Espoon kaupunki Pöytäkirja Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa

Transkriptio

1 Sivu 1 / 1 652/ Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh Anne Peltonen, puh Anu Vesiluoma, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen päättää hyväksyä seuraavat lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämistä koskevat periaatteet suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa alkaen: Lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen tuki järjestetään ensisijaisesti erilaisin joustavin järjestelyin lapsen omassa päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmässä inkluusion periaatteiden mukaisesti. Lapsen edun vaatiessa tukea voidaan järjestää myös osittain tai kokonaan integroidussa tai pedagogisesti vahvistetussa ryhmässä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työtä suunnataan siten, että lapsilla on pääsääntöisesti mahdollisuus erityispedagogiseen tukeen omassa varhaiskasvatusympäristössään. Osa varhaiskasvatuksen erityisopettajista työskentelee ns. laajaalaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävissä, useammassa toimipaikassa. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen koordinointitehtäviin sijoittuu yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja jokaiselle palvelualueelle ja palveluyksikköön. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien tehtäväsisältöjen muutos toteutetaan muuttamalla tehostetun tuen ryhmiä tavallisiksi lapsiryhmiksi sekä keskittämällä nykyisten konsultoivien erityislastentarhanopettajien tehtäviä koordinoiville varhaiskasvatuksen erityisopettajille, jolloin varhaiskasvatuksen erityisopettajia vapautuu laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin. Muutosten jälkeen integroituja ryhmiä on lasten tuen tarpeen sitä edellyttäessä noin 25 prosentille tukea tarvitsevista lapsista. Ne sijoitetaan palvelualueilla päiväkoteihin, joihin on hyvät liikenneyhteydet. Integroitujen ryhmien lisäksi järjestetään lasten tuen tarpeen mukaisesti määräaikaisia pedagogisesti vahvistettuja ryhmiä, joissa ryhmäkoko on tavanomaista ryhmää pienempi. Muutos toteutetaan vaiheittain alkaen vuoden 2019 elokuuhun mennessä.

2 Sivu 2 / 2 Käsittely Thure-Toivanen Kujalan kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Lautakunta toivoo lausuntoa/kommenttia erityyppisistä päiväkodeista, joissa otettaisiin kantaa siihen miten ehdotettu lasten kehityksen kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen vaikuttaisi heidän arkeen ja toimintaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Thure-Toivasen palautusehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Lautakunta toivoo lausuntoa/kommenttia erityyppisistä päiväkodeista, joissa otettaisiin kantaa siihen miten ehdotettu lasten kehityksen kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen vaikuttaisi heidän arkeen ja toimintaan. - Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen. Vaikutusten arviointi. Taustaa Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavaan lainsäädäntöön on tullut viime vuosina merkittäviä muutoksia: esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistettiin ja uudet esiopetussuunnitelmat otettiin käyttöön Esiopetusta koskeva Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/ 2013) tuli voimaan Laki erottaa aiemmasta poiketen oppilashuollon ja kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen ja edellyttää näin ollen resurssien kohdentamista uudella tavalla. Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan Siinä varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Lain mukaan lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, johon tulee kirjata tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi ja toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi sekä lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on muun muassa edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia ja tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa korostetaan riittävän aikaista ja oikein kohdennettua tukea.

3 Sivu 3 / 3 Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet tulivat voimaan ja kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa painotetaan inklusiivista varhaiskasvatusta kuten esiopetuksen opetussuunnitelmassakin. Tavoitteena on, että lapsen tuki toteutetaan hänen omassa oppimisympäristössään, ellei tuen järjestäminen muulla tavoin ole lapsen kannalta välttämätöntä. Varhaiskasvatussuunnitelma korostaa jatkumoa lapsen oppimisen polulla. Perusopetuksessa käytäntöjä on jo muutettu inklusiivisen opetuksen suuntaan ja nämä muutokset tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen käytäntöjä suunniteltaessa. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristö on muuttunut. Varhaiskasvatusikäinen väestö on moninaistunut, kun joka viides espoolaislapsi on vieraskielinen ja vieraskielisten osuus kasvaa koko ajan. Varhaiskasvatuspalveluilta edellytetään enenevässä määrin joustavuutta ja kykyä reagoida nopeasti erilaisiin muutoksiin sekä palvelujen vaikuttavaa ja tehokasta tuottamista kasvavalle ja moninaistuvalle varhaiskasvatusikäiselle väestölle. On myös saatu uutta lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tukeen liittyvää tutkimustietoa. Erityislastentarhanopettajan tehtävänimikkeen rinnalla on alettu yleisesti käyttää varhaiskasvatuksen erityisopettajan nimikettä ja se on käytössä myös tutkintonimikkeenä. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja nimike on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön myös Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajina työskentelevät ovat jatkossakin erityislastentarhanopettajan vakansseilla. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutosten tavoitteet Tavoitteena on ottaa käyttöön sisällöllisesti, rakenteellisesti ja taloudellisesti tuloksellisempia toimintatapoja ja periaatteita siten, että espoolaiset lapset saavat varhaiskasvatuksessa vaikuttavuudeltaan parempaa tukea inklusiivisen periaatteen mukaisesti. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen erityisopettajien tuki kohdentuu entistä tuloksellisemmin ja laajemmin kaikkien lasten tuen tarpeisiin. Inkluusion toteuttaminen edellyttää varhaiskasvatuksen erityisopettajien sijoittumisen ja tehtävien uudelleentarkastelua sekä kohdentamista enenevässä määrin lasten kanssa tehtävään työhön. Inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa kaikilla lapsilla on oikeus saada tarvitsemansa tuki omassa oppimisympäristössä ja osallistua omien edellytystensä mukaan kaikkiin toimintoihin. Tavoitteena on, että erityispedagoginen tuki kohdentuu nykyistä useammalle lapselle ja koko henkilöstön erityispedagoginen osaaminen vahvistuu. Tehostetun tuen ryhmien palveluverkko uudistetaan vastaamaan inkluusion edistämisen periaatteita. Tavoitteena on uudistaa kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteet siten, että niitä aletaan toteuttaa lähtien.

4 Sivu 4 / 4 Uudet lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteet Lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen tuki järjestetään osana varhaiskasvatuksen päivittäistä toimintaa. Tuki annetaan ensisijaisesti erilaisin joustavin järjestelyin lapsen omassa päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmässä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien työtä suunnataan siten, että useimmilla lapsilla on mahdollisuus erityispedagogiseen tukeen omassa varhaiskasvatusympäristössään ilman, että lapsen täytyy tuen tarpeen vuoksi siirtyä ryhmästä tai toimipaikasta toiseen tuen tarpeen vuoksi. Lapsen edun vaatiessa tukea voidaan järjestää myös osittain tai kokonaan integroidussa tai pedagogisesti vahvistetussa ryhmässä. Integroitu ryhmä on tavanomaista lapsiryhmää pienempi ja sinne on sijoitettu useampia tukea tarvitsevia lapsia sekä tavanomaisesti kehittyviä lapsia. Ryhmässä toimii varhaiskasvatuksen erityisopettaja lastentarhanopettajan ja lastenhoitajan lisäksi. Pedagogisesti vahvistettu ryhmä on tavanomaista lapsiryhmää pienempi ja pedagogisesti koulutetun henkilökunnan osuus on suurempi kuin tavanomaisessa ryhmässä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviä kohdennetaan uudella tavalla. Osa heistä jatkaa integroidussa ryhmässä, jossa varhaiskasvatuksen erityisopettaja vastaa ryhmän tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksesta. Lisäksi hän toimii erityispedagogisena asiantuntijana päiväkodin johtajan apuna sekä ohjaa ja konsultoi oman päiväkodin henkilöstöä lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa. Uutena tehtäväsisältönä osalle varhaiskasvatuksen erityisopettajista tulee ns. laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävät, joissa painottuu inklusiivinen varhaiskasvatus useamman toimipaikan tavallisissa lapsiryhmissä. Hän suunnittelee lasten erityispedagogisen tuen ja toteuttaa sitä osaltaan yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Hän myös toimii erityispedagogisena asiantuntijana vastuualueensa päiväkodin johtajien tukena sekä ohjaa ja konsultoi henkilöstöä lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa. Laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekee myös yhteistyötä koulujen kanssa esimerkiksi tukea tarvitsevien lasten siirtymävaiheen suunnittelussa. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen koordinointitehtäviin palvelualueelle ja palveluyksikköön sijoittuu kuhunkin yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Koordinoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja on palvelualueen aluepäällikön ja asiantuntijan työpari sekä tuki lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa. Hän koordinoi alueen erityispedagogisia ratkaisuja yhteistyössä aluepäällikön ja asiantuntijan kanssa ja valmistelee esityksiä tukitoimien kohdentamisesta yhteistyössä yksikköesimiesten kanssa aluepäällikön päätettäväksi. Hän myös toimii alueensa moniammatillisissa verkostoissa, joissa kehitetään esimerkiksi eri toimijoiden välisiä lasten tukemiseen liittyviä prosesseja.

5 Sivu 5 / 5 Hän koordinoi alueellisesta oppilashuoltotyötä ja tekee yhteistyö suomenkielisen opetuksen kanssa lasten tukemiseen liittyvissä asioissa ja siirtymävaiheiden suunnittelussa. Koordinoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja huolehtii yksityisen hoidon tuen yksiköissä esiopetuksessa olevien lasten tukemiseen liittyvistä asioista ja oppilashuoltotyöstä sekä antaa puhelinkonsultaatiota muiden lasten osalta. Kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutoksella toteutetaan inkluusion periaatteita. Osa nykyisistä tehostetun tuen ryhmistä muutetaan tavanomaisiksi lapsiryhmiksi. Ryhmien muutostilanteessa huolehditaan lasten tuen jatkumosta ja varhaiskasvatuksen jatkumisesta tukea tarvitsevien lasten nykyisissä sijoituspaikoissa. Nykyisiä konsultoivien erityislastentarhanopettajien tehtäviä keskitetään palvelualue- ja palveluyksikkökohtaisille koordinoiville varhaiskasvatuksen erityisopettajille. Näillä menettelyillä noin 30 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa vapautuu laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin. Integroitujen ryhmien muutos toteutetaan vaiheittain alkaen vuoden 2019 elokuuhun mennessä. Ne sijoitetaan palvelualueilla päiväkoteihin, joihin on hyvät liikenneyhteydet. Integroituja ryhmiä on muutosten jälkeen lasten tuen tarpeen sitä edellyttäessä noin 25 prosentille tukea tarvitsevista lapsista. Nykyisillä lapsimäärillä integroituihin ryhmiin sijoittuisi noin 230 lasta ja laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tukea saisi noin 690 lasta. Osa laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tukea saavista on lisäksi pedagogisesti vahvistetuissa ryhmissä tai saa avustamispalvelua. Integroitujen ryhmien lisäksi perustetaan määräaikaisia pedagogisesti vahvistettuja ryhmiä. Ne sijoitetaan päiväkoteihin, joissa on useampia tehostettua tukea tarvitsevia lapsia, jotka tarvitsevat vahvistettua pedagogista tukea ja pienempää lapsiryhmää. Muutosten vaikutuksia Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen muutokset vähentävät suomenkielisen varhaiskasvatuksen kustannuksia. Kustannussäästöjä syntyy vuositasolla vähintään euroa tehostetun tuen ryhmien muuttamisesta tavanomaisiksi tai pedagogisesti tuetuiksi lapsiryhmiksi. Esimerkiksi integroidussa ryhmässä lasten tukemisen kustannukset ovat kaksinkertaiset verrattuna tavanomaiseen lapsiryhmään, jossa lapsia tukee laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Muutoksen myötä varhaiskasvatuksen eritysopettajan tuki kohdentuu nykyistä useammalle lapselle ja siitä hyötyvät kaikki varhaiskasvatuksessa olevat lapset. Tehostetun tuen ryhmien vähentäminen mahdollistaa varhaiskasvatuspaikkojen määrän lisäämisen noin 65 paikalla, kun suurimpaan osaan nykyisten tehostetun tuen ryhmien tiloista voidaan sijoittaa 13 lapsen sijasta tavanomaisen kolmen kasvattajan mitoituksen mukaisesti noin 21 lasta. Uusien paikkojen käyttöön oton henkilöstökustannukset ovat noin euroa. Jos samassa yhteydessä saadaan vähennettyä poikkeusjärjestelyin sijoitettujen lasten

6 Sivu 6 / 6 määrää, käyttöönoton kustannukset alenevat. Kokonaisarvio on, että muutos on kustannusneutraali tai tuottaa jonkin verran säästöä. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisestä on tehty vaikutusten arviointi muutoksia valmistelleessa työryhmässä. Vaikutusten arviointi on esityslistan oheismateriaalina. Erityislastentarhanopettajille on järjestetty yhteistoimintalain ja Espoon yhteistoimintasopimuksen mukainen työpaikkakokous suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen muutosten vaikutuksesta erityislastentarhanopettajien työhön.

7 Sivu 7 / 7