Espoon kaupunki Pöytäkirja 92

Transkriptio

1 Sivu 1 / / Lähetekeskustelu suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkojen kehittämisen yleiset periaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Juha Hovinen, puh Anne Peltonen, puh Juha Nurmi, puh Kaisu Toivonen, puh Titta Tossavainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko 1 käy lähetekeskustelun suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkojen kehittämisen yleisistä periaatteista 10-vuotisinvestointikaudelle ja 2 toteaa, että asiakokonaisuus tuodaan lautakunnan päätettäväksi elosyyskuussa Käsittely Sivistystoimen johtajan Sampo Suihkon estyneenä ollessa asian esitteli suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen. Lähetekeskustelussa tulleet evästykset on kirjattu erilliseen muistioon. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Ehdotus suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkojen kehittämisen yleisiksi periaatteiksi Varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittämisen periaatteet Suomenkieliset varhaiskasvatuspalvelut toteutetaan lähipalveluna, jossa pyritään aina ottamaan huomioon vanhempien toiveet

2 Sivu 2 / 2 varhaiskasvatuspaikasta sekä mahdollisuudesta kuljettaa lapsi varhaiskasvatukseen. Avoimen varhaiskasvatuksen palveluja järjestetään alueellisesti. Ilta- ja ympärivuorokautisia varhaiskasvatuspalveluja järjestetään alueellisesti tai keskitetysti niin, että ne ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikennevälineillä. Varhaiskasvatuksen palveluverkosto perustuu kattavaan kunnallisten päiväkotien verkostoon, jota täydentävät yksityiset päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit ja kotona työskentelevät perhepäivähoitajat. Kokoja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen rinnalla tarjotaan avoimen varhaiskasvatuksen palveluja, joihin sisältyvät asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhotoiminta. Palveluiden saatavuuden tulee olla oikeudenmukaista ja tasapuolista kaikille perheille ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelujen määrän tulee vastata Espoon väestönkasvua. Suurimmalle osalle lapsista, jotka tarvitsevat kasvun ja oppimisen tukea, tuki järjestetään normaalin toiminnan yhteydessä lähipalveluna. Joissakin tapauksissa tämäntyyppiset palvelut keskitetään Espoo-tasolla. Päiväkotien kokoa kasvatetaan ja tavoitteena on toteuttaa uudet toimipisteet 8 10 ryhmän päiväkoteina. Tällaisia tontteja tarvitaan riittävästi keskeisille, helposti joukkoliikenteellä saavutettaville alueille. Pienistä ensisijaisesti vuokratiloissa toimivista epätarkoituksenmukaisista päiväkodeista ja ryhmäperhepäiväkodeista luovutaan laadittavan 20 vuoden luopumissuunnitelman mukaan. Tavoitteena on lisätä yksityistä varhaiskasvatusta ja mahdollistaa sen käyttö aikaisempaa useammalle perheelle kehittämällä yksityisen hoidon tukea. Ostopalveluista siirrytään vähitellen yksityisen hoidon tuella järjestettyyn varhaiskasvatukseen. Yksityisten päiväkotien toteutumisen edellytyksiä mahdollistetaan myöntämällä toiminnan käynnistämiseen ns. starttirahaa sekä tonttien hakumenettelylle yhdessä tonttiyksikön kanssa. Peruskorjausten aikana tarvittavat väistötilat toteutetaan etupainotteisesti toteutettuina pysyvinä uudistiloina, jolloin vältytään lyhytaikaisten väliaikaisten väistötilaratkaisujen korkeilta kertakustannuksilta. Kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa kehitetään, tutkitaan mahdollisuudet toteuttaa yhteishankkeita, joissa varhaiskasvatus ja opetus sijoitetaan samaan yhteyteen. Perusopetuksen palveluverkon kehittämisen periaatteet Perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 opetus on lähipalvelu, jossa koululaiset kulkevat koulumatkat itsenäisesti jalan tai pyörällä ja harvemmin asutuilla alueilla ja väistötilanteissa julkista liikennettä käyttäen. Mitoituksen perusteena on paikallinen tarve.

3 Sivu 3 / 3 Perusopetuksen ylä-asteen opetus, painotukset ja maahanmuuttajien valmistava opetus ovat alueellisia palveluja. Mitoituksen perusteena on alueellinen tarve. Alueellinen palvelu järjestetään pääsääntöisesti omalla oppilasalueella, mutta joissakin tapauksissa se voidaan järjestää muulla oppilasalueella kuitenkin huomioiden riittävän hyvä saavutettavuus julkista liikennettä käyttäen. Painotettu opetus, englanninkielinen opetus, kaksikielinen opetus (suomienglanti), ruotsin kielikylpyopetus sekä montessoriopetus ovat kaupunkitasoista palvelua. Sitä kuitenkin pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan eri alueille palvelutarve huomioiden, jotta koulumatkat pysyisivät kohtuullisina. Näissä opetusmuodoissa huoltaja vastaa mahdollisista kuljetuskustannuksista. Erityisopetus pyritään entistä useammin toteuttamaan omassa lähikoulussa tai alueellisena palveluna. Niissä erityisopetusmuodoissa, joissa volyymit ovat pienet, erityisopetusta toteutetaan myös kaupunkitasoisena palveluna. Uusia kouluja toteutetaan rakennettaville uusille alueille Finnooseen, Keraan, Suurpeltoon ja Pohjois-Espooseen. Tiivistyvän kaupunkirakenteen alueilla olemassa olevien koulujen oppilaskapasiteettia lisätään väistämättömien peruskorjausten yhteydessä. Ensisijaisesti pyritään yhtenäisten peruskoulujen uudisrakentamiseen tai yhtenäisten peruskoulujen muodostamiseen lähekkäin sijaitsevista ala- ja yläkouluista. Yksi koulu voi toimia myös hajautetusti useissa eri tiloissa. Peruskorjausten ja uudiskohteiden yhteydessä huolehditaan siitä, että koulujen tilat mahdollistavat oppilaan tarvitseman tuen järjestämisen omassa lähikoulussa mahdollisimman usein. Yksikkökokoa kasvatetaan, koska kouluyksikkö pystyy silloin tarjoamaan laajemman valinnaisuuden ja paremmat tukipalvelut ja oppilaskohtaiset kustannukset suuressa kouluyksikössä ovat pientä kouluyksikköä alhaisemmat. Mahdollisuuksien mukaan pienemmistä kuin kaksisarjaisista alakouluista joko luovutaan tai niitä laajennetaan tarkoituksenmukaisen kokoisiksi. Palveluverkon muutoksia tarkastellaan useita toimipisteitä koskevana kokonaisuutena. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun toimipisteet sijaitsevat lähellä toisiaan. Uusista kouluista muodostetaan monipuolisia palvelukokonaisuuksia. Sekä koulun sisä- että ulkoliikuntatilat palvelevat myös urheiluseuroja ja sisäliikuntatilat myös esimerkiksi tanssiharrastusta ja nuoriso-orkesteri- ja kuorotoimintaa. Työväenopiston toiminta, taiteen perusopetuksen tilat, kulttuurin harrastustilat, nuorisopalvelut ja mahdollinen kuntalaisia palveleva koulukirjasto voidaan sijoittaa kouluihin. Opinmäki, Meri-Matti ja Monikko (Leppävaaran koulukeskus) ovat esimerkkejä investointi- ja ylläpitokustannuksia merkittävästi alentavista hankkeista, kun yksi

4 Sivu 4 / 4 keskitetty rakennushanke korvaa useita erillisiä rakennushankkeita. Koulujen pihat palvelevat lähiliikuntapaikkoina. Loma-aikoina koulujen tilat voivat olla väliaikaisessa majoituskäytössä ja tiloja ja pihoja voidaan osoittaa KulttuuriEspoo2030 periaatteiden mukaisesti väliaikaisten toimijoiden ja tapahtumien käyttöön (pop-uptapahtumat, mikroyritykset). Lähipalvelutarpeen kasvaessa voidaan tarvittaessa alueellista tai kaupunkitasoista palvelua siirtää muualle tai alakoulun ylimpien vuosiluokkien oppilaita lähiyläkouluun. Kapasiteetin riittävyydestä huolehditaan myös oppilaaksioton keinoin ohjaamalla oppilaita sinne missä vapaata kapasiteettia on. Palveluverkon vapaata kapasiteettia otetaan tarvittaessa käyttöön päivittäistä käyttöaikaa laajentamalla tai tiivistämällä sekä hyödyntämällä opetuksessa mahdollisuuksien mukaan ruokailu-, neuvottelu-, auditorio- ja aulatiloja sekä suurten tilojen samanaikaisopetuksen järjestelyillä. Peruskorjausten aikana tarvittavat väistötilat toteutetaan etupainotteisesti toteutettuina pysyvinä uudistiloina, jolloin vältytään lyhytaikaisten väliaikaisten väistötilaratkaisujen korkeilta kertakustannuksilta. Kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa kehitetään, tutkitaan mahdollisuudet toteuttaa yhteishankkeita, joissa varhaiskasvatus ja opetus sijoitetaan samaan yhteyteen. Lukiokoulutuksen palveluverkon kehittämisen periaatteet Lukio-opetus on kaupunkitasoinen palvelu. Mitoituksen perusteena on kaupunkitasoinen tarve. Lukioiden yksikkökokoa kasvatetaan. Lukioyksiköiden määrää ei kasvateta, koska isompi lukioyksikkö pystyy tarjoamaan paremman kurssitarjottimen ja yksikkökustannus opiskelijaa kohti on edullisempi kuin pienessä lukiossa. Yläkoulu-lukio -yhdistelmiä ei lisätä, koska yläkoulu on aluetasoinen palvelu ja lukio on kaupunkitasoinen palvelu. Vuonna 2026 kaikissa lukioissa on vähintään 160 aloituspaikkaa. Palveluverkkoa voidaan harventaa tarvittaessa. Lukiokoulutuksesta vapautuvaa kapasiteettia voidaan ottaa perusopetuksen käyttöön ja päinvastoin. Lukiot sijoitetaan liikenteellisesti mahdollisimman hyville paikoille, Etelä- Espoossa länsimetron ja muualla Espoossa raideliikenteen asemien läheisyyteen tai muiden hyvien julkisten yhteyksien varrelle.

5 Sivu 5 / 5 Lukioverkon kehittämisessä hyödynnetään mahdollisuudet tilojen ja opetuksen yhteistyöhön Aalto-yliopiston ja koulutuskuntayhtymien kanssa. Periaatteiden toimeenpano Edellä mainittujen periaatteiden yksikkökohtaiset ratkaisut tuodaan lautakunnalle ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostolle erikseen päätettäviksi. Palveluverkkojen kapasiteettitarve tarkistetaan vuosittain väestö- ja asiakasennusteiden perusteella. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluverkko Varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittämisen lähtökohdat, tarpeet ja edellytykset Vuonna 2015 varhaiskasvatusikäisistä (10 kk - 6 v) lapsista 71 prosenttia käytti varhaiskasvatuspalveluja. Heistä 66 % oli kunnallisissa päiväkodeissa, 6 % kunnallisessa perhepäivähoidossa, 14 % ostopalvelupäivähoidossa sekä 14 % yksityisen hoidon tuella. Lisäksi 21 prosenttia varhaiskasvatusikäisistä lapsista oli kotihoidon tuella. Avointen varhaiskasvatuspalvelujen kerhotoiminnassa oli (joulukuussa 2015) 409 lasta ja asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa keskimäärin käyttäjää päivässä. Osa kaupungin varhaiskasvatuksen tiloista on rakennettu varta vasten tätä toimintaa varten, osa toiminnasta on sovitettu alun perin muuta toimintaa varten rakennettuihin tiloihin. Varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkko ei ole kysyntään nähden riittävä. Lapsia on sijoitettu ns. poikkeusjärjestelyihin varhaiskasvatustiloihin esimerkiksi perustamalla saliryhmiä tai lisäämällä lasten ja hoito- ja kasvatushenkilöstön määrää nykyisissä ryhmätiloissa. Keväällä 2016 noin 300 lapsen varhaiskasvatuspaikka on järjestetty poikkeusjärjestelyin. Varhaiskasvatuspaikkojen vaje on pysynyt suunnilleen samansuuruisena vuodesta Espoon uusimman väestöennusteen mukaan varhaiskasvatusikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2021 mennessä noin 850 lapsella ja vuodesta 2021 vuoteen 2026 mennessä noin 730 lapsella. Lasten määrän kasvu vastaa noin 11 uuden päiväkodin lisätarvetta 7- ryhmäisen päiväkodin koolla laskettuna vuoteen 2026 mennessä. Kapasiteetin lisäystarve vaihtelee suuresti alueittain. Uusilla Finnoon, Keran, Otaniemen ja Pohjois-Espoon rakennettavilla alueilla päiväkotien toteuttaminen edellyttää asemakaavoitusta eikä asuntorakentamisen toteutumisen aikataulua 2020-luvulla vielä varmuudella tunneta.

6 Sivu 6 / 6 Espoonlahden alue Espoonlahden alueella on nyt 43 kunnallista päiväkotitilaa, 22 kunnallista ryhmäperhepäivähoitotilaa, 6 avoimen varhaiskasvatuksen tilaa, 10 Espoon kaupungin tiloissa toimivaa ostopalvelupäiväkotia ja 13 yksityistä päiväkotia. Kunnallisia perhepäivähoitajia alueella on 4 ja yksityisiä 42. Kunnallisten päiväkotien ja avoimen varhaiskasvatuksen tilojen yhteydessä on 13 kerhoa. Alueella on nyt 87 hoitopaikan vaje ja 25 epätarkoituksenmukaista kunnallista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Leppävaaran alueella varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2026 mennessä arviolta 432 lapsen verran. Keski- ja Pohjois-Espoon alue Keski- ja Pohjois-Espoon alueella on nyt 35 kunnallista päiväkotitilaa, 20 kunnallista ryhmäperhepäivähoitotilaa, 5 avoimen varhaiskasvatuksen tilaa, 6 Espoon kaupungin tiloissa toimivaa ostopalvelupäiväkotia ja 8 yksityistä päiväkotia. Kunnallisia perhepäivähoitajia alueella on 30 ja yksityisiä 53. Kunnallisten päiväkotien ja asukaspuistojen yhteydessä on 112 kerhoa. Alueella on nyt 28 hoitopaikan vaje ja 17 epätarkoituksenmukaista kunnallista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Keski- ja Pohjois- Espoossa varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 26 lapsella ja vuoteen 2026 mennessä lasten määrä säilyy ennallaan. Leppävaaran alue Leppävaaran alueella on nyt 43 kunnallista päiväkotitilaa, 22 kunnallista ryhmäperhepäivähoitotilaa, 6 avoimen varhaiskasvatuksen tilaa, 10 Espoon kaupungin tiloissa toimivaa ostopalvelupäiväkotia ja 13 yksityistä päiväkotia. Kunnallisia perhepäivähoitajia alueella on 4 ja yksityisiä 42. Kunnallisten päiväkotien ja avoimen varhaiskasvatuksen tilojen yhteydessä on 13 kerhoa. Alueella on nyt 87 hoitopaikan vaje ja 25 epätarkoituksenmukaista kunnallista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Leppävaaran alueella varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2026 mennessä arviolta 432 lapsen verran. Matinkylä-Olarin alue Matinkylän alueella on nyt 22 kunnallista päiväkotitilaa, 4 kunnallista ryhmäperhepäivähoitotilaa, 2 avoimen varhaiskasvatuksen tilaa, 10 Espoon kaupungin tiloissa toimivaa ostopalvelupäiväkotia ja 14 yksityistä päiväkotia. Kunnallisia perhepäivähoitajia on kaksi ja yksityisiä 14. Asukaspuistojen ja päiväkotien tiloissa toimii lisäksi 3 kerhoa.

7 Sivu 7 / 7 Alueella ei ole vapaata hoitopaikkakapasiteettia. Epätarkoituksenmukaisia kunnallisia toimipisteitä on 11. Väestöennusteen mukaan Matinkylä-Olarin alueella varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2026 mennessä arviolta 589 lapsen verran. Tapiolan alue Tapiolan alueella on nyt 20 kunnallista päiväkotitilaa, 8 kunnallista ryhmäperhepäivähoitotilaa, 3 avoimen varhaiskasvatuksen tilaa, 13 Espoon kaupungin tiloissa toimivaa ostopalvelupäiväkotia ja 10 yksityistä päiväkotia. Kunnallisia perhepäivähoitajia on 7 ja yksityisiä 32. Kunnallisissa päiväkodeissa ja asukaspuistojen yhteydessä on 8 kerhoa. Alueella on nyt 114 hoitopaikan vaje ja 9 epätarkoituksenmukaista kunnallista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Tapiolan alueella varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2026 mennessä arviolta 320 lapsella. Palvelujen saavutettavuus ja sijoittuminen Varhaiskasvatuksessa palvelujen saavutettavuus on keskeinen asia. Nykyisin lähes koko väestö sijoittuu enintään kolmen kilometrin säteelle lähimmästä varhaiskasvatuksen toimipaikasta. Yksikkökokojen kasvattaminen merkitsee palveluverkon harventamista kuitenkin niin, että palvelu säilytetään edelleen välittömänä tai alueellisena lähipalveluna. Ilta- ja ympärivuorokautisessa varhaiskasvatuksessa on noin kaksi prosenttia kaikista varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Varhaiskasvatuspalveluja tarvitaan tulevaisuudessa enenevässä määrin myös iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Näitä palveluja ei ole toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista järjestää lähipalveluna, vaan sijoittuminen tulee suunnitella palvelualuetta ja koko Espoota silmällä pitäen ja niin, että ne ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikennevälineillä. Suurimmalle osalle lapsista, jotka tarvitsevat kasvun ja oppimisen tukea, tuki järjestetään normaalin toiminnan yhteydessä lähipalveluna. Joissakin tapauksissa tukea tarvitsevien lasten keskittäminen on välttämätöntä lasten tuen tarpeen monimuotoisuuden vuoksi. Tämäntyyppiset palvelut, esimerkiksi autististen lasten erityisryhmä, keskitetään Espoo-tasolla. Koko- ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen rinnalla tarjotaan avoimen varhaiskasvatuksen palveluja, joihin sisältyvät asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhotoiminta. Palvelut on kohdennettu erityisesti kotona oleville lapsille ja vanhemmille sekä asukaspuistojen toiminta myös pienille koululaisille. Niiden hyvä saavutettavuus kävellen tai joukkoliikenteellä on kaikkien asiakasryhmien näkökulmasta olennaista. Avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen on kustannustehokasta ja se edistää osaltaan kotona olevien lasten ja vanhempien hyvinvointia ja usein myös myöhentää lapsen siirtymistä kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Avoimen varhaiskasvatuksen palvelut järjestetään palvelualuetasoisina.

8 Sivu 8 / 8 Tilankäytön tehostaminen Tilankäyttöä voidaan tehostaa kasvattamalla ryhmäkokoja. Tämä edellyttää, että Espoo ottaa käyttöön päivähoitoasetuksen antaman mahdollisuuden kasvattaa ryhmäkokoja yli 3-vuotiaiden lasten ryhmien osalta. Tilankäytön tehostaminen edellyttää toimipaikkakohtaista tilojen kartoitusta ja lapsimäärän arviointia kussakin tilassa. Palveluverkon rakenteellinen uudistaminen Nykyinen palveluverkko on muotoutunut vuosikymmenten kuluessa. Vuonna 1996 päivähoito-oikeus laajeni koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia. Tuolloin Espoossa oli kova pula päivähoitopaikoista ja lain toteuttamiseksi jouduttiin turvautumaan nopeisiin tilaratkaisuihin. Päivähoitokäyttöön otettiin myös tiloja, jotka oli suunniteltu muuhun toimintaan. Espoon varhaiskasvatuksen palveluverkolle on tyypillistä, että toimipaikkoja on paljon ja suuri osa niistä on suhteellisen pieniä. Päiväkodeista lähes puolet on toimitiloja, joihin voidaan sijoittaa enimmillään noin 60 lasta ja Espoossa on paljon ryhmäperhepäiväkoteja, joihin voidaan sijoittaa enimmillään 12 lasta/toimipaikka. Näissä toimipaikoissa on varhaiskasvatuksessa yhteensä noin lasta. Pienissä yksiköissä varhaiskasvatuksen järjestäminen on pedagogisen toiminnan järjestämisen kannalta haavoittuvampaa ja kalliimpaa muun muassa korkeampien henkilöstö-, ateria- ja siivouskustannusten vuoksi. Varhaiskasvatuksessa on meneillään rakennemuutos, jossa lapsista yhä useampaa haetaan päiväkoteihin. Palvelutarjonta on myös monipuolistunut ja pedagoginen toiminta korostunut varhaiskasvatusta ohjaavan lainsäädännön muutosten vuoksi. Esiopetuksesta on tullut velvoittavaa. Perhepäivähoito (hoitajan kotona tapahtuva sekä ryhmäperhepäivähoito) on menettämässä kiinnostavuutensa muun muassa aukioloaikojen rajoittuneisuuden vuoksi. Myös vuonna 2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain tavoitteiden saavuttaminen perhepäivähoidossa on haasteellista. Tällä hetkellä uudet päiväkodit toteutetaan pääasiallisesti 6-8 ryhmän päiväkoteina. Suunnittelussa otetaan huomioon tilojen monimuotoisuus ja joustavuus sekä pienryhmätoimintaan painottuva pedagogiikka. Jatkossa päiväkodit kannattaisi toteuttaa 8 10 ryhmän päiväkoteina. Yksikkökoon suurentaminen merkitsee palveluverkon harventamista ja päiväkodeille varattavien tonttien riittävää kokoa. Tällaisia tontteja tulee kaavoittaa riittävästi keskeisille, helposti joukkoliikenteellä saavutettaville alueille. Edelleen on suositeltavaa rakentaa päiväkoti- ja koulutiloja samaan yhteyteen, jolloin saadaan paremmat mahdollisuudet kasvatuksen ja opetuksen jatkumon toteuttamiselle. Pienistä ensisijaisesti vuokratiloissa toimivista epätarkoituksenmukaisista päiväkodeista ja ryhmäperhepäiväkodeista luovutaan laadittavan 20

9 Sivu 9 / 9 vuoden luopumissuunnitelman mukaan. Toimipisteet ja tontit, joista luovutaan, voidaan ottaa muuhun käyttöön. Espoossa on myös toimitilakokonaisuuksia, joissa samalla tontilla kunnan oman päiväkodin kanssa on ostopalveluna toteutettua varhaiskasvatusta. Jatkossa ostopalvelulle pyritään järjestämään korvaavat tilat muualta. Palveluntuottajille tarjotaan mahdollisuus jatkaa joko ostopalveluna tai siirtyä yksityisen hoidon tuen palveluntuottajaksi. Molemmat toiminnot selkiytyvät ja kunnalla on mahdollisuus tehokkaampaan toiminnan suunnitteluun. Järjestely antaa kunnalle mahdollisuuden kehittää ja laajentaa yksikön toimintaa taloudellisesti tehokkaalla tavalla ja samalla turvaa yksityisen varhaiskasvatuksen jatkumisen. Yksityisten päiväkotien merkitys ja potentiaali Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus on tällä hetkellä noin 30 %, kun mukaan lasketaan sekä ostopalveluna että yksityisen hoidon tuella järjestetty varhaiskasvatus. Ostopalveluissa varhaiskasvatuspaikkojen määrä on pysynyt viime vuodet samalla tasolla. Tavoitteena on, että yksityisen varhaiskasvatuksen painopiste siirtyy ostopalvelusta yksityisen hoidon tuen suuntaan. Yksityisten päiväkotien hakeutumista Espooseen edistetään myöntämällä päiväkodin käynnistämiseen ns. starttirahaa, jolla palveluntuottaja voi osittain rahoittaa toimitilojen, irtaimiston ja välineistön hankintaa. Yksityisille palveluntuottajille on myös luovutettu Y-tontteja uusien päiväkotien rakentamista varten. Tavoitteena on luoda tonttien hakumenettely, jolla yksityistä palvelutuotantoa kohdennetaan suunnitelmallisesti alueille, joilla varhaiskasvatuksen kysyntä kasvaa tai on jo nykyisellään merkittävää. Myös yksityisen hoidon tuen harkinnanvaraisia kunnallisia lisiä kehitetään siten, että yksityinen varhaiskasvatus olisi nykyistä laajemman asiakaskunnan vaihtoehto. Yksityisen hoidon tuella toimivissa päiväkodeissa asiakkaan osuus kustannuksista on joka tapauksessa suurempi kuin kunnallisessa ja ostopalveluna järjestetyssä varhaiskasvatuksessa. Lisäksi yksityiset päiväkodit valitsevat asiakkaansa itse eikä kunnalla ole mahdollisuutta osoittaa asiakkaita niihin. Näin ollen tämä palvelu ei ole mahdollinen kaikille asiakkaille ja sitä pitääkin kehittää kunnallisen toiminnan rinnalla täydentämään kunnallista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittämisen periaatteet Varhaiskasvatuksen palveluverkosto perustuu riittävän kattavaan kunnallisten päiväkotien verkostoon, jota täydentävät yksityiset päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit ja kotona työskentelevät perhepäivähoitajat. Kokoja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen rinnalla tarjotaan avoimen varhaiskasvatuksen palveluja, joihin sisältyvät asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhotoiminta.

10 Sivu 10 / 10 Palveluiden saatavuuden tulee olla oikeudenmukaista ja tasapuolista kaikille perheille ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelujen määrän tulee vastata Espoon väestönkasvua. Tavoitteena on toteuttaa suomenkieliset varhaiskasvatuspalvelut pääosin alueellisena lähipalveluna, jossa pyritään aina ottamaan huomioon vanhempien toiveet varhaiskasvatuspaikasta sekä mahdollisuudesta kuljettaa lapsi varhaiskasvatukseen. Suurimmalle osalle lapsista, jotka tarvitsevat kasvun ja oppimisen tukea, tuki järjestetään normaalin toiminnan yhteydessä lähipalveluna. Joissakin tapauksissa tämäntyyppiset palvelut keskitetään Espoo-tasolla. Ilta- ja ympärivuorokautisia varhaiskasvatuspalveluja järjestetään alueellisesti tai keskitetysti niin, että ne ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikennevälineillä. Avoimen varhaiskasvatuksen palveluja järjestetään alueellisesti. Päiväkotien kokoa kasvatetaan ja tavoitteena on toteuttaa ne 8 10 ryhmän päiväkoteina. Tällaisia tontteja tarvitaan riittävästi keskeisille, helposti joukkoliikenteellä saavutettaville alueille. Pienistä ensisijaisesti vuokratiloissa toimivista epätarkoituksenmukaisista päiväkodeista ja ryhmäperhepäiväkodeista luovutaan laadittavan 20 vuoden luopumissuunnitelman mukaan. Ryhmäperhepäiväkodeista noin puolet toimii tällä hetkellä vuokratiloissa. Lisäksi vuokratiloissa on noin 60 päiväkotia. Niistä 14 on siirtokelpoisia, joiden vuokrasopimus on määräaikainen. Tavoitteena on, että yksityistä varhaiskasvatusta lisätään ja mahdollistaa sen käyttö aikaisempaa useammalle perheelle kehittämällä yksityisen hoidon tukia. Yksityisen varhaiskasvatuksen painopiste siirtyy ostopalvelusta yksityisen hoidon tuen suuntaan. Suurten asuntorakentamiskohteiden yhteydessä pyritään sitouttamaan toteuttajat siihen, että niihin sisällytetään päiväkotirakentamista. Vieraskielinen ja vaihtoehtopedagoginen varhaiskasvatustoiminta järjestetään yksityisenä. Kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa kehitetään, tutkitaan mahdollisuudet toteuttaa yhteishankkeita, joissa varhaiskasvatus ja opetus sijoitetaan samaan yhteyteen. Tavoitteena on lisäksi, että peruskorjausten aikana tarvittavat väistötilat toteutetaan etupainotteisesti pysyvinä uudistiloina, jolloin vältytään lyhytaikaisten väliaikaisten väistötilaratkaisujen korkeilta kertakustannuksilta.

11 Sivu 11 / 11 Perusopetuksen palveluverkko Kouluverkon kehittämisen lähtökohdat, tarpeet ja edellytykset Vuonna 2015 Espoossa oli 78 suomenkielistä peruskoulua, joissa opiskeli yhteensä noin oppilasta. Koulujen keskikoko oli noin 350 oppilasta. Koulujen tonteilla voi olla useita rakennuksia ja koulut voivat toimia useissa rakennuksissa. Pitkäaikaiset koulukiinteistöt ovat pääsääntöisesti kaupungin tai kaupungin omistamien yhtiöiden omistuksessa. Kaupungin kouluverkko on kattava, mutta rakentunut pitkän aikavälin kuluessa paikallista palvelutarvetta vähitellen toteuttaen niin, että kaksi tai useampia kouluja saattaa sijaita lähekkäin toisiaan. Vanhimmat koulut on rakennettu toteuttamaan 1921 oppivelvollisuuslakia, osa on alun perin luvuilla syntyneitä yksityisiä oppikouluja, Espoossa on 1977 lähtien toteutettu peruskoulujärjestelmää. Perusopetuksen palveluverkkoa on kehitettävä vastaamaan kaupungin väestönkasvua ja sen on uudistuttava vastaamaan pedagogisen ja muun toiminnallisen tarpeen ajanmukaistamisen tarpeisiin. Kaupungin TATUohjelma ohjaa lisäksi tilojen aikaisempaa tehokkaampaan käyttöön tiloissa tapahtuvia toimintatapojen muuttamisen kautta. Lähipalvelutarpeen kasvaessa voidaan tarvittaessa alueellista tai kaupunkitasoista palvelua siirtää muualle tai alakoulun ylimpien vuosiluokkien oppilaita lähiyläkouluun. Kapasiteetin riittävyydestä huolehditaan myös oppilaaksioton keinoin ohjaamalla oppilaita sinne missä on vapaata kapasiteettia. Toimipisteiden vapaata kapasiteettia otetaan tarvittaessa käyttöön päivittäistä käyttöaikaa laajentamalla tai tiivistämällä sekä hyödyntämällä opetuksessa mahdollisuuksien mukaan ruokailu-, neuvottelu-, auditorio- ja aulatiloja sekä suurten tilojen samanaikaisopetuksen järjestelyillä. Myös ryhmäkokoja säätämällä voidaan vaikuttaa kapasiteetin riittävyyteen. Oppimisympäristöjä kehitetään Espoossa yleisen pedagogisen oppimisympäristösuunnitelman mukaisesti. Jokaiselle uudis- tai peruskorjauskohteelle laaditaan kohdekohtainen pedagoginen toimintakulttuurisuunnitelma yhdessä tarveselvityksen kanssa. Näissä suunnitelmissa otetaan huomioon myös tilojen tehokkaampi ja monimuotoisempi käyttö. Espoonlahden alue Espoonlahden alueen peruskouluissa oli syksyllä oppilasta 16 koulussa. Viimeisimmän väestöennusteen mukaan alueen perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2026 mennessä arviolta 434 oppilaalla. Oppilasmäärä kasvaa erityisesti Saunalahden alueella. Länsimetron jatkeen varrelle ollaan kaavoittamassa runsaasti lisää asuntoja, mikä pitkällä aikavälillä tulee kasvattamaan oppilasmääriä huomattavasti enemmän.

12 Sivu 12 / 12 Keski- ja Pohjois-Espoon alue Keski- ja Pohjois-Espoon alueen kouluissa oli syksyllä oppilasta 24 koulussa. Väestöennusteen mukaan alueen perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2026 mennessä arviolta 1402 oppilaalla. Kasvu kohdentuu Keski-Espoon oppilasalueelle, jossa erityisesti yläkoulutilat ovat jo nyt loppumassa. Leppävaaran alue Leppävaaran alueen kouluissa oli syksyllä oppilasta 16 koulussa. Väestöennusteen mukaan alueen perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 1031 oppilaalla. Kasvu tapahtuu Itäisen Leppävaaran alueella. Läntisen leppävaaran oppilasmäärät näyttävät pienenevän muualla paitsi rantaradan läheisyydessä. Matinkylä-Olarin alue Matinkylä-Olarin alueen kouluissa oli syksyllä oppilasta 9 koulussa. Väestöennusteen mukaan alueen perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2026 mennessä arviolta 1322 oppilaalla. Kasvu tapahtuu pääosin Suurpellon-Henttaan alueella. Tapiolan alue Tapiolan alueen kouluissa oli syksyllä oppilasta 13 koulussa. Väestöennusteen mukaan alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2026 mennessä arviolta 666 oppilaalla. Kasvu on suurinta länsimetron läheisyydessä. Uusilla Finnoon, Keran, Otaniemen ja Pohjois-Espoon rakennettavilla alueilla tarvittavien peruskoulujen toteuttaminen edellyttää asemakaavoitusta eikä asuntorakentamisen toteutumisen aikataulua luvulla vielä varmuudella tunneta. Taiteen perusopetuksen palveluverkko Taiteen perusopetus on siirtynyt opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuuteen. Espoon kaupunki on solminut yhteistyölinjaussopimuksen yhdeksän espoolaisen taiteen perusopetusta järjestävän oppilaitoksen kanssa. Palveluverkon kasvun tarpeeseen vastataan ensisijaisesti hyödyntämällä taiteen perusopetuksen toimitiloina koulujen ja oppilaitosten tiloja, joiden mitoituksessa ja varustelussa otetaan huomioon taiteen perusopetuksen erityiset tarpeet. Lisäksi käytetään olevia taiteen perusopetuksen omia toimipisteitä. Perusopetuksen palveluverkon kehittämisen periaatteet Perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 opetus on lähipalvelu, jossa koululaiset kulkevat koulumatkat itsenäisesti jalan tai pyörällä ja harvemmin asutuilla

13 Sivu 13 / 13 alueilla ja väistötilanteissa julkista liikennettä käyttäen. Mitoituksen perusteena on paikallinen tarve. Perusopetuksen ylä-asteen opetus, painotukset ja maahanmuuttajien valmistava opetus ovat alueellisia palveluja. Mitoituksen perusteena on alueellinen tarve. Alueellinen palvelu järjestetään pääsääntöisesti omalla oppilasalueella, mutta joissakin tapauksissa se voidaan järjestää muulla oppilasalueella kuitenkin huomioiden riittävän hyvä saavutettavuus julkista liikennettä käyttäen. Painotettu opetus, englanninkielinen opetus, kaksikielinen opetus (suomienglanti), ruotsin kielikylpyopetus sekä montessoriopetus ovat kaupunkitasoista palvelua. Sitä kuitenkin pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan eri alueille palvelutarve huomioiden, jotta koulumatkat pysyisivät kohtuullisina. Näissä opetusmuodoissa huoltaja vastaa mahdollisista kuljetuskustannuksista. Erityisopetus pyritään entistä useammin toteuttamaan omassa lähikoulussa tai alueellisena palveluna. Niissä erityisopetusmuodoissa, joissa volyymit ovat pienet, erityisopetusta toteutetaan myös kaupunkitasoisena palveluna. Uusia kouluja rakennetaan rakennettaville uusille alueille Finnooseen, Keraan, Suurpeltoon ja Pohjois-Espooseen. Tiivistyvän kaupunkirakenteen alueilla olemassa olevien koulujen oppilaskapasiteettia lisätään väistämättömien peruskorjausten yhteydessä. Ensisijaisesti pyritään yhtenäisten peruskoulujen uudisrakentamiseen tai yhtenäisten peruskoulujen muodostamiseen lähekkäin sijaitsevista ala- ja yläkouluista. Yksi koulu voi toimia myös hajautetusti useissa eri tiloissa. Peruskorjausten ja uudiskohteiden yhteydessä huolehditaan siitä, että koulujen tilat mahdollistavat oppilaan tarvitseman tuen järjestämisen omassa lähikoulussa mahdollisimman usein. Yksikkökokoa kasvatetaan, koska kouluyksikkö pystyy silloin tarjoamaan laajemman valinnaisuuden ja paremmat tukipalvelut ja oppilaskohtaiset kustannukset suuressa kouluyksikössä ovat pientä kouluyksikköä alhaisemmat. Mahdollisuuksien mukaan pienemmistä kuin kaksisarjaisista alakouluista joko luovutaan tai niitä laajennetaan tarkoituksenmukaisen kokoisiksi. Palveluverkon muutoksia tarkastellaan useita toimipisteitä koskevana kokonaisuutena. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun toimipisteet sijaitsevat lähellä toisiaan. Uusista kouluista muodostetaan monipuolisia palvelukokonaisuuksia. Sekä koulun sisä- että ulkoliikuntatilat palvelevat myös urheiluseuroja ja sisäliikuntatilat myös esimerkiksi tanssiharrastusta ja nuoriso-orkesteri- ja kuorotoimintaa. Työväenopiston toiminta, taiteen perusopetuksen tilat, kulttuurin harrastustilat, nuorisopalvelut ja mahdollinen kuntalaisia palveleva koulukirjasto voidaan sijoittaa kouluihin. Opinmäki, Meri-Matti ja

14 Sivu 14 / 14 Monikko (Leppävaaran koulukeskus) ovat esimerkkejä investointi- ja ylläpitokustannuksia merkittävästi alentavista hankkeista, kun yksi keskitetty rakennushanke korvaa useita erillisiä rakennushankkeita. Koulujen pihat palvelevat lähiliikuntapaikkoina. Loma-aikoina koulujen tilat voivat olla väliaikaisessa majoituskäytössä ja tiloja ja pihoja voidaan osoittaa KulttuuriEspoo2030 periaatteiden mukaisesti väliaikaisten toimijoiden ja tapahtumien käyttöön (pop-uptapahtumat, mikroyritykset). Lähipalvelutarpeen kasvaessa voidaan tarvittaessa alueellista tai kaupunkitasoista palvelua siirtää muualle tai alakoulun ylimpien vuosiluokkien oppilaita lähiyläkouluun. Kapasiteetin riittävyydestä huolehditaan myös oppilaaksioton keinoin ohjaamalla oppilaita sinne missä vapaata kapasiteettia on. Palveluverkon vapaata kapasiteettia otetaan tarvittaessa käyttöön päivittäistä käyttöaikaa laajentamalla tai tiivistämällä sekä hyödyntämällä opetuksessa mahdollisuuksien mukaan ruokailu-, neuvottelu-, auditorio- ja aulatiloja sekä suurten tilojen samanaikaisopetuksen järjestelyillä. Peruskorjausten aikana tarvittavat väistötilat toteutetaan etupainotteisesti toteutettuina pysyvinä uudistiloina, jolloin vältytään lyhytaikaisten väliaikaisten väistötilaratkaisujen korkeilta kertakustannuksilta. Suomenkielinen lukioverkko Lukiokoulutuksen palveluverkon kehittämisen lähtökohdat, tarpeet ja edellytykset Espoossa on nyt 11 suomenkielistä päivälukiota, joissa on yhteensä noin 4500 opiskelijaa. Lukioverkko on painottunut kaupungin eteläosiin. Lukioverkon käytössä on lisäksi Kutojantien vuokratila, jota on hyödynnetty lukioiden peruskorjausten aikana tarvittavana väistötilana. Tila mahdollistaa lukioiden kasvattamisen väistöjen aikana. Tila mahdollistaa myös yhden suuren lukion sijoittamisen pitkäaikaisesti, jos lukioiden peruskorjausten aikainen väistötilatarve mahdollistetaan muilla keinoilla. Päivälukioiden opiskelijamäärä kasvaa jopa 1500 opiskelijalla vuoteen 2026 mennessä. Meri-Matin lukion valmistumisen 2020 jälkeen seuraavia palveluverkon kehittämiskohteita ovat tarvittavien peruskorjausten johdosta Haukilahden ja Leppävaaran lukiot. Haukilahden lukio siirtyy kesällä toistaiseksi 2016 Otaniemen kampukselle, jossa lukio toimii Koulu palveluna -konseptilla. Otaniemen vuokratilat mahdollistavat lukion koon kasvattamisen.

15 Sivu 15 / 15 Viherlaakson koulun ja lukion peruskorjaus valmistuu kesällä 2019, jolloin Viherlaakson lukio palaa Kutojantieltä vuokratilasta Viherlaaksoon. Lukion aloituspaikkoja tulee 180. Olarin lukio siirtyy Olarista Matinkylään Meri-Mattiin kesällä Vapautuva kapasiteetti käytetään perusopetuksen palvelutarpeisiin. Osa Meri-Matin kapasiteetista käytetään alkuvaiheessa perusopetuksen väistötiloina. Mahdollisuudet Leppävaaran lukion läheisyydessä olevien vapaiden tilojen hyödyntäminen (esim. Veräjäpellon koulun siirtokoulutilat ja entiset työväenopiston tilat) sekä yhteistyö- ja synergiamahdollisuudet Laurean ja Metropolian kanssa selvitetään. Rehtorintien kiinteistöä voidaan hyödyntää Espoonlahden lukion lisätilana, jos koulujen peruskorjausten aikaiset väistötilat ratkaistaan muilla keinoilla. Saadun tiedon mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää vuonna 2016 lukiokoulutuksen valtakunnallisten erityistehtävien haun. Suomenkielisessä opetuksessa valmistellaan hakua siten, että erityistä koulutustehtävää haetaan Espoonlahden lukiolle (kieli ja kulttuuri), Etelä- Tapiolan lukiolle (IB), Leppävaaran lukiolle (urheilu), Olarin lukiolle (matematiikka-luonnontiede) sekä Tapiolan lukiolle (musiikki). Suomenkielisen lukiokoulutuksen palveluverkon kehittämisen periaatteet Lukio-opetus on kaupunkitasoinen palvelu. Mitoituksen perusteena on kaupunkitasoinen tarve. Lukioiden yksikkökokoa kasvatetaan. Lukioyksiköiden määrää ei kasvateta, koska isompi lukioyksikkö pystyy tarjoamaan paremman kurssitarjottimen ja yksikkökustannus opiskelijaa kohti on edullisempi kuin pienessä lukiossa. Yläkoulu-lukio -yhdistelmiä ei lisätä, koska yläkoulu on aluetasoinen palvelu ja lukio on kaupunkitasoinen palvelu. Vuonna 2026 kaikissa lukioissa on vähintään 160 aloituspaikkaa. Palveluverkkoa voidaan harventaa tarvittaessa. Lukiokoulutuksesta vapautuvaa kapasiteettia voidaan ottaa perusopetuksen käyttöön ja päinvastoin. Lukiot sijoitetaan liikenteellisesti mahdollisimman hyville paikoille, Etelä- Espoossa länsimetron ja muualla Espoossa raideliikenteen asemien läheisyyteen tai muiden hyvien julkisten yhteyksien varrelle. Lukioverkon kehittämisessä hyödynnetään mahdollisuudet tilojen ja opetuksen yhteistyöhön Aalto-yliopiston ja koulutuskuntayhtymien kanssa.

16 Sivu 16 / 16 Ruotsinkielinen palveluverkko Ruotsinkielinen palveluverkko eroaa rakenteeltaan ja kooltaan suomenkielisestä varhaiskasvatus-, koulu ja lukioverkosta. Suhteellisen pieni asiakaskunta saa ruotsinkielisiä palveluita (koulu, varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut, nuorisotoiminta, taiteen perusopetus ja Arbis) maantieteellisesti laajalla alueella yhteiskäyttöisissä tiloissa. Rajallinen väestökasvu, maantieteellisesti hajautettu asiakaskunta ja yhteinen hallinto vaikuttavat ruotsinkielisen palveluverkon muotoutumiseen. Svenska rum - lautakunta ottaa kantaa ruotsinkielisen palveluverkon periaatteisiin kokouksessaan Tiedoksi - Torsti Hokkanen, Kaupunkisuunnittelukeskus - Ossi Keränen, Asemakaavayksikkö - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Kimmo Martinsen, Rakennuttaminen - Juha Iivanainen, Tilahallinta

17 Sivu 17 / 17