Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016

Transkriptio

1 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota ja kehittää varhaiskasvatusikäisten (10 kk - 6 v) lasten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö huolehtii lasten varhaiskasvatuspalveluista (päiväkoti, perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatus) sekä niiden kehittämisestä. Varhaiskasvatuspalvelut sisältävät myös esiopetuksen sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen. Laki lasten päivähoidosta muuttui varhaiskasvatuslaiksi alkaen. Samalla siihen tehtiin osittaisia muutoksia ja täydennyksiä, jotka vaikuttavat varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Tuossa vaiheessa merkittävin toiminnallisesti ja taloudellisesti vaikuttava muutos oli uusi 5 a, jonka mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Joulukuussa 2015 varhaiskasvatusoikeuden laajuutta koskevia varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b pykäliä muutettiin siten, että alkaen kaikilla lapsilla on oikeus 20 tunnin viikoittaiseen varhaiskasvatukseen. Lapsella ei ole oikeutta esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi järjestettävään osaaikaiseen varhaiskasvatukseen. Lakimuutos sisältää myös muita lapsen varhaiskasvatusoikeutta ja varhaiskasvatuksen järjestämistä koskevia säädöksiä. Vastaavat muutokset tehtiin myös yksityisen varhaiskasvatuksen järjestämistä koskevaan lakiin lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Espoon kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, että subjektiivinen päivähoitooikeus päätetään valtuustossa tammi-helmikuussa ihmis- ja lapsivaikutusten arvioiden valmistuttua. Myös päivähoitoasetuksen ryhmäkokoa koskevaan säädökseen tehtiin muutos siten, että alkaen päiväkodeissa hoito- ja kasvatushenkilöstön ja kokopäivähoidossa olevien 3 vuotta täyttäneiden lasten välinen suhdeluku muuttuu 1:7:stä 1:8:ksi. Espoon kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Espoo ei kasvata varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Kasvatushenkilöstön ja lasten välinen suhdeluku säilytetään ennallaan eli 1:7:nä. Ryhmien, joissa on osapäiväisiä lapsia, ryhmäkoko rajataan 24 lapseen. Valtuusto myönsi varhaiskasvatukselle lisämäärärahaa tähän muutokseen vuodelle Varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen Kunnan järjestämiä ja tukemia varhaiskasvatuspalveluja varaudutaan tuottamaan yhteensä lapselle eli noin 70 prosentille varhaiskasvatusikäisistä lapsista. Näitä palveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu päiväkoti-, ryhmäperhepäivähoito ja hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito, ostopalveluna hankittu varhaiskasvatus sekä yksityinen varhaiskasvatus yksityisen hoidon tuella. Varhaiskasvatusta varauduttiin talousarvion laadinnan yhteydessä järjestämään kunnan omana toimintana lapselle ja ostopalveluna lapselle. Koska Espoossa ei ole vielä tehty päätöksiä varhaiskasvatusoikeuden laajuudesta, kilpailutusta 10 esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen kohteen osalta ei ole mahdollista toteuttaa tarvittavassa aikataulussa. Siksi toiminta järjestetään väliaikaisesti, vuoden ajan, kunnallisena toimintana. Tämä vähentää ostopalveluissa olevien lasten määrää toimintavuoden ajaksi. Kunnan omassa varhaiskasvatuksessa arvioidaan olevan lasta ja ostopalveluissa lasta. Kasvun ja oppimisen tukea järjestetään lasten tarpeiden mukaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatusikäisistä suomenja vieraskielisistä lapsista kasvaa. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville lapsille järjestetään tavoitteellista ja suunnitelmallista suomi toisena kielenä opetusta. Yksityiseen päivähoitoon arvioidaan sijoittuvan lasta. Lakisääteinen yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin, niiden suuruus tarkastetaan vuosittain. Vuoden 2016 alussa hoitorahaan ja hoitolisään tuli 0,4 prosentin pienennys.

2 Yksityisen hoidon tuki sisältää lakisääteisen yksityisen hoidon tuen hoitorahan 173,74 euroa/kk/lapsi. Lisäksi lakisääteiseen yksityisen hoidon tukeen kuuluu tulosidonnainen hoitolisä 0 146,11 euroa/kk/ lapsi. Nämä maksetaan samansuuruisina koko- ja osapäivähoitoon. Esiopetukseen liittyvässä päivähoidossa olevan lapsen kohdalla lakisääteinen hoitoraha on 63,93 euroa/kk/lapsi ja hoitolisä puolet lakisääteisestä hoitolisästä 0 73,06 euroa/kk. Elokuusta 2016 lukien lapsista, joilla on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen, maksetaan hoitorahaa 63,93 euroa/kk/lapsi ja hoitolisää 0 73,06 euroa/kk. Espoossa maksetaan näiden lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Yksityisen hoidon tuen kuntalisät Kokopäivähoito Alle 3-v. lapsi 3-6-v. lapsi Päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoitopaikka 612 /kk 428 /kk Hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito 320 /kk 192 /kk Työsopimussuhteinen hoitaja kotona 560 /kk 200 /kk Esiopetukseen liittyvä päivähoito Lukuvuonna Esiopetusikäinen lapsi 100 /kk Yksityisen päivähoitopaikkojen perustamista tuetaan maksamalla starttirahaa, joka on enintään euroa uutta päivähoitopaikkaa kohden. Esiopetus Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Esiopetusta järjestetään koko ikäluokalle, joista suomenkielinen varhaiskasvatus järjestää esiopetuksen noin 77 prosentille eli lapselle päiväkodeissa tai koulujen tiloissa. Uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen alaisuuteen. Esiopetuksesta suoritettava korvaus yksityisen hoidon tuen päiväkodeille on 500 euroa/kk/esiopetuslapsi lukuvuonna Avoin varhaiskasvatus Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot. Kerhopaikkojen tarjontaa lisätään vuoden aikana sadalla paikalla. Asukaspuistoissa pienille koululaisille tarjotaan mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen lukuvuoden aikana. Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tukea maksetaan vanhempien valinnan mukaan alle 3-vuotiaiden lasten perheille. Tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Ottovanhemmilla on oikeus saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Pienten koululaisten vanhemmat voivat lyhentää työaikaa palkattomasti eli pitää ns. osittaista hoitovapaata lapsen toisen kouluvuoden päättymiseen saakka. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille voidaan myöntää ns. joustavaa hoitorahaa heidän lyhentäessään palkattomasti työaikaansa. Lakisääteinen kotihoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä. Hoitoraha on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 341,27 euroa kuukaudessa ja seuraavasta alle 3-vuotiaasta 102,17 euroa kuukaudessa sekä alle kouluikäisestä sisaruksesta kustakin 65,65 euroa kuukaudessa. Hoitolisää maksetaan 0 182,64 euroa kuukaudessa perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta. Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan Espoo-lisää alkaen 200 euroon kuukaudessa. Espoolisää pienennettiin 18,64 euroa/kk talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Perheen nuorimmasta alle 3-

3 vuotiaasta lapsesta maksetaan perheelle kotihoidon tukea ja Espoo-lisää vuonna 2016 yhteensä vähintään 6532,52 euroa ja kun perhe saa täyden hoitolisän, enintään 8 724,20 euroa. Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto sekä tuen toteutuminen varhaiskasvatuspaikassa on varmistettu, Espoo-lisää maksetaan, vaikka tukea tarvitseva lapsi olisi varhaiskasvatuksessa. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää. Niin sanottu monikkoperheille suunnattu tuki, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Vanhempainrahakautta pidentävältä ajalta maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 200 euroa/kk/lapsi. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Kehittämistoiminta Kerhotoiminnan lisäämiseen ja kehittämiseen tähtäävä projektia jatketaan. Tavoitteena on luoda kerhotoiminnasta muille varhaiskasvatuspalveluille kilpailukykyinen kevyempi vaihtoehto. Varhaiskasvatusta ja esiopetusta toteutetaan suunnitelmallisesti laatimalla jokaiselle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Alle 3-vuotiaille lapsille nimetään päiväkodissa ns. omahoitaja. Isompien lasten toiminnassa korostetaan pienryhmätoimintaa. Lasten ja vanhempien osallisuutta toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistetaan. Esiopetusyksiköissä laaditaan yksikkökohtaiset esiopetussuunnitelmat ja otetaan ne käyttöön. Perusopetukseen valmistavan opetuksen pilotointia jatketaan Mainingin koulun yhteydessä toimivissa esiopetusryhmissä. Varhaiskasvatuksen sisällön kehittämistä ja pedagogiikkaa tuetaan jatkamalla kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (Espoon varhaiskasvatussuunnitelma - Kestävämmän elämäntavan alkupolulla) toteuttamista. Osallistutaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatimiseen ja käynnistetään kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman uudistamistyö uusien perusteiden pohjalta. Lasten kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteita uudistetaan. Digiteknologian hyödyntämistä osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä vahvistetaan ja pedagogiikkaa kehitetään yhdessä muiden tulosyksiköiden kanssa. Uuden teknologian käyttöönottoa kasvatuksessa ja opetuksessa tuetaan esimerkiksi koulutuksella, mentorointikäytäntöjä kehittämällä ja erilaisilla pilotoinneilla. Mahdollisuuksien mukaan käytetään digiteknologista välineistöä myös lasten suomen kielen oppimisessa sekä vieraisiin kieliin tutustumisessa. Kasvatusta kestävään kehitykseen toteutetaan ja kehitetään varhaiskasvatussuunnitelman ja kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa toimitaan osana RCE-verkostoa (Regional Centres of Expertice). Suomenkielinen varhaiskasvatus tekee kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Varhaiskasvatusyksiköissä on käytössä jatkuvan parantamisen toimintatapa. Varhaiskasvatusyksiköiden itsearviointikäytäntöjen vahvistamista jatketaan. Kunnallisen varhaiskasvatuksen ja ostopalveluna tuotetun varhaiskasvatuksen laadun auditointia jatketaan yksiköiden tekemien itsearviointien sekä johdon suorittamien katselmusten avulla. Yhteistyössä suomenkielisen opetuksen ja muiden tulosyksiköiden kanssa edistetään lasten kasvun, kehityksen ja elinikäisen oppimisen jatkumoita sekä eheitä oppimispolkuja varhaiskasvatuksesta opetukseen. Varhaiskasvatuksen lasta ja perhettä tukevia yhteistyörakenteita kehitetään yhdessä sosiaalija terveystoimen kanssa. Varhaiskasvatuksen kansainvälistä yhteistyötä laajennetaan muun muassa ystävyyspäiväkotitoiminnan avulla ja toteuttamalla vähintään yksi kansainvälinen yhteistyöhanke.

4 Lastentarhanopettajiksi eri oppilaitoksissa opiskelevien harjoittelun laatua lisätään kehittämällä ammattikorkeakouluopiskelijoille kohdennettua harjoittelupäiväkotiverkostoa, järjestämällä ohjaajille koulutusta sekä opiskelijoille vertaisoppimistilaisuuksia yhdessä korkeakoulujen ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Suomenkielinen varhaiskasvatus toimii osana Helsingin yliopiston kenttäpäiväkotiverkostoa. Henkilöstö Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jolla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Kunnallisissa päiväkodeissa lisätään lastentarhanopettajien osuutta 3 vuotta täyttäneiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustasoa nostamalla. Lisäksi käynnistetään lastenohjaajan tutkintoon tähtäävää oppisopimuskoulutus ryhmäperhepäivähoitajille ja pitkäaikaisille sijaisille, joilla ei ole päiväkodin tehtäviin soveltuvaa ammattitutkintoa. Hyvin koulutettu henkilökunta pystyy herkemmin havaitsemaan ja vastaamaan lapsen tuen tarpeisiin. Henkilöstölle järjestetään lakisääteistä täydennyskoulutusta, jossa keskeisenä painotusalueena on digitalisaation haltuunottoon liittyvien taitojen oppiminen. Tavoitteena on, että ensivaiheessa esiopetuksen henkilökunnalla on käytössä menetelmiä, joilla hyödynnetään digiteknologiaa pedagogiikassa. Sekä suomenkielisen opetuksen että varhaiskasvatuksen esiopettajien täydennyskoulutusta kehitetään edelleen varhaiskasvatuksen toimintana. Vastuullista johtajuutta ja esimiestyötä tuetaan soveltamalla hyvän johtamisen periaatteita ja järjestämällä esimiesvalmennusta. Johtamista eri organisaatiotasoilla arvioidaan. Talous ja investoinnit Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään siten, että toteuttamismuotoja ovat kokonaistaloudellisesti edullisimmat vaihtoehdot ja palvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia vaihtoehtoja tarjoavia. Kustannustehokkuutta parannetaan ja tuottavuutta nostetaan tulevina taloussuunnitelmavuosina. Varhaiskasvatuspaikkojen täyttö- ja käyttöasteita seurataan aktiivisesti ja ne pidetään mahdollisimman korkeina. Riskinä tehostamiselle on elokuussa 2015 voimaan tullut päiväkotien ryhmäkokosäädös, jonka vaikutuksista toiminnan järjestämiseen on käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä vasta viiden kuukauden kokemus. Henkilöstömenojen käyttöä säädellään entisestään muun muassa tarkentamalla henkilöstön vuosilomasuunnittelua ja vuokratyövoiman käytön periaatteita. Päivähoitotiloja käytetään tehokkaasti ja monipuolisesti. Palvelujen kysynnän salliessa luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista. Talousarviovuonna päivähoitopalveluihin, maksuttoman esiopetuksen järjestämiseen, avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin ja yksityisen hoidon tukeen on varattu yhteensä noin 167,9 milj. euroa. Päivähoidon asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän noin 23,2 milj. euroa. Päivähoitopaikoista tuotetaan kunnan omana toimintana noin 72 prosenttia ja yksityisenä toimintana noin 28 prosenttia. Kunnalliseen päiväkotitoimintaan on varattu noin 120,3 milj. euroa ja perhepäivähoitotoimintaan noin 11,5 milj. euroa. Avoimessa varhaiskasvatuksessa asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen toimintaan on varattu noin 3,1 milj. euroa. Päivähoitopalveluja hankitaan 17,5 milj. eurolla ostopalvelusopimuksin tai maksusitoumuksin. Avustuksiin on varattu 0,6 milj. euroa uusien yksityisten päivähoitopaikkojen perustamiseen. Yksityistä päivähoitoa tuetaan yhteensä noin 15 milj. eurolla. Lasten kotihoidontuen määräraha sisältää lakisääteisen kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen Espoo-lisän. Talousarviovuonna lakisääteiseen kotihoidon tukeen on varattu 18,1 milj. euroa. Kotihoidon tuen Espoolisään on varattu 5,7 milj. euroa.

5 Tulosyksikön yhteisiin menoihin varataan tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, avustajien, varahenkilöstön, henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämistoiminnan määrärahat, yhteensä noin 15,8 milj. euroa. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten päivähoidon järjestämiseen on varattu noin 5,5 milj. euroa. Investoinnit Vuoden 2016 aikana valmistuu uusi Auroran päiväkoti Leppävaaran alueelle. Samalla entisen Auroran päiväkodin tiloissa alkaa peruskorjaus Järvenperän asukaspuisto- ja nuorisotiloiksi. Espoon keskuksen alueelle valmistuu Suvelan asukaspuiston uudet tilat yhteishankkeena seurakunnan kanssa. Lisäksi Hansakallion ja Ymmerstan kouluille tulee lisärakennukset, joissa on tilat suomenkielisen varhaiskasvatuksen esiopetukselle. Vuosien investointisuunnitelmaan sisältyy kolme uutta päiväkotia (Nuumäki, Paapuri ja Suviniitty) sekä Järvenperän asukaspuisto. Pohjois-Tapiolan ja Kirkkojärven päiväkodit toteutetaan myös kokonaisuudessaan uudisrakennuksina aiemmasta perusparannus-laajennussuunnitelmasta poiketen. Varhaiskasvatuksen uusien tilojen (päiväkodit ja asukaspuistot) ja varhaiskasvatuksen käyttöön muutettavien toimitilojen kalustamiseen ja varustamiseen on varauduttu 0,6 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikölle varataan oikeudet tehdä teknisiä muutoksia. SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS TP 2015 TA 2016 TULOSYKSIKKÖ YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Kunnalliset päiväkodit Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Perhepäivähoito Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät

6 Avoin varhaiskasvatus Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Varhaiskasvatuksen ostopalvelut Toimintatulot Toimintamenot muut menot sisäiset erät Avustukset Toimintamenot Yksityisen hoidon tuki Toimintamenot lakisääteinen kuntalisä Kotihoidon tuki Toimintamenot lakisääteinen kuntalisä Varhaiskasvatuksen yhteiset kustannukset Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät