Geneettinen herkkyys infektiotaudeille
|
|
- Mari Seppälä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Geneettinen herkkyys infektiotaudeille Krista Longi Kandidaatintutkielma Bio ja ympäristötieteellinen tiedekunta Biotieteiden laitos Perinnöllisyystiede 2012
2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Bio ja Ympäristötieteellinen Tiedekunta Tekijä Författare Author Krista Longi Työn nimi Arbetets titel Title Geneettinen herkkyys infektiotaudeille Oppiaine Läroämne Subject Perinnöllisyystiede Laitos Institution Department Biotieteiden laitos Työn laji Arbetets art Level Kadidaatintutkielma Aika Datum Month and year 2012 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 21 Tiivistelmä Referat Abstract Infektiotaudit ovat merkittävä kuolleisuuden aiheuttaja, joten niiden molekulaarisen taustan tunteminen on tärkeää. Tutkimalla geneettistä herkkyyttä infektiotaudeille ja etsimällä geenejä, jotka assosioituvat tiettyihin infektioihin, voidaan löytää uusia kohteita rokotteille ja hoitokeinoille. Vaikka infektiotautiin sairastuminen edellyttääkin aina patogeenille altistumista, eivät infektiotaudit ole puhtaasti ympäristöllisiä sairauksia. Esimerkiksi kaksos ja adoptiotutkimuksilla on osoitettu, että variaatiot ihmisen genomissa vaikuttavat infektioalttiuteen. Geneettinen herkkyys infektiotaudeille johtuu monimutkaisista vuorovaikutuksista geneettisten ja ympäristöllisten tekijöiden välillä. Perinteisesti infektiotaudit on nähty kompleksisina sairauksina, eli on ajateltu olevan useita geenejä, joilla kullakin on pieni vaikutus herkkyyteen sairastua. Kuitenkin on olemassa useita mendelistisiä synnynnäisiä virheitä, jotka altistavat yksilön useille eri infektioille. Assosiaatiogeenien määrittämiseen on perinteisesti käytetty kandidaattigeenianalyysiä, ja useita assosiaatioita on löydetty moniin yleisiin sairauksiin. Tutkituimpia sairauksia ovat olleet malaria, tuberkuloosi ja HIV. Viimeaikoina myös genominlaajuisilla assosiaatioanalyyseillä on pyritty löytämään uusia infektioalttiuteen vaikuttavia lokuksia. Yhteensä assosiaatiogeenejä on löydetty satoja, mutta monia näistä assosiaatioista ei ole pystytty toistamaan uusissa tutkimuksissa. Geneettisen herkkyyden infektiotaudeille tutkimiseen liittyykin monia ongelmia. Hyvinkin alttiit yksilöt voivat olla terveitä, jos he eivät ole koskaan kohdanneet patogeeniä. Toisaalta riittävän suurten näytteiden kerääminen voi olla haastavaa erityisesti kehitysmaissa, missä infektiot ovat suurin ongelma. Vain pieni osa infektioalttiuteen vaikuttavista perinnöllisistä tekijöistä onkin tunnistettu. Avainsanat Nyckelord Keywords Infektiotaudit, alttius, periytyvyys, kandidaattigeenianalyysi, genominlaajuinen assosiaatioanalyysi Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Further information
3 Sisällys 1. Johdanto 1 2. Miksi tutkia geneettistä herkkyyttä infektiotaudeille? 1 3. Geneettiset tekijät vaikuttavat infektioalttiuteen 2 4. Assosiaatiogeenien etsiminen Kandidaattigeenianalyysi Genominlaajuiset assosiaatioanalyysit (GWAS) 7 5. Löydettyjä assosiaatiogeenejä Mendelistinen alttius infektiotaudeille Multigeeninen alttius infektiotaudeille HLA alue Esimerkkinä malaria Tulevaisuuden näkymiä Johtopäätökset 15 Lähteet 16
4 1. Johdanto Infektiot ovat yksi johtavista kuolinsyistä ihmisillä (Kindhauser, 2003). Lisäksi infektiot ovat suuri valintapaineen aiheuttaja ja immuunipuolustukseen liittyvät geenit ovat runsaslukuisimpia ja monimuotoisimpia ihmisgenomissa (Burgner ym. 2006). Vaikka infektiotaudin kehittyminen vaatiikin aina altistumisen patogeenille, eivät infektiotaudit ole puhtaasti ympäristötekijöiden määrittämiä sairauksia. Geneettiset tekijät selittävät ainakin osin, miksi toiset ihmiset selviytyvät infektiotaudeista paremmin kuin toiset. Yksilöiden välillä on merkittäviä eroja siinä, miten ne reagoivat patogeenille altistumisen jälkeen (Burgner ym. 2006). Afrikassa kuolee joka vuosi yli miljoona lasta malariaan, mutta suurin osa ei sairastu yhtä vakavasti vaikka saavat tartunnan useita kertoja (Kwiatkowski, 2000). Siihen miksi yksilöillä on hyvin erilaiset vasteet tauteihin, on useita syitä. Tähän vaikuttaa geenien lisäksi aiempi terveydentila, hankittu immuniteetti, ympäristölliset tekijät ja itse patogeenin geneettiset tekijät. (Kwiatkowski, 2000.) Siksi ei ole helppoa määrittää, missä määrin ihmisen omat geenit vaikuttavat herkkyyteen eri infektiotaudeille. Tutkielman tarkoituksena on kuvailla infektiotautialttiuden tutkimista, mukaan lukien tutkimusmenetelmiä ja niihin liittyviä haasteita. Tarkoituksena on myös esitellä muutamia merkittävimpiä tutkimustuloksia. 2. Miksi tutkia geneettistä herkkyyttä infektiotaudeille? Infektiotaudit aiheuttavat noin neljänneksen maailmanlaajuisesta kuolleisuudesta (Kindhauser, 2003). Toisaalta uusien epidemioiden ja pandemioiden uhka on suuri, ja myös siksi infektiotautien tutkiminen on tärkeää (Hill, 2012). Kuolleisuusluvut eivät kuitenkaan paljasta kaikkea sitä taakkaa, mitä infektiotaudit aiheuttavat ihmisille. Infektiot aiheuttavat toisinaan myös pysyviä vammoja ja joidenkin infektioiden on todettu mm. lisäävän syövän riskiä. (Kindhauser, 2003.) Tietomme useimpien infektiotautien molekulaarisista mekanismeista ovat edelleen rajallisia. Geneettinen epidemiologia voi auttaa tunnistamaan uusia 1
5 taudin kehittymiseen liittyviä molekulaarisia mekanismeja ja ymmärtämään taudin kehittymisen kriittiset vaiheet. (Kwiatkowski, 2000.) Infektiotautien molekulaarisen taustan ymmärtäminen on tärkeää uusien lääkkeiden ja hoitojen kehityksessä. Esimerkiksi antibioottiresistanttien bakteerikantojen lisääntyminen onkin kasvattanut tarvetta uusien hoitokeinojen keksimiseen (Tuite & Gris, 2006). Toisaalta tunnistamalla infektiotaudeille altistavia geenejä, voidaan oppia tuntemaan ihmisen immuunijärjestelmän toimintaa paremmin (Clementi & Di Gianantonio, 2006). Populaatioiden ryhmittely alttiusriskin perusteella geneettisen profiloinnin avulla voi osoittautua hyödylliseksi. Yhä useampia rokotteita tulee jatkuvasti markkinoille ja niiden hinnat ovat yhä kalliimpia. Kohdistettu rokottaminen voi olla vaihtoehto, jos geneettiset testit tulevat halvemmiksi kuin itse rokotteet. (Hill, 2012.) Jos tunnetaan mikrobien ja vastustuskykyä säätelevien geenien vuorovaikutukset, on mahdollista kehittää geenitestejä yksilöllisten ennusteiden tekemiseen. Näin voidaan esimerkiksi löytää ne yksilöt, joilla on riski sairastua erityisen vakaviin tai toistuviin infektioihin. (Lokki, 2005.) Odotukset infektiotautien geneettisen taustan tutkimisen tarjoamista hyödyistä ovat kuitenkin olleet suuret ja uusien löydettyjen assosiaatioiden toivottiin nopeasti kääntyvän uusiksi hoitokeinoiksi. Suuri osa odotuksista on kuitenkin täyttymättä, ja onkin olemassa skeptismiä siitä, kuinka paljon epidemiologiset lähestymistavat voivat paljastaa kompleksisten sairauksien genetiikasta. (Burgner ym ) Menetelmät kuitenkin kehittyvät jatkuvasti, ja on jo olemassa esimerkkejä siitä, kuinka infektiotautien geneettisen tausta tutkiminen on johtanut lääketieteellisiin sovellutuksiin (Hill, 2012). 3. Geneettiset tekijät vaikuttavat infektioalttiuteen Teoria siitä, että ihmisen geneettiset tekijät vaikuttavat herkkyyteen sairastua infektiotauteihin, ei ole uusi luvulta lähtien erilaiset epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että geneettisillä tekijöillä on tärkeä merkitys 2
6 alttiudelle sairastua tai kuolla infektiotauteihin. (Alcais ym ) Infektiotautien on havaittu esiintyvän yleisemmin perheissä ja suvuissa tai tietyissä etnisissä ryhmissä. Perheet ja suvut jakavat kuitenkin todennäköisemmin myös samat ympäristölliset tekijät, joten geneettisten tekijöiden analysointi voi olla vaikeaa. Erityisesti infektiotautien kohdalla taudin tarttuminen perheen sisällä voi lisätä sairastumisen riskiä ja näin aiheuttaa infektiotautien esiintymisen perheittäin. (Burgner ym ) Vertaamalla frekvenssejä, joilla sairautta esiintyy sairastuneen yksilön sukulaisilla verrattuna terveiden yksilöiden sukulaisiin, saadaan kuitenkin tietoa siitä, missä määrin sekä geneettiset tekijät että jaetut ympäristölliset tekijät vaikuttavat sairastumisriskiin. Haralambous ym. tutkivat sisarusten sairastumisriskiä meningokokkibakteerin aiheuttamien sairauksien kohdalla. Pyrkiäkseen minimoimaan taudin tarttumisesta johtuvan suuremman riskin sairastuneiden yksilöiden sisaruksilla, he seurasivat sairastumista aina vuoden päähän indeksitapauksesta. Vielä vuodenkin kuluttua indeksitapauksesta sairastuneiden yksilöiden sisarusten riski saada tartunta oli suurempi kuin terveiden yksilöiden sisarusten, ja Haralambous ym. ehdottivat, että geneettiset tekijät selittäisivät noin kolmasosan sairastuneiden yksilöiden sisarusten suuremmasta sairastumisriskistä. (Haralambous ym ) Kaksostutkimukset ovat olleet merkittävässä roolissa kun on selvitetty missä määrin ihmisen geneettiset tekijät vaikuttavat herkkyyteen infektiotaudeille. Vaikka otetaan huomioon se, että positiivisia tuloksia julkaistaan herkemmin kuin negatiivisia, on saatu vakuuttavia tuloksia. Sekä virus, bakteeri ja alkueläinperäisten tautien on todettu riippuvan myös geneettisistä tekijöistä. (Jepson, 1998.) Yksi tapa tutkia asiaa on verrata konkordanssia mono ja ditsygoottisilla kaksosilla. Tällaisia tutkimuksia on tehty useilla infektiotaudeilla, ja periytyvyys vaikuttaa olevan melko merkittävää kroonisten tautien kohdalla. Akuuttien infektioiden kohdalla todisteet eivät kuitenkaan ole yhtä selviä. (Hill, 2012.) Tutkimuksessa, jossa käytettiin sairaalaan ottoa fenotyyppinä, todettiin, että eri geneettiset tekijät vaikuttavat todennäköisesti 3
7 eri tauteihin, sillä toisen kaksosen riski joutua sairaalaan kasvoi vain saman taudin kohdalla (Burgner ym. 2006). Tanskalainen tutkimus selvitti geneettisten ja ympäristöllisten tekijöiden vaikutusta ennenaikaisen kuoleman riskiin aikuisiässä adoptiotutkimuksella. Tutkimuksessa verrattiin hyvin nuorina adoptoitujen lasten riskiä kuolla ennenaikaisesti heidän biologisiin vanhempiin ja adoptiovanhempiin. Tulokset osoittivat, että kun lapsi oli kuollut vuotiaana, oli biologisten vanhempien riski kuolla ennenaikaisesti merkittävästi suurempi. Samaa ei havaittu adoptiovanhempien kohdalla. Kuitenkin infektiotauteihin kuolleiden määrä oli tutkimuksessa pieni ja lisätutkimukset tulosten varmistamiseksi ovat tarpeen. (Petersen ym ) Useat kaksos ja adoptiotutkimukset siis viittaavat siihen, että geneettiset tekijät vaikuttavat sekä alttiuteen sairastua että infektion kulkuun. Vaikka joissakin tutkimuksissa tulokset ovatkin olleet epäselviä tai kaivanneet lisäselvitystä, ovat todisteet silti melko vakuuttavia. 4. Assosiaatiogeenien etsiminen Vaikka infektiotautien geneettisen taustan tutkiminen onkin lisääntynyt huomattavasti, se ei silti ole yhtä yleistä kuin muiden yleisten kroonisten sairauksien tutkimus (Rowell ym. 2012). Menetelmiä, joita voidaan käyttää ja on käytetty assosiaatiogeenien tunnistamiseen, on useita. Eläinmallit ovat yksi mahdollisuus. Geneettiset vaikutukset voivat olla selkeämpiä luonnollisissa populaatioissa, kun lääketieteelliset hoitokeinot puuttuvat (Amos ym. 2010). Eläinmalleista saatujen löytöjen soveltaminen ihmisiin on kuitenkin vaikeaa, sillä ihmisiltä puuttuvat usein verrattavissa olevat polymorfismit tai jopa homologiset geenit kokonaan. Eläinmalleilla ei toistaiseksi olekaan juuri löydetty uusia assosiaatiogeenejä. (Hill, 2012.) Genominlaajuisessa kytkentäanalyysissä käytetään perheitä, joissa on useita sairastuneita yksilöitä. Mikrosatelliittimarkkereiden avulla pyritään löytämään 4
8 kromosomin alueita, jotka assosioituvat sairauteen. Genominlaajuisia kytkentäanalyysejä on infektiotaudeille tehty jonkin verran ja niillä on löydetty joitakin assosiaatiolokuksia, mutta näitä ei ole pystytty vahvistamaan. Ongelmana on, että infektiotautien kohdalla alttiusgeeneillä on usein liian pieni vaikutus, jotta niitä voitaisiin havaita kytkentäanalyysillä. (Hill, 2012.) Kytkentäanalyysit ovat olleet menestyksekkäitä lähinnä monogeenisten sairauksien tutkimisessa (Chapman & Hill, 2012). Useimmiten tutkimuksessa käytetään sairastuneita sisaruspareja, mutta niiden rekrytoiminen voi olla vaikeaa (Burgner ym. 2006). Toisaalta kromosomialueet, jotka perheenjäsenet jakavat, ovat usein suuria ja varsinaisen assosiaatiogeenin rajaaminen tältä alueelta voi olla hankalaa. (Pearson & Manolio, 2008). Perinteisesti käytettyjä menetelmiä ovat kandidaattigeenianalyysi ja genominlaajuinen assosiaatioanalyysi (Genome Wide association study, GWAS). Kandidaattigeenianalyysillä saadaan yleensä tilastollisesti merkittävämpiä tuloksia, mutta sitä ei voida käyttää täysin uusien geenien löytämiseen. Kummallakin menetelmällä on vaikea havaita geneettisiä vaikutuksia jos ne ovat joko heikkoja tai suuri osa yksilöistä ei ole koskaan altistunut sairaudelle. (Amos ym ) Teknologian kehitys on tehnyt mahdolliseksi käyttää yhä suurempia määriä markkereita. Mitä enemmän markkereita tutkimuksessa kuitenkin käytetään, sitä suuremmaksi nousee väärien positiivisten tulosten riski. Tämä on ongelma erityisesti infektiotautien kohdalla, sillä kontrolliryhmä voi sisältää yksilöitä, jotka ovat erittäin alttiita sairaudelle, mutta eivät koskaan ole kohdanneet patogeeniä. (Amos ym ) On myös hyvä huomata, että vaikka useimmat näistä menetelmistä perustuvat yhden nukleotidin polymorfismien (SNP) käyttöön, myös muun tyyppisillä variaatioilla, kuten toistojaksoilla, insertioilla ja deleetioilla, voi olla merkittävä vaikutus alttiuteen infektiotaudeille (Burgner ym.). Yhden nukleotidin polymorfismien sijasta huomattavasti halvemmat mikrosatelliitteihin perustuvat analyysit voivatkin olla erittäin tehokkaita (Amos ym. 2010). 5
9 Tutkimusmenetelmästä riippumatta tulosten toistaminen eri populaatioissa on ollut toisinaan hankalaa. Joissain tapauksissa tämä voi johtua vääristä positiivisista tuloksista. On kuitenkin yhä selvempää, että useilla kompleksisilla sairauksilla eri populaatioissa eri geneettiset tekijät saattavat altistaa samalle sairaudelle (Burgner ym. 2006) 4.1 Kandidaattigeenianalyysi Kandidaattigeenianalyysissä tutkitaan vain joitakin geenejä kerrallaan. Infektiotautien tutkimiseen on perinteisesti käytetty kandidaattigeenianalyysia ja vakuuttavimmat assosiaatiot onkin löydetty tällä menetelmällä. (Hill, 2006.) Arviointiin voidaan valita geenejä monella eri tapaa. Yksi tapa on valita geenejä, jotka assosioituvat muihin sairauksiin, joilla voi olla samankaltaisia biokemiallisia polkuja. (Hill, 2006.) Geenit voidaan valita esimerkiksi myös eläintutkimuksista saadun datan, genominlaajuisten tutkimusten tulosten tai biologisen todennäköisyyden perusteella (Burgner ym. 2006). Burgner ym. (2006) kuvailevat kahta tyypillistä tapaa toteuttaa kandidaattigeenianalyysi. Useimmat kandidaattigeenianalyysit käyttävät tapaus verrokki menetelmää. Tällöin tapaukset ja kontrollit on valittava huolella. Tuntemattomat erot eri etnisten ryhmien välillä voivat muuten johtaa vääriin assosiaatioihin, jotka eivät liity tutkittavaan tautiin lainkaan. Toinen vaihtoehto on käyttää vanhempia tapausyksilön kontrollina. Tämä menetelmä ei kuitenkaan ole yhtä tehokas kuin tapaus verrokki menetelmä eikä tunnista siis heikkoja assosiaatioita. Toisaalta tällä menetelmällä tutkimukseen voidaan ottaa mukaan perheitä eri etnisistä ryhmistä. (Burgner ym ) Toinen merkittävä tekijä on näytekoko. Koska infektiotautien kohdalla geneettisten varianttien vaikutus on usein pieni ja periytymismallia ei tunneta, tarvitaan yleensä yli 1500 tapaus verrokki paria tai tapaus vanhemmat trioa, jotta pystyttäisin takaamaan riittävä teho ja saamaan tilastollisesti merkittäviä tuloksia. Pienestä näytekoosta johtuen monia tutkimustuloksia onkin vaikea tulkita. (Burgner ym ) 6
10 Amos ym. vertasivat kandidaattigeenianalyysia ja genominlaajuista assosiaatioanalyysia infektiotautien assosiaatiogeenien löytämisessä. Tutkimuksen mukaan kandidaattigeenianalyysit ovat olleet tehokkaampia assosiaatioiden osoittamisessa kuin genominlaajuiset tutkimukset. Erityisesti infektiotautien kohdalla genominlaajuisiin assosiaatioanalyyseihin liittyy monia ongelmia, ja kandidaattigeenianalyysillä on todettu saatavan tilastollisesti merkittävämpiä tuloksia. Kandidaattigeenianalyysit ovat myös edullisempia toteuttaa. Toisaalta jos kaikkia tärkeitä vaikuttavia geenejä ei osata ottaa mukaan tutkimukseen, ei kandidaattigeenianalyysikaan toimi. Myöskin kun näytekoot ovat riittävän suuria, on todennäköistä, että merkittävimmät assosiaatiot löydetään kummallakin menetelmällä. (Amos ym ) Kandidaattigeenianalyysi vaikuttaakin olevan parempi lähestymistapa erityisesti silloin, kun suuria näytekokoja ei ole mahdollista saavuttaa. 4.2 Genominlaajuiset assosiaatioanalyysit (GWAS) National Institutes of Health määrittelee GWA tutkimuksen yleisen geneettisen varioaation koko ihmisen genomissa tutkimiseksi tarkoituksena tunnistaa geneettisiä assosiaatioita havaittavissa oleviin ominaisuuksiin. Vaatimuksena on riittävä geneettisten markkereiden tiheys kattamaan suuri osa yleisistä varianteista kohdepopulaatiossa, sekä riittävä määrä yksilöitä takaamaan että myös vaatimattomammat vaikutukset havaitaan (Pearson & Manolio, 2008.) Koko genominlaajuisessa tutkimuksessa ei tarvitse tehdä mitään oletuksia vaikuttavista geeneistä. Näin voidaankin löytää esimerkiksi uusia kohteita kandidaattigeenianalyysiin. (Rowell ym. 2012) Tyypillisimmissä tapauksissa sairastuneiden potilaiden alleelifrekvenssejä verrataan terveeseen verrokkiryhmään. Tämä tutkimusasetelma on usein helpoin ja edullisin, etenkin jos riittävä määrä kohteita ja verrokkeja on helposti kerättävissä. Asetelmaan liittyy kuitenkin paljon oletuksia, ja jos oletukset eivät toteudu saatetaan saada vääriä tuloksia. (Pearson & Manolio, 2008.) Genominlaajuisen assosiaatianalysien yleistyminen on mullistanut monien kompleksisten tautien geneettisen taustan tutkimisen, ja satoja uusia lokuksia 7
11 on löydetty monien tautien kohdalla (Hill, 2012). Koska analysoitavia yhden nukleotidin polymorfismeja (SNP)on usein hyvin monta, eivät väärät positiiviset tulokset ole harvinaisia, ja genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä jopa tuhansilla näytteillä voikin olla hankalaa saavuttaa tilastollisesti merkittäviä tuloksia. Vaikka menetelmää on käytetty menestyksekkäästi monilla sairauksilla, infektiotaudeilla genominlaajuisista assosiaatioanalyseistä saadut tulokset eivät ole olleet yhtä merkittäviä. Yksi syy tähän voi olla se, että infektiotautien kohdalla sairastuminen vaatii aina alistumisen patogeenille. (Amos ym ) Näytteitä kerättäessä tulisikin pyrkiä minimoimaan sellaisten yksilöiden vaikutus, jotka ovat alttiita taudille, mutta eivät koskaan kohdanneet patogeeniä, sekä jotka ovat resistantteja taudille, mutta sairastuneet silti johtuen jatkuvasta altistumisesta patogeenille. Lisäksi altistuminen korreloi usein monien muiden tekijöiden, kuten iän ja käyttäytymisen, kanssa. (Amos ym ) GWA tutkimukset toisaalta perustuvat olettamalle, että geneettinen vaikutus sairauksien taustalla johtuu ainakin osin rajallisesta määrästä alleelivariantteja, joita löytyy vähintään 1 5% väestöstä. Kuitenkin monet sairaudelle altistavat variantit saattavat olla harvinaisempia. (Pearson &Manolio, 2008.) Tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä tilastollisen merkittävyyden kriteerejä on arvioitu uudelleen. Tällä hetkellä siinä, minkä suuruiset p arvot ovat riittäviä, on eroja eri julkaisujen välillä, mikä vaikeuttaa tutkimusten vertailua ja tulosten tulkitsemista. (Hill, 2012) Tarpeeksi suurten p arvojen saavuttamiseksi tarvitaan suuria näytekokoja, mikä voi olla epärealistinen tavoite erityisesti harvinaisten infektiotautien kohdalla (Chapman & Hill, 2012). Perinteisesti käytetyt menetelmät laskea tilastollista merkittävyyttä ja määrittää tarvittavia näytekokoja sopivat melko huonosti erityisesti infektiotaudeille. Tällaisten laskelmien on jätettävä huomiotta monia tekijöitä, kuten paikallinen valintapaine, populaation rakenne ja alkuperäisen vaikuttavan mutaation geneettinen tausta. Lisäksi useimmat laskelmat olettavat, että homotsygootit ovat kaikkein vastustuskykyisimpiä sairaudelle, 8
12 mutta infektiotautien kohdalla heterotsygootit saattavat hyvinkin olla vastustuskykyisimpiä. (Amos ym. 2010) Esimerkiksi HLA alleelien suhteen heterotsygootit yksilöt selviävät infektiotaudeista usein paremmin (Burgner ym. 2006, Thursz ym. 1997). Koko genomin laajuisia tutkimuksia on infektiotautien kohdalla myös tehty suhteellisen vähän. Vain noin 2,5% vuosina julkaistuista genominlaajuisista assosiaatioanalyyseistä koski infektiotauteja. Yksi syy tähän voi olla se, että tarpeeksi suurien tutkimuspopulaatioiden saaminen on hankalaa.(rowell ym ) Huolimatta siitä, että kehitysmaissa useiden infektiotautien levinneisyys on suurta, on aineiston kerääminen niissä silti huomattavasti hankalampaa kuin esimerkiksi Euroopassa (Hill, 2012). Toisaalta infektiotaudit ovat kuitenkin juuri kehitysmaissa suuri ongelma (Kindhauser, 2003). Afrikkalaisissa populaatiossa tutkimista monimutkaistaa edelleen suurempi geneettinen vaihtelu ja kytkentäepätasapainon vähäisempi määrä. Näissä tarvitaan suurempi määrä SNP:itä kuin kaukaasialaisiassa tai aasialaisissa populaatiossa, jotta saavutettaisiin yhtä hyvä genomin katavuus. (Hill, 2012.) Toisaalta mitä enemmän SNP:itä analyysissä käytetään, sitä todennäköisempiä ovat väärät positiiviset tulokset. (Amos ym. 2010) Vaikka infektiotautien kohdalla onkin saatu tuloksia tällä menetelmällä, nostaa rajallinen menestys kysymyksen siitä, onko genominlaajuinen assosiaatioanalyysi tehokkain menetelmä infektiotautien kohdalla (Hill, 2012). Onkin esitetty, että GWA tutkimuksilla ihmisillä ei aina saavuteta tilastollisesti merkittäviä tuloksia, vaikka käytettäisiin tuhansia näytteitä ja erinomaisia tutkimussuunnitelmia (Amos ym. 2010). 5. Löydettyjä assosiaatiogeenejä Geneettinen herkkyys infektiotaudeille johtuu monimutkaisista vuorovaikutuksista geneettisten ja ympäristöllisten tekijöiden välillä. Perinteisesti infektiotaudit on nähty kompleksisina sairauksina, eli on ajateltu 9
13 olevan useita geenejä, joilla kullakin on pieni vaikutus herkkyyteen sairastua. (Burgner ym. 2006) Kuitenkin on olemassa useita mendelistisiä synnynnäisiä virheitä, jotka altistavat yksilön useille eri infektioille. Myös tällaisia mendelististä periytymistä noudattavia geenejä, jotka altistavat yksilön vain yhdelle tietylle sairaudelle tai suojaavat yksilöä yhdeltä tietyltä sairaudelta, on raportoitu yhä enemmän. (Alcais ym. 2009) 38%:ssa infektiotautien aiheuttamista kuolemista syynä on AIDS, tuberkuloosi tai malaria (Kindhauser, 2003) ja ne ovatkin tutkituimpia tauteja (Rowell ym. 2012). Geenejä, joiden assosiaatiota infektiotauteihin on tutkittu vähintään kahdesti, on yli 300. Useimmin tutkittuja geenejä ovat geenit, jotka koodaavat sytokiinireseptoreita, TNF:iä (tumor necrosis factor), HLA luokan 2 molekyylejä ja chemokiinireseptoreita. (Rowell ym ) Monien ei infektiotautien kohdalla löydetyt assosiaatiot ovat lähinnä sairaudelle altistavia, mutta infektiotautien kohdalla vakuuttavimmat löydetyt assosiaatiot ovat useammin taudilta suojaavia kuin sille altistavia (Hill, 2012). Löydetyt assosiaatiot selittävät kuitenkin vain pienen osan havaitusta geneettisestä vaikutuksesta, eikä ole selvää miksi niin suuri osa periytyvyydestä on vielä selittämättä. Manolio ym. tutkivat mahdollisia syitä tähän kompleksisten tautien kohdalla yleisesti. On mahdollista, että on vielä useita löytämättömiä variantteja, joiden vaikutus on suhteellisen pieni, tai jotka ovat niin harvinaisia, ettei niitä havaita genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä. Monet tutkimukset ovat keskittyneet yhden nukleotidin polymorfismien analysointiin, mutta rakenteellisilla varianteilla, kuten deleetioilla tai inversioilla, voi olla vaikutusta alttiuteen sairastua. Toisaalta syynä voi olla havaitsemattomat geeni geeni vuorovaikutukset tai riittämätön jaettujen ympäristötekijöiden huomioon ottaminen tutkimuksissa. (Manolio ym, 2009.) 5.1 Mendelistinen alttius infektiotaudeille Pian antibioottien keksimisen jälkeen löydettiin ehkä vakuuttavimmat todisteet siitä, että ihmisen geenit voivat määrätä infektiotaudin kehittymistä ja 1960 luvuilla löydettiin ensimmäiset PID:it (Primary immunodeficiency), ja sen 10
14 jälkeen niitä on löydetty yli 200. (Alcais ym ) Ne ovat harvinaisia, mendelistisiä ja altistavat useille eri infektiotaudeille. Tunnetuimpia PID:jä ovat SCN (neutrofiilien puuttuminen), XLA (B solujen puuttuminen) ja SCID (Tsolujen puuttuminen). Nämä sairaudet ovat olleet merkittäviä tekijöitä määritettäessä eri valkosolujen merkitystä immuunipuolustuksessa ja jokainen niistä on johtanut uudenlaisen hoitomuodon kehittämiseen. (Alcais ym.2009.) Yhä enenevissä määrin on myös löydetty geenejä, jotka selittävät täysin tai suurimmaksi osaksi altistumisen yksittäisille infektioille. Tunnetuin esimerkki on ehkä MSMD (Mendelian sysceptibility to mycobacterial disease). Ainakin 13 geenivirheen kuudessa eri geenissä, jotka ovat fysiologisesti samankaltaisia, on todettu aiheuttavan MSMD:tä (Alcais ym. 2009). Kaikki mendelistiset ominaisuudet eivät kuitenkaan altista sairauksille, vaan osa antaa lähes täydellisen suojan tiettyjä mikrobeja vastaan. Tähän mennessä tunnetaan ainakin neljä tällaista ominaisuutta, joissa yksilöltä puuttuu kokonaan reseptorit, joita mikrobi tarvitsee soluun tunkeutumiseen (Alcais ym. 2009). Ehkä mielenkiintoisin esimerkki on Duffy antigeeni (Chemokiinireseptori, DARC). Resessiivinen yhden nukleotidin mutaatio geenin promoottorissa aiheuttaa sen, että geeniä ei ekspressoida punasoluissa, mikä estää malariaa aiheuttavaa patogeenia Plasmodium vivaxia tunkeutumasta punasoluun ja tekee siis kantajan vastustuskykyiseksi sille (Miller ym. 1976, Kwiatkowski, 2005). Tosin joissain populaatioissa P. vivaxin on havaittu aiheuttavan malariaa myös yksilöillä, joilta DARC reseptorit puuttuvat punasoluista. DARC ei todennäköisesti siis ole P. vivaxin ainoa reseptori. (Alcais ym. 2009) 5.2 Multigeeninen alttius infektiotaudeille Multigeeniset ominaisuudet jaetaan yleensä kahteen luokkaan: oligogeenisiin ja polygeenisiin. Oligogeenisessä periytymisessä fenotyyppi on pääasiassa riippuvainen muutamasta merkittävästä geenistä, ja muiden geneettisten tekijöiden vaikutus on suhteellisen pientä. Polygeenisessä periytymisessä taas fenotyypin ajatellaan vaikuttavan useita geenejä, joilla kullakin on yksittäin 11
15 pieni vaikutus. (Alcais ym. 2009) Ei ole selvää, minkälaista periytymismallia infektiotaudit noudattavat. Todennäköistä kuitenkin on, että malli on jonkinlainen konsensus yllä luetelluista vaihtoehdoista. Infektioalttiuteen vaikuttaa siis luultavasti useita harvinaisia pienivaikutteisia mutaatioita, mutta yleiset vahvemmat variantit saattavat taudista riippuen selittää osan geneettisestä komponentista (Hill, 2012). Periytymismallin ymmärtäminen on käytännössä tärkeää siksi, että voidaan paremmin suunnitella käytettävät tutkimusmenetelmät (Hill, 2012). Löydettyjä assosiaatiogeenejä on satoja, mutta Hill (2006, 2012) on erotellut näistä muutamia vakuuttavimpia tuloksia. Kuudella variantilla on todettu olevan erittäin merkittävä vaikutus riskiin sairastua johonkin tärkeistä infektiotaudeista ja ne ovat kaikki yleisiä ainakin yhdessä populaatioryhmässä. Tämän lisäksi on noin muutamia vakuuttavia assosiaatiota, joiden vaikutus infektioherkkyyteen on pienempi mutta kuitenkin merkittävä. (Hill, 2012.) Suuri osa vakuuttavimmista tuloksista liittyy malariaan, HIV:iin tai lepraan. Toisaalta nämä ovat myös tutkituimpia sairauksia infektiotautien joukossa HLA alue HLA (Human Leukocyte Antigen) alueella on useita immuunipuolustukseen liittyviä geenejä. HLA alueen geenit ovat monimuotoisimpia ihmisen genomissa, ja tämän perinnöllisen monimuotoisuuden ajatellaan johtuvat infektiotautien aiheuttamasta valintapaineesta. HLA alleelien suuri monimuotoisuus takaa sen, ettei mikään yksittäinen patogeeni voi tuhota koko populaatiota. (Ghodke ym ) Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana on löydetty assosiaatioita HLA alueen ja yli 500 eri sairauden välillä. Monissa tapauksissa erityisesti infektiotautien kohdalla assosiaatiot ovat heikkoja ja osa niistä saattaa olla vääriä positiivisia tuloksia. Infektiotautien kohdalla assosiaatioiden tunnistaminen onkin ollut vaikeampaa kuin monien muiden sairauksien kohdalla, mutta merkittäviä assosiaatioita on havaittu mm. tuberkuloosin, HIV:n ja lepran kohdalla. (Ghodke ym ) Alueen rakenne tekee myös assosiaatioiden tutkimisesta haasteellista, koska geenit ovat kytkeytyneitä. 12
16 Tutkimukset onkin toteutettava huolella ja tarpeeksi suurilla aineistoilla. (Lokki, 2005.) HLA alueen geenit ovat olleet perinteisiä kohteita infektiotautien kandidaattigeenianalyyseissä ja niiden on todettu assosioituvan useisiin infektiotauteihin. Esimerkiksi yksilöt, joilla kaikki luokan 2 HLA alleelit ovat heterotsygoottisia, selviävät todennäköisemmin B hepatiitti infektiosta (Thursz ym. 1997). Onkin todettu, että HLA alleelien suhteen heterotsygootit yksilöt selviävät infektiotaudeista usein homotsygootteja paremmin (Ghodke ym ref Doherty & Zinkernagel, 1975). Homotsygotia onkin harvinaista HLAalueella (Lokki, 2005). HLA geenit vaikuttavat myös assosioituvan erityisesti kroonisiin infektioihin, kun taas ei HLA geenit ovat tärkeässä roolissa patogeenien tunnistuksessa ja akuuteissa infektioissa (Chiea & Hibberd, 2012). Yksi geeni saattaa sekä altistaa että suojata infektioilta, riippuen kyseessä olevasta taudista. Esimerkiksi tietyt HLA B alleelit altistavat esimerkiksi influenssa A virukselle, ja tietyt alleelit liittyvät HIV:n nopeampaan etenemiseen. Kuitenkin tietyt HLA B alleelit puolestaan hidastavat HIV:n kehittymistä AIDS:ksi. (Lokki, 2005.) Yksittäisten geenien sijasta samassa kromosomissa olevista geeneistä muodostuvat ryhmät saattavat vaikuttaa infektioalttiuteen. Lokki (2005) ehdottaakin, että tulevaisuudessa kaikkien HLA luokkien yhtäaikainen tutkiminen olisi kannattavaa. Ei kuitenkaan ole vielä saavutettu konsensusta siitä, millä mekanismilla tautien assosiaatiot HLA antigeeneihin toimivat. Luokan 1 HLA antigeeneihin assosioituvat taudit liittyvät mahdollisesti sytotoksisiin T soluihin ja luokan 2 HLA antigeeneihin assosioituvat auttaja T soluihin tai regulatorisiin T soluihin. (Mehra, 1984.) Esimerkkinä malaria Tunnetuin esimerkki löydetyistä assosiaatiogeeneistä on kenties sirppisoluanemiaa aiheuttava variantti, jonka todettiin tarjoavan suojaa 13
17 malariaa vastaan jo 1950 luvulla. Vaikka sirppisoluanemia on homotsygooteilla kuolemaan johtava sairaus, on se joillain alueilla erittäin yleinen. Tämän uskotaan johtuvan siitä, että yksilöt, jotka ovat geenin suhteen heterotsygootteja, ovat huomattavasti vähemmän alttiita vakavalle malarialle. (Allison, 1954.) Sirppisoluanemiaa aiheuttaa yhden nukleotidin polymorfismi (SNP) β globiinia koodaavassa geenissä (HBB). HBB:lle tunnetaan kolme erilaista SNP:tä, jotka suojaavat malarialta ja jotka ovat yleisiä eri osissa malarian levinneisyysalueita. Tämä osoittaa, että eri populaatiot voivat itsenäisesti kehittää eri evolutionääriset vasteet infektiotaudeille. (Kwiatkowski, 2005.) Myös yksilöiden, joiden veriryhmä on O, on todettu olevan suhteellisen vastustuskykyisiä vakavalle malarialle, etenkin verrattuna A ja AB veriryhmiin (Fry ym. 2008). Lisäksi esimerkiksi thalassemioiden on myös ajateltu assosioituvan malariaan, mutta tulokset eivät ole täysin varmoja. Thalassemiat ovat joukko sairauksia, jotka aiheutuvat α ja β globiinien virheellisestä tuotosta. Homotsygooteilla thalassemia johtaa vakavaan tai kuolettavaan sairauteen, mutta heterotsygootit ovat lähes terveitä. (Kwiatkowski, 2005.) 6. Tulevaisuuden näkymiä Vain pieni osa infektioalttiuteen vaikuttavista perinnöllisistä tekijöistä on kuitenkin tunnistettu. Keskeinen haaste on kehittää teknologioita, joilla voidaan analysoida suurempia osia proteiineja koodaavia alueita ja säätelyalueita ja niiden assosiaatiota infektiotauteihin (Chiea & Hibberd, 2012). Lisäksi yksi tärkeä tutkimuskohde on määrittää tarkat molekylaariset mekanismit assosiaatioiden takana, jotta voitaisiin löytää uusia kohteita rokotteille tai hoidoille (Chiea & Hibberd, 2012). Uuden sukupolven sekvensointimenetelmät ovat tehneet sekvensoinnista huomattavasti nopeampaa ja halvempaa kuin mitä se oli automatisoidulla Sangerin menetelmällä. Kuitenkin koko genomin sekvensointi on silti edelleen kallista. (Metzker, 2010.) Hill (2012) esittää, että yksi kannattava vaihtoehto voi olla vain proteiineja koodaavien alueiden, eksonien, sekvensointi. Eksonit 14
18 muodostavat vain prosentin ihmisen genomista, joten sekvensointikustannukset pienenevät huomattavasti verrattuna koko genomin sekvensointiin. Kuluja voidaan alentaa vielä tutkimalla vain rajallinen määrä näytteitä kaikkien eksonien suhteen, ja arvioimalla uudelleen vain mahdolliset assosiaatiot suuremmalla näytemäärällä. Menetelmää onkin kokeiltu jo muutamissa tutkimuksissa ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. (Hill, 2012.) Tosin jos suuri osa assosiaatioista on säätelyalueilla tai ei koodaavilla alueilla, ei eksonien sekvensoinnilla välttämättä löydetä kaikkia merkittäviä variaatioita. Vaikka monien muiden sairauksien kohdalla assosiaatiot tuntuvatkin olevan säätelevillä alueilla, ei asia infektiotautien kohdalla välttämättä ole näin. Tähän asti löydetyistä 17:sta vakuuttavimmasta assosiaatiosta 16 olisi ollut mahdollista löytää eksonien sekvensointimenetelmällä. (Hill, 2012.) Tämä voikin erityisesti infektiotautien kohdalla olla tehokas menetelmä assosiaatiogeenien etsimiseen tulevaisuudessa. On kuitenkin mahdollista, että jotkut säätelytekijät assosioituvat vahvasti infektiotauteihin. Menetelmät, joilla variaatiota näissä voidaan tutkia, ovat kuitenkin vielä lapsen kengissä (Chiea & Hibberd, 2012). Tällaisten menetelmien kehittäminen onkin yksi tulevaisuuden haasteista. Hill (2012) tuo artikkelissaan esiin patogeenin geneettisen variaation merkityksen. Useimmat tutkimukset tähän asti ovat ottaneet huomioon vain variaation joko patogeenin tai isännän genomissa. On kuitenkin todennäköistä, että infektiolle altistumisen tulos riippuu vuorovaikutuksista ihmisen ja patogeenin tiettyjen genotyyppien välillä. Patogeenin monimuotoisuus voi suoraan vaikuttaa genominlaajuisten assosiaatioanalyysien onnistumiseen. (Hill, 2012.) Yksi tulevaisuuden haasteista on sisällyttää patogeenin geneettinen variaatio mukaan tutkimuksiin. 7. Johtopäätökset Ihmisen omat geenit vaikuttavat siis sekä alttiuteen sairastua infektiotaudeille että taudin etenemiseen. Infektiotaudit ovat kompleksisia sairauksia, eli on olemassa useita geenejä, joilla kullakin on pieni vaikutus kokonaisalttiuteen. 15
19 Useita assosiaatiogeenejä infektiotautien kohdalla on löydetty, mutta tutkimus on jäljessä verrattuna moniin muihin kroonisiin sairauksiin. Tämä saattaa johtua erityisesti infektiotautien tutkimiseen liittyviin haasteisiin. Yksilö ei voi koskaan sairastua infektiotautiin, jos se ei kohtaa taudin aiheuttavaa patogeeniä. Toisaalta patogeenien geneettinen variaatio tuo oman haasteensa tutkimukseen. Toivottua vaatimattomimmista tuloksista huolimatta jotkut löydöt ovat jo johtaneet lääketieteellisiin sovellutuksiin. Kehittyvän teknologian myötä infektioalttiuden tutkiminen voi hyvinkin tuoda lisää tietoa infektiotautien molekylaarisesta taustasta ja mahdollistaa uusien hoitokeinojen kehittämisen. Uusien sekvensointi menetelmien kehittyminen tekee harvinaistenkin varianttien löytämisen mahdolliseksi. Joten vaikka kliiniset sovellukset tutkimuksiin liittyen eivät olekaan olleet yhtä yleisiä kun on toivottu, on infektioalttiuden tutkiminen silti kannattavaa. Lähteet Alcais, A., Abel, L., & Casanova, J. L. (2009). Human genetics of infectious diseases: between proof of principle and paradigm. J. Clin. Invest., 119, Allison, A. C. (1954). Protection afforded by sickle cell trait against subtertain malarial infection. British Medical Journal, 1, Amos, W., Driscoll, E., & Hoffman, J. I. (2010). Candidate genes versus genome wide associations: which are better for detecting genetic susceptibility to infectious disease? Proc. R. Soc. B, 10, Burgner, D., Jamieson, S. E., & Blackwell, J. M. (2006). Genetic susceptibility to infectious diseases: big is beautiful, but will bigger be even beter? Lancet Infect Dis, 6, Casanova, J. L., & Abel, L. (2007). Human genetics of infectious diseases: a unified theory. The EMBO Journal, 26 (4), Chapman, S. J., & Hill, A. V. (2012). Human genetic susceptibility to infectious disease. Nature, 13,
20 Chiea, C. K., & Hibberd, M. L. (2012). Host pathogen interactions revealed by human genome wide surveys. Trends in Genetics, 28 (5), Clementi, M., & Di Gianantonio, E. (2006). genetic susceptibility to infectious diseases. reproductive Toxicology, 21, Doherty, P.;& Zinkernagel, R. (1975). A biological role for the major histocompatibility antigens. Lancet, 1, Fry, A. E., Griffiths, M. J., Auburn, S., Diakite, M., Forton, J. T., Green, A., et al. (2008). Common variation in the ABO glycosyltransferase is associated with susceptibility to severe Plasmodium falciparum malaria. Hum. Mol. Genet., 17 (4), Ghodke, Y., Joshi, K., Chopra, A., & Patwardhan, B. (2005). HLA and disease. European Journal of Epidemiology, 20, Haralambous, E., Weiss, H., Radalowicz, A., Hibberd, M., Booy, R., & Levin, M. (2003). Sibling familial risk ratio of meningococcal disease in UK Caucasians. Epidemiol. Infect., 130, Hill, A. V. (2006). Aspects of Genetic Susceptibility to Human Infectious Diseases. Annu. Rev. Genet., 40, Hill, A. V. (2012). Evolution, revolution and heresy in the genetics of infectious disease susceptibility. Phil. Trans, R. Soc. B, 367, Jepson, A. (1998). Twin studies for the analysis of heritability of infectious diseases. Bull. Inst. Pasteur, 96, Kindhauser, M. (2003). Communicable Diseases 2002: Global Defence Against the Infectious Disease Threat. Geneva: WHO. Kwiatkowski, D. (2005). How Malaria Has Affected the Human Genome and What Human Genetics Can Teach Us about Malaria. Am. J. Hum. Genet, 77, Kwiatkowski, D. (2000). Science, medicine, and the future: Susceptibility to infection. BMJ, 321, Lokki, M. L. (2005). HLA ja Infektiot. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 121 (4), Manolio, T., Collins, F., Cox, N., Goldstein, D., Hindorff, L., Hunter, D., et al. (2009). Finding the missing heritability of complex diseases. Nature, 8 (461),
21 Mehra, K. (1984). Biological and clinical significance of the Hla system. Indian J Dermatol Venereol leprol, 50 (4), , IJVDL abstracts. Metzker, M. L. (2010). Sequencing techonologies the next generation. Nat. Rev. Genet., 11 (1), Miller, L.;Mason, S.;Clyde, D.;& McGinniss, M. (1976). The resistance factor to Plasmodium vivax in blacks. The Duffy blood group genotype, FyFy. N. Engl. J. Med., 295 (6), Pearson, T., & Manolio, T. (2008). How to Interpret a Genome wide Association Study. American Medical Association, 299 (11), Petersen, L., Nielsen, G., Andersen, P. K., & Sorensen, T. (2002). Case Control Study of Genetic and Environmenta Influences on Prematue Death of Adult Adoptees. genetic Epidemiology, 23, Rowell, J., Dowling, N., Yu, W. Y., Zhang, L., & Gwinn, M. (2012). Trends in Population Based Studies of Human Genetics in Infectious Diseases. PLoS ONE, 7 (2), e Thursz, M.;Thomas, H.;Greenwood, B. M.;& Hill, A. (1997). Heterozygote advantage for HLA class II type in hepatitis B virus infection. Nat Genet, 17, Tuite, A., & Gris, P. (2006). The impact of genomics on the analysis of host resistance to infectious disease. Microbes and Infection, 8,
Biopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotKEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS
KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotTyön laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos Institution Department Tekijä Författare Author Työn nimi Arbetets titel Title Oppiaine Läroämne Subject Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month
Lisätiedotarvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina.
Hyväksymispäivä Arvosana arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotNaudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus
Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotSymbioosi 2 VASTAUKSET
Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi
LisätiedotS Laskennallinen systeemibiologia
S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit
LisätiedotGenomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus
Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotGeenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto
Kytkentäanalyysin teoriaa Pyritään selvittämään tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavien eenien paikka enomissa Perustavoite: löytää markkerilokus jonka alleelit ja tutkittava ominaisuus (esim. sairaus) periytyvät
LisätiedotPro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA. Karoliina Ljungberg
Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA Karoliina Ljungberg 16.04.2009 Ohjaajat: Ari Venäläinen, Jouni Räisänen
LisätiedotSelainpelien pelimoottorit
Selainpelien pelimoottorit Teemu Salminen Helsinki 28.10.2017 Seminaaritutkielma Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytiede ! 1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotPerinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa
LisätiedotKoht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa
Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä
LisätiedotYleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys
Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys Markus Perola, LT, geneettisen epidemiologian tutkimusprofessori THL, KATO, GETY markus.perola@thl.fi Määritelmiä L3/28.8.2013
Lisätiedot! #! %! & #!!!!! ()) +
! #! %! & #!!!!! ()) + Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos Institution Department Taiteiden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Matti Pesonen Työn nimi Arbetets
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
LisätiedotYleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys
Yleisten tautien ja ominaisuuksien genetiikka kansantautien perimä ja sen merkitys Markus Perola, LT, geneettisen epidemiologian tutkimusprofessori THL, KATO, GETY markus.perola@thl.fi Määritelmiä L3/13.9.2012
LisätiedotHuono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?
Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Antti Latvala Sosiaalilääketieteen päivät 28.11.2012 Esityksen teemat Miksi ja miten huomioida geneettisten
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotAika/Datum Month and year Kesäkuu 2012
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotKatsaus korruption vaikutuksesta Venäjän alueelliseen talouskasvuun ja suoriin ulkomaisiin investointeihin
INSTITUUTIOTTALOUSKASVUNEDELLYTYKSENÄ KatsauskorruptionvaikutuksestaVenäjänalueelliseentalouskasvuunjasuoriin ulkomaisiininvestointeihin2000 2010 AshekMohamedTarikHossain HelsinginYliopisto Valtiotieteellinentiedekunta
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotTilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä. Matti Pirinen
Tilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä Matti Pirinen Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) Helsingin Yliopisto 17.2.2015 Tilastollisen päättelyn kurssi Kumpula Sisältö
LisätiedotPERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto
PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA Robert Winqvist SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PROFESSORILIITON SYYSSEMINAARI TUTKIMUSTA KAIKKIEN HYÖDYKSI
LisätiedotNCL australiankarjakoirilla
NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotMolekyyligenetiikka. Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti
Molekyyligenetiikka Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti Molekyyligenetiikka Pikaperusteet Miten meillä Automaation aika Geenitestien käyttö Mihin menossa Molekyyligenetiikka: pikaperusteet DNAn rakennevirheet
LisätiedotVoidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?
Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen
LisätiedotGeneettisen tutkimustiedon
Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016
LisätiedotCase Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015
Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja
LisätiedotMaailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan
Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotKEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS
KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS Koirilla esiintyy useita erilaisia perinnöllisiä sairauksia samalla tavalla kuin ihmisilläkin. Rotuhistoriasta johtuen perinnöllisten sairauksien yleisyys
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon
LisätiedotMitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota?
Mitä julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota? -tasa-arvo, priorisointi ja eettinen näkökulma. Helena Kääriäinen Tutkimusprofessori 17.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esimerkki genomiikan ulkopuolelta:
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotHLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti
HLA alueen geenit ja niiden funktiot Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti 29.1.2014 Vieras versus oma Immuunijärjestelmä puolustaa elimistöä haitallisia organismeja vastaan
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotPerinnöllisyys. Enni Kaltiainen
Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta
LisätiedotGeenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Geenitutkimuksista Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; Huhtikuussa 2008 Tätä työtä
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotLuonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia
Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotKANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN
KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotJokaisesta sairausgeenistä saa lisätietoa klikkaamalla kyseisen sairauden kohtaa ohjelmassa.
Genoscoopper julkaisi MyCatDNA-testin 13.06.2018. MyCatDNA-testi voidaan ottaa niin rodullisesta kuin roduttomasta kissasta ja kaiken ikäisistä kissoista. Testi tarkistaa jokaisesta kissasta yli 40 eri
LisätiedotTrichoderma reesein geenisäätelyverkoston ennustaminen Oskari Vinko
Trichoderma reesein geenisäätelyverkoston ennustaminen Oskari Vinko 04.11.2013 Ohjaaja: Merja Oja Valvoja: Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotEnnen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?
Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotHIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola
HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat
LisätiedotKansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen
Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja
LisätiedotDNA sukututkimuksen tukena
Järvenpää 12,2,2019 Teuvo Ikonen teuvo.ikonen@welho.com DNA sukututkimuksen tukena DNA sukututkimuksessa (Peter Sjölund: Släktforska med DNA) tiesitkö, että olet kävelevä sukukirja? on kuin lukisit kirjaa
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotIhmisten erilaisuuden geneettinen perusta
hmisten erilaisuuden geneettinen perusta etter ortin hmisen genomin tutkimus on astunut uuteen vaiheeseen kun on alettu tutkia ihmisen geneettisen monimuotoisuuden määrää ja laatua. seita tätä tutkimushanketta
Lisätiedotalleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen
11 RISTEYTYKSET Merkintätapoja Mendelin säännöt Yhden alleeliparin periytyminen Monohybridiristeytys Multippelit alleelit Letaalitekijät Yhteisvallitseva periytyminen Välimuotoinen periytyminen Testiristeytys
LisätiedotKäänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä!
Käänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä! Noin kolmannes lasten syövistä on leukemioita ja yleisin niistä on akuutti lymfoblastileukemia.
LisätiedotMolekyylipopulaatiogenetiikka
Molekyylipopulaatiogenetiikka Hedrick 2005, kappale 8, pp. 452-462, 428-449 Demografian ja valinnan vaikutukset koalesenssipuihin Valinnan havaitseminen TajimanD Divergenssin ja polymorfismin vertailu
LisätiedotSuomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10.
Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10.2015 Tärkeää tietoa Tämä esitys saattaa sisältää tulevaisuutta
LisätiedotHallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa
Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Lauri Eloranta Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Viestintä Pro gradu -tutkielma, 2014 Hallintomallit)Suomen)valtionhallinnon)tietohallintostrategioissa
LisätiedotInfluvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa , Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa 6.7.2016, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden
LisätiedotSukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry
Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotBioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus Exactum D122
Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus 15.11.2007 Exactum D122 Bio- ja lääketieteiden opiskelu MBImaisteriohjelmassa Outi Monni, Dos, FT Biolääketieteen laitos 15.11.2007 Bioinformatiikan maisteriohjelma
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotHarvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä
Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotSuomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back
Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotGeeneistä genomiin, mikä muuttuu? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm
Geeneistä genomiin, mikä muuttuu? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm 5 ATCACACACACACAGTCCTGACGTGC 3! 3 TAGTGTGTGTGTGTCAGGACTGCACG 5! Informaatioteknologian mullistus 1978 2013 2048? Molekyylibiologian
Lisätiedot