Aika maanantai klo 18:15 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Lisätietoja

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Sivu 1 / 13 Kokoustiedot Aika maanantai klo 18:15 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Lisätietoja Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 3 3 Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen 4 palveluverkkoselvitys Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittyminen 5 vuosina Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa varhaiskasvatuksen tulokset 6 Lapsille tapahtuneet tapaturmat ja lasten karkaamiset Espoon 9 suomenkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vuonna Suomenkielisen varhaiskasvatuksen ennakoitu 12 päivähoitopaikkatilanne huhti-toukokuussa n ylimääräinen kokous helmikuussa Espoo Tiina Thure-Toivanen puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 2 / 13 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen : Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. on kutsuttu koolle n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 3 / 13 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Tony Hagerlund.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 4 / / Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh Juha Hovinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen Oheismateriaali - Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen tarkoituksena on näyttää taloudellisia ja toiminnallisia kehitysmahdollisuuksia kunnan kiinteistöjen omistamiselle ja hoidolle. Siinä osoitetaan mahdollinen pitkän aikavälin toimintamalli, jota voidaan soveltaa investointi- ja korjauspäätöksiä tehtäessä. Selvityksessä esitetään myös tapa, jolla kiinteistökannan kehittäminen on mahdollista rahoittaa ja järjestää. Selvitystyö toteutettiin Tilakeskuksen ja Sivistystoimen yhteistyönä vuosina Varsinaisen selvityksen laadinnasta vastasivat Granlund Oy ja Kuntamaisema Oy. Työtä johti ohjausryhmä, jossa oli edustus Tilakeskuksesta, Sivistystoimen Tilat ja alueet -yksiköstä sekä Suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta. Tilojen käyttäjät osallistuivat selvitykseen vastaamalla kyselyyn sekä osallistumalla eri vaiheissa työpajatyöskentelyyn. Kyselyn tiedot varmennettiin haastattelemalla keskeisiä asiakkaita sekä Tilakeskuksen johtoryhmää. Selvityksen tulokset esittelee palveluverkkoselvityksen tekemisessä vastaavana konsulttina toiminut Heikki Lonka Granlund Oy:stä.

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 5 / / Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittyminen vuosina Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi yksityisen varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittymisen vuosina Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen yhtenä tavoitteena on kustannusvaikuttavien tuotantotapojen käyttäminen palvelujen järjestämisessä. Yksi kustannusvaikuttava tuotantotapa on yksityisen varhaiskasvatuksen lisääminen. Yksityisen varhaiskasvatuksen määrän kasvu vähentää investointipaineita ja kustannuksia sekä tuo vaihtoehtoja varhaiskasvatuspalveluihin. Espoon kaupunki tukee yksityistä varhaiskasvatusta maksamalla lapsista lakisääteistä hoitorahaa ja tulosidonnaista hoitolisää sekä kunnallisia lisiä. Tuki maksetaan vanhempien hakemuksesta suoraan palveluntuottajalle. Maksamiseen liittyvät tehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos. Lisäksi Espoossa on käytössä starttiraha-avustus uusien varhaiskasvatuspaikkojen perustamiseen. Vuodesta 2013 alkaen Espoon kaupunki on vuokrannut yksityisille palveluntuottajille tontteja päiväkodin rakentamista varten. Espooseen valmistui vuonna 2013 toimitilan muutostyön kautta 3 yksityistä päiväkotia, yksi ryhmäperhepäiväkoti ja yhden päiväkodin laajennus. Näissä on hoitopaikkoja yhteensä 166 lapselle. Vuonna 2014 valmistui kaksi uutta yksityistä päiväkotia, joissa on paikkoja yhteensä 180 lapselle. Lisäksi toimitilojen muutostyön kautta valmistui kaksi päiväkotia, joissa on paikkoja yhteensä 66 lapselle. Vuonna 2015 valmistui yksi uusi päiväkoti, jossa on 108 paikkaa ja toimitilamuutoksina neljä päiväkotia, joissa on paikkoja yhteensä 99 lapselle. Espooseen on vuosina näiden toimipaikkojen myötä tullut 629 uutta yksityistä varhaiskasvatuspaikkaa, joista 288 uudisrakennuksiin kaupungin vuokraamille tonteille ja 341 muussa käytössä olleiden toimitilojen muutostyönä toteutettuihin varhaiskasvatustiloihin.

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 6 / 13 Vuonna 2016 kaksi yksityistä palveluntuottajaa käynnistää yhteensä kolmen uuden päiväkodin rakentamisen Espoon kaupungin vuokraamille tonteille. Niistä kahden on tarkoitus valmistua vuonna 2016 ja yksi aloittaa rakentajan ja palveluntuottajan suunnitelman mukaan toimintansa alkuvuodesta Paikkoja näissä päiväkodeissa on yhteensä noin 270. Lisäksi toimitilojen muutostyönä valmistuu yksi päiväkoti, jossa on paikkoja noin 100 lapselle.

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 7 / / Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2015 varhaiskasvatuksen tulokset Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2015 varhaiskasvatuksen tulokset Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan. Tutkimuksen toteutti Espoon kaupungin toimeksiannosta FCG. Tutkimuksessa on nähtävillä kuntalaisten arvioiden kehitys vuodesta 2003 lähtien. Kysely lähettiin vastaajan äidinkielen mukaan suomen ja ruotsinkielisenä loka marraskuussa 2015 yhteensä 2125:lle satunnaisesti valitulle espoolaiselle. Vastauksia saatiin 616, joten vastausaktiivisuus oli 29,1 %. Vastanneista oli naisia 61 %. Päivähoitoa koskevia arvioita antoi 598 vastaajaa. Espoon tuloksia verrataan aikaisempina vuosina Espoossa toteutettujen kyselyjen tuloksiin sekä eräiden muiden kaupunkien tuloksiin. Lasten päivähoitoa piti Espoossa 41 % vastaajista hyvin hoidettuna. Tyytyväisten osuudessa ei ole tapahtunut muutosta edellisestä arviointikerrasta. Osuus on vertailukuntien keskiarvoon nähden korkea. Vastaajien antamien arvioiden keskiarvo on noussut vuoden 2003 keskiarvosta 3,76 vuoden 2015 keskiarvoon 4,08 arviointiasteikon ollessa 1-5. Keskiarvojen erot Espoon palvelualueiden välillä ovat hyvin pieniä vaihdellen välillä 4,00-4,29. Päivähoitopalveluja käyttäneiden vastaajien arvioiden keskiarvo oli kaikkien vastaajien arvioiden keskiarvoa korkeampi, 4,16. Vastauksista laskettiin erikseen kantaa ottaneiden tyytyväisyys siten, että 'En osaa sanoa' vaihtoehdon valinneet suljettiin pois. Kantaa ottaneista lasten päivähoitoa piti 92 % hyvin hoidettuna. Vuonna 2013 vastaava luku oli 85 %. Vuoden 2015 arvioissa tyytyväisten osuus vaihtelee

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 8 / 13 palvelualueittain 85 % %. Tyytyväisten osuus on korkein Matinkylä- Olarissa. Vastaajista vain 2,8 % esitti, että lasten päivähoitoa tulisi parantaa.

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 9 / / Lapsille tapahtuneet tapaturmat ja lasten karkaamiset Espoon suomenkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Paula Rautiola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen merkitsee tiedoksi selvityksen lapsille tapahtuneista tapaturmista ja lasten karkaamisista Espoon suomenkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vuonna 2015 Oheismateriaali yhteenveto suomenkielinen varhaiskasvatus tapaturmat yhteenveto suomenkielinen varhaiskasvatus karkaamiset Lasten varhaiskasvatuksessa turvallisuus on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden kokonaisuus. Lasten turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat päivähoitopaikan rakennettu ja rakentamaton ympäristö, piha- ja leikkialue, päivähoitotila (päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti, perhepäivähoitajan koti, avoin päiväkoti, asukaspuisto), toiminnassa käytettävät tarvikkeet ja materiaalit, henkilöstö ja hoidossa olevat lapset. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa varhaiskasvatuksessa olevien lasten turvallisuus poistamalla turvallisuusriskit ja ehkäisemällä vaaratilanteita jo ennalta. Vuonna 2011 käyttöönotettu varhaiskasvatuksen turvallisuuskäsikirja ja toimintaohjeet, joka vastaa valtakunnallista vuonna 2008 julkaistua Päivähoidon turvallisuussuunnittelu ohjeistoa, päivitetään vuonna Varhaiskasvatusyksiköt on ohjeistettu laatimaan yhteisten toimintaohjeiden pohjalta omat turvallisuussuunnitelmansa. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on käytössä myös Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen vuonna 2012 laatima Päiväkodin

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 10 / 13 pelastussuunnitelma, joka myös toimii henkilökunnan käsikirjana päiväkodin turvallisuusasioihin. Varhaiskasvatuksessa lapsille sattuneet tapaturmat ja lasten karkaamiset kartoitetaan ja niitä seurataan, jotta tilanteista kerätyn tiedon perusteella voidaan suorittaa jälkiarviointia ja toteuttaa korjaavia toimenpiteitä. Tapaturmat ja karkaamiset dokumentoidaan vuosittain oheismateriaalina olevan taulukon avulla. Tapaturmaksi kirjataan sellainen tapaturma, joka on johtanut käyntiin terveydenhuollossa. Karkaamiseksi kirjataan jo se, että lapsi on luvatta poistunut esimerkiksi päiväkodin pihasta aidan toiselle puolelle. Lapsille sattuneista tapaturmista raportoidaan seuraavat asiat: päivähoitopaikka (päiväkoti, perhepäivähoito, avoin toiminta) lapsen ikä ja sukupuoli kuvaus tapahtumasta kasvatushenkilöstön asetuksen mukainen määrä paikalla: kyllä/ei jatkotoimenpiteet (lääkärissä käynti, leikkivälineiden korjaaminen tms.) Seuraavista taulukoista käy ilmi suomenkielisen kunnallisen varhaiskasvatuksen laajuus syksyllä 2015 Kunnallinen varhaiskasvatus, Yksiköiden määrä syksy 2015 Päiväkodit 146 Ryhmäperhepäiväkodit 63 Perhepäivähoitajat 66 Esiopetus ja siihen liittyvä päivähoito 26 koulujen tiloissa, ryhmien määrä Asukaspuistot 15 Avoimet päiväkodit 4 Kerhot 42 Lapsia kunnallisessa Lasten määrä varhaiskasvatuksessa , joista - päiväkodeissa perhepäivähoidossa 880 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kunnallisessa päivähoidossa oli vuonna 2015 lapsilla yhteensä hoitopäivää. Vastaavana aikana tapaturmia sattui 450 ja lapsia karkasi päiväkodin tai perhepäivähoidon pihapiiristä 43 kertaa. Näin ollen tapaturmia ja karkaamisia tapahtuu päivähoidossa vähän eli vain 0,028 prosentin todennäköisyydellä lapselle päivän aikana sattuu jonkinlainen tapaturma

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 11 / 13 tai karkaamistapaus. Terveydenhuollon asiakkuuksia näistä tapaturmista syntyi 305. Avoimessa varhaiskasvatuksessa tapaturmia sattui neljä. Karkaamisia avoimessa varhaiskasvatuksessa ei tapahtunut lainkaan. Varhaiskasvatuksessa sattuneet tapaturmat ovat pääosin tahattomia vahinkoja. Niistä tapaturmista, joihin olisi voitu vaikuttaa, otetaan opiksi ja jokaisen karkaamistapauksen johdosta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Tapaukset käydään läpi työyhteisössä sekä palvelualueen ja tulosyksikön johtamisen rakenteissa.

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 12 / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen ennakoitu päivähoitopaikkatilanne huhti-toukokuussa 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Rasmus, puh Salla Hovi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi huhti-toukokuun 2016 ennakoidun päivähoitopaikkatilanteen. Varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen esittelee, millaisen päivähoitopaikkatilanteen arvioidaan olevan Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen eri palvelualueilla huhti-toukokuussa 2016.

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia Sivu 13 / / n ylimääräinen kokous helmikuussa 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen pitää ylimääräisen kokouksen keskiviikkona klo pitää ylimääräisen kokouksen keskiviikkona klo Kokouspaikkana on sivistystoimen lautakuntien kokoushuoneessa, os. Kamreerintie 3 B, 12. Kerros.