Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. Valmistelijat / lisätiedot: Juha Hovinen, puh Juha Nurmi, puh

Transkriptio

1 Sivu 1 / / Suomenkielisen opetuksen palveluverkkotarkastelu Valmistelijat / lisätiedot: Juha Hovinen, puh Juha Nurmi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko merkitsee tiedoksi selostusosan selvityksen suomenkielisen palveluverkosta ja sen kehittämisestä. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Sivistystoimen palveluverkko on Espoon kaupungin ja sen kanssa yhteistyössä toimivien yksityisten ja muiden palveluntuottajien muodostama palvelujen kokonaisuus, jota voidaan tarkastella kaupunkitasoisesti, alueellisesti tai tehtävittäin organisoituina kokonaisuuksina. Palveluverkon tulee vastata muuttuviin asiakas- ja palvelutarpeisiin, kaupunkirakenteeseen, lainsäädäntöön, henkilöstöstrategiaan, palvelujen tuotannon tapoihin sekä kustannustavoitteisiin. Suomenkielisen opetuksen kouluverkon kehittämistä voidaan tarkastella mm. palvelutarpeen, kiinteistöjen kunnon, kaupungin kokonaistalouden, palvelujen saavutettavuuden sekä pedagogisen kehittämisen näkökulmista. Vuonna 2015 Espoossa oli 78 suomenkielistä peruskoulua, joissa opiskeli yhteensä noin oppilasta ja 11 suomenkielistä päivälukiota, joissa opiskeli noin 4500 opiskelijaa. Koulujen tonteilla voi olla useita rakennuksia ja koulut voivat toimia useissa rakennuksissa. Pitkäaikaiset koulukiinteistöt ovat pääsääntöisesti kaupungin tai kaupungin omistamien yhtiöiden omistuksessa. Kaupungin kouluverkko on kattava, mutta rakentunut pitkän aikavälin kuluessa paikallista palvelutarvetta vähitellen toteuttaen niin, että kaksi tai useampia kouluja saattaa sijaita lähekkäin toisiaan. Vanhimmat koulut on

2 Sivu 2 / 2 rakennettu toteuttamaan 1921 oppivelvollisuuslakia, osa on alun perin luvuilla syntyneitä yksityisiä oppikouluja, Espoossa on 1977 lähtien toteutettu peruskoulujärjestelmää. Palvelutarve Oppilas- ja opiskelijamäärien ennusteet perustuvat nykyisiin oppilas- ja opiskelijamääriin sekä kaupungin uusimpaan viralliseen väestöennusteeseen, josta tarkastellaan perusopetusikäisen ja lukioikäisen väestön määrää alueittain. Perusopetuksen oppilasmäärien arvioidaan kasvavan vuoteen 2021 mennessä noin 3040 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä määrä kasvaa noin 1850 oppilaalla. Lukiolaisten määrän arvioidaan kasvavan noin 620 opiskelijalla vuoteen 2021 mennessä ja vuoteen 2026 mennessä määrä kasvaa noin 580 opiskelijalla. Kapasiteetin lisäystarve vastaa noin 17 koulun lisätarvetta nykyisellä koulujen keskikoolla kuvattuna vuoteen 2026 mennessä. Kapasiteetin lisäystarve vaihtelee suuresti alueittain. Oppilasmäärän kasvusta aiheutuva investointitarve on noin 135 miljoonaa euroa vuoteen 2021 mennessä ja noin 87 miljoonaa euroa lisää vuoteen 2026 mennessä. Palvelutasot Oppilasmäärien lisäksi palvelutarpeeseen vaikuttaa tavoiteltava palvelutaso, jossa palvelujen saavutettavuus on keskeinen asia. Vuosiluokkien 1-6 opetus nähdään pääosin lähipalveluna, jossa alakoululaiset kulkevat koulumatkat itsenäisesti jalan tai pyörällä ja harvemmin asutuilla alueilla ja väistötilanteissa julkista liikennettä käyttäen. Kaupunki on tähän asti tarkastellut palvelujen saavutettavuutta matkaetäisyyksinä. Esitetään, että jatkossa saavutettavuutta tarkastellaan julkisen liikenteen matkustusaikoihin perustuen. Erityisopetus kaupunkitasoista vaativaa erityisopetusta lukuun ottamatta sekä maahanmuuttajille suunnattu opetus nähdään alueellisena palveluna, joka pyritään järjestämään oppilaan omassa lähikoulussa tai ainakin omalla oppilasalueella. Vaativa erityisopetus on kaupunkitasoista palvelua. Myös painotukset sekä kieleen perustuvat opetusmuodot, joihin käytetään erityisiä valintaperusteita, ovat kaupunkitasoista palvelua, johon oppilaat voivat hakeutua koko Espoon alueelta. Myös lukiokoulutus on pääosin kaupunkitasoista palvelua. Lukiolaisista noin kolmasosa käy oman alueensa lukiota ja suurin osa valitsee lukion muilla perusteilla. Oppilasmäärien vuosittaista vaihtelua voidaan osin tasata sijoittamalla alueellisia ja kaupunkitasoisia aloittavia ryhmiä niihin kouluihin, joissa tilakapasiteettia vapautuu. Palvelutarpeen muuttuessa voidaan myös hyödyntää joustavasti samoissa kiinteistössä toimivien yläkoulujen ja lukioiden tiloja. Koulujen korjaustarve Espoossa haasteena on koulukiinteistöjen korjaustarve. Korjausvelan kasvaminen Espoossa näkyy siinä, että yhä useammin koulu joutuu tilojen huonon kunnon takia väistötiloihin ennen investointiohjelmaan sisältyvän peruskorjauksen aloittamista. Tällä hetkellä väistötiloissa opiskelee 3622

3 Sivu 3 / 3 oppilasta ja opiskelijaa 14 kouluyksikössä, mikä on 12% perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilas- ja opiskelijamäärästä. Vuosien investointiohjelman valmistelun yhteydessä on arvioitu, että koulujen korjausinvestointeihin tarvittaisiin vähintään 124 miljoonaa euroa vuoteen 2021 mennessä ja vähintään 123 miljoonaa euroa lisää vuoteen 2026 mennessä. Peruskorjausten kohteena olevat toimipisteet tarvitsevat käyttöönsä korvaavia tiloja korjausten ajaksi. Näiden tilojen kustannus riippuu tilojen hankintatavasta ja tehtävien tilaratkaisujen lyhyt- tai pitkäaikaisuudesta, joista ei ole tehty kaupunkitasoista periaatepäätöstä. Kaupungin kokonaistalous ja rahoitus, investointikatto Oppilas- ja opiskelijamäärien kasvusta ja korjaustarpeesta aiheutuu yhteensä noin 260 miljoonan euron investointipaine vuoteen 2021 mennessä ja noin 210 miljoonan euron investointitarve vuoteen 2026 mennessä. Valtuuston talous- ja tuottavuusohjelmassa hyväksytty investointikatto on yhtiöhankkeet mukaan lukien noin 419 miljoonaa euroa vuoteen 2021 mennessä ja noin 317 miljoonaa euroa sitä seuraavalle viisivuotiskaudelle. Investointikaton ja investointitarpeen välinen kaupunkitasoinen vaje on katettava tilankäyttöä tehostamalla. Tilankäytön tehostaminen Tilankäyttöä voidaan tehostaa mm. pedagogisin keinoin, oppilaaksiottoa tehostamalla, opetuksen järjestämisen keinoin sekä uusin innovaatioin. a linjaa, mitä keinoja tehostamisessa käytännössä on mahdollista käyttää. Pedagogiset keinot Koulujen tilankäyttöä on mahdollista tehostaa hyödyntämällä koulun tiloja nykyistä tehokkaammin. Luokkatilojen tyhjät tunnit voidaan ottaa käyttöön ja samoin voidaan hyödyntää ruokailu- ja aulatiloja, neuvotteluhuoneita, auditorioita ja muita tarkoitukseen soveltuvia tiloja. Isoissa tiloissa voidaan hyödyntää samanaikaisopetusta jossa isoa ryhmää opettaa samanaikaisesti useampi opettaja. Tilankäytön tehostaminen edellä mainituin keinoin ei ole ristiriidassa uuden opetussuunnitelman mukaisen ilmiöpohjaisen oppimisen kanssa vaan jopa tukee sitä. Oppilaaksiotto ja ryhmäkoot Tilankäyttöä on mahdollista tehostaa oppilaaksioton keinoin. Aloittavat 1. ja 7. luokat on mahdollista pakata nykyistä täydemmiksi, mikäli hyväksytään koulumatkojen piteneminen ja se, että lähikoulutoiveet toteutuvat nykyistä harvemmin. Tarvittaessa on mahdollista vyöryttää oppilaita niiltä alueita, joilla kapasiteetti ei riitä, kohti niitä alueita joilla kapasiteetti ei ole täydessä käytössä. Pahimmillaan tämä voi johtaa tilanteisiin joissa oppilaita ohjataan lähimmän koulun ohi seuraavaksi lähimpään kouluun. Näissä tilanteissa koulumatkojen piteneminen lieventyisi, mikäli sisaruusperuste poistettaisiin oppilaaksiottokriteereistä. Toisena oppilaaksioton keinona voidaan käyttää mahdollisuutta siirtää

4 Sivu 4 / 4 koulun ylimpien luokka-asteiden oppilaat sellaiseen kauempana olevaan kouluun, jossa on tilaa. Tilankäyttöä on mahdollista tehostaa myös ryhmäkokoa kasvattamalla. Lautakunta on päättänyt että, luokka-asteilla ryhmäkoko on pääsääntöisesti enintään 25 oppilasta ja vuosiluokilla 3.-6 enintään 32 oppilasta. Kasvattamalla erityisesti vuosiluokkien maksimiryhmäkokoa on tilankäyttöä mahdollista tehostaa. On huomattava, että isommalle ryhmälle on mahdollista suunnata enemmän resursseja, jolloin oppilaan viikon aikana kokema keskimääräinen ryhmäkoko ei kasva ellei resursseja muista syistä supisteta. Tilankäytön tehostamista luokkakokoja kasvattamalla ei ole mahdollista toteuttaa kaikissa kouluissa. Tähän vaikuttavat muun muassa joidenkin koulujen luokkatilojen koko, ilmanvaihdon riittävyys sekä turvallisuusnäkökohdat. Opetuksen järjestämisajan laajentaminen Vuosiluokkien 1.-2 opetus kouluissa järjestetään pääosin klo 8-13 välillä, vuosiluokkien 3.-6 opetus klo 8-14 välillä ja vuosiluokkien 7.-9 opetus klo 8-15 välillä. Tilankäyttöä olisi mahdollista tehostaa jatkamalla opetusta nykyistä myöhempään. Vuosiluokilla 1.-2 opetusta on 20 tuntia viikossa. Opetus olisi mahdollista järjestää niin, että puolet oppilaista kävisi koulua klo 8-12 ja puolet klo Tämä tarkoittaisi kuitenkin sitä, että tiloja ns. jakotunneille ei olisi. Myöskään ilta- tai aamupäiväkerhotoimintaa ei olisi mahdollista järjestää, koska iltapäiväkerho käyttää koulujen opetusajan jälkeen vapautuvia tiloja eikä niille ole varattu erillisiä tiloja. Vuosiluokilla opetusta on tuntia viikossa. Vastaavajärjestely näillä luokka-asteilla tarkoittaisi osalle koulupäivää klo 8-13 ja osalle klo Vuosiluokkien 7.-9 tuntimäärä on noin 30 tuntia viikossa, mikä tarkoittaisi toiminta-aikoja klo 8-14 ja Lukiokoulutuksessa kurssitarjonta on ajoitettua ajalle Tätä aikaa laajentamalla ja sijoittamalla kurssit tasaisesti käytettävissä olevalle ajalle tilankäyttöä olisi mahdollista tehostaa. Lukiolaiset valitsevat kurssinsa itse, ja olisi odotettavissa, että myöhäisinä aikoina toteutettavia kursseja valittaisiin vähemmän. Opetuksen järjestämisajan laajentamista pohdittaessa on myös huomioitava, että kouluissa alkaa iltakäyttö klo 16 alkaen. Esimerkiksi liikuntasalit ovat lähes täyteen varattuja arki-iltoina maanantaista torstaihin, joten tällainen järjestely tarkoittaisi seurojen liikuntasalivuorojen karsimista. Myös oppilaiden harrastusmahdollisuudet vaikeutuisivat. Uudet innovaatiot Tilankäyttöä voidaan tehostaa myös uusin tilankäyttökonseptein, kuten koulu palveluna -konseptilla. Haukilahden lukio siirtyy Otaniemen kampukselle tähän toimintamalliin perustuen. Toimintamallin toteutumista

5 Sivu 5 / 5 seurataan ja sen mahdollista laajennettavuutta perusopetukseen tarkastellaan. Palveluverkon kehittämisen suuntaviivoja Palveluverkko kehitetään sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa niin, että koulu/lukioyksiköiden koko kasvaa. Tämä voidaan tehdä sekä uudishankkeiden kautta että peruskorjauksen yhteydessä rakennettavan laajennusosan kautta. Suuremmassa yksikössä tilankäytössä saadaan parhaat synergiaedut. Oppijan näkökulmasta isompi kouluyksikkö pystyy tarjoamaan laajemman valinnaisuuden ja paremmat tukipalvelut. Talousnäkökulmasta katsottuna oppilaskohtaiset kustannukset suuressa kouluyksikössä ovat pientä kouluyksikköä alhaisemmat. Perusopetuksen palveluverkon kehittäminen Perusopetuksen palveluverkkoa kehitetään mahdollisuuksien mukaan niin, että muodostetaan tai rakennetaan yhtenäisiä peruskouluja. Tämä voi tapahtua joko uudishankkeen kautta tai muodostamalla lähekkäin sijaitsevista ala- ja yläkouluista yhtenäisiä peruskouluja silloin kun se on tarkoituksenmukaista, mikä tehostaa tilankäyttöä ala- ja yläkoulun välillä. Peruskorjausten ja uudiskohteiden yhteydessä huolehditaan myös siitä, että koulujen tilat mahdollistavat oppilaan tarvitseman tuen järjestämisen omassa lähikoulussa mahdollisimman usein. Investointiohjelmaa päivitetään vuosittain investointikaton puitteissa vastaamaan paremmin lisäkapasiteetin tarvetta sekä koulujen korjaustarpeita. Espoonlahden alue Väestöennusteen mukaan Espoonlahden perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 384 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä 50 oppilasta lisää. Oppilasmäärä kasvaa erityisesti Saunalahden alueella. Länsimetron jatkeen varrelle ollaan kaavoittamassa runsaasti lisää asuntoja, mikä pitkällä aikavälillä tulee kasvattamaan oppilasmääriä huomattavasti. Keski- ja Pohjois-Espoon alue Väestöennusteen mukaan Keski- ja Pohjois-Espoossa perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 1103 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä 299 oppilasta lisää. Kasvu kohdentuu Keski- Espoon oppilasalueelle, jossa erityisesti yläkoulutilat ovat loppumassa. Leppävaaran alue Väestöennusteen mukaan Leppävaaran alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 576 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä 455 oppilasta lisää. Kasvu tapahtuu Itäisen Leppävaaran alueella. Läntisen leppävaaran oppilasmäärät näyttävät pienenevän muualla paitsi rantaradan läheisyydessä. Matinkylä-Olarin alue Väestöennusteen mukaan Matinkylä-Olarin alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 646 oppilaalla ja

6 Sivu 6 / 6 vuoteen 2026 mennessä 676 oppilasta lisää. Kasvu tapahtuu pääosin Suurpelto-Henttaan alueella. Tapiolan alue Väestöennusteen mukaan Tapiolan alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 302 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä 364 oppilasta lisää. Suurinta kasvu on länsimetron läheisyydessä. Erityiskoulut Espoossa toimii kolme erityiskoulua, Koulumäen koulu, Keinumäen koulu Jorvin sairaalan yhteydessä sekä Merisaappaan koulu viiden lastensuojeluyksikön yhteydessä. Taiteen perusopetuksen palveluverkko Taiteen perusopetus siirtyi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuuteen. Espoon kaupunki on solminut yhteistyölinjaussopimuksen yhdeksän espoolaisen taiteen perusopetusta järjestävän oppilaitoksen kanssa. Taiteen perusopetuksen toimitiloina hyödynnetään koulujen ja oppilaitosten tiloja. Lisäksi käytetään olevia taiteen perusopetuksen omia toimipisteitä. Lukioverkon kehittäminen Lukioiden opiskelijamäärän arvioidaan kasvavan vuoteen 2021 mennessä noin 620 opiskelijalla ja vuoteen 2026 mennessä 580 opiskelijaa lisää. Lukioverkon tavoitetilana vuonna 2026 pidetään palveluverkkoa, jossa kaikissa lukioissa on vähintään 160 aloituspaikkaa sellaisilla sijainneilla, joihin on hyvät julkisen liikenteen kulkuyhteydet. Tällainen lukio pystyy tarjoamaan opiskelijoiden kannalta riittävän kurssitarjonnan kustannustehokkaasti. Yhteenveto Uusia kouluja rakennetaan pääsääntöisesti vain uusille rakennettaville alueille, kuten Finnoo, Kera, Suurpelto ja Pohjois-Espoo. Tiivistyvän kaupunkirakenteen alueilla olemassa olevien koulujen oppilaskapasiteettia pyritään lisäämään väistämättömien peruskorjausten yhteydessä. Ensisijaisesti pyritään yhtenäisten peruskoulujen muodostamiseen. Yksi koulu voi toimia myös hajautetusti useissa eri tiloissa. Sekä koulun sisä- että ulkoliikuntatilat palvelevat myös urheiluseuroja ja sisäliikuntatilat myös esimerkiksi tanssiharrastusta ja nuoriso-orkesteri- ja kuorotoimintaa. Työväenopiston toiminta, taiteen perusopetuksen tilat, kulttuurin harrastustilat, nuorisopalvelut ja mahdollinen kuntalaisia palveleva koulukirjasto voidaan sijoittaa kouluihin. Lukiot sijoitetaan metron tai muun raideliikenteen asemien läheisyyteen tai muiden hyvien julkisten yhteyksien varrelle.

7 Sivu 7 / 7 Tiedoksi - Olli Isotalo, Tekninen ja ympäristötoimi - Ari Konttas, Strategia ja talous -yksikkö - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Juha Iivanainen, Tilahallinta

8 Sivu 8 / 8