita 264 miljoonaa euroa vuoteen 2021 mennessä ja 317 miljoonaa euroa seuraavalle viisivuotiskaudelle. Yksityisten päiväkotien merkitys ja potentiaali Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus on tällä hetkellä noin 30 %, kun mukaan lasketaan sekä ostopalveluna että yksityisen hoidon tuella järjestetty varhaiskasvatus. Ostopalveluissa varhaiskasvatuspaikkojen määrä on pysynyt viime vuodet samalla tasolla. Tavoitteena on, että yksityisen varhaiskasvatuksen painopiste siirtyy ostopalvelusta yksityisen hoidon tuen suuntaan. Yksityisten päiväkotien hakeutumista Espooseen edistetään myöntämällä päiväkodin käynnistämiseen ns. starttirahaa, jolla palveluntuottaja voi osittain rahoittaa toimitilojen, irtaimiston ja välineistön hankintaa. Yksityisille palveluntuottajille on myös luovutettu Y-tontteja uusien päiväkotien rakentamista varten. Tavoitteena on luoda tonttien hakumenettely, jolla yksityistä palvelutuotantoa kohdennetaan suunnitelmallisesti alueille, joilla varhaiskasvatuksen kysyntä kasvaa tai on jo nykyisellään merkittävää. Myös yksityisen hoidon tuen harkinnanvaraisia kunnallisia lisiä kehitetään siten, että yksityinen varhaiskasvatus olisi nykyistä laajemman asiakaskunnan vaihtoehto. Yksityisen hoidon tuella toimivissa päiväkodeissa asiakkaan osuus kustannuksista on joka tapauksessa suurempi kuin kunnallisessa ja ostopalveluna järjestetyssä varhaiskasvatuksessa. Lisäksi yksityiset päiväkodit valitsevat asiakkaansa itse eikä kunnalla ole mahdollisuutta osoittaa asiakkaita niihin. Näin ollen tämä palvelu ei ole mahdollinen kaikille asiakkaille ja sitä pitääkin kehittää kunnallisen toiminnan rinnalla täydentämään kunnallista varhaiskasvatusta. Alueellinen palveluverkon kehittäminen Espoonlahden alue Alueella on nyt 75 hoitopaikan vaje ja 10 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Espoonlahden arviolta 114 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä 57 lapsen verran lisää.

6 Sivu 6 / 6 Keski- ja Pohjois-Espoon alue Alueella on nyt 28 hoitopaikan vaje ja 17 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Keski- ja Pohjois-Espoossa arviolta 26 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä lasten määrä säilyy ennallaan. Leppävaaran alue Alueella on nyt 87 hoitopaikan vaje ja 25 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Leppävaaran alueella arviolta 203 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä 229 lapsen verran lisää. Matinkylä-Olarin alue Alueella ei ole vapaata hoitopaikkakapasiteettia. Epätarkoituksenmukaisia toimipisteitä on 11. Väestöennusteen mukaan Matinkylä-Olarin alueella arviolta 352 lapsen verran ja vuoteen 2026 mennessä 237 lapsen verran lisää. Tapiolan alue Alueella on nyt 114 hoitopaikan vaje ja 9 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Tapiolan alueella arviolta 114 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä 206 lapsen verran lisää. Yhteenveto Varhaiskasvatuksen palveluverkosto perustuu riittävän kattavaan kunnallisten päiväkotien verkostoon, jota täydentävät yksityiset päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit ja kotona työskentelevät perhepäivähoitajat. Kokoja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen rinnalla tarjotaan avoimen varhaiskasvatuksen palveluja, joihin sisältyvät asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhotoiminta. Palveluiden saatavuuden tulee olla oikeudenmukaista ja tasapuolista kaikille perheille ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelujen määrän tulee vastata Espoon väestönkasvua. Suomenkieliset varhaiskasvatuspalvelut toteutetaan lähipalveluna, jossa pyritään aina ottamaan huomioon vanhempien toiveet varhaiskasvatuspaikasta sekä mahdollisuudesta kuljettaa lapsi varhaiskasvatukseen. Suurimmalle osalle lapsista, jotka tarvitsevat kasvun ja oppimisen tukea, tuki järjestetään normaalin toiminnan yhteydessä lähipalveluna. Joissakin tapauksissa tämäntyyppiset palvelut keskitetään Espoo-tasolla.

7 Sivu 7 / 7 Ilta- ja ympärivuorokautisia varhaiskasvatuspalveluja järjestetään alueellisesti tai keskitetysti niin, että ne ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikennevälineillä. Avoimen varhaiskasvatuksen palveluja järjestetään alueellisesti. Päiväkotien kokoa kasvatetaan ja ne toteutetaan jatkossa 8 10 ryhmän päiväkoteina. Tällaisia tontteja tulee kaavoittaa riittävästi keskeisille, helposti joukkoliikenteellä saavutettaville alueille. Pienistä ensisijaisesti vuokratiloissa toimivista epätarkoituksenmukaisista päiväkodeista ja ryhmäperhepäiväkodeista luovutaan laadittavan 20 vuoden luopumissuunnitelman mukaan. Tavoitteena on, että yksityisen varhaiskasvatusta lisätään ja sen käyttö mahdollistetaan aikaisempaa useammalle perheelle. Yksityisen varhaiskasvatuksen painopiste siirtyy ostopalvelusta yksityisen hoidon tuen suuntaan. Tiedoksi - Olli Isotalo, Tekninen ja ympäristötoimi - Ari Konttas, Strategia ja talous -yksikkö - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Juha Iivanainen, Tilahallinta

8 Sivu 8 / 8