Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 14 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:40-19:05 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Tiina Thure-Toivanen, puheenjohtaja Erika Granfelt Tony Hagerlund Tapani Harinen Janna Koivisto Rosa Puhakainen-Mattila, saapui klo :n 36 käsittelyn aikana Mervi Kukkonen Henri Kuro Katja Lahti Heikki Räsänen Minna Lahti Leena Lakovaara Anja Kallio Kimmo Metsä, saapui klo :n 36 käsittelyn aikana Arto Turunen Peter Ragnvaldsson Muut saapuvilla olleet Saara Hyrkkö Titta Tossavainen Virpi Mattila Tuija Seppänen kaupunginhallituksen edustaja suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja kehittämispäällikkö sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 14 Allekirjoitukset Tiina Thure-Toivanen puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Arto Turunen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 14 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 34 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 35 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 36 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon 6 palvelut ja kustannukset vuonna 2015 (kuusikkoraportti) 37 Varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi Suomenkielisessä 9 varhaiskasvatuksessa 38 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen ennakoitu 11 päivähoitopaikkatilanne syksyllä Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden talousarvion tilannekatsaus tilanteessa n lokakuun kokousajankohdan muuttaminen 13

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Arto Turunen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2015 (kuusikkoraportti) Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh Anne Peltonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen päättää merkitä tiedoksi raportin Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kuusikkoraportissa tarkastellaan päivähoidon palvelujen käyttöä ja kustannuksia vuodelta 2015 Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa: Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Näistä kaupungeista käytetään tässä raportissa nimitystä Kuusikko tai Kuutoskaupungit. Kuusikkovertailuun sisältyy Espoossa sekä suomen- että ruotsinkieliset päivähoitopalvelut. Raportissa on tietoja päivähoitoikäisestä (10 kk - 6 v) väestöstä, kunnallisesta ja kunnan ostopalveluna hankkimasta päivähoidosta, yksityisen hoidon tuesta, palvelusetelillä järjestetystä päivähoidosta sekä lasten kotihoidon tuesta. Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluihin liittyvät kiinteästi esiopetus ja avoin varhaiskasvatustoiminta. Raportissa tarkastellaan esiopetukseen ja kunnalliseen kerhotoimintaan osallistuneiden lasten määrää sekä avoimen varhaiskasvatustoiminnan kustannuksia. Lisäksi raportissa on katsaus erityisestä tuesta päivähoidossa. Päivähoidon palvelujen tarkastelua on tehty Kuusikkokuntien yhteistyönä vuodesta 2002 alkaen ja aiemmin Suomen viiden suurimman kaupungin kesken vuodesta 1995 alkaen.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 14 Raportti löytyy Kuusikkokuntien www-sivuilta, tämän linkin Kuusikkokunnat kautta. Keskeisiä tuloksia vuoden 2015 tarkastelusta Vuoden 2015 lopussa Kuusikko-kunnissa oli päivähoitoikäistä lasta, mikä oli 32,1 prosenttia koko Suomen päivähoitoikäisistä lapsista. Lasten lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta muissa kunnissa paitsi Tampereella ja Oulussa. Espoon kasvu (0,4 %, 96 lasta) oli edellisvuotta (460 lasta) selvästi alhaisempi. Vieraskielisten eli äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien lasten osuus kaikista päivähoitoikäisistä oli 14,9 prosenttia, 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Suurinta vieraskielisen päivähoitoikäisen väestön osuuden kasvu on ollut Vantaalla ja Espoossa. Vuoden 2015 lopussa 92,7 prosenttia Kuutoskaupunkien päivähoitoikäisistä lapsista oli päivähoidossa tai lasten kotihoidon tuella. Espoossa tämä päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen peittävyys oli 93,2 prosenttia. Osuuteen ei lasketa vain avoimen varhaiskasvatuksen palveluja käyttäviä lapsia. Lasten yleisin hoitomuoto oli kaikissa Kuusikkokunnissa kunnallinen päiväkoti. Kunnallisessa perhepäivähoidossa olevien lasten määrä jatkoi vähenemistään. Ostopalveluna, yksityisen hoidon tuella sekä palvelusetelillä järjestetyssä päivähoidossa olevien lasten osuus päivähoitoikäisistä vaihteli Vantaan 8,3 prosentista Oulun 20,7 prosenttiin. Palveluseteli on käytössä Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Espoo järjestää päivähoitoa ostopalveluna selvästi muita kuntia enemmän. Lasten kotihoidon tuella hoidettiin 21,9 prosenttia Kuutoskaupunkien päivähoitoikäisistä lapsista. Kotihoidon tuella olevien lasten osuus pieneni edellistä vuodesta kaikissa Kuutoskaupungeissa. Vuonna 2015 Kuusikon kuntien päivähoidon palvelujen kokonaiskustannukset olivat noin 1071,9 miljoonaa euroa. Kustannukset nousivat muissa kunnissa paitsi Tampereella. Vieraskielisten lasten osuus kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista oli suurin Helsingissä (17,4 %) ja pienin Oulussa (5,1 %). Turussa osuus oli 16,8 prosenttia, Espoossa 17,3 prosenttia, Vantaalla 17,1 prosenttia ja Tampereella 14,2 prosenttia. Kuutoskaupunkien kunnallisessa päivähoidossa oli vuonna 2015 yhteensä erityistä tukea tarvitsevaa lasta, mikä oli keskimäärin 7,5 prosenttia kunnallisen päivähoidon lapsista. Ostopalveluna ja palvelusetelillä järjestetyssä päivähoidossa oli yhteensä 89 erityistä tukea tarvitsevaa lasta, mikä oli 0,9 prosenttia näissä järjestämismuodoissa olevista lapsista.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 14 Raportissa tarkastellaan myös yksikkökustannuksia eri hoitomuodoissa. Kunnallisen päiväkotihoidon vuosikustannukset laskennallista eli vertailukelpoista lasta kohden pienenivät edellisestä vuodesta Helsingissä ja Tampereella. Espoossa ne olivat vuoden 2015 tasolla. Hoitajan kotona tapahtuvan perhepäivähoidon vuosikustannukset lasta kohden pienenivät muissa kunnissa paitsi Espoossa ja Oulussa. Ryhmäperhepäivähoidon vuosikustannukset lasta kohden kasvoivat muissa kunnissa paitsi Espoossa. Yksityisen hoidon tuen vuosikustannukset lasta kohden kasvoivat muissa kaupungeissa paitsi Oulussa ja lasten kotihoidon tuen vuosikustannukset lasta kohden muissa kunnissa paitsi Espoossa ja Tampereella. Ostopalvelujen vuosikustannuksia ei tarkastella lapsikohtaisina johtuen siitä, että niiden määräytymisperusteet vaihtelevat merkittävästi kuntien kesken.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / / Varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi Espoon varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen prosessia koskevan esittelyn. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Opetushallitus valmistelee parhaillaan uusia valtakunnallisia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita voimaan astuneen varhaiskasvatuslain mukaisesti. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tulee lakisääteinen normiasiakirja, joka ohjaa varhaiskasvatuksen kansallista toteuttamista kaikissa varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat, jotka otetaan käyttöön Opetushallitus on tiedottanut, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toinen luonnos lähetetään viralliselle lausuntokierrokselle Lausuntoja tullaan pyytämään kohdennetusti varhaiskasvatuksen järjestäjiltä sekä keskeisiltä yhteistyö- ja sidosryhmiltä. Uusi luonnos varhaiskasvatussuunnitelman perusteista julkaistaan myös Opetushallituksen verkkosivuilla Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet viimeistellään syksyn aikana lausuntokierrokselta saatua palautetta hyödyntäen. Perusteet ovat valmiit lokakuun loppuun mennessä. Syksyn aikana painopiste siirtyy paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien laadintaan. Opetushallitus aloittaa marraskuussa paikallista työtä tukevat alueelliset koulutukset, joita on suunniteltu yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 14 Espoossa varhaiskasvatussuunnitelmaprosessia ohjaa sivistystoimenjohtajan nimeämä Vasu-ohjausryhmä ja Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogiikan koordinointiryhmä. Vasu-ohjausryhmä vastaa siitä, että varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisprosessit ja laadittavat varhaiskasvatussuunnitelmat suomen ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ovat riittävän yhtenäiset ja että opetussuunnitelmallinen jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen toteutuu. Tulevan toimintavuoden aikana tullaan järjestämään alueellisia vasupajoja ja koulutusta varhaiskasvatusyksiköiden henkilökunnalle. Lapsille ja huoltajille järjestetään mahdollisuus osallistua vasuprosessiin mielekkäällä tavalla. Luonnos Espoon varhaiskasvatussuunnitelmasta tuodaan n käsittelyyn. varhaiskasvatuslautakunta käsittelee varhaiskasvatussuunnitelmaa toukokuussa 2017 ja se otetaan käyttöön elokuun alussa Suunnitelma varhaiskasvatussuunnitelman laadintaprosessista esitellään tarkemmin kokouksessa.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen ennakoitu päivähoitopaikkatilanne syksyllä 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Rasmus, puh Salla Hovi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi kesäkuun 2016 ennakoidun päivähoitopaikkatilanteen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen esittelee, millaisen päivähoitopaikkatilanteen arvioidaan olevan Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen eri palvelualueilla syksyllä 2016.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / / Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2016 talousarvion tilannekatsaus tilanteessa Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh Jaana Turunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2016 talousarvion tilannekatsauksen tilanteessa Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2016 talousarvion tilannekatsaus tilanteessa valmistellaan opetus- ja kokoukseen. Varhaiskasvatusjaoston kokouksen valmisteluvaiheessa tilannekatsaus on vielä keskeneräinen. Tilannekatsaus valmistuu n kokoukseen mennessä ja se esitellään jaostolle kokouksessa.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / / n lokakuun kokousajankohdan muuttaminen Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että n lokakuun kokous siirretään pidettäväksi tiistaina Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus ottaa käsiteltäväksi. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi n yksimielisesti päättäneen ottaa asian käsiteltäväkseen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi n yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös : n lokakuun kokous siirretään pidettäväksi tiistaina

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 14 / 14 Muutoksenhakukielto ( 34-40) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.