HLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti"

Transkriptio

1 HLA alueen geenit ja niiden funktiot Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti

2 Vieras versus oma Immuunijärjestelmä puolustaa elimistöä haitallisia organismeja vastaan tunnistamalla ne vieraaksi Immuunijärjestelmä tunnistaa sokeri- ja peptidiantigeeneja Immuunijärjestelmässä poistetaan omia rakenteita tunnistavat komponentit Omaa elimistöä vastaan kohdistuva immuunivaste aiheuttaa autoimmuunitauteja

3 Elinsiirroissa immuunijärjestelmä tunnistaa siirretyn elimen vieraaksi ja pyrkii tuhoamaan sen. Elinsiirtoja tehty satoja vuosia: ihonsiirtoja, eläinkokeita, 1954 ensimmäinen onnistunut munuaisensiirto identtiseltä kaksoselta (USA) HLA-järjestelmän löytyminen perustui 1900-luvun alussa hiirillä tehtyihin transplantaatiokokeisiin (tuumoritx) (Peter Gorer & George Snell) 1958 HLA järjestelmä (Jean Dausset, Jon van Rood, Rose Payne) löytyi tutkimalla leukosyyttejä agglutinoivia seerumeita, ensimmäinen tunnistettu HLA-antigeeni eli molekyyli (myöh. osoittautui HLA- A2) (Dausset & Snell 1980 Nobel palkinto) 1967 ensimmäinen havainto, että HLA-antigeenit liittyvät tauteihin( Hodgkinin tauti), 1973 AS

4 ELINSIIRROT SUOMESSA Munuainen Maksa Sydän Keuhko Sydänkeuhko Haima Ohutsuoli Yhteensä Munuais- ja maksaliitto ry

5 Munuaissiirten elinikää alentavia tekijöitä: kylmäiskemia-aika hitaasti toimiva siirrännäinen multispesifiset vasta-aineet HLA epäsopivuus

6 HLA-järjestelmän lääketieteellinen merkitys Elinsiirrot Siirtoa ennen arvioidaan potilaan ja luovuttajan ABO-sopivuus ja HLA-tekijöiden samankaltaisuus/sopivuus. Siirrännäinen: auto-, allo- tai ksenografti Kadaver-luovuttaja: munuais-, sydän-, maksa- ja haimasiirto Sisarus-tai rekisteriluovuttaja: luuydin / kantasolusiirto HLA-välitteiset immuunimekanismit, jotka liittyvät graftin toimintakykyyn: Host vs Graft reaktio: suora, epäsuora Graft vs Host Mikrokimerismi (toleranssi) Autoimmuunitauti (virus)infektiot Taudit HLA-geenit voivat suojata tai altistaa taudeille autoimmuunitaudit, infektiotaudit, syöpätaudit Rokotteet

7 HLA (Human Leukocyte Antigen) on immuunijärjestelmän perusta opittu ja luonnollinen immuniteetti Anil Palikhe, PhD Academic Dissertation 2008.

8 T-solun aktivoituminen ja jakautuminen tapahtuu erilaisten reseptoritunnistusten seurauksena Thervet et al. 2011

9 HLA- molekyylit esittelevät antigeenisiä peptidejä T-soluille Solun pinnalla on 100, kutakin HLA I-luokan (A ja B ) proteiinia, HLA-C vähemmän. Solun pinnalla yksi HLA-proteiini pystyy sitomaan erilaista peptidiä. Tyypillisesti HLA-tekijään (esim. HLA-A1) on liittyneenä >1000 erilaista peptidiä. Epästabiili ilman sitoutunutta peptidiä, yleisimmin sitoutuneena on oma peptidi. HLA-tekijöiden kodominantti periytyminen lisää peptidien esittelyn tehokkuutta. HLA-I-molekyylissä on yksi α-ketju, ligandi TCR CD8+ T-soluissa ja KIR-reseptori NKsoluissa HLA-II-molekyylissä on α ja β ketjut yhdessä, ligandi TCR CD4+ T-soluissa

10 Elinsiirron indusoimat alloreaktiot (A) Direct: Saajan CD4 ja CD8 T-solut tunnistavat luovuttajan antigeenia esittelevän MHCpeptidimolekyylin vieraana (B) Indirect: Saajan CD4 solut tunnistavat luovuttajasta peräisin olevia peptidejä vieraana (C) Semidirect: Saajan antigeenia esittelevässä solussa on sekä omia että luovuttajan MHC molekyylejä: sekä suora että epäsuora tunnistus

11 HLA-geenit muovaavat yksilöllistä vastustuskykyämme Antigeenin pilkkomista peptideiksi ja peptidien kulkeutumista ja muovautumista soluissa (autofaagi-prosessissa) säätelevät monet MHC-alueen geenit. Ne ovat eri MHC-geenejä kuin peptidien esittelyyn liittyvät geenit (HSC70, LAMP-2A, HLA-DM). Solunsisäisistä proteiineista pilkotut peptidit esitellään HLA-I-luokan molekyyleissä CD8 T-soluille ja ulkoisista proteiineista pilkotut peptidit HLA-II luokan molekyyleissä CD4 T-soluille Chaperone-mediated autophagy Endosome /Lysosome enzymes Münz, 2009

12 HLA-I, -II ja -III geenialueet (luokat) Klassiset transplantaatiogeenit I- ja IIalueella. 250 geeniä, joista immuunivasteessa ja tulehdusreaktioissa toimivia 40% III-alueen geenit eivät ole varsinaisia HLA-geenejä (n. 60 geeniä) MHC-alue n. 4 Mb, josta III-luokkaa viidesosa (800 kb). HLA-geenit ovat MHC-alueella (Major Histocompatibility Complex)

13 Klassisten transplantaatiogeenien periytyminen Kodominantti periytyminen: vanhemmilta perityissä HLA-geeneissä molemmat HLA-alleelit ekspressoituvat HLA I-luokan geenit ekspressoituvat kaikissa tumallisissa soluissa HLA-II-luokan geenit ekspressoituvat B- ja aktivoituneissa T-soluissa

14

15 Klassiset transplantaatiogeenit (A,B,C,DRB,DQB,DPB) ovat ihmisgenomin monimuotoisimmat geenit Monimuotoisuus kehittynyt mikrobien aiheuttaman valintapaineen seurauksena Väestössä monenlaisia alleeleita, tehokas vastustuskyky, esim: DRB1: 1411 alleelia, 1047 proteiinia, 27 nolla-alleelia B: 3285 alleelia, 2459 proteiinia, 109 nolla-alleelia HLA-geenit periytyvät yhtenä ryhmänä, haplotyyppinä (HLA-A,B,DR) HLA-alueen geeneillä on poikkeuksellisen suuri kytkentäepätasapaino: tietyt haplotyypit odotettua yleisempiä tai harvinaisempia Väestöryhmissä ja roduissa haplotyyppien yleisyydet vaihtelevat Suomalaisilla on omanlainen haplotyyppijakauma Kantasolusiirroissa vajaalle kolmasosalle potilaista löytyy suomalainen luovuttaja. hla.alleles.org

16 Figure 3-23

17 Peptidin sitoutuminen HLA-molekyyliin Antigeenipeptidi-HLA-kompleksi on stabiili, T 1/2 ~ 24 t Yhdenlaisia peptidi-hla-komplekseja on vaihteleva määrä; kompleksia / solu ( yleensä ~100). T-solun aktivaatioon tarvittava määrä vaihtelee; muutama (1?) - pari tuhatta riippuen T-solun affiniteetistä, aktivaatiosta ja antigeeni-hlakompleksia esittelevästä solusta. T-solun aktivaatio on voimakas TX-rejektiossa verrattuna esim. virusinfektion responssiin (Tsolukloonien määrä 10% vs 1% tai vähemmän) TX-rejektiossa vieras peptidi voidaan esitellä sekä vieraassa että omassa HLA-molekyylissä Peptidi-HLA-kompleksi säätelee imusolujen kypsymistä, erilaistumista, aktivoitumista

18

19 Rejektiossa aktivoituvat T-solu responssit antigeenitunnistuksen jälkeen Keränen M. 2014, Dissertation

20 T-solujen aktivoituminen ja erilaistuminen soluja tuhoaviksi tai suojaaviksi on riippuvainen paikallisesta sytokiini -mikroympäristöstä. Lievä Inflammaatio siirteessä Sanchez-Fueyo & Strom, 2011.

21 Immunosuppressiivisten lääkeaineiden vaikutuskohdat Thervet et al. 2011

22 HLA-järjestelmän lääketieteellinen merkitys Elinsiirrot Siirtoa ennen arvioidaan potilaan ja luovuttajan ABO-sopivuus ja HLA-tekijöiden samankaltaisuus/sopivuus. Siirrännäinen: auto-, allo- tai ksenografti Kadaver-luovuttaja: munuais-, sydän-, maksa- ja haimasiirto Sisarus-tai rekisteriluovuttaja: luuydin / kantasolusiirto HLA-välitteiset immuunimekanismit, jotka liittyvät graftin toimintakykyyn: Host vs Graft reaktio: suora, epäsuora Graft vs Host Mikrokimerismi (toleranssi) Autoimmuunitauti (virus)infektiot Taudit HLA-geenit voivat suojata tai altistaa taudeille autoimmuunitaudit, infektiotaudit, syöpätaudit Rokotteet

23 Esimerkki kudossopeutuvuuden (HLA-A,B,DRB) arvioinnista elinsiirroissa: Munuaissiirto (host vs graft D) Potilas HLA-A1,25 B17,18 DR1,13 MissMatch grade eli sopivuus: A+B DR eroavuudet suunnassa luovuttaja potilas Veli HLA-A2,25 B18, 18 DR1,15 Veli: 1-1 keskinkertainen Puoliso HLA-A1,3 B17,18 DR7,15 Puoliso: 1-2 huono Äiti HLA-A25,25 B40,18 DR1,7 Äiti: 1-1 keskinkertainen

24 Esimerkki kudossopeutuvuuden (HLA-A,B,C,DRB,DQB,DPB) arvioinnista elinsiirroissa: Luuydinsiirto (graft vs host D) Potilas: HLA-A1,25 B17,18 DR1,13 Veli: HLA-A2,25 B18, 18 DR1,15 HLA-A1,25 B17,18 DR1,13 Puoliso: HLA-A1,3 B17,18 DR7,15 MissMatch grade eli sopivuus: A+B DR eroavuudet suunnassa potilas luovuttaja Veli: 2-1 ei sovi Puoliso: 1-2 ei sovi HLA-A1,25 B17,18 DR1,13 Lapsi: HLA-A1,1 B17,17 DR7,13 Lapsi: 2-1 ei sovi

25

26

27 HLA-tutkimuksissa voidaan käyttää monenlaisia menetelmiä HLA-tyypitys ristikokeet (siirto, seuranta) HLA-vasta-ainetestaus (multispesifiset potilaat) PCR (SSP, RT, oligohybridisaatio,etc.) Sekvenointi Serologia (sytotoksisuustesti) Virtaussytometria Soluviljely-stimulaatiotestit

28 HLA-tyypitys: PCR (SSP, RT, oligohybridisaatio, sekvensointi, etc.

29 HLA-tyypitys: sytotoksinen testi, oligohybridisaatio

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Jouni Lauronen Elinsiirtojen perusteet kurssi 29.1.14 1 1 1 1 1 Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineet voivat johtaa elinsiirtotarpeeseen Autoimmuunitaudit

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) 1 IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) Immuunipuolustukseen osallistuvien solujen kehitys jakautuu kahteen päälinjaan, myeloidiseen ja lymfoidiseen, jotka molemmat saavat alkunsa hematopoieettisista

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä

Lisätiedot

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS Koirilla esiintyy useita erilaisia perinnöllisiä sairauksia samalla tavalla kuin ihmisilläkin. Rotuhistoriasta johtuen perinnöllisten sairauksien yleisyys

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen DLA-monimuotoisuudesta. Mukana ovat

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Pienryhmä 3 immuunipuolustus Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta

Lisätiedot

Hankittu ja luontainen immuunijärjestelmä

Hankittu ja luontainen immuunijärjestelmä IMMUUNIJÄRJESTELMÄ Autoimmuunitaudeissa immuunijärjestelmä sekoaa, mutta kuinka immuunijärjestelmä toimii normaalisti. Olen kiinnostunut autoimmuunitautien toimintamekanismeista, mutta monien aihetta käsittelevien

Lisätiedot

2a) Piirrä ison valtimon ja laskimon rakenne ja nimeä kuvaan siinä näkyvät rakenteet (4p) (Ihminen s.40)

2a) Piirrä ison valtimon ja laskimon rakenne ja nimeä kuvaan siinä näkyvät rakenteet (4p) (Ihminen s.40) TerBio Valintakoe 2010 Biologian osakoe, vastaukset 1. Määrittele lyhyesti, mitä tarkoittavat a) Systolinen verenpaine (1p) (Ihminen s.42) b) Imuneste (1p) (Ihminen s. 179) c) Perusaineenvaihdunta (2p)

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus?

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? 1 / 6 Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen perinnöllisestä monimuotoisuudesta.

Lisätiedot

Miten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan?

Miten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan? Miten on mahdollista, että meillä on vasta-aineet (antibodit) aivan kaikkea mahdollista sisääntunkeutuvaa vierasmateriaalia vastaan? Antipodidiversiteetin generointi Robert Koch (TB) 1905 Niels K. Jerne

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Immuunijärjestelmän eri komponentit voidaan jakaa luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin:

Immuunijärjestelmän eri komponentit voidaan jakaa luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin: 1 IMMUUNIVASTEEN KULKU Petteri Arstila (2011) Immuunijärjestelmän tehtävä on torjua ulkoisia taudinaiheuttajia. Immuunipuolustukseen osallistuu iso joukko erilaisia soluja, jotka kuuluvat elimistön valkosoluihin

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus Inna Sareneva FM Laboratorioasiantuntija 13.5.2013 1 1 1 1 1 Immunologian perusteita taustaksi Immunologia on tieteenala, jossa tutkitaan

Lisätiedot

Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö. Uusi Verensiirto-opas

Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö. Uusi Verensiirto-opas Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö Uusi Verensiirto-opas Tomi Koski 11.5.2017 1 Raskaana olevien veriryhmä ja seulonta käytäntö 2 periaatteellista estettä ei ole raskauden

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus 22.3.2013 Anestesiakurssi 2013 Anri Tienhaara, verikeskuslääkäri Vsshp-Sapa, Tykslab Verensiirron tarpeellisuuden arviointi verensiirtohoito

Lisätiedot

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2 Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2 Tulehdusreaktio Septinen shokki Tiettyjen bakteeri-infektioiden aikaansaama suunnaton immuunijärjestelmän tulehdusvaste

Lisätiedot

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Lisätiedot

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799 Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?

Lisätiedot

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v. Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common

Lisätiedot

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy

Lisätiedot

Elinsiirrot. LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Elinsiirrot. LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet Elinsiirrot LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Luennon rakenne Taustatietoja Lainsäädäntö Elinsiirto kuolleelta luovuttajalta Elinsiirto elävältä luovuttajalta Pohjoismaista vertailua Taustaa

Lisätiedot

Keliakian HLA-reseptoreiden tyypitys qpcr:llä

Keliakian HLA-reseptoreiden tyypitys qpcr:llä Iida Mäkeläinen Keliakian HLA-reseptoreiden tyypitys qpcr:llä Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Insinöörityö 26.4.2016 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika

Lisätiedot

Mikrobien taudinaiheuttamiskyky ja erilaiset

Mikrobien taudinaiheuttamiskyky ja erilaiset Katsaus MARJA-IISA OKKI HA ja infektiot HA-alueen geenit ja niiden tuotteet ovat osa järjestelmää, jolla elimistö puolustautuu mikrobeja ja niiden aiheuttamia vakavia infektioita vastaan. Alueella on lukuisia

Lisätiedot

Jokainen karjanomistaja haluaa terveempiä lehmiä

Jokainen karjanomistaja haluaa terveempiä lehmiä Jokainen karjanomistaja haluaa terveempiä lehmiä Ongelma Terveysominaisuuksien periytyvyysasteet ovat matalia ja siksi hankalia jalostaa Lähtötietojen laatu vaihtelee Yhden ominaisuuden painottaminen voi

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

Elinsiirrot - mitä uutta?

Elinsiirrot - mitä uutta? Elinsiirrot - mitä uutta? Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgia HYKS Vatsakeskus Aivokuolleet luovuttajat 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 88 89 85 2003 2002 2001

Lisätiedot

Munuaisen luovuttajan opas

Munuaisen luovuttajan opas Munuaisen luovuttajan opas Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen tai läheiselle henkilölle. Munuaissiirtoon elävältä luovuttajalta liittyy useita etuja. Munuaisen luovutus on turvallinen

Lisätiedot

Opas. munuaisen luovuttajalle

Opas. munuaisen luovuttajalle Opas munuaisen luovuttajalle Suomessa on vuodesta 1964 alkaen tehty yli 5500 munuaisensiirtoa. Vuosittain niitä tehdään 150 210. Valtaosa siirrettävistä munuaisista saadaan aivokuolleilta luovuttajilta.

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin? 26.3.2015 Kalaterveyspäivät, Tampere Krister Sundell Akvaattisen patobiologian laboratorio Åbo Akademi Flavobacterium psychrophilum Aiheuttaa

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

MITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA

MITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA MITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA Verikeskuspäivä 12.5.2017 Susanna Sainio www.veripalvelu.fi M.O -57 sektiosynnytys -85, ps siirto 18.8.2016 OYS olkavarren trauma,

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET

Symbioosi 2 VASTAUKSET Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi

Lisätiedot

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa..

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa.. Labquality-päivät 7.2.2008 Anri Tienhaara TYKSLAB Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa.. Verensiirtohoito.. Punaisen Ristin Veripalvelu verivalmisteet laboratoriopalvelut

Lisätiedot

LOPPUTENTTI

LOPPUTENTTI Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

HEMOKROMATOOSI JA MUUT KERTYMÄSAIRAUDET

HEMOKROMATOOSI JA MUUT KERTYMÄSAIRAUDET HEMOKROMATOOSI JA MUUT KERTYMÄSAIRAUDET Maksan ja sappiteiden patologia Murikka-opisto, 19-20.05.2011 Martine Vornanen PSHP Tamperen Yliopistollinen sairaala AINEENVAIHDUNTASAIRAUDET Valtaosa maksan periytyvistä

Lisätiedot

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina

Lisätiedot

ELINSIIRTO- TOIMINTA SUOMESSA. Eero Hartikka Elinsiirtokoordinaattori HUS, Meilahden sairaala

ELINSIIRTO- TOIMINTA SUOMESSA. Eero Hartikka Elinsiirtokoordinaattori HUS, Meilahden sairaala ELINSIIRTO- TOIMINTA SUOMESSA Eero Hartikka Elinsiirtokoordinaattori HUS, Meilahden sairaala Historiaa Suomi: 1964 munuainen 1982 maksa 1985 sydän 1990 keuhko 2009 ohutsuoli 2010 haima Transplantaatiotoimisto

Lisätiedot

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN

BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN TEHOSTAMISEEN Kalle Jutila Opinnäytetutkielma Lääketieteen

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45 Hyvän vastauksen piirteet Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015 Maksimipisteet: 45 I) Monivalintakysymykset. Rengasta oikea vaihtoehto. Vain yksi vaihtoehdoista on oikein. Vastaus on hylätty, jos on rengastettu

Lisätiedot

Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola. Lataa

Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola. Lataa Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola Lataa Kirjailija: Kaarlo Jaakkola ISBN: 9789526861401 Sivumäärä: 396 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.80 Mb Kärsitkö hengitysteiden sairauksista,

Lisätiedot

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3. Biologian kurssi 4: Ihmisen biologia Laadi monisteen tehtäviä apuna käyttäen selkeä suullinen esitelmä ihmisen elimistä, niiden rakenteista, toiminnan säätelystä ja yleisimmistä toimintahäiriöistä. Aihe:

Lisätiedot

Sytomegalovirus (CMV)

Sytomegalovirus (CMV) Sytomegalovirus (CMV) Ilkka Helanterä Erikoislääkäri HYKS Elinsiirto- ja maksakirurgia Herpesvirukset Herpes simplex virus 1,2 (HSV) Varizella zoster virus (VZV) Epstein-Barr virus (EBV) Cytomegalovirus

Lisätiedot

KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI

KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI matti korhonen, ylilääkäri Solupalvelut SPR Veripalvelu 21.9.2016 Sisältö 1. Suomen Kantasolurekisterin toiminta 2. Luovuttajan valinta, siirteen

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria Jonne Seppälä Lectio praecursoria 22.5.2015 Structural Studies on Filamin Domain Interactions Rakennetutkimuksia filamiini-proteiinin domeenivuorovaikutuksilla Mitä solu- ja molekyylibioginen tutkimus

Lisätiedot

Lataa Elävä solu - Pentti Tapana. Lataa

Lataa Elävä solu - Pentti Tapana. Lataa Lataa Elävä solu - Pentti Tapana Lataa Kirjailija: Pentti Tapana ISBN: 9789524951548 Sivumäärä: 318 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.74 Mb Elävä solu vie lukijansa solun mikroskooppiseen maailmaan ja

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN

TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN LABORATORIOLÄÄKETIEDE 2014 AARO MIETTINEN BAKTERIOLOGIAN JA IMMUNOLOGIAN OSASTO, HAARTMAN-INSTITUUTTI, HY Mikä tutkimus on tärkeä? - Tärkeä diagnostiikassa,

Lisätiedot

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia OULUN YLIOPISTO, GENETIIKAN JA FYSIOLOGIAN YKSIKKÖ Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia LuK -tutkielma Matilda Riskumäki 9.12.2016 1. Johdanto... 2 2. Immuunipuolustusjärjestelmä... 3 2.1. Luontainen

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Immunosuppressiivisten. lääkeaineiden analytiikka MS:lla. Outi Itkonen sairaalakemisti, dos. Erikoiskemian prosessivastaava HUSLAB 10.2.

Immunosuppressiivisten. lääkeaineiden analytiikka MS:lla. Outi Itkonen sairaalakemisti, dos. Erikoiskemian prosessivastaava HUSLAB 10.2. Immunosuppressiivisten lääkeaineiden analytiikka MS:lla Outi Itkonen sairaalakemisti, dos. Erikoiskemian prosessivastaava HUSLAB 10.2.2017 Elinluovutuksissa ja - siirroissa ennätysvuosi 2016 Elimiä saatiin

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 10.2.2015 klo 9.05 12.00 Paikka Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2015 Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN

Lisätiedot

Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):

Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä): Eläinfysiologia ja histologia Luento X Kitarisat Nielurisat. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit Lymfosyytti Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):

Lisätiedot

Biologisten lääkkeiden turvamurheet

Biologisten lääkkeiden turvamurheet Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Biologisten lääkkeiden turvamurheet Sirkku Saarela, Jaana Vesterinen, Pekka Kurki Biologiset lääkkeet ovat yleisesti ottaen turvallisia. Usein niiden haitat

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti Sisällys Sivu 2 Antigeeni Antigeeniä esittelevä solu Antigenic drift Antigenic shift Aviditeetti Hemagglutiini Hereditäärinen angioödeema

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

Terveyteen liittyvät geenitestit

Terveyteen liittyvät geenitestit Terveyteen liittyvät geenitestit Terveyteen liittyvät geenitestit Jokaisella meistä on vanhemmiltamme perittynä oma yksilöllinen geenivalikoimamme. Tämä geneettinen rakenteemme yhdessä erilaisten ympäristön

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot