Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvioehdotus vuosille

Transkriptio

1 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvioehdotus vuosille Päivähoitoon tulevien lasten määrä vaihtelee vuosittain ennakoimattomasti ja erityisesti alle 3 - vuotiaiden lasten määrän muutokset päivähoidossa vaikeuttavat talousarvion toteutumista. Talousarvioehdotuksessa on varauduttu järjestämään päivähoitopaikka 70 % päivähoitoikäisistä lapsista. Talousarvioehdotuksen toteutuminen kehysmäärärahan puitteissa edellyttää, että päivähoidossa olevien lasten määrä pysyy talousarvioehdotuksen mukaisena. Varhaiskasvatuksessa jatketaan lasten ja vanhempien osallisuutta lisäävien toimintatapojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Vanhempainiltoja muokataan yhteisöllisyyttä ja vertaistukea luoviksi. Perinteistä informaation jakamista vanhempainilloissa vähennetään ja tarjotaan vanhemmille mahdollisuus lapsiryhmässä olevien lasten kasvatuksen yhteiseen pohdintaan ja suunnitteluun. Päivähoitoa kehitetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa niin, että osa uusista hoitopaikoista on yksityisiä. Varhaiskasvatuksen talousarviossa on varattu määrärahaa starttirahaavustukseen, jonka tavoitteena on kannustaa yksityisen päivähoitopaikkojen perustamista. Uusien yksityisten päivähoitopaikkojen perustamista tulee kaupungin tukea myös tontti- ja toimitilaratkaisuilla. Varhaiskasvatukselle on tärkeää, että kaavoitettaessa uusia alueita varataan alueelta riittävästi, riittävän kokoisia ja pohjaolosuhteiltaan hyviä tontteja niin yksityiseen kuin kunnalliseen palvelutuotantoon. Kehysmääräraha ei mahdollista: - toiminnassa olevien yksiköiden kaupungin sisäisten erien (toimitilavuokrat, siivous, ateriapalvelut) kustannusten nousua (2,4 milj. euroa) - rekrytoivan oppisopimuskoulutuksen toteuttamista (1,2 milj. euroa) - yksityisen hoidon tuen kuntalisän korottamista yksityisissä päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja yrityksen tuottamassa päivähoitopalvelussa lasten kotona (noin euroa) - päivähoitopaikkojen lisäämistä, mikäli kysyntä ylittää talousarvioehdotuksessa arvioidun päivähoitopaikkojen määrä. Mikäli toiminnassa olevien yksiköiden toimitilavuokrien, siivouksen ja ateriapalvelujen kustannusten nousu 2,4 milj. euroa tulee kattaa annetusta kehyksestä, merkitsee se, että puuttuva määräraha on sopeutettava nykyisestä toiminnasta. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa sopeuttaminen nykyisestä toiminnasta merkitsee: - vähennetään avustajien määrää puoleen - tehostetaan sijaisten käyttöä - uudistetaan kasvun ja oppimisen tuen rakenteita vähentämällä integroituja ryhmiä - vähennetään avoimen varhaiskasvatuksen palveluja Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kehysmääräraha vuodelle 2013 mahdollistaa: - palkankorotukset - kesken vuotta 2012 aloittaneiden päiväkotien kustannusten kokovuotistamiset - uudet tilat - päivähoitoyksiköiden TVT-tason nostamisen - päivähoitoyksiköiden ergonomian- ja toimintaympäristön kehittämisen - päiväkotien kasvatushenkilökunnan koulutustason noston ja varahenkilöiden lisäämisen

2 Jos sisäiset erät (2,4 milj. euroa) katetaan erikseen, määräraha mahdollistaa lisäksi: - yksityisen hoidon tuen kuntalisän korottamisen yksityisissä päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja yrityksen tuottamassa päivähoitopalvelussa lasten kotona (noin euroa) - rekrytoivan oppisopimuskoulutuksen toteuttamisen (1,2 milj. euroa) - väestönkasvusta johtuvan palvelutarpeen lisäyksen Yksityisen hoidon tuen kuntalisän tarkistaminen olisi erityisen tarpeellista. Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen yksityisen päivähoidon. Yksityisen hoidon tuki sisältää lakisääteisen yksityisen hoidon tuen hoitorahan ja tulosidonnaisen hoitolisän. Espoossa maksetaan näiden lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää on Espoossa kehitetty johdonmukaisesti siten, että se olisi perheille todellinen vaihtoehto myös päivähoitomaksujen osalta lasten päivähoidon järjestämisessä. Lakisääteisen yksityisen hoidon tuen ja kuntalisän kokonaisuus mahdollistaa osaltaan yksityisten päivähoitopalveluntuottajien toiminnan jatkumisen. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää tulisi tarkistaa, silloin kun lapsi on kokopäivähoidossa päiväkodissa, ryhmäperhepäiväkodissa tai yrityksen tuottamassa päivähoitopalvelussa lasten kotona. 314 SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS Suomenkielinen varhaiskasvatuspalvelu sisältää kunnallisten päiväkotien, perhepäivähoidon, ostopalvelupäivähoidon, avointen varhaiskasvatuspalvelujen, lakisääteisen yksityisen hoidon ja kotihoidon tuen, Espoo-lisien sekä esiopetuksen määrärahat. Varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuus määräytyy lasten ja heidän perheidensä tarpeista lähtien. Palvelut järjestetään valtuuston vuonna 2009 hyväksymien päivähoidon järjestämisen strategisten linjausten mukaisesti. Palvelut Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota, mahdollistaa ja kehittää perheiden tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, joista vanhemmat voivat valita lapselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Lasten ja vanhempien tarpeet ohjaavat varhaiskasvatus- ja palveluverkoston kehittämistä. Päivähoitolain mukaan vanhemmat voivat valita alle kouluikäiselle lapselleen kunnan järjestämän päivähoitopaikan, järjestää lapsen hoidon yksityisen hoidon tuella tai hoitaa lasta kotihoidontuella, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna lapsella on oikeus sekä päivähoitoon että maksuttomaan esiopetukseen. Kunnan järjestämiä päivähoitopalveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu päiväkoti-, ryhmäperhepäivähoito ja hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito sekä ostopalveluna hankittu päivähoito. Yksityistä päivähoitoa kunta tukee lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella. Lisäksi Espoossa maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidon tuki ja kunnan itsensä päättämä kuntalisä (Espoo-lisä).

3 Pääkaupunkiseudun päivähoidon yhteiskäyttöalueilla kunnallista päivähoitoa toteutetaan kuntarajat ylittäen. Kunnat ovat sopineet lisäksi päivähoidon järjestämisestä ostopalveluna, kun perhe muuttaa toiseen pääkaupunkiseudun kuntaan. Jos perhe haluaa, lapsi voi jatkaa päivähoidossa entisessä kotikunnassaan siihen saakka, kunnes aloittaa oppivelvollisuuden. Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Varhaiskasvatuspalvelut Päivähoitoa varaudutaan järjestämään yhteensä lapselle eli noin 70 prosentille päivähoitoikäisistä lapsista. Päivähoidon alueelliseen kysyntään vastataan päiväkoti- ja perhepäivähoidolla, ostopalveluilla sekä yksityisen hoidon tuella. Varhaiskasvatusta toteutetaan suunnitelmallisesti lapsen yksilöllisiä tarpeita ja kasvuedellytyksiä vastaavasti laatimalla jokaiselle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lasten osallisuutta toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistetaan. Lisäksi edistetään kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa, vanhempien osallisuutta ja vertaisryhmätoimintaa lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Alle 3-vuotiaan lapsen aloittaessa päiväkotihoidon hänelle nimetään niin sanottu omahoitaja, joka tutustuu lapseen ja perheeseen ja tukee näitä päivähoidon aloittamisvaiheessa. Asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen palveluja tarjotaan kaikilla palvelualueilla. Asukaspuistoissa pienille koululaisille tarjotaan mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen lukuvuoden aikana. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä ja toimintakäytäntöjä vahvistetaan yhteneväksi esiopetusta määrittävän perusopetuslain kanssa. Kasvun ja oppimisen tuki toteutuu yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Varhaiskasvatuksessa toimii kolme päiväkotia oppimiskeskuksena: Lakela autististen lasten, Kilon liikuntavammaisten lasten sekä Vanttila lasten liikunnan oppimiskeskuksena. Varhaiskasvatuksessa on käytössä päivähoitopaikkatakuu, jonka tarkoituksena on kannustaa perheitä hoitamaan lapsia kotona silloin, kun vanhemmat ovat kotona. Esiopetus Esiopetus järjestetään yhteensä noin 2950 lapselle, joista suomenkielinen varhaiskasvatus varautuu järjestämään esiopetuksen noin 2200 lapselle päiväkodeissa tai koulujen tiloissa. Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa on kehitetty sähköiseen muotoon ja kehitystyötä jatketaan vuoden 2013 aikana. Uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen alaisuuteen ja esiopettajien täydennyskoulutusta kehitetään aiempaa enemmän varhaiskasvatuksen toimintana. Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen yksityisen päivähoidon. Perheelle maksettava tuki maksetaan päivähoitopalvelujen tuottajalle, jolloin tuki ei ole perheelle veronalaista tuloa.

4 Yksityisen hoidon tuki sisältää lakisääteisen yksityisen hoidon tuen hoitoraha 166,71 euroa / kk/lapsi. Lisäksi lakisääteiseen yksityisen hoidon tukeen kuuluu tulosidonnainen hoitolisä 0-140,19 euroa/kk/lapsi. Nämä maksetaan samansuuruisina koko- ja osapäivähoitoon. Esiopetusta täydentävässä päivähoidossa olevan lapsen kohdalla lakisääteinen hoitoraha on 61,34 euroa/kk/lapsi ja hoitolisä puolet lakisääteisestä hoitolisästä 0-70,10 euroa/kk. Lakisääteinen yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Espoossa maksetaan näiden lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Yksityisen hoidon tuen kuntalisät: Kokopäivähoito Alle 3 - v. lapsi 3-6 v lapsi Päiväkoti tai ryhmäperhepäiväkoti tai yrityksen tuottama päivähoitopalvelu lapsen kotona 503 /kk 400 /kk Hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito 296 /kk 172 /kk Työsopimussuhteinen hoitaja kotona 554 /kk 150 /kk Esiopetusta täydentävä päivähoito Lukuvuonna Esiopetusikäinen lapsi 90 /kk Esiopetuksesta suoritettava korvaus yksityisen hoidon tuen päiväkodeille on 470 euroa/kk/esiopetuslapsi lukuvuonna Päivähoitoa kehitetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa siten, että osa uusista hoitopaikoista on yksityisiä. Yksityisen päivähoitopaikkojen perustamista tuetaan maksamalla starttirahaa, joka on enintään euroa uutta päivähoitopaikkaa kohden. Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tukea maksetaan vanhempien valinnan mukaan alle 3-vuotiaiden lasten perheille. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Ottovanhemmilla on oikeus saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhemmat voivat lyhentää työaikaa palkattomasti eli pitää ns. osittaista hoitovapaata lapsen toisen kouluvuoden päättymiseen saakka. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha. Hoitoraha on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 327,46 euroa kuukaudessa ja seuraavasta alle 3-vuotiaasta 98,04 euroa kuukaudessa sekä alle kouluikäisestä sisaruksesta kustakin 63,00 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksetaan tulosidonnaista hoitolisää 0-175,24 euroa kuukaudessa perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta. Lakisääteinen kotihoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Kotihoidon tuen Espoo- lisä Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan Espoo-lisää 218,64 euroa kuukaudessa silloin, kun perheen nuorin lapsi on vanhempain-rahakauden päättyessä alle 3-vuotias. Perheen nuorimmasta alle 3-

5 vuotiaasta lapsesta maksetaan perheelle kotihoidon tukea ja Espoo-lisää yhteensä vuonna 2013 vähintään 6 553,20 euroa ja kun perhe saa täyden hoitolisän enintään 8 656,08 euroa. Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto sekä tuen toteutuminen päivähoitopaikassa on varmistettu, Espoo-lisää maksetaan, vaikka tukea tarvitseva lapsi olisi päivähoidossa. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää. Niin sanottu monikkoperheille suunnattu tuki, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Pidennetyn vanhempainraha-kauden ajalta maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 218,64 euroa/kk/lapsi. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 218,64 euroa kuukaudessa yli 3- vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut 2 vuotta. Tunnuslukuja TOT 2011 TA 2012 TA Päivähoidossa olevia lapsia kaupungin päiväkodit perhepäivähoito ostopalvelut yksityisen hoidon tuki Päivähoidossa olevat lapset, % ikäluokasta - 10 kk - 6-vuotiaat alle 3-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Lasten kotihoidontuki - tuen piirissä olevia lapsia Espoo-lisän saajia Henkilöstö Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jonka avulla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Kunnallisissa päiväkodeissa lisätään lastentarhanopettajien osuutta yli 3 -vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustasoa nostamalla. Toiminta on siten laadukkaampaa ja tehokkaampaa. Paremmin koulutettu henkilökunta pystyy myös herkemmin havaitsemaan ja vastaamaan lapsen tuen tarpeisiin. Talousarvion yhteydessä esitetään yhteensä 56 nimikkeenmuutosta ja hoito- ja kasvatushenkilöstön vakanssin perustamista vuoden 2013 aikana valmistuviin uusiin päiväkoteihin, varhaiskasvatuksen varahenkilötehtäviin ja päiväkotien yli 3 -vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustason nostamiseen. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan muun muassa järjestämällä lakisääteistä täydennyskoulutusta. Jokaiseen päivähoitoyksikköön laaditaan henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelma sekä päivähoidon työhyvinvointisuunnitelma. Monikielisten ja -kulttuuristen lasten päivähoitoa kehitetään toteuttamalla suomi toisena kielenä (S2) opetusta. Päivähoidon johtamista eri organisaatiotasoilla arvioidaan. Esimiesten työtä tuetaan soveltamalla hyvän johtamisen periaatteita ja järjestämällä esimiesvalmennusta.

6 Toiminnan kehittäminen Varhaiskasvatuksen sisällön kehittämistä ja pedagogiikkaa tuetaan uudistamalla kuntakohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus on mukana Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -toiminnassa yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien, sosiaalialan osaamiskeskus Soccan ja Helsingin yliopiston kanssa. Kehittämisyksikkö toteuttaa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen käytännön tarpeista lähtevää kehittämistä ja tutkimusta sekä varmistaa tutkimustiedon hyödyntämisen työn kehittämisessä. Hankkeen yhteydessä on pääkaupunkiseudulle luotu tutkimuspäiväkotiverkosto. Jatketaan vuonna 2012 aloitettua lapsen ja perheen hyvinvointia koskevaa kehittämistyötä viidessä espoolaisessa tutkimuspäiväkodissa yhdessä neuvoloiden kanssa. Toiminta saa rahoitusta osana Etelä-Suomen Lapsen ääni - kehittämisohjelmaa. Lastentarhanopettajiksi eri oppilaitoksissa opiskelevien harjoittelun laatua lisätään kehittämällä AMK-opiskelijoille kohdennettua harjoittelupäiväkotiverkostoa, järjestämällä ohjaajille koulutusta sekä opiskelijoille vertaisoppimistilaisuuksia yhdessä korkeakoulujen ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Jatkuvan parantamisen toimintatapa otetaan käyttöön yhä useamassa varhaiskasvatusyksikössä. Toimintatavan käyttöönottoa helpotetaan henkilökunnan perehdytyksellä. Kestävän kehityksen kasvatusta kehitetään osana RCE-verkostoa (Regional Centres of Expertice) ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Suomenkielinen varhaiskasvatus osallistuu Tehostetun ja erityisen tuen kehittämishankkeeseen yhteistyössä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön kanssa. Kehittämistyön tavoitteena on luoda toimintamalli tukea tarvitsevien lasten kasvun ja oppimisen tuen järjestämiseksi jatkumona varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Omahoitajakäytännön toteuttamista alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla jatketaan ja käytäntöä kehitetään edelleen. Isompien lasten toiminnassa korostetaan pienryhmätoimintaa, johon liittyvää osaamista vahvistetaan. Päivähoitoyksiköiden itsearviointikäytäntöjä vahvistetaan edelleen. Kunnallisen päivähoidon ja ostopalvelupäivähoidon laadun auditointia jatketaan yksiköiden tekemien itsearviointien ja johdon suorittamien katselmusten avulla. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikkaan sekä mediakasvatukseen liittyvää osaamista vahvistetaan. Parannetaan mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä. Varhaiskasvatuksessa edistetään yhteistyössä opetustoimen kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumoa varhaiskasvatuksesta opetukseen. Jatketaan tulosyksiköiden välistä yhteistyötä ja alueellisten pedagogisten yhteisöjen luomista. Varhaiskasvatuksen lasta ja perhettä tukevia yhteistyörakenteita kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Talous ja investoinnit 314 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö

7 TOT 2011 TA 2012 muutettu TA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Menot euroa/asukas Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään siten, että toteuttamismuotoja ovat kokonaistaloudellisesti edullisimmat vaihtoehdot ja palvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia vaihtoehtoja tarjoavia. Kustannustehokkuutta parannetaan. Talousarviovuonna päivähoitopalveluihin, maksuttoman esiopetuksen järjestämiseen, avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin ja yksityisen hoidon tukeen on varattu yhteensä 173 milj. euroa. Päivähoidon asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän 21,7 milj. euroa. Päivähoitopaikoista tuotetaan kunnan omana toimintana noin 70 prosenttia ja yksityisenä toimintana noin 30 prosenttia. Kunnalliseen päiväkotitoimintaan on varattu 111,5 milj. euroa ja perhepäivähoitotoimintaan 14 milj. euroa. Avoimessa varhaiskasvatuksessa, asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen toimintaan on varattu 3,2 milj. euroa. Päivähoitopalveluja hankitaan 18,4 milj. eurolla ostopalvelusopimuksin tai maksusitoumuksin. Avustuksiin on varattu 0,3 milj. euroa. Yksityistä päivähoitoa tuetaan yhteensä 11,3 milj. eurolla. Lasten kotihoidontuen määräraha sisältää lakisääteisen kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen Espoo lisän. Talousarviovuonna on lakisääteiseen kotihoidon tukeen varattu 17,8 milj. euroa. Kotihoidon tuen Espoo-lisään on varattu 7,1 milj. euroa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön yhteisiin menoihin varataan tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, erityistä tukea tarvitsevien lasten avustajien, varahenkilöstön, henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämistoiminnan määrärahat, yhteensä 14,3 milj. euroa. Yhteisistä menoista kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten päivähoidon järjestämiseen on varattu noin 5 milj. euroa. Investoinnit Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilojen (päiväkodit ja asukaspuistot) ensikertaisen kalustamiseen ja varustamiseen esitetään varattavaksi yhteensä euroa vuodelle Tammikuussa otetaan käyttöön Leppävaaran alueella Roosaliinan päiväkoti ja kesän aikana Matinkylä-Olarin alueelle Suurpellon päiväkoti ja loppuvuodesta Lipunkantajanpolun päiväkoti. Kepelin päiväkoti, jossa on tilat myös vuorohoidolle ja Hiirisuon asukaspuisto sekä Laajalahden päiväkodin peruskorjaus valmistuvat loppuvuodesta Tilat otetaan käyttöön tammikuussa 2014.

8 Varaudutaan varhaiskasvatuksen käyttöön muutettavien toimitilojen kalustamiseen ja varustautumiseen sekä päivähoitoyksiköiden IT-varustamiseen. Vuoden 2014 aikana valmistuvat Painiityn päiväkoti Leppävaaran alueelle ja Espoon keskuksen alueelle Suviniityn päiväkoti, jossa on tilat myös vuorohoidolle sekä Tapiolan alueelle Metsolan päiväkodin peruskorjaus, joka toteutetaan tilakeskuksen hankkeena. Espoon seurakuntayhtymä rakentaa uuden Suvelan kappelin, jonka yhteyteen tulee korvaavat vuokratilat Suvelan asukaspuistolle. Suurpellon Opinmäki-hankkeeseen tulee tilat varhaiskasvatukselle ja suomenkieliselle opetukselle sekä ulkopuoliselle toimijalle englanninkielistä päiväkotia varten valmistuminen Vuonna 2015 valmistuu Auroran koulun korvaavan uudisrakennukseen myös Auroran päiväkodit tilat sekä Mainingin koulun peruskorjauksen yhteydessä tiloja varhaiskasvatuksen käyttöön. Lintuvaaran päiväkodin peruskorjaus valmistuu ja Lintuvaaran koulun peruskorjauksen yhteydessä toteutetaan tiloja varhaiskasvatuksen käyttöön.