Kuvaus- ja näyttöperiaatteet. Mikko Nuutinen
|
|
- Hilkka Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuvaus- ja näyttöperiaatteet Mikko Nuutinen
2 Luennon oppimistavoitteet ja sisältö Kuvaus- ja näyttöketju Oppimistavoite on ymmärtää miten spektraalinen informaatio (n dim) detektoidaan 3-komponentiseksi esitykseksi (kamera/skanneri) ja esitetään näyttölaitteella (n dim); eli miten kamera kaappaa ja näyttö tuottaa värit, jotka havaitaan Luennolla käydään läpi: skannerin, still-kameran, LCDnäytön sekä tulostuksen (/rasteroinnin) periaatteet; fokus on erityisesti värien detektoinnin ja esityksen perusperiaatteissa Lisäksi esimerkki useamman primäärivärin tulostuksesta ja näytöstä sekä hyperspektraalisesta kuvauksesta
3 Kuvausketju VALOLÄHDE KOHDE OPTIIKKA KUVATASO ADC Kuvanprosessointi / siirto DAC KUVATASO Näyttö tai tuloste KATSOJA Informaatio optisessa / analogisessa muodossa Digitaalinen informatio Informaatio optisessa / analogisessa muodossa Kamera Tietokone Näyttö
4 Kuvausketju spektraalisen pisteinformaation muodossa Valonlähteen suhteellinen emissio, L Kameran spektraaliset herkkyydet, Mi Näytön spektri (taustavalo + RGB-suotimet) aallonpituus L*R aallonpituus aallonpituus Kohteen spektraalinen heijastus, R Kohteen suhteellinen emissio, L*R L*R*Mi Kameran RGB-vaste Näytön spektraalinen emissio aallonpituus aallonpituus aallonpituus
5 Näytteistys- ja esityslaitteet Skannerien/kameroiden toiminta perustuu siihen, että valon fotonit tuottavat varauksen pikselissä, jonka suuruus mitataan Skanneri: spatiaalinen/temporaalinen RGB-näytteistys (huom. vertaa CCD ja CIS-tekniikoiden ero) Still-kamera: spatiaalinen RGB-näytteistys Video-kamera: spatiaalinen RGB-näytteistys, joka päivitetään Näytöissä spatiaalinen RGB-esitys, jota päivitetään Tulostimissa 3+1 -komponenttinen (CMY + K) esitys Huom! näytöissä additiivinen eli lisäävä, tulostimissa subtraktiivinen eli vähentävä värinmuodostus
6 Skanneri: CCD (charge-coupled device) ja CIS (contact image sensor) tekniikat Molemmissa riviskannaus CCD tuottaa värit CCD-matriisin värifilttereillä; spatiaalinen värinäytteistys CIS tuottaa värit LED-valoilla; temporaalinen värinäytteistys; eli vain tietty väri tietyllä hetkellä päällä Optiikka vs. valoputket Loisteputki vs. ledit H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
7 Skanneri: RGB-näytteistys CCD-matriisi, jossa yksittäiset rivit näytteistävät punaisen, vihreän ja sinisen valon m i d T r i n( u i, 2 i missä i on spatiaalinen sijainti, m vaste d sensorin spektraalinen herkkyys (sensori + filtteri) r kuvan spektraalinen emissio n kohina, kun muuttujina on keskiarvo ja hajonta ) HUOM! Jos kyseessä temporaalinen näytteistys niin d = vain sensorin herkkyys, koska RGB-näytteet taltioidaan samalla sijainnilla sensorilla, mutta eri ajankohtana H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
8 Skanneri: R, G, B sijaintivirhe Koska skanneri näytteistää R-, G- ja B-kanavat hieman eri sijainneilla, niin kuvaan syntyy virhettä Tarve kuvan jälkiprosessoinnille H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
9 Skanneri: analogia-digitaali-muunnos (ADC) Binaarikoodi Intensiteettiarvo bit digital output 4 Esimerkiksi jos detektoitu vaste on 2000 mv, niin pikselin intensiteettiarvo on 4 ja digitaalinen output-arvo on input voltage (mv) Detektoidun vasteen suuruus riippuu siitä, miten paljon fotoneita pikseli kerää
10 Skanneri: analogia-digitaali-muunnos (ADC) ADC voidaan karakterisoida esimerkiksi kvantisoinnin bittimäärällä; mitä suurempi bittimäärä sitä enemmän intensiteettitasoja DNL-luku (differential non-linearity) kertoo bittivirheen suuruuden INL-etäisyys (integral non-linearity) kertoo maksimietäisyyden ideaalisesti siirtofunktiosta Kvantisointitaso on siirtynyt H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
11 Skanneri: optiikan aiheuttama valon heikentyminen I cos 4 I 0 ( ) Huomaa että mitä lyhyempi etäisyys sensorin ja optiikan välillä, sitä suurempi vaimennus H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
12 Kamera Skannerilla on vakiollinen valonlähde ja stabiili kohde Kameran tulee toimia ympäristöissä, joissa on erilaisia valaistusolosuhteita ja liikkuvia objekteja Tarvitaan matriisiskannaus, sekä valotuksen ja valkotasapainon säätö Värisuodatus (RGGBmatriisi) Signaalin detektointi Signaaliprosessointi Kohteen projisointi kuvatasolle Kuvauksen säätö H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
13 Kamera: signaalin detektointi CCD (charge-coupled device) ja CMOS (complementary metaloxide semiconductor) tekniikat Valon fotonit tuottavat varauksen pikseliin CMOS-sensorissa varaus-jännite-konversio ja vahvistus tehdään pikselitasolla. CCD-sensori tekee nämä toiminnot ulosluvussa CCD-sensorissa varaus siirretään ulos pikselirivi kerrallaan, kun taas CMOS-sensorissa varaus luetaan suoraan pikselistä H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
14 Kamera: kuvauksen säätö valotus ja tarkennus Automaattinen valotusalgoritmi mittaa kameran kuvavirrasta esim. lokaali-intensiteettitietoa, jota vertaa kameralle aiemmin opetettuun dataan ja säätää aukkokoon ja valotusajan sen perusteella; oletus vaikka, että kuvan keskikohta ei yli- tai alivalotu Automaattinen tarkennusalgoritmi hakee tarkennuksen joka maksimoi esim. luminanssihistogrammin leveyden tai kuvan gradientin; myös erillisiä vaihe-eron mittaukseen perustuvia sensoreita käytetään Epätarkka Tarkka Histogrammin leveys maksimoituu H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
15 Kamera: kuvan prosessointikomponentteja Pimeänvirran ja sensorin epäyhteneväisyyksien poisto Puuttuvien väriarvojen interpolointi (demosaicking) Valkotasapaino Kuvavaikutelman säätö Kuvan kompressio (JPEG) H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
16 Kamera: värien tuotto, yksi kenno (puuttuvien väriarvojen interpolointi) Näkymä näytteistetään värisuodinmatriisin läpi (usein RGGB) Huom! joka pikseli näytteistää vain yhden värin Pikselien puuttuvat väriarvot lasketaan olemassa olevien arvojen perusteella (interpolointi) Lasketaan puuttuvat väriarvot värisuodinmatriisi raaka sensoridata visualisoituna eri värein H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
17 Kamera: värien tuotto, yksi kenno (puuttuvien väriarvojen interpolointi) Kameroissa kehittyneitä interpolointi-tekniikoita, joilla lasketaan pikseleiden puuttuvat väriarvot Laskennallisesti kevyemmät tekniikat tuottavat kuvaan usein värivääristymiä Esimerkiksi yksinkertainen keskiarvo R5=(p2+p8)/2, G5=p5, B5=(p4+p6)/2 p1 p2 p3 p4 p5 p6 p7 p8 p9 H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
18 Kamera: värien tuotto, kolme kennoa ja prisma Kolmen kennon kamerassa on objektiivin jälkeen esim. puoliläpäisevä peilijärjestelmä, joka jakaa sisään tulevan valon kolmeen osaan; ei tarvetta puuttuvien väriarvojen laskennalle
19 Kamera: värien tuotto, yksi kenno, värisuodinpyörä RGB-kuva muodostuu peräkkäisistä kuvista Samalle kennolle tallennetaan peräjälkeen eri RGB-värien intensiteettiarvot
20 Kamera: värien tuotto, yksi vs. kolme sensoria Puuttuvat arvot tulee interpoloida
21 Kamera: signaaliprosessointi valkotasapainon säätö Ihmisen näköjärjestelmä adaptoituu ympäristön valoon ja valkoinen havaitaan valkoisena riippumatta valon väristä; kamera pyrkii samaan Säätö sisältää kaksi vaihetta: 1. Valon värin mittaus 2. RGB-arvojen säätö niin, että oletetun neutraalin väriarvon tapauksessa R=G=B H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
22 Kamera: signaaliprosessointi kuvan säätöä Kuluttajakameran kuva pyritään säätämään miellyttäväksi (perustuen oletuksiin siitä, mistä keskimääräinen käyttäjä tykkää) Miellyttävimmäksi säädetty kuva ei aina ole luonnollisin esitys Esimerkiksi kuvan kontrastia kasvatetaan Lisäksi kuvan värejä elävöitetään kasvattamalla värien saturaatio-arvoa H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
23 Kamera: signaaliprosessointi kuvan säätöä Esimerkki kun kuvan kontrastia on kasvatettu
24 Kamera: Kuvan detektion suorituskyvyn rajat Kameran suorituskyvyn kannalta pikselikoko on ehkä tärkein yksittäinen tekijä Pikselikoko määrittää kuinka paljon ja kuinka nopeasti fotoneita voidaan kerätä; vaikutus kuvan dynamiikkaan (tummimpien ja vaaleimpien yksityiskohtien ero kuvassa) sekä vaadittuun valon määrään; vertaa alla yhteläisesti valotettuja pikseleitä, joista pienempi saturoituu Valomäärä tuottaa varauksen joka ei ylitä pikselin varauskapasiteettiä Valomäärä tuottaa varauksen joka ylittää pikselin varauskapasiteetin; pikseli saturoituu Kertynyt varaus 250e- Kertynyt varaus 150e- Molemmissa pikseleissä sama Kohinataso, 20e- iso pikseli pieni pikseli
25 Kamera: Kuvan detektion suorituskyvyn rajat Pikselikoon vaikutus dynamiikkaan Pikseli saturoituu, kun valotus liian voimakas Kameran ulostulosignaali Kameran ulostulosignaali Pienempi pikseli Isompi pikseli Käyrät kuvaavat kirkkausaluetta, joka pystytään detektoimaan Kohteen kirkkaus Isommalla pikselillä on parempi dynamiikka eli alue jolta detektoituu yksityiskohtia on laajempi Valotusajalla/aukkokoolla voidaan säätää valotusaluetta, ei dynamiikkaa Kohteen kirkkaus
26 Kamera: Kuvan detektion suorituskyvyn rajat Esim. valotus 1 s Esim. valotus 2 s HDR-kuva Kuva 1 Kuva 2 Valotusajalla/aukkokoolla voidaan säätää valotusaluetta, ei dynamiikkaa, mutta yhdistämällä kuvat sopivasti toteutetaan ns. useaan valotukseen perustuva hdrkuvausmenetelmä
27 Näyttö LCD (liquid crystal display) Valonlähde: valkoista valoa emittoiva loisteputki Valonlähde; RGB-ledit joita säädetään temporaalisesti; huomaa nyt ei tarvetta värifilttereille Valo hajotetaan kaikkiin suuntiin Valo polarisoidaan Nestekidekerroksen ohjaus RGB-värit tuotetaan temporaalisella rasteroinnilla Nestekidekerros muuttaa tai säilyttää valon polarisaatiosuunnan R, G ja B värisuodatus Valo polarisoidaan H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
28 Näyttö LCD (liquid crystal display) Nestekiteillä säädetään se, miten valon polarisaatiosuunta muuttuu tai ei muutu; ja vastaavasti miten valo läpäisee toisen polarisaattorin ja millä voimakkuudella näyttö emittoi valoa kyseisessä pikselissä. Syöttöjännite määrittää nestekiteen kiertymisasteen ja pikselin valonläpäisyn eli harmaatason H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
29 Näyttö LCD (liquid crystal display) t on CIEXYZ arvo näytöllä (estimaatti silmän vasteelle) A on CIEXYZ värinsovitusfunktiot t A T L on lampun spektraalinen tehojakauma D on diffuuserin spektraalinen läpäisy P on takapolarisaattorin spektraalinen läpäisy T on transistorimatriisin spektraalinen läpäisy F on etupolarisaattorin spektraalinen läpäisy R, G ja B on punaisen, vihreän ja sinisen filtterin spektraalinen läpäisy Vr, Vg, Vb on jännitetaso punaiselle, vihreälle ja siniselle värille HUOM: c(v) on vektori, joka sisältää nestekiteen spektraalisen läpäisyn jännitearvolla V LDPTF ( Rc( Vr ) Gc( Vg ) Bc( Vb )) H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
30 Näyttö Reflektiivinen LCD ja muut tekniikat LCD-näytöt voidaan jakaa transmissiivisiin, reflektiivisiin sekä transflektiivisiin (alla esimerkki reflektiivisestä LCD-näytöstä; aiemmilla kalvoilla esitettiin transmissiivisen tekniikan periaate) Näyttötekniikka voi olla myös emissiivinen eli pikseli tuottaa itse valon (esim. OLED- ja plasmanäytöt) H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
31 Yhteenvetona kameroiden, näyttöjen ja tulostimien pikseliperiaatteet Kamerat: RGB-pikselit Sävyjen detektointi riippuu valon fotonien lukumäärästä Näytöt: RGB-pikselit Sävyjen toisto jännitetasoa muuttamalla (LCD- ja OLED-tekniikat) tai moduloimalla on pikseleiden suhteellista ajallista kestoa (temporaalinen rasterointi, plasma-tekniikka) Tulostimet CMYK- pikselit Sävyjen toisto rasteroimalla (spatiaalinen rasterointi)
32 Tulostus mustesuihku ja elektrofotografia Suihkutetaan muste tulostuspäillä paperille Valotetaan rumpu johon toonerit tarttuu, josta paino paperille H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
33 Rasterointi on tärkeä osa tulostusprosessia Rasteroinnilla tarkoitetaan suuremman bittisyvyyden (=väritasoresoluution) muuntamista alhaisemman bittisyvyyden kuvaksi (tulostuksen tapauksessa binäärikuvaksi) Rasteroinnissa käytetään hyväksi ihmisen rajallista yksityiskohtien havaitsemista (taajuusvaste ulottuu n. 6 jaksoa/aste asti), jolloin tarpeeksi pienet rasteripisteet nähdään tasaisena väripintana Eli ihmissilmä alipäästösuodattaa signaalin ja havaitsee tasaisen harmaasävyn
34 Rasteroinnin periaate
35 Rasterimatriisi
36 Rasteroitu kuva (AM) AM amplitudimodulointi Rasteripisteen koko muuttujana Mitä suurempi piste on yksittäisessä matriisissa, sitä tummempi alue on
37 Rasteroitu kuva (FM) FM taajuusmodulointi rasteripisteiden keskinäinen etäisyys muuttujana Mitä lähempänä pisteet ovat yksittäisessä matriisissa, sitä tummempi alue
38 Värikuvan rasterointi Värierotellut kolme kuvaa (vastaavat syaania, magentaa ja keltaista) + musta (CMYK-kuva) rasteroidaan kukin kuten yksiväriset kuvat Osavärien rastereille valitaan eri rasterikulmat (musta 45, syaani 75, magenta 15 ja keltainen 90 ) Eri rasterikulmilla pyritään välttämään häiritsevää moiré-vääristymää
39 Käsitteitä: multispektraalinen, hyperspektraalinen kuvantaminen Multispektraalinen: 3 (4)...kymmenen... mutta ei satoja aallonpituuskaistoja; kaistat suhteellisen leveitä Hyperspektraalinen: kymmeniä...satoja aallonpituuskaistoja koko sähkömagneettisen spektrin alueella; kaistat kapeita
40 Multi-primary tulostus kylläisten värien toisto Kasvatetaan primäärivärien määrää: esim CMYRGB, jolloin ab-tason väriavaruus laajenee Haasteena muunnosalgoritmit RGB -> CMYRGB (eli muunnos kuvadatasta tulostimen ohjaukseen)
41 Neljän primäärin näyttö Esim Sharp käyttää neljän primäärivärin tekniikkaa LCD-TV:ssä (2010) Ylimääräinen Y-komponentti kasvattaa erityisesti toistettavissa olevien ihonsävyjen lukumäärää ja tarkkuutta
42 Miksi spektraalinen kuvannus? Kolmen värikanavan kuvaus hävittää informaatiota (ts. jatkuva spektri pakataan kolmeen intensiteettiarvoon) Spektraalisen kuvannuksen sovelluksia: Spektraalinen kuvannus mahdollistaa näkymän siirtämisen eri valaistuksiin; perustuu siihen että näkymän heijastusspektri voidaan rekonstruoida, jos alkuperäisen näkymän valaistusspektri tunnetaan Spektraalista dataa käytetään analyysitarkoituksiin (käytetty perinteisesti kaukokartoituksessa)
43 Hyperspektraalinen kamera: hilaan perustuva tekniikla H.J. Trussel, M.J. Vrhell, Fundamental of Digital Imaging, Cambridge, 2008, 532 s.
Värinhallinta ja -mittalaitteet. Mikko Nuutinen 7.2.2012
Värinhallinta ja -mittalaitteet Mikko Nuutinen 7.2.2012 Luennon oppimistavoitteet Värinhallinta Käsitteet lähde- ja kohdelaitteen profiili sekä yhdysavaruus Näköistystavat (rendering intent) Värinmittalaitteet
LisätiedotTämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen.
Sivu 1/7 Värilaatuopas Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Laatu-valikko Tulostustila Väri Vain musta
LisätiedotVärijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.
Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan
LisätiedotVärilaatuopas. Laatu-valikko. Värilaatuopas. Sivu 1/6
Sivu 1/6 Värilaatuopas Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on auttaa käyttäjiä ymmärtämään, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Laatu-valikko Valikkokohta
LisätiedotMaa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet
Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 2007 Luento 10 Digitaaliset kuvat, näytöt, visualisointi Petri Rönnholm Minkälainen olikaan digitaalinen kuva? Digitaalinen kuva on matriisi, jossa jokaisella alkiolla
LisätiedotTriangle Colorscale. Created for design CMYK GUIDE. Intuitiivinen, tarkka ja käytännöllinen
Created for design CMYK GUIDE Intuitiivinen, tarkka ja käytännöllinen CMYK GUIDE -kartasta värit löytyvät nopeasti, ja ne ovat painettuina juuri sitä mitä valittiinkin! INTUITIIVINEN Suunnittelijan nopea
LisätiedotVERTAILU: 55-TUUMAISET TELEVISIOT Oheisia kuvasäätöjä käytettiin Tekniikan Maailman numerossa 1/15 julkaistussa vertailussa.
VERTAILU: 55-TUUMAISET TELEVISIOT Oheisia kuvasäätöjä käytettiin Tekniikan Maailman numerossa 1/15 julkaistussa vertailussa. LG 55UB850V digi-tv hdmi 2 KUVA Kuvatila Expert1 Expert1 Kuvan säätö Taustavalo
Lisätiedot1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä.
3-D ANAGLYFIKUVIEN TUOTTAMINEN Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Teknillinen korkeakoulu Petri Rönnholm Perustyövaiheet: A. Ota stereokuvapari B. Poista vasemmasta kuvasta vihreä ja sininen
LisätiedotKuvan pehmennys. Tulosteiden hallinta. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.
Tulostinajuri tuottaa parhaan mahdollisen tulostuslaadun erilaisiin tulostustarpeisiin. Joskus saattaa kuitenkin olla tarpeen muuttaa tulostettavan asiakirjan ulkonäköä enemmän kuin tulostinajuri sallii.
LisätiedotKorkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT
Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT 2 OPTICAL MEASUREMENT TECHNOLOGIES TEAM Kuopio, Technopolis Key research area: Development
LisätiedotCCD-kamerat ja kuvankäsittely
CCD-kamerat ja kuvankäsittely Kari Nilsson Finnish Centre for Astronomy with ESO (FINCA) Turun Yliopisto 6.10.2011 Kari Nilsson (FINCA) CCD-havainnot 6.10.2011 1 / 23 Sisältö 1 CCD-kamera CCD-kameran toimintaperiaate
LisätiedotKuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group)
Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group) Arne Broman Mikko Toivonen Syksy 2003 Historia 1840 1895 1920-luku 1930-luku Fotografinen filmi Louis J. M. Daguerre, Ranska Ensimmäinen julkinen elokuva
LisätiedotVÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA
VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA Juha Lehtonen 20.3.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma ESIPUHE Olen kirjoittanut tämän kandidaatintutkielman Joensuun yliopistossa
LisätiedotKuvanlaadunparantaminen. Mikko Nuutinen 21.3.2013
Kuvanlaadunparantaminen Mikko Nuutinen 21.3.2013 Luennon sisältö Termistöä Kuvanentisöinti Terävyys unsharp masking Kohina non-local means Linssivääristymän korjaus Kuvanlaadunehostaminen Kontrasti Auto-levels
LisätiedotTässä värilaatuoppaassa selitetään, miten tulostimen toiminnoilla voi säätää ja mukauttaa väritulosteita.
Sivu 1/5 Värilaatuopas Tässä värilaatuoppaassa selitetään, miten tulostimen toiminnoilla voi säätää ja mukauttaa väritulosteita. Laatu-valikko Tulostustila Väri Black Only (Vain musta) Värinkorjaus Auto
LisätiedotHAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Photoshop ohje 59 Väritilat, kanavat
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Photoshop ohje 59 VÄRIT Värimuokkain-ikkuna Työkalupaletin tai Color-paletin Foreground tai Background Color kuvaketta napsauttamalla saadaan näkyviin Color Picker-valintaikkuna
LisätiedotVÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon)
VÄRI VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon) VÄRI ON: Biologiaa: näköaistimus (solut ja aivot) Kemiaa: pigmentti (väriaine, materiaali) VÄRI ON: VÄRI ON: Psykologiaa: havainto
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LisätiedotDIGIKUVAN PERUSTEITA. 1. Grafiikkatyypit
DIGIKUVAN PERUSTEITA 1. Grafiikkatyypit Tietokoneella tuotettu grafiikka voidaan jakaa kahteen pääryhmään, vektorigrafiikkaan ja bittikarttagrafiikkaan. Kun vektorigrafiikka kuvaa kohteen matemaattisesti
Lisätiedot(VALO)KUVAN MUODOSTUMINEN
(VALO)KUVAN MUODOSTUMINEN Ensimmäinen ns. "valokuva" tehtiin v.1727. J.H.Schulze havaitsi, että hopeanitaraatin ja kalkin sekoitus muuttui tummaksi, kun se altistettiin valolle, mutta ei pystynyt "kiinnittämään"
LisätiedotKuvankäsi*ely 1. Digitaaliset kuvat ja niiden peruskäsi3eet. Kimmo Koskinen
Kuvankäsi*ely 1 Digitaaliset kuvat ja niiden peruskäsi3eet Kimmo Koskinen Mitä kuvankäsi3ely on? Digitaalisten kuvien monipuolista muokkausta: - korjailua: roskien poisto, punaiset silmät jne - muuntelua:
LisätiedotValon määrä ratkaisee Aukko
Valon määrä ratkaisee Aukko syväterävyys Suljinaika ISO liike ja terävyys valoherkkyys ja kohina Valon määrä ratkaisee / ajan esivalinta Bulb käytössä M-tilassa, valottaa niin kauan kuin painetaan laukaisinta
LisätiedotDigitaalikameran optiikka ja värinmuodostus
Digitaalikameran optiikka ja värinmuodostus T-75.5100 Kuvaus- ja näyttötekniikka Mikko Nuutinen, 14.9.2012 Luennon sisältö: Optiikka: polttoväli, valovoima, linssivirheet Värillisyys: värisuodinmatriisi,
LisätiedotNäyttöjen suorituskykymittaus
Näyttöjen suorituskykymittaus T-75.5100 Kuvaus- ja näyttötekniikka Syksy 2012 Mikko Nuutinen, 5.10.2012 Luennon sisältö: Johdanto: fyysiset, sähköiset ja optiset parametrit; valon mittaaminen ja kolorimetria
LisätiedotTutustu kameraasi käyttöohjeen avulla, syksy2011 osa 2
Digikamerasta kuvakirjaan Tutustu kameraasi käyttöohjeen avulla, syksy2011 osa 2 Hannu Räisänen 2011 Akun ja kortin poisto Akun ja kortin poisto Sisäinen muisti Kamerassa saattaa olla myös sisäinen muisti
LisätiedotUudet ominaisuudet. Versio 3.00
Uudet ominaisuudet Versio 3.00 Tämän tuotteen mukana toimitetun asiakirjan sisältämät kuvaukset eivät enää välttämättä vastaa laiteohjelmistopäivitysten seurauksena lisättyjä tai muutettuja ominaisuuksia.
LisätiedotUudet ominaisuudet. Versio 4.10
Uudet ominaisuudet Versio 4.10 Tämän tuotteen mukana toimitetun asiakirjan sisältämät kuvaukset eivät enää välttämättä vastaa laiteohjelmistopäivitysten seurauksena lisättyjä tai muutettuja ominaisuuksia.
LisätiedotS-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö
S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2
LisätiedotNIKON COOLPIX S3000 NIKON DSLR D3100 AP-SYSTEMS - KAMERATARJOUKSET. Tarjoushinta 139,- Nikon 3100 + Tamron 18-200 mm pakettihintaan 599,-
Sivu 1 NIKON COOLPIX S3000 139,- 5640000172 NIKON COOLPIX S3000 SORT VMA541E1 EAN: 018208918966 139 NIKON DSLR D3100 Nikon 3100 + Tamron 18-200 mm pakettihintaan 599,- Sivu 2 PENTAX OPTIO S1 139,50 PENTAX
LisätiedotAV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen
AV-muotojen migraatiotyöpaja - video KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Elävän kuvan muodot Videoon vaikuttavia asioita Kuvamuotojen ominaisuudet Audiomuotojen ominaisuudet
Lisätiedot3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg
3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet Mikael Hornborg Luennon sisältö 1. Optiset koordinaattimittauskoneet 2. 3D skannerit 3. Sovelluskohteet Johdanto Optiset mittaustekniikat perustuvat valoon ja
LisätiedotKUVAMUOKKAUS HARJOITUS
KUVAMUOKKAUS HARJOITUS PUNASILMÄISYYS, VÄRI, KUVAKOKO, RAJAUS PUNASILMÄISYYS Kuvien punasilmäisyyden joutuu kohtaamaan usein huolimatta kameroiden hyvistä ominaisuuksista. Ohjelma tarjoaa hyvän työvälineen
LisätiedotVärivalikko. Värinkorjaus. Tarkkuus. Tummuuden säätö. Värinsäätö käsin Tulostusmuoto. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.
Värivalikosta voidaan säätää tulostusjälkeä ja muuttaa väritulostuksen asetuksia. Lisätietoja saat valitsemalla valikon vaihtoehdon: Värinkorjaus Tarkkuus 1 Värinsäätö käsin Tulostusmuoto Tummuuden säätö
LisätiedotTL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Kuvasignaalit. Jyrki Laitinen
TL553 DSK, laboraatiot (.5 op) Kuvasignaalit Jyrki Laitinen TL553 DSK, laboraatiot (.5 op), K25 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab- ja VCDemo-ohjelmistoja käyttäen. Kokoa erilliseen mittauspöytäkirjaan
LisätiedotVärilaatuopas. Laatu-valikko. Värilaatuopas. Sivu 1/6
Sivu 1/6 Värilaatuopas Tässä värilaatuoppaassa selitetään, miten tulostimen toiminnoilla voi säätää ja mukauttaa väritulosteita. Laatu-valikko Valikkovaihtoehto Tulostustila Väri Vain musta Värinkorjaus
Lisätiedot11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna
11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 1. Astrometria 2. Meridiaanikone 3. Suhteellinen astrometria 4. Katalogit 5. Astrometriasatelliitit 6. Ultravioletti 7. Lähi-infrapuna 13.1 Astrometria Taivaan
Lisätiedot1. KUVANKÄSITTELYN TEORIAA
1. KUVANKÄSITTELYN TEORIAA Digitaalisessa kuvankäsittelyssä törmää usein vierailta kuulostaviin termeihin, kuten resoluutio, resamplaus ja interpolointi. Voit hakea opastusta tästä luvusta aina tarvittaessa.
Lisätiedot6.6. Tasoitus ja terävöinti
6.6. Tasoitus ja terävöinti Seuraavassa muutetaan pikselin arvoa perustuen mpäristön pikselien ominaisuuksiin. Kuvan 6.18.a nojalla ja Lukujen 3.4. ja 3.5. harmaasävjen käsittelssä esitellillä menetelmillä
LisätiedotPitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus
Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus MATINE:n Tutkimusseminaari, 18.11.2015 Helsinki Sanna Kaasalainen, Olli Nevalainen, Teemu Hakala Paikkatietokeskus Sisällys Taustaa Multispektraaliset
LisätiedotFlash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen
Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan
LisätiedotPOWERPOINT HARJOITUKSET OMAN ESITYSPOHJAN RAKENTAMINEN
POWERPOINT HARJOITUKSET 3.1-3.7 OMAN ESITYSPOHJAN RAKENTAMINEN Tässä harjoituksessa luomme oman perustyylin, teemme omat värit, oman fonttiteeman, mukautamme perustyyliä ja tallennamme luomuksemme. 1/5
LisätiedotTyö 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään optisiin ilmiöihin tutkimalla valon kulkua linssisysteemeissä ja prismassa. Tavoitteena on saada
LisätiedotDigikuvan peruskäsittelyn. sittelyn työnkulku. Soukan Kamerat 22.1.2007. Soukan Kamerat/SV
Digikuvan peruskäsittelyn sittelyn työnkulku Soukan Kamerat 22.1.2007 Sisält ltö Digikuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Skannaus Kuvan kääntäminen Värien säätö Sävyjen säätö Kuvan koko ja resoluutio
LisätiedotUudet ominaisuudet. Versio 2.00
Uudet ominaisuudet Versio 2.00 Tämän tuotteen mukana toimitetun asiakirjan sisältämät kuvaukset eivät enää välttämättä vastaa laiteohjelmistopäivitysten seurauksena lisättyjä tai muutettuja ominaisuuksia.
LisätiedotValokuvien matematiikkaa
Valokuvien matematiikkaa Avainsanat: valokuva, pikseli, päättely Luokkataso: 3.-5. luokka, 6.-9. luokka, lukio, yliopisto Välineet: Kynä, tehtävämonisteet (liitteenä), mahdollisiin jatkotutkimuksiin tietokone
LisätiedotVÄRIT 12.2.2015 WWW-VISUALISOINTI - IIM60110 - VÄRIT
VÄRIT 12.2.2015 Väri on silmään saapuvan valon aistittava ominaisuus, joka havaitaan näkö- ja väriaistilla. Värin aistiminen riippuu silmään saapuvan valon sisältämistä aallonpituuksista ja niiden voimakkuuksista.
LisätiedotJohdanto. Kuvankäsittely: Kuva Kuva. Kuva. Mittauksia. Kuva-analyysi: Korkean tason kuvaus. Kuva. Kuvan ymmärtäminen:
Johdanto Kuvankäsittely: Kuva Kuva Kuva-analyysi: Kuva Mittauksia Kuvan ymmärtäminen: Kuva Korkean tason kuvaus Kuvantamismenetelmien ominaisuuksia Digitaalinen kuva Näkö Laitetekniikkaa Digitaalinen kuva
LisätiedotKameran sensoritekniikka
Kameran sensoritekniikka T-75.5100 Kuvaus- ja näyttötekniikka Mikko Nuutinen, 12.9.2012 Luennon sisältö: Yleistä Varauksen keräys Varauksen siirto CCD-kamerassa CMOS-sensori & CMOS vs. CCD Kuvauslaitetyyppejä
LisätiedotTampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus
Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 201 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus 6 1..201 1. Tarkastellaan Gouraudin sävytysmallia. Olkoon annettuna kolmio ABC, missä A = (0,0,0), B = (2,0,0) ja C = (1,2,0)
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
Havaintokohteita 9. Polarimetria Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Havaintokohteita Polarimetria Havaintokohteita (kuvat: @phys.org/news, @annesastronomynews.com) Yleiskuvaus: Polarisaatio
LisätiedotHigh Dynamic Range. Simo Veikkolainen 6.9.2010
High Dynamic Range Simo Veikkolainen 6.9.2010 High Dynamic Range High Dynamic Range: kuvantamista jossa kuvaan saadaan laajempi dynamiikka kuin mitä kamera pystyy tallentamaan Dynamiikalla tarkoitetaan
LisätiedotDigikamera tutuksi 2016/12
Digikamera tutuksi 2016/12 Ohjelma 9-11 teoria ja oman kameran asetukset 11.00 harjoitustehtävät, ryhmäjako opettajien esittely 11-11.30 tauko paikalla eväät tai kahvila 12-n.14 kuvausharjoituksia, puoli
LisätiedotValon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen
Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?
LisätiedotValo, valonsäde, väri
Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Valo, valonsäde, väri Näkeminen, valonlähteet Pimeässä ei ole valoa, eikä pimeässä näe. Näkeminen perustuu esineiden lähettämään valoon,
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
LisätiedotHyvät asiakkaat, valmistelkaa painotietonne tässä kuvattujen spesifikaatioiden mukaisesti.
Tärkeää hyvien painotulosten kannalta Hyvät asiakkaat, valmistelkaa painotietonne tässä kuvattujen spesifikaatioiden mukaisesti. Josnäitä kuvauksia ei noudateta, emme voi hyväksyä mitään vastuuta painotehtävien
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:
LisätiedotT-75.4100 Digitaalinen kuvatekniikka Kevät 2015 Harjoitus 1: Kameran kuvanprosessointi
T-75.4100 Digitaalinen kuvatekniikka Kevät 2015 Harjoitus 1: Kameran kuvanprosessointi Palautus: 1.3.2015 1 1 Tavoite Työssä tutkitaan kolmea kameran kuvanprosessointiketjun vaihetta: tarkennusta, mosaiikkikuvan
LisätiedotTekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio
Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä
LisätiedotMatlab-tietokoneharjoitus
Matlab-tietokoneharjoitus Tämän harjoituksen tavoitteena on: Opettaa yksinkertaisia piirikaavio- ja yksikkömuunnoslaskuja. Opettaa Matlabin perustyökaluja mittausten analysoimiseen. Havainnollistaa näytteenottotaajuuden,
Lisätiedot1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.
1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat
Lisätiedot7.4 Fotometria CCD kameralla
7.4 Fotometria CCD kameralla Yleisin CCDn käyttötapa Yleensä CCDn edessä käytetään aina jotain suodatinta, jolloin kuvasta saadaan siistimpi valosaaste UV:n ja IR:n interferenssikuviot ilmakehän dispersion
LisätiedotNEX-3/NEX-5/NEX-5C A-DRJ-100-12(1) 2010 Sony Corporation
NEX-3/NEX-5/NEX-5C Tässä esitteessä on kuvattu tämän laiteohjelmapäivityksen sisältämät 3Dtoiminnot. Lisätietoja on Käyttöoppaassa ja mukana toimitetun CD-ROMlevyn α Käsikirjassa. 2010 Sony Corporation
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Spektroskopia Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 8. Spektroskopia Peruskäsitteet Spektroskoopin rakenne Spektrometrian käyttö Havainnot ja redusointi Spektropolarimetria 8. Yleistä spektroskopiasta
LisätiedotMIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma
MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen
LisätiedotKun olet valmis tekemään tilauksen, rekisteröidy sovellukseen seuraavasti:
HENKILÖKORTTIEN SUUNNITTELUSOVELLUS SOVELLUKSEN KÄYTTÖOHJE Voit kokeilla korttien suunnittelemista valmiiden korttipohjien avulla ilman rekisteröitymistä. Rekisteröityminen vaaditaan vasta, kun olet valmis
Lisätiedot6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4
Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen
LisätiedotMuuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset
Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset valintakriteerit resoluutio ja nopeus Yleisimmät A/D-muunnintyypit:
LisätiedotKuvankäsittelyn mahdollisuudet
Kuvankäsittelyn mahdollisuudet Johdanto digikuvien käsittelyyn mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Bittikartat ja vektorit Bittikarttagrafiikka Kuva muodostuu pikseleistä, joista jokaisella tietty väriarvo
LisätiedotThe acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen!
Kasvihuoneongelma Valon ja aineen vuorovaikutus Herra Brown päätti rakentaa puutarhaansa uuden kasvihuoneen. Liian tavallinen! Hänen vaimonsa oli innostunut ideasta. Hän halusi uuden kasvihuoneen olevan
LisätiedotKuvan- ja videontiivistys. Mikko Nuutinen 14.2.2013
Kuvan- ja videontiivistys Mikko Nuutinen 14.2.2013 Oppimistavoitteet Redundanssi kuvissa: esimerkkitapauksina koodaus-, pikseleiden välinen sekä psykovisuaalinen redundanssi Kuvantiivistys: JPEG-koodauksen
LisätiedotVerenpainemittarit. Ranne- verenpainemittari, harmaa. 22,95
Verenpainemittarit Ranne- verenpainemittari, harmaa. 22,95 Tarkka verenpaineen mittaus ranteesta. Näytön kohteet: systolinen, diastolinen, pulssi, päivämäärä, aika Rytmihäiriöilmoitus Muistipaikkoja 60/henkilö,
LisätiedotVÄYLÄVIRASTO GRAAFINEN OHJEISTO 4/2019
VÄYLÄVIRASTO GRAAFINEN OHJEISTO 4/2019 YKSINKERTAINEN ON KAUNISTA Väylän liikemerkki koostuu sanasta VÄYLÄ ja sinisen sävyisestä tunnuksesta. Tunnuksessa on V-kirjain, jonka negatiivisesta tilasta muodostuu
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
Lisätiedot1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:
TL61, Näytejonosysteemit (K00) Harjoitus 1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille: a) 1 (t) = cos(000πt) + sin(6000πt) + cos(00πt) ja ) (t) = cos(00πt)cos(000πt).
LisätiedotPassikuva - Käyttöohje Pispalan Insinööritoimisto Oy
Passikuva - Käyttöohje Pispalan Insinööritoimisto Oy Pispalan Insinööritoimisto Oy Harry Karvonen harry.karvonen@pispalanit.fi 27. lokakuuta 2013 Passikuva - Käyttöohje Sisältö i Sisältö 1 Passikuva 1
LisätiedotDYNAAMINEN ULOTTUVUUS DIGITAALISESSA VALOKUVAUKSESSA
DYNAAMINEN ULOTTUVUUS DIGITAALISESSA VALOKUVAUKSESSA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Teknisen visualisoinnin suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö 10.5.2010 Heikki Laaninen Lahden
LisätiedotGraafinen ohjeisto. Turku Centre for Computer Science
Graafinen ohjeisto Turku Centre for Computer Science tunnus Tunnus. Turku Centre for Computer Sciencen tunnus muodostuu kahdesta elementistä: nuolimaisesta liikemerkistä ja TUCSnimilogosta. Liikemerkkiä
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
LisätiedotRatkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:
LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen
Lisätiedot1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011
1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan
LisätiedotKUVAN SÄÄDÖT SUMOPAINTISSA
KUVAN SÄÄDÖT SUMOPAINTISSA Kuvien käsittelyä pidetään yhtenä digitaalisten kuvien vahvuuksina (ja osittain myös heikkoutena). Monien ammattilaisten mielestä kuvien valoisuutta ja värejä kannattaa useimmiten
LisätiedotUudet ominaisuudet. Versio 2.00
Uudet ominaisuudet Versio 2.00 Tämän tuotteen mukana toimitetun asiakirjan sisältämät kuvaukset eivät enää välttämättä vastaa laiteohjelmistopäivitysten seurauksena lisättyjä tai muutettuja ominaisuuksia.
LisätiedotMAASEUDUN SIVISTYSLIITON GRAAFINEN OHJEISTO 1.1. Maaseudun Sivistysliiton graafinen ohjeisto 1.1
Maaseudun Sivistysliiton graafinen ohjeisto 1.1 Hahmo Design Oy 2.3.2018 Sisällysluettelo Ydinilme MSL:n tunnus 3 Tunnuksen käyttö 4 Tunnusoriginaalitiedostot 5 Värit 6 Typografia 7 2 ydinilme > tunnus
LisätiedotVERKOSTO GRAAFINEN OHJE
2018 SISÄLTÖ 3 Pikaohje 4 Tunnus ja suoja-alue 5 Tunnuksen versiot 6 Tunnuksen käyttö 7 Fontit 8 Värit 9 Soveltaminen ----- 10 Verkosto Lapset 2 suoja-alue Tunnuksen suoja-alueen sisäpuolella ei saa olla
LisätiedotPark systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje
Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Mihin laitetta käytetään?
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1
GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1 Kaikki asiakkaidemme tarpeet liittyvät oman näkemyksen välittämiseen toiselle ihmiselle. Vain siitä on kyse, ja vain se on tärkeää. Olipa näkemys tarkoitettu sähköasentajalle,
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Luento 23.4.2009, T. Hackman & J. Näränen 1. Yleisesti tärkeätä Peruskäsitteet Mitä havaintomenetelmää kannatta käyttää? Minkälaista teleskooppia millekin
Lisätiedot6. Värikuvanprosessointi 6.1. Värien periaatteet
6. Värikuvanprosessointi 6.1. Värien periaatteet Värien käyttö kuvissa on hyödyllistä kahdesta syystä. Väri on tehokas kuvaaja kohteiden tunnistamiseksi ja erottamiseksi näkymästä. Toiseksi normaalilla
LisätiedotTietokonegrafiikan perusteet
Tietokonegrafiikan perusteet Kuvamallit Koordinaattijärjestelmät Ihmisnäön ominaisuudet Grafiikkalaitteisto Abstrakti kangas Piirtäminen Teksti Leikkaaminen Väri Petri Vuorimaa 1 Kuvamallit Kuvien esittämiseen
LisätiedotDigikuvaus selkokielellä
Petri Ilmonen JA HEIKKI LINDBERG Digikuvaus selkokielellä Sisällysluettelo Saatesanat 3 5 Ohjeita kuvaajalle 34 Johdanto Digitaalisen valokuvaamisen osaamissisällöt 1 Digitaalinen kuva 1.1 Perinteinen
LisätiedotLuento 6: 3-D koordinaatit
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 6: 3-D koordinaatit AIHEITA (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 16.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen 5.2.2004
LisätiedotLIITE ELITE Ti ohjelmistoversio 5.0
LIITE ELITE Ti ohjelmistoversio 5.0 Tässä liitteessä on esitelty uudet ominaisuudet, jotka sisältyvät ELITE-Ti -ohjelmistoversioon 5.0 ja joita ei ole kuvattu ELITE-Ti - käyttöoppaissa. Ominaisuus Sivulla
LisätiedotTekniset laatusuositukset
Tekniset laatusuositukset Tekniset laatusuositukset on tarkoitettu painotyön tilaajan ja painon apuvälineeksi, joissa ovat suositusarvot tärkeimpien laatukriteerien osalta reprolle, painamiselle ja jälkikäsittelylle.
LisätiedotGimp alkeet XIII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 8. Tasot ja kanavat. Jynkänlahden koulu. Yleistä
Gimp alkeet XIII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 8 Tasot ja kanavat Yleistä Tasot eli layerit ovat tärkeä osa nykyajan kuvankäsittelyä. Tasojen perusidea on se, että ne ovat läpinäkyviä "kalvoja", joita
LisätiedotNäyttöjen kuvanmuodostus ja -prosessointi T-75.5100 Kuvaus- ja näyttötekniikka Syksy 2012 Mikko Nuutinen, 28.9.2012
Näyttöjen kuvanmuodostus ja -prosessointi T-75.5100 Kuvaus- ja näyttötekniikka Syksy 2012 Mikko Nuutinen, 28.9.2012 Luennon sisältö: Yleistä: tekniikoiden ryhmittelyä, värien muodostus CRT Plasma OLED
LisätiedotOhjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen
Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ennen kuin aloitat: 1. Asenna tietokoneeseesi ilmainen Miso Regular fontti, jonka saat täältä: https://www.fontspring.com/fonts/marten- nettelbladt/miso
LisätiedotPietsoelementtien sovelluksia
Pietsoelementtien sovelluksia S-108.2010 Elektroniset mittaukset Luento 20.2.2006 Maija Ojanen Taustaa Pietsosähköisen ilmiön havaitsivat Jacques ja Pierre Curie 1880 Mekaaninen voima aiheuttaa varauksen
LisätiedotPANASONIC NV-GS120EG. Digitaalivideokamera. Käyttöohje
PANASONIC NV-GS120EG Digitaalivideokamera Käyttöohje Sodankylän kunta puh 040 73 511 63 Elokuvakasvatus Sodankylässä fax 016 618 155 Vasantie 11 email tommi.nevala@sodankyla.fi 99600 SODANKYLÄ 1 PANASONIC
Lisätiedot