Kameran sensoritekniikka
|
|
- Miina Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kameran sensoritekniikka T Kuvaus- ja näyttötekniikka Mikko Nuutinen, Luennon sisältö: Yleistä Varauksen keräys Varauksen siirto CCD-kamerassa CMOS-sensori & CMOS vs. CCD
2 Kuvauslaitetyyppejä Digitaaliset still-kamerat kompaktikamerat järjestelmäkamerat (single-lens reflect, SLR) kompaktien ja järjestelmien välimuodot (esim. micro four thirds standardi) studiokamerat tutkimuskäyttöön tarkoitetut laboratoriokamerat Mobiililaitteiden kamerat (kameramoduuli upotettu laitteeseen) kännykät kynäskannerit (tekstintunnistus) kannettavien tietokoneiden (ja tablettien) integroidut videopuhelukamerat Videokamerat, TV- ja elokuvakamerat Skannerit
3 Digitaalisen kuvauslaitteen pääkomponentit Optiikka (luento pe 14.9.) koostuu objektiivista ja optisista suotimista, projisoi 3D-kuvan 2Dtasolle, (toteuttaa värierottelun) Kuvasensori (luento ke 12.9.) muuntaa optiikan muodostaman optisen kuvan sähköiseen muotoon Ohjauselektroniikka ja signaalinkäsittely (luento ke 19.9.) ohjauselektroniikka ohjaa kuvaustoimintoja, kuten valotus- sekä tarkennussäätöjä signaalinkäsittely muuntaa kuvasensorin raakasignaalin sopivaan muotoon ulostuloa varten
4 Kameran kuvasensorin toiminnot Kuvasensori muuntaa optisen kuvan sähköiseen muotoon Yleiset kuvasensoritekniikat CCD (Charge Coupled Device) CMOS (Complementary Metal Oxide Semiconductor) Kuvasensorilla yleisellä tasolla viisi toimintoa: 1. absorboi tulevan valon fotonin, 2. tuottaa varauksen absorboituneesta fotonista, 3. kerää tuotetun varauksen, 4. siirtää kerätyn varauksen sekä 5. konvertoi siirretyn varauksen jännitteeksi Vaiheissa 1-3 ei periaatteellista eroa CCD- ja CMOS-sensorien välillä
5 Varauksen keräys Kuvasensorin perusrakenneaine on pii Valon fotoni: absorboituu/heijastuu pintamateriaalista tai virittää piin elektronin (fotoni-elektronikonversio) tai läpäisee piin Viritetty elektroni rekombinoituu tai vaeltaa keräysalueelle (ja jatkokäsittelyyn) CCD Primer MTD/PS-0217, Kodak
6 Varauksen keräys Fotoni-elektronikonversion ehto: E E E ph ph g E g (Fotonilla tulee olla riittävästi energiaa virittää piin elektroni) hc hv 1,12 ev ja 1,11 m c E E h v c c ph g fotonin energia fotoni-elektronikonversion kynnysenergia Planckin vakio taajuus valonnopeus fotonin aallonpituus raja-aallonpituus
7 Varauksen keräys Fotonin aallonpituus > 1110 nm (hv7) ei riittävästi energiaa virittää piin elektronia Fotonin aallonpituus nm (hv3-hv6) absorboituu joko keräysalueelle tai sen ulkopuolelle jos elektroni virittyy keräysalueella, syntyy suurella todennäköisyydellä fotovirtaa jos elektroni virittyy keräysalueen ulkopuolella, vaeltaa elektroni keräysalueelle tai rekombinoituu Fotonin aallonpituus < 500 nm (hv1 ja hv2) todennäköisyys absorboitua tai heijastua sensorin pintamateriaaleista kasvaa CCD Primer MTD/PS-0217, Kodak
8 Varauksen keräys Kuvasensoreita karakterisoidaan usein kvanttitehokkuuden mitalla (Quantum Efficiency, QE) Kvanttitehokkuus on fotovirtaa synnyttävien elektronien ja sensorille tulevien fotonien välinen suhde Käsitteellä fotovirta tarkoitetaan fotonin absorboitumisen ja elektronin virittymisen tuloksena keräysalueelle syntyvää varausta Joissakin tapauksissa mitattu QE saattaa olla yli 100 % QE elektronien luku fotonien luku 100 Interaction of photons with silicon: CCD Primer MTD/PS-0217, Kodak
9 Varauksen keräys Kvanttitehokkuus riippuu useasta tekijästä, kuten: Absorptiovakio ( ) Viittaa kuinka syvälle fotoni kulkee ennen kuin absorboituu ja virittää elektronin Rekombinaation elinaika ( ) Viritetyillä elektroneilla on tarkka aika, jolloin ne ovat mobiileja Diffuusiomatka (Ln) Keskimääräinen matka, jonka viritetty elektroni kulkee ennen rekombinaatiota (kvanttitehokkuutta voidaan parantaa ohjaamalla elektronia kohti varausaluetta piin douppauksella ja sähkökentän muodolla) Sensorin pintamateriaalit: suojamateriaalit, elektrodit, valosuotimet
10 Varauksen keräys Absorboitumissyvyys vs. kvanttitehokkuus 520 nm fotoneista 90% absorboituu keräysalueella 670 nm fotoneista 42 % absorboituu keräysalueella 520 nm 670 nm -Kuvassa keräysalue 2,2 m alapuolella Application Note, Solid State Image Sensors Terminology DS , Kodak CCD Primer MTD/PS-0217, Kodak
11 Varauksen keräys Fotodiodi (fotodiode) tai fotoportti (photogate) -detektori Fotodiodissa p-n-sidos sitoo elektroniaukkoparit keräysalueella Fotoportti tuottaa MOS-kondensaattorilla (Metal Oxide Semiconductor) potentiaalikuopan, jonne viritetyt elektronit jäävät loukkuun
12 Varauksen keräys Fotoporttitekniikalla korkea täyttöaste (fill factor) korkea varauskapasiteetti (full well capacity) täyttöaste: pikselin pinta-ala, joka on valolle herkkä (esim. 50%) varauskapasiteetti: pikselin maksimivaraus (esim. 1,2 milj. elektronia) Fotoporttitekniikalla pikselin herkkyys (sensitivity) kuitenkin matalampi johtuen elektrodeista (porteista) valolle herkän alueen päällä Fotodioditekniikka vaatii monimutkaisemman rakenteen ja täyttöaste on matalampi matalampi varauskapasiteetti Fotodioditekniikassa herkkyys erityisesti sinisen aallonpituuden valolle korkeampi Fotoporttitekniikan QE Fotodioditekniikan QE CCD Primer MTD/PS-0217, Kodak
13 Varauksen keräys: dynaaminen alue Dynaaminen alue, DR, karakterisoi pikselien kykyä mitata samanaikaisesti näkymän tummien sekä vaaleiden kohtien kirkkaus Korkea varauskapasiteetti + matala kohinataso = korkea dynaaminen alue Käytössä erilaisia määrittelyjä S max -S min L max -L min Mitä on S min tai L min? Varauskapasiteetti / kohina (elektroniyksiköissä) kohina fotonikohina + pimeävirta + lukukohina SNR 20 log10 S / N S N signaalin intensiteetti kohinan intensiteetti
14 Varauksen keräys: dynaaminen alue Korkea DR Matala DR
15 CCD formaatit Pisteskannaus (pistedetektori) Riviskannaus (viivadetektori) Matriisiskannaus (aluedetektori) CCD Primer MTD/PS-0218, Kodak
16 Varauksen siirto CCD-kamerassa 1. vaihe siirto riveittäin matriisin pinnan yli 2. vaihe luku sarjassa rekisteriin 3. vaihe vahvistus ja muunto jännitteeksi sekä digitointi Digital Color Image Handbook, CRC Press 2003
17 CCD:n varauksensiirtoarkkitehtuureja Varauksen siirron toteutuksessa erilaisia arkkitehtuureja Full Frame (FF) Kuva siirretään suoraan pikseleistä rekisteriin. Tehokas piin käyttö. Frame Transfer (FT) Erillinen valolta suojattu taltiointialue, josta kuva luetaan rekisteriin. Kasvattaa sensorin kokoa. Interline Transfer (IL) Taltiointialueet sarakkeittain pikselisarakkeiden välissä; vähentää valonherkän alueen pinta-alaa Split Frame Transfer Kuten Frame Transfer mutta taltiointialue on jaettu kahdeksi erilliseksi osaksi
18 Full Frame siirto (FF-siirto) Pikseli kerää sekä siirtää varauksen Täyttöaste lähes 100% Koska pikselit integroivat valoa siirron aikana, tarvitaan mekaaninen suljin (shutter), muuten integrointi aiheuttaa tahriintumista (blurring, smearing) Käytössä ensisijaisesti ammattikameroissa (ei video) Full Frame CCD operation: CCD Primer MTD/PS-0218, Kodak
19 Frame Transfer siirto (FT-siirto) Erona FF-siirtoon on erillinen, valolta suojattu varauksen taltiointialue Mahdollistaa jatkuvan kuvauksen, koska suljinta ei tarvita; nopea siirto taltiointialueelle josta hidas siirto uloslukuun Taltiointialue kasvattaa kustannuksia tai pienentää resoluutiota (tai valolle herkän alueen kokoa) Käyttö esim. elokuvakameroissa Frame Transfer CCD operation: CCD Primer MTD/PS-0218, Kodak
20 Interline-siirto (IL-siirto) Varauksen keräysalue sekä valolta suojattu siirtoalue samalla pikselisijainnilla Korkea kuvausnopeus Mikrolinssejä käyttämällä täyttöaste ~ 70 % (ilman %) Laajasti käytössä kuluttajatason still- ja videokameroissa Interline CCD operation: CCD Primer MTD/PS-0218, Kodak
21 Interline-siirto (IL-siirto) Varauksen keräysalue Valolta suojattu varauksen siirtoalue Nuclear Instruments and Methods in Physics Research! 565 (2006)
22 CCD:n varauksensiirtoarkkitehtuurit Siirtoarkkitehtuuri Full Frame Interline Transfer Pikselikoko (huom! suuntaa antava) 6x6 m - 16x16 m 2,5x2,5 m - 5x5 m Täyttöaste 100 % % (mikrolinssien avulla noin 70 %) Varauksen keräyskapasiteetti Korkea Matala Tarve mekaaniselle sulkimelle Kyllä Ei Käyttöalue Ammattitason still-kamerat Kuluttajatason still- ja videokamerat Detektori Fotoportti Fotodiodi
23 CCD:n varauksensiirtoarkkitehtuurit Esimerkki SLR-kameralle: Täyden koon FF-kenno (24x36 mm) saatu yhdistämällä neljä piiosaa Esimerkki TV-kameralle: FT-kenno totetutettu niin että voidaan käyttää kuvasuhteita 4/3 tai 16/9 Nuclear Instruments and Methods in Physics Research! 565 (2006)
24 Varauksen siirtomekanismi Varauksen siirto toteutetaan porttien (elektrodien) avulla. Portteihin kohdistetaan jännite, mikä aiheuttaa potentiaalikuopan portin alle kerätty varaus liikkuu potentiaalikuoppien mukaan Jaottelu porttien pulssituksen jaksoluvun mukaan: Nelivaiheinen (Four-Phase) jokaisessa pikselissä on neljä porttielektrodia, joista jokainen tarvitsee erillisen tahdistussignaalin varauksen siirtämiseksi Kolmivaiheinen (Three-Phase) edelliseen nähden kolmeen porttielektrodiin/pikseli perustuva kolmivaiheinen kellotus mahdollistaa spatiaalisen resoluution kasvun ja nopeammat kuvataajuudet Kaksivaiheinen (Pseudo Two-Phase) jokaisessa pikselissä on neljä porttielektrodia vierekkäisten porttien ollessa kytketty pareiksi. Pareissa erilaiset ominaisuudet (douppauksella aikaansaatu) siten, että tietty kellopulssi aikaansaa erilaisen potentiaalin porttien yli Lisäksi todellinen kaksivaiheinen sekä virtuaalinen siirtomekanismi
25 Nelivaiheinen varauksensiirto Jokaisessa pikselissä neljä porttielektrodia (P(1)...P(4)), joilla oma tahdistussignaali korkea jännite aikaansaa potentiaalikuopan ja alhainen jännite potentiaaliesteen elektronien liikkeelle Kaksi porttielektrodia muodostavat aina potentiaalikuopan ja kaksi potentiaaliesteen Elektronit liikkuvat alhaisen jännitteen alueelta korkean jännitteen alueelle CCD clocking schemes:
26 Kolmivaiheinen varauksensiirto Jokaisessa pikselissä kolme porttielektrodia (P(1)...P(3)), joilla oma tahdistussignaali Yksi porttielektrodi muodostaa aina potentiaalikuopan ja kaksi potentiaaliesteen CCD clocking schemes:
27 Kaksivaiheinen varauksensiirto Jokaisessa pikselissä neljä porttielektrodia (Pseudo Two-Phase) Kaksi porttielektrodia kytketty samaan tahdistussignaaliin Jännitetason porrastuksella varaukset saadaan siirtymään kahden elektrodin yli jaksoa kohti CCD clocking schemes:
28 Yksivaiheinen varauksensiirto Yksivaiheisessa tai virtuaalivaihe (Virtual Phase) varauksensiirrossa pikselissä ainoastaan yksi elektrodi sekä ohjauspulssi Sijaintikohtaisesti erilainen potentiaali yksittäisen elektrodin alla CCD Primer MTD/PS-0217, Kodak
29 Erikoistekniikoita: Pikselien summaus Varauksen siirron kellotusmekanismi, joka yhdistää usean pikselin varauksen muodostaen superpikseleitä Kasvattaa varauskapasiteettia; vaikutus dynaamiseen alueeseen: S max -S min Pienentää spatiaalista näytteenottotaajuutta CCD pixel binning:
30 Erikoistekniikoita: Elektronien ylivuodon esto Portit muodostavat potentiaaliesteen kerääntyvälle varaukselle, joka on kuitenkin matalammalla tasolla kuin pikselien väliset potentiaaliesteet Kun pikselin varauskapasiteetti ylittyy, ylimääräinen varaus valuu pikselin alusmateriaaliin, eikä viereisiin pikseleihin Estoporttien haittapuoli ovat syntyvät kustannukset sekä matalampi varauskapasiteetti CCD blooming:
31 Erikoistekniikoita: Elektroninen suljin Elektronisen sulkimen toteuttava portti ohjaa valotusajan ulkopuolella syntyvän varauksen pikselin alusmateriaaliin Electronic shutters:
32 Mikrolinssit IL-siirron sensoreissa sekä sensoreissa, joissa käytetään ylivuodon estoportteja on matala täyttöaste Mikrolinsseillä voidaan kasvattaa täyttöastetta Mikrolinssi ohjaa tulevan valon sensorin valoherkälle alueelle Microlens arrays: CCD Primer MTD/PS-0217, Kodak
33 Mikrolinssit Mikrolinssit lisäävät sekä vaikeuttavat valmistusprosesseja Mikrolinssien toiminnan yhtenäisyys koko sensorialueella voi tuottaa ongelmia Mikrolinssit eivät kasvata varauskapasiteettia vaan ainoastaan täyttöastetta Mikrolinssipikselin vaste riippuu voimakkaasti linssin aukkoluvusta sekä valon tulokulmasta (vaikutusta minimoidaan signaalin jälkikäsittelyllä)
34 Mikrolinssit
35 Taustavalaistu CCD
36 Varauksen siirto: CCD vs. CMOS CMOS-sensoreissa siirrettävä pikselikohtainen signaali (jännite) valitaan rivi- ja sarakeohjaimien avulla CCD-sensoreissa signaali (varaus) siirretään rivikohtaisesti sarjassa siirtorekisteriin
37 Aktiivi- ja passiivipikselisensorit Passiivipikselisensorit (jäämässä historiaan) Vahvistimet pikselirivien alla Pikselissä valintaporttina toimiva transistori Aktiivipikselisensorit (APS) CMOS-sensori luokitellaan aktiivipikselisensoriksi, jos vahvistimet on integroitu pikselitasolla Jokaisessa pikselissä tyypillisesti kolme transistoria (pikselin nollaus, valinta sekä vahvistus) Monimutkaisemmissa rakenteissa enemmän transistoreita (4T ja 5T) Lisätoiminnallisuus liittyy esim. kohinan vähentämiseen
38 CMOS passiivipikseli Passiivipikseli koostuu fotodiodista sekä valintatransistorista (ts. pikselin kytkimestä) Valintatransistori valitsee pikselin uloslukua varten Vahvistimia yksi saraketta kohden tai yksi koko sensoria kohti Passiivipikselillä suuri täyttöaste verrattuna aktiivipikseliin, mutta kohina on ongelma Kohina johtuu pikselin pienestä varauskapasiteetistä verrattuna siirtotiehen Rivivalitsin Theuwissen, A. CMOS Image Sensors: State-Of-The-Art and Future Perspectives. 37th European Solid State Device Research Conference, 2007, IEEE 2007, s
39 CMOS aktiivipikseli (3T) Aktiivipikseli sisältää pikselikohtaisen vahvistimen (vaimentaa siirtokohinaa) Vahvistin muuntaa varauksen vahvistetuksi jännitteeksi Lisäksi aktiivipikseli (3T) sisältää ainakin pikselin nollaus- ja valintatransistorit Kolmen transistorin aktiivipikseli eliminoi signaalin siirrosta aiheutuvaa kohinaa, mutta kohinaa aiheuttaa edelleen pikselin nollaukseen liittyvä ktc kohinakomponentti Nollaus Vahvistin Rivivalitsin Theuwissen, A. CMOS Image Sensors: State-Of-The-Art and Future Perspectives. 37th European Solid State Device Research Conference, 2007, IEEE 2007, s
40 CMOS aktiivipikseli (pinned photodiode) Pikselin nollaukseen liittyvää kohinaa eliminoidaan korreloidun kaksoisnäytteistyksen avulla (correlated double sampling) Pikselin rakenne muistuttaa perinteistä aktiivipikseliä, mutta sisältää lisäksi ylimääräisen fotodiodin sekä siirtoportin, puhutaan valoporttiratkaisusta. Toiminta kaksivaiheinen: Ensimmäisessä vaiheessa fotonit konvertoidaan varaukseksi fotodiodissa (valoportissa). Lisäksi pikselin ulostulo nollataan nollaustransistorilla ja ulostulon jännite mitataan Toisessa vaiheessa varaus siirretään ulostuloon aktivoimalla siirtoportti ja ulostulon jännite mitataan uudelleen. Lopuksi ulostulon ensimmäinen mitattu signaali vähennetään ulostulon toisesta mitatusta signaalista. Nollaus Siirtoportti Vahvistin Rivivalitsin Valoportti Sarakeväylä Theuwissen, A. CMOS Image Sensors: State-Of-The-Art and Future Perspectives. 37th European Solid State Device Research Conference, 2007, IEEE 2007, s
41 CMOS jaettu aktiivipikseli Pikselien monimutkaisuus kasvaa nopeasti toiminnallisuuden lisääntyessä Jaetun pikselin konseptilla monimutkaisuutta voidaan vähentää Esimerkiksi 2x2-pikselin rakenne voidaan toteuttaa jakamalla transistoreja sekä uloslukuja pikselien kesken Tuloksena on pikselikohtaisesti 1,75 transisoria ja 2 liitosta (vrt. perinteinen ratkaisu: 4 transistoria ja 5 liitosta) Vahvistin Nollaus Rivivalitsin Theuwissen, A. CMOS Image Sensors: State-Of-The-Art and Future Perspectives. 37th European Solid State Device Research Conference, 2007, IEEE 2007, s
42 Analogi-digitaali-muunnin (analog-to-digital converter, ADC) ADC muuntaa analogisen input-signaalin Vin digitaaliseksi arvoksi CMOS-sensori voi sisältää ADC:n rivikohtaisesti tai jopa pikselikohtaisesti ADC vertaa Vin-signaalia analogiseen ramppisignaaliin Vramp, jonka digitaalilaskuri tuottaa Kun signaalit ovat yhtä suuret, niin indikaattorin tila muuttuu ja Vramp-signaalin digitaalinen vertailuarvo talletetaan muistiin Theuwissen, A. CMOS Image Sensors: State-Of-The-Art and Future Perspectives. 37th European Solid State Device Research Conference, 2007, IEEE 2007, s
43 Varauksen siirto: CCD vs. CMOS CCD- ja CMOS-sensoreilla omat vahvuudet ja heikkoudet CCD-pikseleissä suuri valonherkän alueen osuus (täyttöaste), koska ylimääräisten osien tarve minimaalista varauskapasiteetti samalla pikselikoolla suurempi (CMOS-pikseli sisältää yleensä 3-5 transistoria (APS)) CCD-sensorien varauksensiirto on passiivista eikä aiheuta pikselistä pikseliin vaihtelevaa kohinaa CCD-sensorien varauksenluku on sarjallista, jonka seurauksena lukunopeus on rajoittunutta ja vaatii paljon energiaa CMOS-sensorin pikselikohtainen luku voi olla erittäin nopeaa sekä mahdollistaa tiettyjen pikselien tai pikselialueiden luennan
44 3T CMOS pikselirakenne Mikrolinssi Värisuodin Transistorit Fotodiodi Täyttöaste ~ 30% Pikselikohtaisista transistoreista johtuen syntyy kiinteäkuvioista kohinaa (fixed pattern noise) Lukuprosessi: Pikselin nollaus (nollaustransistori) Varauksen keräys Uloslukusarakkeen valinta (saraketransistori) Varauksen vahvistus ja muunto jännitteeksi (vahvistintransistori) Ulosluku
45 CMOS vs. CCD Ominaisuus CCD CMOS Fotoni-elektroni-konversio pikselissä pikselissä varauksen muuntaminen jännitteeksi kennossa pikselissä vahvistus piirilevyllä Pikselissä A/D-muunnos piirilevyllä kennossa kennosta tuleva signaali analoginen digitaalinen piirilevyltä tuleva signaali digitaalinen digitaalinen kennon kompleksisuus matalampi korkeampi piirilevyn kompleksisuus korkeampi matalampi täyttöaste korkeampi matalampi Jännitetarve monijännite yksi virran kulutus korkeampi matalampi yksittäisen pikselin osoitus ei kyllä
46 CCD ja CMOS käyttö CMOS-sensoreiden osuus digitaalisten kuvasensorien volyymistä kasvava CCD:n valta-asema jatkuu etenkin video- (camcorders) ja kompaktikameroissa Järjestelmäkameroissa (sekä harrastaja- että ammattitason) esimerkiksi Canon käyttää CMOS-sensoria CMOS:in voimakkaan kasvun alueena mobiilit kamerat ja uutena sovellusalueena high-speed kuvaus (>500 fps) CCD-valmistajia: Sony, Sharp ja Matsushita CMOS-valmistajia: Agilent, Canon, Kodak, OmniVision, Photobit ja ST Microelectronics $1,500 $1,000 CMOS image Sensor Market Growth Toys Machine Vision Security/Biometrics Optical Mice Video Cameras Other PC Cameras Mobile Phones Digital Still Cameras CMOS CCD $ % 10 $ Vs. CCD Market Growth
47 Pikselit (Fuji): konventionaalinen vs. mehiläiskenno Konventionaalinen CCD:n pikselirakenne Mehiläiskennorakenne (Fuji) Mehiläiskennorakenne kaksinkertaistaa tuotetun kuvan resoluution, vaikka pikselimäärä ei kasva
48 Pikselit (Fuji): Super CCD SR (julkistus 2003) Fuji Super CCD SR sensoreissa yksittäinen pikseli rakentuu kahdesta alueesta, joiden valoherkkyys eroaa
49 Pikselit (Fuji): Super CCD SR (julkistus 2003) S-pikselit: korkea valoherkkyys (tuottaa informaation kohteen tummista kohdista) R-pikselit: matala valoherkkyys (tuottaa informaation kohteen kirkkaista kohdista) Analogiaa filmikameroiden eri muotoisille ja kokoisille valoherkille hopeahalidikiteille
50 Pikselit (Fuji): Super CCD SR (julkistus 2008) Conventional Super CCD color filter array layout Super CCD EXR color filter array layout Fuji FinePix F70EXR Super CCD EXR sensori sisältää ominaisuudet: korkea resoluutio, laaja dynamiikka, korkea herkkyys / matala kohina Korkea resoluutio hyödyntää sensorin kaikki pikselit (12 Mpix) Korkea herkkyys / matala kohina toteutetaan pikselien summauksella (6 Mpix). EXR värifiltterirakenne mahdollistaa spatiaalisesti tarkemman summatun värikuvan verrattuna perinteiseen värifillterirakenteeseen.
51 Pikselit (Fuji): Super CCD SR (julkistus 2008) teksti
52 Pikselit: fyysisen koon merkitys Mitä suurempia pikselit ovat sitä parempi herkkyys koska valoa kerätään suuremmalla pinnalla Vastaavasti varauskapasiteetti korkeampi Suuret pikselit vievät enemmän tilaa vaihtoehdot: pienempi kokonaispikselimäärä tai suurempi sensori Samalla teknologiatasolla pienten pikseleiden synnyttämä kohina on suhteessa (signaalitasoon) voimakkaampaa
53 Pikselit: fyysisen koon merkitys Fotonikohina (photon shot noise) Liittyy kuvasensorille tulevan valon fotonien lukumäärän satunnaisuuteen Kohinatasoa σph voidaan mallintaa Poissonin jakauman avulla, jonka perusteella (kun ph on keskimääräinen fotonien lukumäärä) ph ph Oletetaan että ph fotonia tuottaa e elektronia ja sovelletaan samaa yhteyttä Voidaan laskea ideaalisen kameran signaalikohinasuhde, joka vastaa signaaliarvon neliöjuurta! S N MAX e e e e e Maksimaalinen signaaliarvo riippuu pikselin varauskapasiteetistä, joka taas on riippuvainen pikselin fyysisestä koosta
54 ADC-muuntimeen liittyvä kvantisointikohina ja kvantisointitasojen optimointi ADC tuottaa signaalin kvantisointiin liittyvän kohinakomponentin, σadc Kun vertaa σadc ja fotonikohinaa, niin havaitaan että fotonikohinan takia kohinan pohjataso kasvaa, kun signaali kasvaa Tämän seurauksena voidaan käyttää suurempia kvantisointitasoja, kun signaali on suurempi, eikä sillä ole vaikutusta syntyvään kohinatasoon. Theuwissen, A. CMOS Image Sensors: State-Of-The-Art and Future Perspectives. 37th European Solid State Device Research Conference, 2007, IEEE 2007, s
55 Pikselimäärä, pikselikoko pikselimäärä, Mpix 15 Canon EOS-1Ds Mark III 10 5 Canon Powershot SD890 IS kuluttajakamerat Canon EOS 40D Canon EOS-1D Mark III ammattikamerat pikselikoko m Spot RT-SE6 (laboratoriokamera)
CCD-kamerat ja kuvankäsittely
CCD-kamerat ja kuvankäsittely Kari Nilsson Finnish Centre for Astronomy with ESO (FINCA) Turun Yliopisto 6.10.2011 Kari Nilsson (FINCA) CCD-havainnot 6.10.2011 1 / 23 Sisältö 1 CCD-kamera CCD-kameran toimintaperiaate
LisätiedotDigitaalikameran optiikka ja värinmuodostus
Digitaalikameran optiikka ja värinmuodostus T-75.5100 Kuvaus- ja näyttötekniikka Mikko Nuutinen, 14.9.2012 Luennon sisältö: Optiikka: polttoväli, valovoima, linssivirheet Värillisyys: värisuodinmatriisi,
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
CCD kamera 6. CCD kamera Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto CCD kamera CCD-kamera Yleistä (kuvat: @www.astro.virginia.edu) CCD-sirun valoherkät elementit: rivittäin pikseleitä + Kvanttitehokkuus:
LisätiedotKuvaus- ja näyttöperiaatteet. Mikko Nuutinen 24.1.2013
Kuvaus- ja näyttöperiaatteet Mikko Nuutinen 24.1.2013 Luennon oppimistavoitteet ja sisältö Kuvaus- ja näyttöketju Oppimistavoite on ymmärtää miten spektraalinen informaatio (n dim) detektoidaan 3-komponentiseksi
LisätiedotCCD-anturin lämpötilan vaikutus elektroluminesenssimittauksen signaali-kohinasuhteeseen
CCD-anturin lämpötilan vaikutus elektroluminesenssimittauksen signaali-kohinasuhteeseen 2.12.2014 Sampo Hyvärinen 1 TABLE OF CONTENTS 1 Johdanto... 3 2 Teoria... 4 2.1 Aurinkokenno... 4 2.2 Elektroluminesenssi...
Lisätiedot11. kierros. 1. Lähipäivä
11. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe AD/DA-muuntimet Signaalin digitalisointi Kvantisointivirhe Kvantisointikohina Kytkinkapasitanssipiirit Mitoitus Kontaktiopetusta: 6 tuntia Kotitehtäviä: 4 tuntia Tavoitteet:
Lisätiedot1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =
S-47 ysiikka III (ST) Tentti 88 Maksimiaallonpituus joka irroittaa elektroneja metallista on 4 nm ja vastaava aallonpituus metallille on 8 nm Mikä on näiden metallien välinen jännite-ero? Metallin työfunktio
LisätiedotSuccessive approximation AD-muunnin
AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register
LisätiedotFlash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen
Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan
LisätiedotSignaalien datamuunnokset
Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan
LisätiedotKuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen
6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi
Lisätiedot6. Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman (Kalvot: J.
6. Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento 21.2.2008 Thomas Hackman (Kalvot: J. Näränen) 6. Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat 1. Silmä, valokuvaus, valomonistinputki
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotSignaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut
Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 09/02/2009 Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan edut Tarkoituksena
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
LisätiedotA/D-muuntimia. Flash ADC
A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotMikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
LisätiedotAnturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka
Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla
Lisätiedot6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4
Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen
LisätiedotJohdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio
Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:
LisätiedotMIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma
MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet
LisätiedotMaa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet
Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 2007 Luento 10 Digitaaliset kuvat, näytöt, visualisointi Petri Rönnholm Minkälainen olikaan digitaalinen kuva? Digitaalinen kuva on matriisi, jossa jokaisella alkiolla
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
Väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit 1 AURINKOKENNOJEN SUKUPOLVET Aurinkokennotyypit luokitellaan yleensä kolmeen sukupolveen.
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut
A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 6: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 6: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat Jyri Näränen Metsähovin ekskursio Tutustutaan teleskooppeihin ja observatorioalueeseen Jos sää on hyvä niin myös pyritään havaitsemaan
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
Lisätiedot+ Samsung Kompaktikamerat
+ Samsung Kompaktikamerat Kevät Q1 2013 ST150F 16 megapikselin ccd kenno 5 x optinen zoom 25 mm laajakulma ( 25-125mm kinovast. ) 3,0 QVGA näyttö HD videokuvaus (720p / 30fps) 4 suunnan pyyhkäisy-panorama
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 5: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 5: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat Jyri Näränen Metsähovin ekskursio Keskiviikko 11.3. klo 18.30-> Tutustutaan teleskooppeihin ja observatorioalueeseen Jos sää
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kuudennen luennon aihepiirit Tulevaisuuden aurinkokennotyypit: väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet 1 AURINKOKENNOJEN NYKYTUTKIMUS Aurinkokennotutkimuksessa
LisätiedotKvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi
Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)
LisätiedotKonenäkö - Machine Vision. Yleistä - General
Konenäkö - Machine Vision Yleistä - General Toteutukset -Implementations Valokennot - Light Sensors Väritunnistimet - Color Sensors Laseranturit - Laser Sensors Viivakoodilukijat - Vision based 2D code
Lisätiedota) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)
a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila
LisätiedotDYNAAMINEN ULOTTUVUUS DIGITAALISESSA VALOKUVAUKSESSA
DYNAAMINEN ULOTTUVUUS DIGITAALISESSA VALOKUVAUKSESSA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Teknisen visualisoinnin suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö 10.5.2010 Heikki Laaninen Lahden
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin
Lisätiedot7. Kuvankäsittely. 1. CCD havainnot. 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS. 4. Kuvankatseluohjelmistoja. 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja. 6.
7. Kuvankäsittely 1. CCD havainnot 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS 4. Kuvankatseluohjelmistoja 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja 6. Demo 7.1 CCD havainnot 1. Jäähdytys 2. Darkit (jos tarpeen) 3. Biakset
LisätiedotSignaalien generointi
Signaalinkäsittelyssä joudutaan usein generoimaan erilaisia signaaleja keinotekoisesti. Tyypillisimpiä generoitavia aaltomuotoja ovat eritaajuiset sinimuotoiset signaalit (modulointi) sekä normaalijakautunut
LisätiedotWien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:
1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2
LisätiedotKOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )
KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:
LisätiedotSähköpajan elektroniikkaa
Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) "Virtalähde", teholähde, verkkolaite (wall-wart) Elektroniikkapiirit vaativat toimiakseen käyttöjännitteen. Paristot noin 1,5 V tai 3 V / kenno Ladattavat NiMH-akut
LisätiedotSonyn uutuuskamerat RX100 IV ja RX10 II. tuovat ammattimaisen kuvausotteen. Cyber-shot -kameroiden RX-sarjaan
Lehdistötiedote 14.6.2015 Sonyn uutuuskamerat RX100 IV ja RX10 II tuovat ammattimaisen kuvausotteen Cyber-shot -kameroiden RX-sarjaan Uutuuskamerat RX100 IV ja RX10 II edustavat maailman ensimmäisiä kasatun
LisätiedotSMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta
SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta Aurinko lähettää avaruuteen sähkömagneettista säteilyä. Säteilyn aallonpituusjakauma määräytyy käytännössä auringon pintalämpötilan (n. 6000 K) perusteella.
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann
LisätiedotKohina. Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N)
Kohina Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N) N on suoraan verrannollinen integraatioaikaan t ja havaittuun taajuusväliin
LisätiedotTASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET
TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Diodi ja puolijohteet Luento Ideaalidiodi = kytkin Puolijohdediodi = epälineaarinen vastus Sovelluksia, mm. ilmaisin ja LED, tasasuuntaus viimeis. viikolla
Lisätiedot11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna
11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 1. Astrometria 2. Meridiaanikone 3. Suhteellinen astrometria 4. Katalogit 5. Astrometriasatelliitit 6. Ultravioletti 7. Lähi-infrapuna 13.1 Astrometria Taivaan
Lisätiedot7.4 Fotometria CCD kameralla
7.4 Fotometria CCD kameralla Yleisin CCDn käyttötapa Yleensä CCDn edessä käytetään aina jotain suodatinta, jolloin kuvasta saadaan siistimpi valosaaste UV:n ja IR:n interferenssikuviot ilmakehän dispersion
LisätiedotFysiikka 8. Aine ja säteily
Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian
LisätiedotLuku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi
Luku 14: Elektronispektroskopia 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi 1 2-atomisen molekyylin elektronitilan termisymbolia muodostettaessa tärkeä ominaisuus on elektronien
Lisätiedot1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina
1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.
LisätiedotSony 4K more than just a number
Sony 4K more than just a number Mitä on 4K ja miksi? 4k timelapse 4K (8.3MP) 2160 pixels FHD 1080P (2MP) HD 720P (0.92 MP) PAL (0.4MP) PAL 720 pixels HD 1280 pixels FHD 1920 pixels 4K 3840 pixels Odotukset
LisätiedotDigitaalinen audio & video I
Digitaalinen audio & video I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva + JPEG 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä, kuvaa ja videota
Lisätiedot12. Kuvankäsittely. 1. CCD havainnot. 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS. 4. Kuvankatseluohjelmistoja. 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja. 6.
12. Kuvankäsittely 1. CCD havainnot 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS 4. Kuvankatseluohjelmistoja 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja 6. Demo 12.1 CCD havainnot 1. Jäähdytys 2. Darkit (jos tarpeen) 3. Biakset
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus
LisätiedotVideokuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Windows Movie Maker -ohjelman avulla
Videokuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Windows Movie Maker -ohjelman avulla 1. Digivideokamera liitetään tietokoneeseen FireWire-piuhalla. (Liitännällä on useita eri nimiä: myös IEEE 1394, DV,
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä
LisätiedotMuuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset
Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset valintakriteerit resoluutio ja nopeus Yleisimmät A/D-muunnintyypit:
Lisätiedot2. kierros. 2. Lähipäivä
2. kierros 2. Lähipäivä Viikon aihe Vahvistimet, kohina, lineaarisuus Siirtofunktiot, tilaesitys Tavoitteet: tietää Yhden navan vasteen ekvivalentti kohinakaistaleveys Vastuksen terminen kohina Termit
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
LisätiedotValosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo
Valosähköinen ilmiö Vuonna 1887 saksalainen fyysikko Heinrich Hertz havaitsi sähkövarauksen purkautuvan metallikappaleen pinnalta, kun siihen kohdistui valoa. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että
LisätiedotDigitaalinen audio & video, osa I. Johdanto. Digitaalisen audion sovellusalueet. Johdanto. Taajuusalue. Psykoakustiikka. Johdanto Digitaalinen audio
Digitaalinen audio & video, osa I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva +JPEG Petri Vuorimaa 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä,
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
5. Ilmaisimet Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmaisimet Ilmaisimet (kuvat: @ursa: havaitseva tähtitiede, @kqedscience.tumblr.com) Ilmaisin = Detektori: rekisteröi valon ja muuttaa käsiteltävään
LisätiedotMuita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka
Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit
LisätiedotTeledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet
Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet Jan Biström TerraTec Oy TerraTec-ryhmä Emoyhtiö norjalainen TerraTec AS Liikevaihto 2015 noin 13 miljoonaa euroa ja noin 90 työntekijää
LisätiedotTENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:
TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.
LisätiedotRadioastronomian käsitteitä
Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä
LisätiedotHARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla
Tämä työohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tarvittavat laitteet: 2 kpl
LisätiedotLIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ
LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,
LisätiedotMustan kappaleen säteily
Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi
LisätiedotPAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1
PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1 2 PAVIRO PAVIRO 3 Pitää ihmiset turvassa, tietoisena, ja viihdyttää Boschilla on yli 100
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk 1 luento 12, Kalvot: Jyri Näränen & Mikael Granvik
Havaitsevan tähtitieteen pk 1 luento 12, Kalvot: Jyri Näränen & Mikael Granvik 7. Kuvankäsittely 7. Kuvankäsittely 1. CCD kuvien jälkikäsittely 7. Kuvankäsittely 1. CCD kuvien jälkikäsittely 2. CCD havaintojen
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotKuva 1. Fotodiodi (vasemmalla) ja tässä työssä käytetty mittauskytkentä (oikealla).
VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ 1 Johdanto Valosähköisessä ilmiössä valo, jonka taajuus on f, irrottaa metallilta elektroneja. Koska valo koostuu kvanteista (fotoneista), joiden energia on hf (missä h on Planckin
LisätiedotTYYn uusi videotykki - esimerkkejä
TYYH 31/2014 Liite 1 TYYn uusi videotykki - esimerkkejä Gigantti Philips PicoPix PPX3407-349 Philips PicoPix on pienikokoinen ja kevyt taskukokoinen LED-videoprojektori. Saat laadukkaan kuvan missä vain
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Neljännen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Edellisellä luennolla tarkasteltiin aurinkokennon toimintaperiaatetta kennon sisäisten tapahtumisen
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
LisätiedotTEEMU TAPIO VÄRIVALOKUVAUKSEEN PERUSTUVA KAKSIVÄRIPYROMETRIA POLTTOTEKNIIKAN SOVELLUKSISSA. Diplomityö
TEEMU TAPIO VÄRIVALOKUVAUKSEEN PERUSTUVA KAKSIVÄRIPYROMETRIA POLTTOTEKNIIKAN SOVELLUKSISSA Diplomityö Tarkastaja: dosentti Juha Toivonen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Luonnontieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston
LisätiedotOsallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai
Jakso : Materiaalihiukkasten aaltoluonne. Teoriaa näihin tehtäviin löytyy Beiserin kirjasta kappaleesta 3 ja hyvin myös peruskurssitasoisista kirjoista. Seuraavat videot demonstroivat vaihe- ja ryhmänopeutta:
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Kondensaattorit ja kapasitanssi
Sähköstatiikka ja magnetismi Konensaattorit ja kapasitanssi ntti Haarto 1.5.13 Yleistä Konensaattori toimii virtapiirissä sähköisen potentiaalin varastona Kapasitanssi on konensaattorin varauksen Q ja
LisätiedotDigitaalisen videonkäsittelyn perusteet Jukka Teuhola Turun yliopisto IT-laitos, Tietojenkäsittelytiede Syksy-2009 DVP-1 Teuhola 2009 1 1. Johdanto Yleistä Sisältösuunnitelma Materiaali Mistä on kysymys?
LisätiedotKameroiden suorituskykymittaus
Kameroiden suorituskykymittaus T-75.5100 Kuvaus- ja näyttötekniikka Mikko Nuutinen, 1.9.01 Luennon sisältö: Mitä kuvanlaatu on? Mittoja / menetelmiä: resoluutio, kohina, oecf, dynaaminen alue, värintoisto,
LisätiedotTähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET
Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Havaintolaitteet Havaintolaitteet sähkömagneettisen
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
LisätiedotRefraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi
Refraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi Galilei 1609 Italiassa, keksitty edellisenä vuonna Hollannissa(?) vastasi teatterikiikaria (kupera objektiivi, kovera okulaari) Kepler 1610: tähtititeellinen
LisätiedotEnergian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli
Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk 1 luento 7, Kuvankäsittely. Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen pk 1 luento 7, Kuvankäsittely Jyri Näränen 7. Kuvankäsittely 1. CCD kuvien jälkikäsittely 2. CCD havaintojen tekeminen 3. FITS 4. Kuvankatseluohjelmistoja 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja
LisätiedotUpeita kuvia heikossakin valossa
Tiedote 6.8.2009 Upeita kuvia heikossakin valossa Uudet TX1 ja WX1 -mallit ovat yhteensopivia oman henkilökohtaisen valokuvaajan, Party-shot IPT-DS1:n kanssa. Sonyn Cyber-shot TX1 ja WX1 -kamerat esittelevät
LisätiedotRadiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut
Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK
LisätiedotHarjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1
Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen säätötekniikkaan Takaisinkytkennän
LisätiedotA / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter )
A / D - MUUNTIMET A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter ) H. Honkanen Muuntaa analogisen tiedon ( yleensä jännite ) digitaalimuotoon. Lähtevä data voi olla sarja- tai rinnakkaismuotoista.
Lisätiedot