Säästöistä kustannuksia?

Transkriptio

1 Säästöistä kustannuksia? Kuntasektorin säästötoimenpiteet vuonna 2014 ja niiden vaikutukset Eve Becker Asiantuntija, sh, TtM Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala Tehy ry

2 Selvityksen taustaa Tarkoituksena selvittää kuntasektorin työnantajien vuoden 2014 aikana toteuttamia säästötoimia ja niiden vaikutuksia henkilöstöön sekä palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Vastaajina sellaisten kuntasektorin organisaatioiden luottamusmiehet, osastonhoitajat ja ylihoitajat, joissa toteutettu säästötoimenpiteitä vuoden 2014 aikana. Kysely lähetettiin 33 organisaatioon 661 henkilölle, joista 176 vastasi. Maantieteellisesti kattavat vastaukset. Vastaajia kaikilta ERVA-alueilta.

3 Vastaajat Vastaajista 78% osastonhoitajia, 14% luottamusmiehiä ja 6% ylihoitajia. Valtaosa (52 %) edusti sairaalaympäristössä työskenteleviä tehyläisiä. Avohoidon puolelta vastauksia tuli terveyskeskuksesta ja kotisairaanhoidosta hieman yli viidennes (yht. 22 %), vanhainkodit ja palveluasuminen kattoi 13 % vastaajien työpaikoista ja varhaiskasvatus kattoi vain 2 %. Lisäksi vastaajia oli mm. ensihoidosta, työterveyshuollosta ja kouluterveydenhuollosta

4 Millä erva/tulevalla sote-alueella organisaatio sijaitsee? (n=171) Eteläinen sotealue / HYKS erva Keskinen sotealue / TAYS erva Läntinen sotealue / TYKS erva Itäinen sote-alue / KYS erva Pohjoinen sotealue / OYS erva En tiedä vielä

5 Mikä on organisaation väestöpohja eli kuinka suurelle väestölle edustamanne organisaatio tuottaa palveluja? (n=169) alle yli

6 Organisaatioissa vuoden 2014 aikana toteutetut säästötoimenpiteet TOP 10 (n=171) Organisaatioissa toteutetut toimenpiteet, 10 yleisintä % n On toteutettu Ei toteutettu, mutta on Ei ole toteutettu eikä En osaa sanoa Yhteensä suunniteltu suunniteltu Toiminnan muuttaminen pysyvästi / uudet toimintatavat / muu tehostaminen 75% 128 8% 14 12% 21 4% Tehtävien muuttaminen / uudelleenjärjestelyt 71% % 21 14% 24 3% Täyttölupamenettely / vaikeutettu rekrytointimenettely 71% 120 4% 6 15% 26 10% Sijaisten palkkaamiskielto (rajoitus, esto tai määräaikaisuuksia ei uusita) 64% % 25 18% 30 3% Vapautuvien toimien / virkojen (esim. eläköityminen tai irtisanoutuminen) täyttämättä jättäminen 61% % 22 20% 34 6% Palvelujen ja toimintojen supistaminen 57% 97 11% 18 25% 43 7% Toimenpiteet joilla pyritty vähentämään sairauspoissaolokustannuksia ja/tai varhaiseläkemaksuja 56% 94 10% 17 15% 26 19% Säästösopimukset (säästötarkoituksessa pidettävät palkattomat vapaat, lomarahasta luopuminen, lomarahan 50% 85 15% 25 30% 51 6% vaihtaminen vapaaksi) Ylityökiellot 44% 73 16% 26 30% 49 11% Harkinnanvaraisista etuuksista luopuminen / henkilöstöetuuksien karsiminen 37% 63 11% 18 40% 68 13% /8/2015 6

7 Edellä mainittujen lisäksi 2014 toteutettuja säästötoimenpiteitä Yksikkökokojen kasvattaminen Hankintakielto Seutuyhteistyö Työaikamuodon vaihtuminen (jaksotyöstä yleistyöajaksi) Muu, mikä Ulkoistaminen / yhtiöittäminen Ostopalvelu- ja vuokratyövoiman lisääminen Henkilöstön lomautukset Työaikapankki Henkilöstön irtisanomiset Henkilöstön osaaikaistaminen Sovittujen palkankorotusten siirtäminen tai maksamatta jättäminen Valtakunnallisten sopimusten tasoa parempien palvelussuhteen ehtoja koskevien sopimusten purkaminen (esim. kutsurahasopimuksen irtisanominen)

8 Onko valituilla toimenpiteillä käsityksesi mukaan syntynyt rahallista säästöä? (n=163) Saavutettuja säästöjä oli vaikea arvioida. Noin neljäsosan mielestä säästötoimenpiteillä ei ole syntynyt säästöä. Tätä mieltä oli 33% luottamusmiehistä, 21% osastonhoitajista ja 22% ylihoitajista. 20 henkilöä arvioi saavutettujen säästöjen euromäärää seuraavasti: 0 -> e / 7 vastaajaa > 1 milj. e / 2 vastaajaa 1 -> 2 milj. e / 6 vastaajaa 2 -> 8 milj. e / 5 vastaajaa 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 33% Kyllä, paljonko 23% Ei 44% En osaa sanoa

9 Ovatko menot käsityksesi mukaan kasvaneet muuta kautta? (n=165) 45% Kaikista vastaajista n. 40% mielestä menot kasvoivat muuta kautta. Ne vastaajat, joiden mielestä säästöjä oli syntynyt (n=54) edustivat 20 eri organisaatiota. Heistä n. puolet (9 eri organisaatiota; 4 sairaanhoitopiiriä ja viisi kaupunkia) koki menojen kasvaneen muuta kautta. 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 39% 19% 42% 0% Kyllä, mitä kautta? Ei En osaa sanoa

10 Mitä muuta kautta menot kasvoivat? 58 avovastausta, joista löytyi 5 selkeää osa-aluetta, joiden kautta menojen nähtiin lisääntyneen: Sairaslomien lisääntyminen (14 kpl) Mikä on henkilökunnassa säästetty se on sairaslomissa kulutettu. Ulkoistaminen (11 kpl) Vuokratyövoiman palkkakustannukset suuret, budjetti ylittyy Lisäresurssien palkkaaminen (10 kpl) Jonojen purkua erillisillä korvauksilla Hoidon saatavuus heikentynyt (10 kpl) Potilaiden hakeutuminen päivystykseen Organisaatiouudistukset ja hankkeet (10 kpl) Virkamiestyöaika valmisteluineen. Organisaatiouudistuksen kahden vuoden välein

11 Ovatko toteutetut säästötoimenpiteet käsityksesi mukaan vaikuttaneet henkilöstön hyvinvointiin? (n=166) Ovatko säästöt vaikuttaneet työilmapiiriin negatiivisesti? Onko henkilöstö viestittänyt, että työmäärä on säästöistä johtuen kasvanut kohtuuttomaksi (vrt. Työturvallisuuslaki)? Ovatko säästötoimenpiteet aiheuttaneet kokemusta työturvallisuuden vaarantumista? Onko työnjako hallittua eli onko suunnitelmallista, riittävät resurssit, täydennyskoulutuksen ja palkkaus huomioivaa (vrt. Ammattihenkilölaki) Ovatko henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyneet? Onko henkilöstön kokema väkivallan uhka lisääntynyt? Kyllä Ei En osaa sanoa Yhteensä 72% organisaatiota 51% organisaatiota 45% organisaatiota 36% 59 35% 75 8 organisaatiota 17% organisaatiota Onko työtapaturmien määrä kasvanut? 8% organisaatiota 18% 30 42% 69 41% 68 51% org 52% 85 62% % % 16 7% 12 14% 23 13% 22 13% 22 21% 34 16%

12 Avoimet vastaukset henkilöstövaikutuksista (n=72) Epävarmuus lisää huonoa työilmapiiriä ja potilasjonot kasvavat, asiakas kärsii. Huoli potilasturvallisuudesta on todellista. Koska sijaisia ei ole saanut enää palkata kaikkiin poissaoloihin, säästöt otetaan jäljellä olevan henkilökunnan selkänahasta. Työilmapiiri kärsii ja sitä kautta potilaiden saama palvelun laatu huononee. Hoidon saatavuus on heikentynyt, tutkimuksiin pääsy pidentynyt - hoitotakuu ylittynyt Ihmiset ajetaan loppuun säästöillä joilla ei ole merkitystä kunnan talouden kannalta. Hyvin toiminnan kannalta suunnitellut palkattomat vapaat yksittäisinä päivinä vähiten vaikuttaa sekä henkilöstön hyvinvointiin, että yksikön tulokseen. Säästöistä puhuminen on tuonut myös hyvää; asioita on pohdittu ja mietitty enemmän ja itsestään selvyyksiä on kyseenalaistettu. toisaalta yhteishenki ja toisen yksikön auttamisvalmius on lisääntynyt. Henkilöstön työtyytyväisyys on lisääntynyt, kun ovat itse olleet kehittämässä ja keksimässä tuottavuustoimenpiteitä. 9/8/

13 Säästöjen vaikutukset lähiesimiesten (n=170) ja johtajien (n=150) asemaan: Noin puolet (45%) vastaajista koki, että hoitotyön esimiesten vakansseja on vähennetty ja n. kolmannes (27%) heidän toimivaltuuksiaan vähennetyn. Neljännes (25%) vastaajista raportoi ylihoitajien vakansseja ja (17%) heidän toimivaltuuksiaan vähennetyn. Näkemykset ovat hyvin samankaltaisia eri vastaajaryhmissä. Johtamisella voidaan vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja organisaation tuloksellisuuteen. Hoitotyön johtajan toiminta vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti potilashoidon tuloksiin (Särkelä 2015). Hoitotyön johtamisella on merkitystä, kuinka käytettävissä olevia resursseja ohjataan ja kuinka hyvin suunnitteilla olevat muutokset pysytään implementoimaan käytäntöön (Viinikainen 2015)

14 Täydennyskoulutuksen määrä (n=167) Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on täydennyskoulutusvelvollisuus. Vastaajista 38% kokee, että täydennyskoulutuksen määrää on vähennetty säästösyistä. 38 % 3 % Olennaista lähtötaso: Täydennyskoulutuksen määrä on jo ennen vuoden 2014 säästötoimenpiteitä ollut huolestuttavan alhaisella tasolla: % Tehyläisistä työntekijöistä jäi kokonaan vaille ammatillista täydennyskoulutusta (Tehy tilastoina). 59 % Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt Ammatillisesta täydennyskoulutuksesta säästäminen vaikuttaa negatiivisesti työviihtyvyyteen, henkilöstön osaamiseen ja työpaikan vetovoimaisuuteen (Toode 2015).

15 Minkälaisia vaikutuksia säästöistä on kokemuksesi mukaan seurannut hoidon laatuun? (n=171) Säästöjen vaikutukset hoidon % laatuun n Ovatko (suulliset tai kirjalliset) ilmoitukset potilasturvallisuuden vaarantumisesta lisääntyneet? Ovatko kirjalliset muistutukset / hoitovirheilmoitukset lisääntyneet? Ovatko kantelut AVIin tai Valviraan lisääntyneet? Kyllä Ei En osaa sanoa Yhteensä 24% organisaatiota 16% organisaatiota 12% organisaatiota 58% 99 54% 92 50% 86 18% 30 30% 52 37%

16 Ovatko säästöt vaikuttaneet asiakkaiden/potilaiden hoidon saatavuuteen? (n=171) Säästöjen vaikutus % hoidon saatavuuteen n Joutuvatko potilaat jonottamaan hoitoon entistä pidempään? Onko pyöröovi-ilmiö (potilaat palaavat pian kotiuttamisen jälkeen) lisääntynyt? Onko päivystyksen potilasmäärä lisääntynyt? Onko AVI tehnyt tarkastuksen? Onko potilaita jouduttu lähettämään entistä useammin erikoissairaanhoitoon? Onko AVI määrännyt organisaatiolle uhkasakkoja? Kyllä Ei En osaa sanoa Yhteensä 36% org. 33% org 29% org 28% org 20% org. 10% 17 7 org 41% 69 27% 46 18% 31 38% 64 39% 64 52% 89 23% 39 40% 69 53% 89 35% 59 41% 67 38%

17 Johtopäätöksiä Vääränlaiset säästöt tuovat moninkertaisia lisäkustannuksia sekä heikentävät hoidon laatua ja saatavuutta. Juustohöylällä säästäminen johtaa osa-optimointiin. Kun kokonaisuus ei ole hallinnassa, menot kasvavat muuta kautta. Palkkakustannuksissa säästäminen heikentää henkilöstön hyvinvointia ja vaikuttaa organisaation vetovoimaan työnantajana. Kun terveyspalvelut heikentyvät säästöjen myötä (hoito viivästyy tai tulee hoitovirheitä), niin seuraa inhimillistä kärsimystä, hoito on kalliimpaa ja kansalaisten luottamus terveyspalvelujärjestelmään rapautuu

18 Tehyn teesit tuloksellisuuden lisäämiseksi Suunnittele taloutta pitkäjänteisesti. Henkilöstövoimavaroja korostava strateginen toiminta ja realistinen budjetointi luovat hyvinvointia ja tuovat tulosta. Panosta johtamiseen. Hoitotyön johtajat ja esimiehet ovat avainhenkilöitä. He varmistavat henkilöstön saatavuuden ja hyvinvoinnin, kohdentavat osaamisen sekä kehittävät toimivia prosesseja. Pidä huolta, että hoitotyön johtajia ja esimiehiä on riittävästi ja että heillä on tarvittavat toimivaltuudet. Älä alenna kelpoisuusehtoja. Huono hoito tulee tutkitusti kalliiksi. Ota henkilöstö mukaan suunnittelemaan toiminnan tehostamista. Osallisuus motivoi ja sitouttaa. Työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija ja hänellä on arvokkaita ideoita siitä miten voidaan säästää. Kehitä työnjakoa ja ota käyttöön laajoja tehtävänkuvia

19 Tuloksellisuutta; sujuvia työprosesseja, toimivia hoitoketjuja ja osaamisen hyödyntävää työnjakoa: Uusia toimintatapoja: digitaaliset ja liikkuvat palvelut Triage -kiireellisyysluokittelulla nopeutetaan potilaiden hoitoonpääsyä LEAN tehostaa toimintaa Asiakasvastaava-malli ohjaa tehokkaaseen työnjakoon ja resurssien taloudelliseen hyödyntämiseen Hoitajavastaanotot nopeuttavat hoitoonpääsyä Laajennetut tehtävänkuvat ovat kustannustehokkaita ja sitouttavat koulutettua hoitohenkilökuntaa. HUOM! Tehtävän vaatima osaaminen, lisäkoulutus ja palkkaus! Tehokkuus tuo palkanmaksuvaraa

20 Kiitos mielenkiinnostanne!