Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvioehdotus vuosille

Transkriptio

1 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvioehdotus vuosille Päivähoitoon tulevien lasten määrä vaihtelee vuosittain ennakoimattomasti ja erityisesti alle 3 -vuotiaiden lasten määrän muutokset päivähoidossa vaikuttavat talousarvion toteutumiseen. Talousarvioehdotuksessa on varauduttu järjestämään päivähoitopaikka 70 %:lle päivähoitoikäisistä lapsista. Talousarvioehdotuksen toteutuminen kehysmäärärahan puitteissa edellyttää, että päivähoidossa olevien lasten määrä pysyy talousarvioehdotuksen mukaisena. Espoo - tarinan mukaisesti varhaiskasvatuksessa jatketaan lasten ja vanhempien osallisuutta lisäävien toimintatapojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Vanhempien osallisuutta lisätään kannustamalla ja tukemalla vanhempainyhdistysten perustamista päiväkoteihin. Perinteistä informaation jakamista vanhempainilloissa vähennetään ja tarjotaan vanhemmille mahdollisuus lapsiryhmässä olevien lasten kasvatuksen yhteiseen pohdintaan ja suunnitteluun. Vanhempien osallistuminen vahvistaa myös yhteisöllisyyttä sekä asuinalueen omaleimaisuudesta nousevien tarpeiden huomioon ottamista varhaiskasvatustoiminnassa. Päivähoitoa kehitetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa niin, että osa uusista hoitopaikoista on yksityisiä. Uusien yksityisten päivähoitopaikkojen perustamista tulee kaupungin tukea myös tontti- ja toimitilaratkaisuilla. Varhaiskasvatukselle on tärkeää, että kaavoitettaessa uusia alueita alueelta varataan riittävästi, riittävän kokoisia ja pohjaolosuhteiltaan hyviä tontteja niin yksityiseen kuin kunnalliseen palvelutuotantoon. Varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja tukijärjestelmään liittyviä lakimuutoksia valmistellaan valtionhallinnossa. Valmistelu on tällä hetkellä niin kesken, että mahdollisten lakimuutosten vaikutuksia ei ole voitu ottaa huomioon talousarvion valmistelussa. Tasapainotustoimenpiteet (2,3 milj. euroa) kohdennetaan seuraavasti: - kustannusvaikuttavien tuotantotapojen käyttäminen palvelujen järjestämisessä, muun muassa yksityisen päivähoidon määrän lisääminen - toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen muun muassa kerhotoiminnan laajentaminen - palveluverkon käytön tehostaminen ja toiminnan tehokkuuden lisääminen (tilat, henkilökunnan lomajärjestelyt, lapsivalinnat, sijaisten käyttö) - yksityisen hoidon tuen kuntalisien tarkistaminen

2 314 SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKKÖ Suomenkielinen varhaiskasvatus sisältää kunnallisten päiväkotien, perhepäivähoidon, ostopalvelupäivähoidon, avointen varhaiskasvatuspalvelujen, lakisääteisen yksityisen hoidon ja kotihoidon tuen, Espoo-lisien sekä esiopetuksen määrärahat. Varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuutta kehitetään lasten ja heidän perheidensä tarpeista lähtien. Päivähoitoa järjestetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa niin, että osa uusista hoitopaikoista on yksityisiä. Uusien yksityisten päivähoitopaikkojen perustamista tulee kaupungin tukea myös tontti- ja toimitilaratkaisuilla. Varhaiskasvatukselle on tärkeää, että kaavoitettaessa uusia alueita varataan alueelta riittävästi, riittävän kokoisia ja pohjaolosuhteiltaan hyviä tontteja niin yksityiseen kuin kunnalliseen palvelutuotantoon. Varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja tukijärjestelmään liittyviä lakimuutoksia valmistellaan valtionhallinnossa. Lakimuutoksia on monia, mutta valmistelu on tällä hetkellä niin kesken, että mahdollisten lakimuutosten vaikutuksia ei ole voitu ottaa huomioon talousarvion valmistelussa. Palvelut Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota, mahdollistaa ja kehittää perheiden tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, joista vanhemmat voivat valita lapselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Varhaiskasvatuspalvelujen keskeisin tavoite on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lasten ja vanhempien tarpeet ohjaavat varhaiskasvatus- ja palveluverkoston kehittämistä. Päivähoitolain mukaan vanhemmat voivat valita alle kouluikäiselle lapselleen kunnan järjestämän päivähoitopaikan, järjestää lapsen hoidon yksityisen hoidon tuella tai hoitaa lasta kotihoidontuella, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna lapsella on oikeus sekä päivähoitoon että maksuttomaan esiopetukseen. Kunnan järjestämiä päivähoitopalveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu päiväkoti-, ryhmäperhepäivähoito ja hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito sekä ostopalveluna hankittu päivähoito. Yksityistä päivähoitoa kunta tukee lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella. Lisäksi Espoossa maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidon tuki ja kunnan itsensä päättämä kuntalisä (Espoo-lisä). Pääkaupunkiseudulla päivähoitoa järjestetään kuntarajat ylittäen kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta.

3 Toiminnan kehittäminen Päivähoitopaikkojen täyttö- ja käyttöasteita nostetaan tehostamalla asiakasperheiden palveluohjausta ja lasten valintaprosessia. Kerhotoiminnan lisäämiseen ja kehittämiseen tähtäävä projekti aloitetaan. Tavoitteena on luoda kerhotoiminnasta muille varhaiskasvatuspalveluille kilpailukykyinen kevyempi vaihtoehto. Varhaiskasvatuksen sisällön kehittämistä ja pedagogiikkaa tuetaan jatkamalla kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (Espoon varhaiskasvatussuunnitelma - Kestävämmän elämäntavan alkupolulla) käyttöönottoa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman uudistamista jatketaan. Kuntakohtainen esiopetussuunnitelma uudistetaan syksyllä 2014 ilmestyvien uusien esiopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti yhteistyössä opetuksen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman kehittämistä sähköiseen muotoon ja Wilma -järjestelmän pilotointia esiopetuksessa jatketaan. Esiopetuksen oppilashuoltoa kehitetään uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti. Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteita koskeva arviointi toteutetaan vuoden aikana. Kestävän kehityksen kasvatusta toteutetaan ja kehitetään varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti ja toimitaan osana RCE-verkostoa (Regional Centres of Expertice) yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus on mukana Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -toiminnassa yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien, sosiaalialan osaamiskeskus Soccan ja oppilaitosten kanssa. Kehittämisyksikkö toteuttaa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen käytännön tarpeista lähtevää kehittämistä ja tutkimusta sekä varmistaa tutkimustiedon hyödyntämistä työn kehittämisessä. Toiminnan yhteydessä on pääkaupunkiseudulle luotu kehittäjäpäiväkotiverkosto. Kehittämisteemana on leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatusyksiköissä on käytössä jatkuvan parantamisen toimintatapa. Varhaiskasvatusyksiköiden itsearviointikäytäntöjen vahvistamista jatketaan. Arvioinnin ja kehittämisen kohteena ovat erityisesti lapselle ominaisten oppimisen ja toiminnan tapojen (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen) toteutuminen varhaiskasvatusyksiköissä sekä kestävään kehitykseen liittyvä toiminta. Kunnallisen varhaiskasvatuksen ja ostopalveluna tuotetun varhaiskasvatuksen laadun auditointia jatketaan yksiköiden tekemien itsearviointien lisäksi johdon suorittamien katselmusten avulla. Alle 3-vuotiaiden lasten omahoitajakäytännön toteuttamista jatketaan. Isompien lasten toiminnassa korostetaan pienryhmätoimintaa, johon liittyvää osaamista vahvistetaan. Lasten osallisuutta toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistetaan. Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten pohjalta nostettavien kehittämiskohteiden toteuttaminen aloitetaan. Vanhempien osallisuutta vahvistetaan kannustamalla ja tukemalla vanhempaintoimikuntien ja -yhdistysten perustamista varhaiskasvatusyksiköihin sekä jatkamalla vanhempainiltojen kehittämistä ja vanhempien kanssa käytäviä varhaiskasvatuskeskusteluja. Yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa jatketaan ja kehitetään edelleen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Varhaiskasvatuksen kansainvälistä yhteistyötä laajennetaan muun muassa ystävyyspäiväkotitoiminnan avulla. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä vahvistetaan ja pedagogiikkaa kehitetään yhdessä muiden tulosyksiköiden kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikkaan sekä mediakasvatukseen liittyvää osaamista vahvistetaan. Lastentarhanopettajiksi eri oppilaitoksissa opiskelevien harjoittelun laatua lisätään kehittämällä ammattikorkeakouluopiskelijoille kohdennettua harjoittelupäiväkotiverkostoa, järjestämällä ohjaajille koulutusta sekä opiskelijoille vertaisoppimistilaisuuksia yhdessä korkeakoulujen ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Toimitaan osana Helsingin yliopiston kenttäpäiväkotiverkostoa.

4 Yhteistyössä suomenkielisen opetuksen ja muiden tulosyksiköiden kanssa edistetään lasten kasvun, kehityksen ja elinikäisen oppimisen jatkumoita sekä eheitä oppimispolkuja varhaiskasvatuksesta opetukseen. Tulosyksiköiden välistä yhteistyötä ja lasten ja nuorten hyvinvointityön alueryhmien työskentelyä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseksi jatketaan alueiden asukkaiden erilaiset tarpeet huomioiden. Varhaiskasvatuksen lasta ja perhettä tukevia yhteistyörakenteita kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Henkilöstö Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jonka avulla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Kunnallisissa päiväkodeissa lisätään lastentarhanopettajien osuutta yli 3-vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustasoa nostamalla. Toiminta on siten laadukkaampaa ja tehokkaampaa. Hyvin koulutettu henkilökunta pystyy herkemmin havaitsemaan ja vastaamaan lapsen tuen tarpeisiin. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan laatimalla jokaiseen työyksikköön henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelma sekä työhyvinvointisuunnitelma. Henkilöstölle järjestetään lakisääteistä täydennyskoulutusta. Suomenkielisen opetuksen että varhaiskasvatuksen esiopettajien täydennyskoulutusta kehitetään edelleen varhaiskasvatuksen toimintana. Vastuullista johtajuutta ja esimiestyötä tuetaan soveltamalla hyvän johtamisen periaatteita ja järjestämällä esimiesvalmennusta. Johtamista eri organisaatiotasoilla arvioidaan. Talous ja investoinnit Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään siten, että toteuttamismuotoja ovat kokonaistaloudellisesti edullisimmat vaihtoehdot ja palvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia vaihtoehtoja tarjoavia. Kustannustehokkuutta parannetaan ja tuottavuutta nostetaan tulevina taloussuunnitelmavuosina. Henkilöstömenojen käyttöä säädellään entisestään muun muassa tarkentamalla henkilöstön vuosilomasuunnittelua ja vuokratyövoiman käytön periaatteita. Päivähoitotiloja käytetään tehokkaasti ja monipuolisesti. Palvelujen kysynnän salliessa luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista. Talousarviovuonna päivähoitopalveluihin, maksuttoman esiopetuksen järjestämiseen, avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin ja yksityisen hoidon tukeen on varattu yhteensä n. 167 milj. euroa. Päivähoidon asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän n. 23 milj. euroa. Päivähoitopaikoista tuotetaan kunnan omana toimintana noin 72 prosenttia ja yksityisenä toimintana noin 28 prosenttia. Kunnalliseen päiväkotitoimintaan on varattu 118,9 milj. euroa ja perhepäivähoitotoimintaan 12,5 milj. euroa. Avoimessa varhaiskasvatuksessa asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen toimintaan on varattu 3,8 milj. euroa. Päivähoitopalveluja hankitaan 18,1 milj. eurolla ostopalvelusopimuksin tai maksusitoumuksin. Avustuksiin on varattu 0,6 milj. euroa uusien yksityisten päivähoitopaikkojen perustamiseen. Yksityistä päivähoitoa tuetaan yhteensä 13,1 milj. eurolla. Lasten kotihoidontuen määräraha sisältää lakisääteisen kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen Espoo-lisän. Talousarviovuonna lakisääteiseen kotihoidon tukeen on varattu 18,1 milj. euroa. Kotihoidon tuen Espoolisään on varattu 7,5 milj. euroa. Tulosyksikön yhteisiin menoihin varataan tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, varahenkilöstön, henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämistoiminnan määrärahat, yhteensä 11,5 milj. euroa. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten päivähoidon järjestämiseen on varattu noin 5 milj. euroa.

5 Investoinnit Vuoden 2015 aikana valmistuu Painiityn päiväkoti Leppävaaran alueelle. Suurpellon Opinmäkihankkeeseen tulee tilat varhaiskasvatukselle. Lintuvaaran päiväkodin peruskorjaus valmistuu ja Lintuvaaran koulun peruskorjauksen yhteydessä toteutetaan tiloja varhaiskasvatuksen käyttöön. Mainingin koulun peruskorjauksen yhteydessä kouluun valmistuu varhaiskasvatuksen esiopetustiloja siten, että toiminta voidaan käynnistää elokuussa. Espoon seurakuntayhtymä rakentaa uuden Suvelan kappelin, jonka yhteyteen tulee korvaavat vuokratilat Suvelan asukaspuistolle. Ajoitus riippuu seurakuntayhtymän ratkaisuista. Varhaiskasvatuksen tilojen (päiväkodit ja asukaspuistot) ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen on yhteensä noin 0,8 milj. euroa vuodelle Varhaiskasvatuksen käyttöön muutettavien toimitilojen kalustamiseen ja varustamiseen 0,1 milj. sekä päivähoitoyksiköiden IT-varustamiseen on varattu 0,2 milj. euroa. Vuonna 2016 valmistuu Auroran päiväkodin tilat Auroran koulun korvaavaan uudisrakennukseen sekä Auroran päiväkodin muutos Järvenperän asukaspuistoksi. Leppävaaran alueelle Nuumäen päiväkoti, Espoon keskuksen alueelle Suviniityn päiväkoti, jossa on tilat myös vuorohoidolle, Kirkkojärven päiväkodin peruskorjaus sekä Pohjois-Tapiolan päiväkodin peruskorjaus. Vuonna 2017 valmistuu Paapuurin päiväkoti Saunalahteen, Leppävaaran alueella Karamäen päiväkodin peruskorjaus ja Tapiolan alueella Haukilahden päiväkodin peruskorjaus, Matinkylän keskukseen valmistuu päiväkoti ja asukaspuisto ja Espoonlahden alueelle Aarrekartan päiväkoti. Valmistuvaksi esitetyissä kohteissa on tässä vaiheessa epätietoisuutta ja kohteiden valmistumisajankohta saattaa muuttua. Varhaiskasvatuspalvelut Päivähoitoa varaudutaan järjestämään yhteensä lapselle eli noin 70 prosentille päivähoitoikäisistä lapsista. Päivähoidon alueelliseen kysyntään vastataan päiväkoti- ja perhepäivähoidolla, ostopalveluilla sekä yksityisen hoidon tuella. Varhaiskasvatuksessa panostetaan Espoo-tarinan mukaisesti kasvatuskumppanuuteen lasten vanhempien kanssa. Varhaiskasvatusta toteutetaan suunnitelmallisesti lapsen yksilöllisiä tarpeita ja kasvuedellytyksiä vastaavasti laatimalla jokaiselle päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Alle 3-vuotiaan lapsen aloittaessa päiväkotihoidon hänelle nimetään niin sanottu omahoitaja, joka tutustuu lapseen ja perheeseen ja tukee näitä päivähoidon aloittamisvaiheessa. Asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen palveluja tarjotaan kaikilla palvelualueilla. Kerhopaikkojen tarjontaa lisätään vuoden aikana sadalla paikalla. Asukaspuistoissa pienille koululaisille tarjotaan mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen lukuvuoden aikana. Kasvun ja oppimisen tukea järjestetään lasten tarpeiden mukaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Kolme päiväkotia toimii oppimiskeskuksina: Lakela autististen lasten, Kilo liikuntavammaisten lasten sekä Vanttila lasten liikunnan oppimiskeskuksena. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville lapsille järjestetään tavoitteellista ja suunnitelmallista suomi toisena kielenä opetusta, jonka lähtökohtana on leikki ja lapsen osallisuus. Lapsen omaa äidinkieltä ja kulttuuria arvostetaan ja sen kehittymistä tuetaan yhdessä vanhempien kanssa. Suomenkielinen

6 varhaiskasvatus vastaa lastenhoidon järjestämisestä Työväenopiston maahanmuuttajille suunnatuissa kielikoulutuksissa. Varhaiskasvatuksessa on käytössä päivähoitopaikkatakuu, jonka tarkoituksena on kannustaa perheitä hoitamaan lapsia kotona silloin, kun vanhemmat ovat kotona. Esiopetus Esiopetusta varaudutaan esiopetuksen muuttuessa velvoittavaksi järjestämään koko ikäluokalle, joista suomenkielinen varhaiskasvatus varautuu järjestämään esiopetuksen noin 75 prosentille eli 2400 lapselle päiväkodeissa tai koulujen tiloissa. Uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen alaisuuteen. Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen yksityisen päivähoidon. Perheelle maksettava tuki maksetaan päivähoitopalvelujen tuottajalle, jolloin tuki ei ole perheelle veronalaista tuloa. Yksityisen hoidon tuki sisältää lakisääteisen yksityisen hoidon tuen hoitorahan 173,64 euroa/kk/lapsi. Lisäksi lakisääteiseen yksityisen hoidon tukeen kuuluu tulosidonnainen hoitolisä 0 146,02 euroa/kk/ lapsi. Nämä maksetaan samansuuruisina koko- ja osapäivähoitoon. Esiopetukseen liittyvässä päivähoidossa olevan lapsen kohdalla lakisääteinen hoitoraha on 63,89 euroa/kk/lapsi ja hoitolisä puolet lakisääteisestä hoitolisästä 0 73,01 euroa/kk. Lakisääteinen yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin, niiden suuruus tarkastetaan vuosittain. Espoossa maksetaan näiden lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Yksityisen hoidon tuen kuntalisiä korotetaan alkaen. Yksityisen hoidon tuen kuntalisät Kokopäivähoito Alle 3-v. lapsi 3 6-v. lapsi Päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoitopaikka /kk 420 /kk /kk 428 /kk Hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito /kk 172 /kk /kk 192 /kk Työsopimussuhteinen hoitaja kotona /kk 150 /kk /kk 190 /kk Esiopetukseen liittyvä päivähoito Lukuvuonna Esiopetusikäinen lapsi 100 /kk Esiopetuksesta suoritettava korvaus yksityisen hoidon tuen päiväkodeille on 480 euroa/kk/esiopetuslapsi lukuvuonna Yksityisen päivähoitopaikkojen perustamista tuetaan maksamalla starttirahaa, joka on enintään euroa uutta päivähoitopaikkaa kohden.

7 Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tukea maksetaan vanhempien valinnan mukaan alle 3-vuotiaiden lasten perheille. Tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Ottovanhemmilla on oikeus saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhemmat voivat lyhentää työaikaa palkattomasti eli pitää ns. osittaista hoitovapaata lapsen toisen kouluvuoden päättymiseen saakka. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha. Hoitoraha on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 341,06 euroa kuukaudessa ja seuraavasta alle 3-vuotiaasta 102,11 euroa kuukaudessa sekä alle kouluikäisestä sisaruksesta kustakin 63 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksetaan tulosidonnaista hoitolisää 0 182,52 euroa kuukaudessa perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta. Lakisääteinen kotihoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Kotihoidon tuella olevien lasten määrä vaihtelee vuoden aikana merkittävästi ollen korkeimmillaan kesäkuukausina ja lähes alhaisimmillaan vuoden lopussa. Kotihoidon tuen Espoo-lisä Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan Espoo-lisää 218,64 euroa kuukaudessa silloin, kun perheen nuorin lapsi on vanhempainrahakauden päättyessä alle 3-vuotias. Perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta maksetaan perheelle kotihoidon tukea ja Espoo-lisää vuonna 2015 yhteensä vähintään 6 716,40 euroa, ja kun perhe saa täyden hoitolisän enintään 8 906,64 euroa. Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto sekä tuen toteutuminen päivähoitopaikassa on varmistettu, Espoo-lisää maksetaan, vaikka tukea tarvitseva lapsi olisi päivähoidossa. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää. Niin sanottu monikkoperheille suunnattu tuki, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Vanhempainrahakautta pidentävältä ajalta maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 218,64 euroa/kk/lapsi. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 218,64 euroa kuukaudessa yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta.