TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina"

Kirsi Pesonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

2 ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy puolustusreaktioiden sarja eli immuunivaste Immuunivasteessa valkosolujen määrä kasvaa nopeasti ja ne hyökkäävät taudinaiheuttajien kimppuun Valkosoluja on eri tyyppejä, kuten monosyytit ja imusolut

3 SYNNYNNÄINEN IMMUNITEETTI Immuniteetteja on olemassa synnynnäinen ja hankittu Synnynnäinen immuniteetti reagoi nopeammin ja pystyy vaikuttamaan jo infektion alkuvaiheessa. Synnynnäisen immuniteetin yleisiä puolustusmekanismeja ovat esim. terve ehjä iho, mahalaukun happamuus, ihon ja suoliston pinnalla elävät bakteerit, veressä kiertävät syöjäsolut, veressä olevat valkuaisaineet ja hengitysteiden värekarvat. Synnynnäinen immuniteetti syntyy ihmiselle syntyessään, ja kehittyy elämän alkuaikoina.

4 HANKITTU IMMUNITEETTI Hankittu immuniteetti aloittaa toimintansa, jos synnynäinen immuniteetti ei pysty torjumaan mikrobien hyökkäystä tai leviämistä, ja sen aktivoituminen voi kestää muutaman päivän Veressä on olemassa erikoistuneita T- ja B-soluja 1. T-solu herättää B-solun huomion 2. B-solu tuottaa vasta-ainetta, jotta pahissolu tunnistetaan 3. T-solu tuhoaa pahissolut 4. Voitetusta infekstiosta jää vereen T- ja B-solujen tuottamia muistisoluja. Tämän immunologisen muistin ansiosta sama tauti tunnistetaan nopeammin seuraavalla kerralla

5 INFEKTOITUNUT ALUE TUHOUTUU Kudoksiin päässeet mikrobit tai niiden tuottamat toksiinit vaurioittavat kehon soluja Keho reagoi tähän akuutilla tulehduksella Tulehduksen alueella verenkierto vilkastuu, jolloin valkosolut siirtyvät verisuonista kudokseen ja tuohoavat vaurioituneita soluja sekä infektion aiheuttajia Krooninen tulehdus voi olla elimistössä vuosikausia aiheuttamatta selviä oireita Tulehduksen oireita ovat esim. punoitus ja kipu

6 AUTOIMMUUNISAIRAUS Autoimmuunisairauksissa kehon puolustusjärjestelmä aktivoituu liikaa ja hyökkää kehon omia soluja vastaan Hygieniahypoteesi on teoria, jonka mukaan puolustujärjestelmä ei kehity normaaliksi liian vähäisen mikrobialtistuksen (esim.lapsuudessa) vaikutuksesta Huomattavasti yleisimpiä teollisuusmaissa Esim. tyypin 1 diabetes, astma ja narkolepsia

7 HIV-INFEKTIO HI-virus tunkeutuu T-soluun ja tuhoaa sen Vuosien kuluessa HIV-infektio aiheuttaa immuunikadon AIDS on taudin loppuvaihe, jossa ihmisen vastustuskyky on heikentynyt huomattavasti ja hän voi kuolla harmittomiin ja tavallisiin tauteihin Hi-viruksen aiheuttama infektio on pysyvä Jos infektio havaitaan ajoissa, se voidaan estää etenemästä AIDS-vaiheeseen useiden lääkkeiden yhdistelmähoidolla

8 TARTUNTA- ELI INFEKTIOTAUDIT Mikrobit aiheuttavat erilaisia tartuntatauteja. Infektiotaudit ovat yleisimpiä tauteja kaikkialla maailmassa. Länsimaissa kehittynyt yhteiskunta on pienentänyt niiden aiheuttamaa kuolemanvaaraa, mutta kehitysmaissa ne ovat yhä yleisiä kuolinsyitä. Rasittavat myös länsimaita sairauspoissaolojen vuoksi. Uusissa tutkimuksissa ennen kroonisiksi luullut taudit ovat paljastuneet virus- tai bakteeritartunnan seurauksia.

9 MIKROBIT Mikroskooppisen pieniä eliöitä, jotka ovat maailman yleisin elämänmuoto. Kaikki mikrobit eivät aiheuta sairauksia, vaan kehomme tarvitsee niitä mm. ruuan hajottamisessa. Tauteja aiheuttavia mikrobeja kutsutaan patogeeneiksi. Patogeenejä ovat virukset, monet bakteerit, eräät ihmisessä elävät sienet ja loiset sekä prionit, jotka ovat vielä tieteelle melko tuntemattomia taudinaiheuttajia. Virulenssi eli jokaisen viruksen yksilöllinen taudinaiheuttamiskyky.

10 TARTUNTATAVAT Tartuntatapa voi olla suora tai epäsuora. Tartunnassa eli infektiossa elimistölle vieraita mikrobeja pääsee tunkeutumaan rikkoutuneen ihon tai limakalvon läpi kudoksiin. Mikrobin taudinaiheuttamiskyky vaihtelee ihmisen puolustuskyvyn mukaan. Erilaisiin riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi vanhukset, pienet lapset ja kroonisesti sairaat ihmiset. Heidän heikentynyttä puolustuskykyään huomioidaan esimerkiksi tarjoamalla heille ilmaiset influenssarokotteet. Selkärankaisesta eläimestä ihmiseen tarttuvaa tautia kutsutaan zoonoosiksi.

11 PANDEMIA, EDIDEMIA JA ENDEMIA Epidemiassa entuudestaan tuttu sairaus esiintyy jollain alueella odotettua runsaammin. Pandemian määritelmä on muuttunut historian saatossa. Nykyään se tarkoittaa uutta tai mutantoitunutta helposti tarttuvaa tautia, joka lähtee leviämään joltain maantieteelliseltä alueelta ja leviää 1-2 vuodessa koko maailmaan. WHO tarkkailee maailman tilannetta ja antaa tarvittaessa pandemiavaroituksen. Endemia tarkoittaa tartuntatautia, joka esiintyy jollain alueella jatkuvasti ja runsaasti, mutta joillain alueilla sitä ei esiinny ollenkaan. Kutsutaan myös paikallistaudeiksi.

12 ROKOTTEET Lääketieteellisistä keksinnöistä tehokkain suoja tarttuvia tauteja vastaan. Rokotteessa on pieni määrä tapettuja tai heikennettyjä bakteereja tai viruksia, jotka annetaan ihmiselle. Niiden tehtävä on käynnistää ihmisen immuunivaste. Rokotus on luonnollinen tapa hankkia vastustuskyky, sillä T- ja B-solujen aktivoituminen saa aikaan muistisolujen kehittymisen. Suomessa on käytössä kansallinen rokotusohjelma, jossa tarjotaan lapsille rokotusmahdollisuutta vaarallisia tauteja vastaan. Suomessa rokotusohjelma syntyi 1950-luvulla.

13 Rokote suojaa yksilötason lisäksi myös laumatasolla, jos tarpeeksi moni on rokotettu. Rokotuskattavuus mittaa sitä, miten suuri osa väestöstä on saanut tietyn rokotteen. Useimmilla taudeilla rokotuskattavuuden tulee olla yli 90% jotta laumaimmuniteetti toimii. Silloin rokote suojaa myös rokottamattomia jäseniä, jotka pysyvät lauman sisällä. Laumaimmuniteetin ansiosta pandemiariski pienenee. Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna hyvä rokotuskattavuus, ja sen ansiosta Suomesta on kadonnut mm. polion, kurkkumädän ja tuhkarokon kaltaiset sairaudet, joita vastaan on järjestelmällisesti rokotettu jo pitkään.

14 GLOBAALIT UHAT Ihmisille on syntynyt harhakuva tartuntatautien voittamisesta rokotteiden, antibioottien ja parantuneen hygienian keskellä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tutkijat kehittävät kokoajan lisää lääkkeitä kun mikrobit tulevat edellisille vastustuskykyisiksi. Mikrobiolääkeresistenssi on tällä hetkellä yksi maailman suurimmista uhista terveydenhuollossa. Yhä useammat mikrobikannat tulevat vastustuskykyiseksi nykyisille antibiooteille, vaikka uusia ei ole näkyvissä. Osa jo nujerretuista taudeista saattaa lisääntyä uudelleen. Lisäksi kokoajan kehittyy uusia tartuntatauteja ja vanhoista syntyy uusia kantoja.

Samankaltaiset tiedostot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,