Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa"

Transkriptio

1 Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos Viestintä Progradu-tutkielma Kesäkuu2013

2 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Sosiaalitieteiden laitos Tekijä Författare Author Satu Maria Pusa Työn nimi Arbetets titel Title Kohti dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Oppiaine Läroämne Subject Viestintä Työn laji Arbetets art Level Pro gradu Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year Kesäkuu 2013 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 95 Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten organisaatiot voivat hallita toimintaympäristönsä teemoja dynaamisessa julkisuudessa. Tarkastelun kohteena on erityisesti toimintaympäristön teemojen hallinta sosiaalisessa mediassa. Lähtökohtana on internetin ja sosiaalisen median tuoma muutos organisaatioiden toimintaympäristöön luvun alku on tarjonnut organisaatioille ensimmäisen kerran mahdollisuuden viestiä suoraan kohderyhmilleen internetin ja sosiaalisen median kanavien kautta, mutta myös yleisöt voivat viestiä helposti keskenään. Dynaaminen julkisuus on lisännyt sidosryhmien valtaa, organisaatioiden maineriskiä sekä organisaatioiden kriisinhallinnan tärkeyttä. Kriisien ehkäisemisessä erityisen tärkeänä osana on organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta. Tutkielmassa pureudutaankin sosiaalisen median, dynaamisen julkisuuden, toimintaympäristön teemojen hallinnan ja kriisien ehkäisyn vaikeaan yhdistelmään. Teoreettinen viitekehys pohjautuu Aulan ja Åbergin dynaamisen julkisuuden ja leimahtavien teemojen teoriaan. Teoriaosuudessa käsitellään toimintaympäristön teeman ja kriisin käsitteitä sekä näiden hallintaa. Dynaamisessa julkisuudessa teemat voivat leimahtaa ennalta arvaamattomasti ja epäonnistunut teemojen hallinta voi johtaa organisaation kriisiin. Toimintaympäristön teemojen hallinta todetaan kokonaisvaltaisemmaksi keinoksi hallita julkisuuteen nousevia teemoja ja estää niiden kehittyminen kriisiksi. Tärkeimmät keinot toimintaympäristön teemojen hallintaan ovat julkisuuden monitorointi, nopea ja proaktiivinen teemoihin tarttuminen niiden noustessa julkisuuteen, sidosryhmien kuuntelu ja dialogi niiden kanssa sekä teemojen hallinta osana organisaation kokonaisvaltaista strategista suunnittelua. Empiirisessä osiossa selvitetään, kuinka VR hallitsee toimintaympäristönsä teemoja sosiaalisessa mediassa. Tätä selvitetään toteuttamalla yhden syvennetyn tapauksen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta erillisestä alatapauksesta, jotka perustuvat blogipohjaisen vuotosivuston, VRLeaksin VR:stä julkaisemiin dokumentteihin ja niistä seuranneeseen teemojen leimahtamiseen. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaista sisältöä VR tuotti ja kommentoi sosiaalisessa mediassa sellaisina ajankohtina, jolloin yhtiötä on kohdannut teema, joka on eskaloitunut laajaksi julkiseksi keskusteluksi ja jopa kriisiksi asti. Lisäksi tutkielmaa varten on selvitetty VR:n viestintäpäälliköltä, kuinka yhtiö normaalisti hallitsee teemoja ja viestii kriisitilanteissa sosiaalisessa mediassa. Tutkimusaineisto koostuu VR:n omalla Facebook-sivulla julkaistuista kommenteista ja keskusteluista sekä joukkoliikennefoorumilla käydyistä keskusteluista. Aineisto valittiin kahdelta eri aikaväliltä, jolloin valitut teemat ovat olleet julkisessa keskustelussa. Aineistoa on analysoitu sisällönanalyysin kautta kuvaamalla ja luokittelemalla keskustelujen sisältöä. Tarkastelun kohteena on erityisesti se, osallistuuko VR siitä käytävään keskusteluun toisaalta omalla sivullaan ja toisaalta sivustolla, joka ei ole yhtiön välittömän tarkkailun alla. Ellei reagointia ole tapahtunut, on tarkasteltu myös sitä, onko aiheesta käydyt keskustelut sellaisia, että yhtiön olisi kannattanut reagoida niihin. Lisäksi käydään myös lyhyesti läpi, mitä muita teemoja VR ja sosiaalisen median käyttäjät nostivat esille Facebookissa valituilla tutkimusaikaväleillä. Tutkielman tulokset osoittavat, että teemoista käytiin valituilla areenoilla pienimuotoista keskustelua, mutta itse VR osallistui keskusteluun vain hyvin niukasti. Kommenttien sisällöt olivat suurimmaksi osaksi sellaisia, joihin ei VR:n yleisen linjan mukaan olisi vastattu. Toisaalta tutkimusaikavälillä esitettiin myös sellaisia kommentteja, joihin olisi odottanut vastausta. Johtopäätöksinä on ensinnäkin, että toimintaympäristön teemojen hallinta on dynaamisessa julkisuudessa elintärkeää. Teemojen monitorointi ja niihin proaktiivinen ja nopea tarttuminen ovat keinoja hallita ennalta arvaamatonta julkisuutta. Dynaaminen julkisuus myös asettaa sidosryhmien toiminnan uuteen valoon. Nykyisessä toimintaympäristössä merkittävää ei olekaan organisaation toiminta suhteessa sen sidosryhmiin, vaan ensisijaisesti suhteessa teemoihin ja niiden takana oleviin ihmisiin. Tämä lisää teemojen hallinnan tärkeyttä entisestään. Lopuksi todetaan, että vaikka dialogi sidosryhmien kanssa on ensisijaisen tärkeää, se on myös erittäin vaikeaa silloin, kun organisaatio on mainekriisissä. Teoria painottaa, että organisaatioiden kannattaisi viestiä sidosryhmien kanssa heidän kanssaan samalla areenalla, eli sosiaalisessa mediassa, mutta tämä tutkimus ei kuitenkaan osoita, että näin tapahtuisi sellaisissa tilanteissa, jossa ollaan vaikeimman, eli organisaation maineeseen liittyvien kysymysten äärellä. Avainsanat Nyckelord Keywords Dynaaminen julkisuus, leimahtavat julkisuudet, toimintaympäristön teemojen hallinta

3 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TUTKIMUKSENTAVOITTEETJATUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSENRAJAUS TUTKIMUKSENRAKENNE... ORGANISAATIOTJAUUDENLAINENJULKISUUS INTERNETORGANISAATIOIDENVIESTINNÄNYMPÄRISTÖNÄ SIDOSRYHMIENVALTA ORGANISAATIOIDENKASVANUTMAINERISKI AULANJAÅBERGINDYNAAMINENJULKISUUSJALEIMAHTAVATJULKISUUDET YHTEENVETOLUVUSTA...22 TOIMINTAYMPÄRISTÖNTEEMOJENHALLINTAJAKRIISIVIESTINTÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖNTEEMAT KRIISIT KRIISIENENNALTAEHKÄISY TOIMINTAYMPÄRISTÖNTEEMOJENHALLINTA TEEMOJENJAKRIISINHALLINTASOSIAALISESSAMEDIASSA YHTEENVETOJASYNTEESI...40 TUTKIMUKSENAINEISTOJAMENETELMÄT AINEISTONVALINTA Tutkimuskohde:VRjasenviestintäsosiaalisessamediassa Tapaus1:VR:nylemmänjohdonbonusjärjestelmä Tapaus2:VR:ntyöntekijöidenvakoiluepäily TAPAUSTUTKIMUSTUTKIMUSSTRATEGIANA AINEISTONJAMENETELMÄNRAJOITUKSET OPERATIONALISOINTI TUTKIMUSAINEISTONANALYYSI TUTKIMUKSENKULKU...63 TULOKSET...66

4 2 5.1VR:YLEMMÄNJOHDONBONUSJÄRJESTELMÄ Facebook Joukkoliikennefoorumi VR:TYÖNTEKIJÖIDENVAKOILU Facebook Joukkoliikennefoorumi YHTEENVETO...73 JOHTOPÄÄTÖKSETJAPOHDINTA JOHTOPÄÄTÖKSET Teemojenhallintadynaamisessajulkisuudessaelintärkeää Sidosryhmienkäsitedynaamisessajulkisuudessaongelmallinen Dialogivaikeaamainekriisissä Ristiriitateorianjakäytännönvälillä VALIDITEETTIJARELIABILITEETTI JATKOTUTKIMUSIDEAT LOPPUSANAT:KOHTIDIALOGIA...84 LÄHTEET...86 LIITTEET LIITE1:HAASTATTELUKYSYMYKSET,VR:VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖMIKAHEIJARI LIITE2:SOSIAALISENMEDIANKOMMENTTIENJAKESKUSTELUJENLUOKITTELUKATEGORIAT LIITE3:KESKUSTELUJENJAKOMMENTTIENJAKAUTUMINENKATEGORIOITTAIN

5 3 Johdanto Internetonmullistanutorganisaatioidentoimintaympäristönjaerityisesti viestinnän.tuskinkoskaanjamissäänhistorianaikanamuutosonollutniin nopeaajaniinkokonaisvaltaistakuinviestinnässä(lehtonen2008,148). Internetvallankumouksenmyötämyösorganisaatioidenviestinnänlainalaisuudet ovatmuuttuneetmerkittävästi.2000-luvunalkuontarjonnutorganisaatioille ensimmäisenkerranmahdollisuudenviestiäsuoraankohderyhmilleeninternetin jasosiaalisenmediankanavienkautta.toimittajienrooliportinvartijoinaon vähentynythuomattavasti,kunorganisaatiotvoivatviestiäkohderyhmilleen suoraanajastajapaikastariippumattomienverkkopohjaistensovellustenkautta. Verkkojasosiaalinenmediaovatvaikuttaneetorganisaatioidenviestintäänmonin tavoin.verkossaorganisaatiovoiviestiäsuoraansidosryhmilleen,ilmanettä toimittajatpuuttuvatviestinsisältöön,muttaverkonkauttaviestinnässäonmyös omatuudenlaisetvaatimuksensa.toisaaltaorganisaationonhelpompiviestiä suoraanyleisöilleen,muttamyösyleisötvoivatviestiähelpostikeskenään(kts. esim.aulajaåberg2012).ikäväuutinentaipelkkähuhuleviävätinternetissä kulovalkeanlaillajaorganisaationmaineenhallinnastaontullutentistä haastavampaa. Organisaationonoltavainternetissämyösjatkuvastiläsnä.Sosiaalisenmedian edessäeivoiviestiävainsilloin,kunorganisaatiollaonomaltakannaltaan mieluistakerrottavaa.internetasettaaaivanomatvaatimuksensaläpinäkyvälle viestinnälle.josorganisaatiostaselviääjotainepäilyttävää,eivaikeneminenole vaihtoehto.kutenlahjusepäilystenvuoksipoliisitutkintaanjoutunutlentoyhtiö FinnairinentinentoimitusjohtajaMikaVehviläinensanoi: eiriitä,ettätoimii lakienmukaisesti,vaanonotettavahuomioonmyöseettisetnäkökulmatjase,miltä asiatsaattavatnäyttää. (Finnair2012.) 1 1 Asuntokauppakohualkoiuutisesta,jonkamukaanIlmarinenostityöeläkerahallasuuren asiakkaansatoimitusjohtajanelimikavehviläisenasunnon.ilmarinenmaksoiasunnosta Vehviläiselle1,8miljoonaaeuroajaVehviläinenjäisiihenasumaanjärjestelyssä,jossavuokran IlmarisellemaksoiFinnair.PoliisiepäililahjusrikoksestaVehviläisenlisäksiIlmarisen toimitusjohtajaharrisailastasekä entistäfinnairinhallituksenpuheenjohtajaachristoffer Taxellia.(HelsinginSanomat )Lopultaepäilykaatuisyyteharkinnassa(Helsingin Sanomat ),muttasekäFinnairinettäVehviläisenmainekärsikohussa.

6 4 Vehviläisenkommentissaeisinänsäollutmitäänuutta,silläedesmenneen viestinnänprofessoriosmoa.wiionkuuluisat1970-luvullamuodostettu viestinnänviideslakitoteaa:joukkoviestinnässäeioletärkeääse,mitenasiatovat, vaanse,mitennenäyttävänolevan(yliopistolehti2008).toisaaltamikääneisiis olemuuttunut.päinvastoin,viestinnänlainalaisuuksienymmärtäminenon kasvanutentistätärkeämmäksi. Kriisienmahdollisuudenkasvettuainternetinmyötäonmyösnegatiivisten lopputuloksienmahdollisuuskasvanut.kriisinhallinnantärkeysonnykyäänpaljon tärkeämpääkuin1970-luvulla,kunasiantuntijatalkoivatensimmäisenkerran puhuakriiseihinvalmistautumisentärkeydestä.(coombs2007,11.)digitaalinen julkisuusontehnytorganisaatioidenjulkisuudenhallinnastaentistätärkeämpääja haastavampaajakriisiensyntymisestänopeampaa.vaikkainternetjaerityisesti sosiaalinenmediavoiollamonenkriisinsyntypesä,semyöstarjoaanopeanja suorankeinontavoittaasidosryhmiä,reagoidajulkisuuteennousseisiinteemoihin javaientaajosyntyneitäkriisejä.siltisuurinosaorganisaatioidentuottamasta sisällöstäsosiaaliseenmediaannäyttäisiolevanvainmarkkinointiviestintäätai asiakaspalvelua(kts.esim.laaksonenjaneiglick2011).mielenkiintoistaonkin, miksiorganisaatioperustaafacebook-sivut,tuottaasinnesisältöä,hankkiija sitouttaaseuraajiaan,muttaeikuitenkaankäytäsivujamuuhunviestintään? Omankokemuksenimukaansosiaalisenmediankäyttäminenonmonesti epäjohdonmukaistataiajattelematonta.organisaatiotperustavatitselleen Facebook-sivujakilvan,muttasisältöstrategiajokopuuttuutaisiinäkeskitytään vainjohonkintiettyynosa-alueeseen.hauskojameemejäonhelppojakaa,mutta mitentoimiasilloin,kunsidosryhmätkäyvätorganisaationsivuillakeskustelua organisaationkannaltakiusallisistaaiheista? Julkisuudendynaamisuusjasosiaalinenmediaosanasitälisäävätorganisaatioiden kriisinhallinnantärkeyttä.kriisienehkäisemisessäerityisentärkeänäosanaon organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta,silläparastakriisinhallintaa onkriisi,jotaeitapahtunut(coombs2007,21).tässäprogradu-tutkielmassa pureudunsosiaalisenmedian,dynaamisenjulkisuuden,toimintaympäristön teemojenhallinnanjakriisienehkäisynvaikeaanyhdistelmään.

7 5 1.1Tutkimuksentavoitteetjatutkimuskysymykset Tässäprogradu-tutkielmassatarkastelenorganisaationtoimintaympäristön teemojenhallintaa(issuesmanagementjakriisiviestintääsosiaalisessamediassa. Sidosryhmätkäyvätsosiaalisessamediassajatkuvastiorganisaatioitakoskevia keskusteluja.näinollenmyösorganisaatioidenomatoimintasosiaalisessa mediassaonmielenkiintoinentutkimuksenkohde. Näkemyksenimukaanorganisaatiotkeskittyvätsosiaalisessamediassasuurelta osinmarkkinointitoimenpiteisiin,asiakaspalveluunjaorganisaationtoiminnasta, tuotteistataipalveluistakertomiseen,muttaviestintäesimerkiksiorganisaation maineeseentaikriisitilanteisiinliittyvissätilanteissaeioleerityisenkehittynyttä. (kts.myöslaaksonenjaneiglick2011).viimeisimpänäepäonnistuneenviestinnän esimerkkinävoimainitahelsinkiläisenravintolamidhillinympärillesyntyneen kohunvesilasinhinnasta.ravintolanfacebook-sivullakritisoitiin1,50euron hintaistavesilasiajaravintolanylimielisenvastauksenmyötäaiheestasyntyivilkas keskustelu,jokalopultalevisimyösperinteiseenmediaan,jaravintolanmainesai kolauksen.(nyt.fi )epäonnistumisentaustallaoliontuvavuorovaikutus sidosryhmienkanssa. Midhillintapausonhyväesimerkkisiitä,ettäsidosryhmienkanssaeiosatakäydä dialogia,eikäerisidosryhmienvälisenvuorovaikutuksenlisääntymistäosataottaa riittävästihuomioon.toimintaympäristönteemojenhallintajakriisiviestintäeivät sinänsäolemitäänuusiaasioita,muttakiinnostavaaonkin,miteninternetin aikakaudellaorganisaatiotvoivathallitatoimintaympäristönsäteemojajaviestiä kriisitilanteissasamallaareenalla,missäteemojakäsitellään,elisosiaalisessa mediassa. Pureuduntutkielmassaniorganisaatioidentoimintaympäristönteemojen hallintaandynaamisessajulkisudessa.tässälähtökohtananionsidosryhmien kasvanutvaltajajulkisuudenmuuttuminenentistämonimutkaisemmaksija vaikeamminhallittavaksi.muutosnäkyyerinomaisestikriisienhallinnan lisääntyneenätarpeena.verkossakriisileviääerittäinnopeastijatapahtunutta

8 6 harmiaeivoipyyhkiäpois,sillätietosäilyyverkossaikuisesti.tämänvuoksivielä tärkeämpääonkriisienehkäisyjoennenkuinorganisaatiotakoskettavatteemat kehittyvätkriiseiksi. Organisaationtosiasiallisentoiminnanlisäksiviestinnälläjaerityisesti organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinnallaontärkeäroolikriisien ehkäisyssä.viimeaikojenvakavimmatkriisitliittyvätulkopuolistentapahtumien vaikkapaluonnonkatastrofiensijaannimenomaanorganisaationomaantoimintaan (Jaques2010).HyvänäesimerkkinäkäyvätjoaiemminmainitsemaniFinnairinja eläkevakuutusyhtiöilmarisenasuntokauppasotkut.kriisinperimmäisenäsyynäoli nimenomaanse,mitenorganisaatioitsetoimi,jamiltäasiatjulkisuudessa näyttivät.sidosryhmilläonsuurivaltanostaajulkisuuteenorganisaatioonliittyviä teemojajajakaasekäkeskustellanäistäteemoistaerityisestisosiaalisenmedian verkostoissa.näinollenensimmäinenkaksiosainentutkimuskysymyksenion: 1a.Mitenorganisaatiotvoivathallitatoimintaympäristönsäteemoja dynaamisessajulkisuudessa? 1b.Mitensosiaalinenmediavaikuttaateemojenhallintaan? Empiirisessäosassasyvennynaiheeseentapaustutkimuksenkautta.Tutkittavaksi organisaatioksivalitsenvr:n,jokaonaktiivinentoimijasosiaalisessamediassa.vr onviimeaikoinaollutjulkisuudessakovanhöykytyksenalla.muutamatviime talvetovatolleeterittäinlumisia,mikäonaiheuttanutsen,ettäjunateivätkuljetai myöhästeleväterittäinpaljon.yhtiönylimmänjohdonbonuksetaiheuttivatnärää javerkkoonperustettuvr:npaljastussivustovrleaksonjopasyyttänytyhtiötä työntekijöidensävakoilemisesta.kuvailentarkemminyhtiötäkohdanneita mainekriisejäluvussa4.1,muttatoteanjotässä,ettävoisanoa,ettäyhtiöonollut viimeaikoinajatkuvassamainekriisissä.onkinerityisenkiinnostavaatutkia,miten tällainenyhtiöpyrkiihallitsemaanjulkisuudessavelloviateemojajakriisejä sosiaalisessamediassa.päähuomionionnimenomaantoimintaympäristön teemojenhallinnassa,silläkutentulenmyöhemminosoittamaan,silläon elimellinenroolikriisienehkäisyssä.

9 7 Tältäpohjaltatoinentutkimuskysymyksenion: 2.KuinkaVRhallitseetoimintaympäristönsäteemojasosiaalisessa mediassa? Toiseentutkimuskysymykseeniaionvastataanalysoimalla,mitenVRkäyttää sosiaalistamediaatoimintaympäristönsäteemojenhallintaan.tutkintätä valitsemallakaksivr:äänkohdistuvaateemaa,jotkaovatnousseetsosiaalisesta mediasta:vr:nylimmänjohdonbonusjärjestelmääsekäväitettä,jonkamukaan VR:lläonlaitonhenkilörekisteri,jaettäyhtiövakoileetyöntekijöitään.Kummatkin teematovatnousseetvrleaks-nimiseltävuotosivustolta,jonkajälkeenneovat leimahtaneet,elisiirtyneetjulkisuudenkentältätoisille;jälkimmäinenjopa kriisiksiasti.tutkimuksenikohteenaonvr:ntoimintasekäsenomallasosiaalisen medianareenallafacebookissa,johonyhtiölläonjatkuvakontrolli,sekävr:n välittömänvallanulkopuolellaolevallajoukkoliikenneharrastajien keskustelufoorumilla.jottasaanvr:ntoiminnastajasensyistäriittävänkattavan kuvan,haastattelenmyösvr:nviestintäpäällikköä.haastattelussaselvitän,mitkä ovatvr:nomatnäkemyksetjamahdollisetohjeistuksettoimintaympäristön teemojenhallinnastasosiaalisessamediassa. 1.3Tutkimuksenrajaus Tutkimukseniaiheonmonisyinenjaerilaisiatapojapureutuaaiheeseenonmonia. Erityisestiteorianosaltarajaustaonollutvaikeatehdäaihettakoskevan tutkimuksenvähyydenvuoksi.olenkuitenkinrajannuttutkimukseniniin,että teoreettinenviitekehyksenirakentuuaulanjaåbergin(2012)dynaamisen julkisuudenjaleimahtavienteemojenmallinympärille.organisaatioiden toimintaympäristönteemojenhallintaataikriisiviestintäävoisikumpaakin käsitelläerikseenmonentutkielmanverran,muttatässätutkielmassahuomioni kohteenaonnimenomaanteemojenhallintakeinonaehkäistäkriisejä.erityisesti dynaamisessajulkisuudessa,jossaorganisaatioitakoskeviateemojavoinousta mistävainjamilloinvain,teemojenhallintanouseeentistätärkeämpäänasemaan. Minunkuitenkintäytyykäsitelläkriisienmääritelmääjakriisienennaltaehkäisyä, jottateemojenhallinnantärkeyssuhteessanäihintuleeselvästiilmi.

10 8 Toinentutkielmanitärkeärajakulkeesosiaalisessamediassa.Käsittelen dynaamistajulkisuuttajateemojenhallintaatässätutkielmassasosiaalisenmedian näkökulmasta.vaikkaviestintäsosiaalisenmediankauttaeitavoitakaankaikkia organisaationsidosryhmiä,jaorganisaatiotvoivatviestiäeriareenoillaeri sidosryhmille,niintämätutkielmakohdistuuvainviestintäänsosiaalisessa mediassa.kutenaiemminmainitsin,useatteematjaniistäleimahtaneetkriisit voivatnoustasosiaalisestamediasta.siksiontärkeäätutkia,mitenniitävoisi hallitatässäsamassaympäristössä. 1.4Tutkimuksenrakenne Tutkimuksenikoostuuteoriaosuudesta,empiirisestätutkimuksestasekä johtopäätöksistä.luvussakäsittelenjulkisuudenmuutostajasenvaikutusta organisaatioidentoimintaan.tässäluvussaesittelentutkielmanipääteorian,aulan jaåbergin(2012)dynaamisenjulkisuudenteorianjaleimahtavienjulkisuuksien mallin. Luvussakäsittelenorganisaatioidentoimintaympäristönteemojenhallintaaja kriisiviestintääsekäesittelensosiaalisenmedianvaikutustanäihin.luvun yhteenvedossaesitänlaajemmindynaamisenjulkisuudenvaikutuksia organisaatioidentoimintaympäristönteemojenhallintaan. Luvussaesittelentutkimusaineistonijatutkimusmenetelmän. TutkimuskohteenanionVR:ntoimintasosiaalisessamediassakahdessaeri tilanteessa.tässäluvussaesittelenmyöstarkemminvr:nviestintääsosiaalisessa mediassapohjautuenyhtiönviestintäpäällikönhaastatteluun. Luvussakäynläpitutkimustuloksenijaluvussaesittelenjohtopäätökseni teorianijatutkimuksenipohjalta.tässäluvussavastaantutkimuskysymyksiinija ehdotanjatkotutkimusideoita.lopetantutkielmanilyhyeenpohdintaan organisaatioidenjasensidosryhmienvälisenvuorovaikutuksentulevaisuudesta.

11 Organisaatiotjauudenlainenjulkisuus 9 Aloitanteorianikäsittelemällä,mitenorganisaatioidentoimintaympäristöon muuttunutinternetinjasosiaalisenmedianmyötä.käsittelenaihettaensinihatorin 2000-luvunalunnäkemyksienjasosiaalisenmedianmäärittelynjavaikutusvallan kautta.verkonmyötämyössidosryhmienvaltaonnoussutkeskusteluun(coombs 2007;Lehtonen2002;DeBussyetal.2001).Nämäkaikkiyhdessävaikuttavat organisaatioidenmaineriskiin(aula2010). Verkonvaikutustaorganisaatioidentoimintaanonsiistutkittumonestaeri näkökulmasta,muttatämäntutkimuksenkannaltaolennaisintiivistyyaulanja Åbergin(2012)dynaamisenjulkisuudenteoriassa.Käsittelentätäteoriaasekä teemojenleimahtamisenmallialuvunlopussa.luvunyhteenvedossaesitänvielä synteesin,jossakäyilminäidenkaikkiennäkökulmienliittyminenyhteen. 2.1Internetorganisaatioidenviestinnänympäristönä Internetonsaanut2000-luvunalussahuomattavanroolinyritystenviestinnässäja muuttanutsitämerkittävästi.aulajavapaa(2008,219)toteavatkin,ettäyleisesti nähdään,ettäinternetjamuuviestintäteknologiavaikuttavatratkaisevastisiihen, mitenyrityksetovattekemisissätoistensajayleisöjensäkanssa,eliyritystenja yleisöjenväliseenverkottumiseen.internetonyrityksilletoiminta-,vuorovaikutus- jamerkitysympäristö,jossakehkeytyvätsekäliiketoimintaaneritavoin osallistuvienjavaikuttavientoimijoidenkeskinäisetvuorovaikutussuhteetettä yrityksiinkytkeytyvätmerkitykset.(aulajavapaa2008, ) AulajaVapaa(2008)painottavatkin,ettäinternetissäyrityksenrakentuminen omanlaisekseen(hyväksi,huonoksitaiperätipahaksi)tapahtuuviimekädessä sidosryhmienjäsentenkäyttämilläpersoonallisillaviestintäareenoilla(esim. blogeissa,chateissa,sähköpostiviesteissä),joillatapahtuvaakommunikaatiota yrityksenviestintäpyrkiialustamaanomillatarinoillaan.kotisivuillaanyritykset pyrkivätantamaankeskustelulleomanäänensäjavaikuttamaansiten,siihenmiten jamillaiseksiyritysmerkityksellistyy.

12 10 Ihatorin(2001,15 16)mukaanorganisaatioidenviestiessädigitaalisessa maailmassasenonoltavaeettinen,luotettava,läpinäkyvänrehellinenja maineeltaanerinomainen.uudessadigitaalisessatodellisuudessaorganisaatiot eivätvoienääpiilotellamitään,sillätiedonäärellepääseminenonäärimmäisen helppoa.yleisöilläonhelppopääsytiedonlisäksimyösmassamediaankertomaan näkemyksiään.(ihator2001,15 16.) Ihator(2001,16)painottaakin,ettädigitaalisetmarkkinatovatmuuttaneet organisaatioidenviestintäympäristöämerkittävästijaorganisaatioidenonotettava tämähuomioonviestinnässään.muutenuudessaympäristössäosaamaton viestintävoikäydäkalliiksi.digitaalisessaympäristössäorganisaationvoiolla vaikeamääritelläkohdeyleisöään.josorganisaatioviestiiverkkosivujensakautta, seeipystymäärittelemään,kukatietoakäyttää,vaimeneekösevääriin tarkoitusperiin.internetontehnytviestinnäntuloksistavaikeamminennustettavia jatuloksistavaikeamminmääritettäviä.(ihator2001,16 17.) Ihatorinnäkemyksetinternetinhyvistäpuolistapainottuivat2000-luvunalussa välineellisiinjateknologisiinpuoliin.yksiinternetinhyviäpuoliaon,ettäse tehostaaorganisaatioidenviestintää.yrityksilläonmahdollisuusviestiäsuoraan yleisöilleenympärimaailmaailmanviivettätaiylimääräisiäkustannuksia.internet mahdollistaalaajaninformaatioyleisönkohtuullisenpienilläresursseillaja esimerkiksitarkastikohdennettujenviestienlähettämisen.(ihator2001;aulaja Vapaa2008.)Viimevuosinaonmyöspainotettuentistäenemmäninternetinroolia organisaatioidenjasensidosryhmienvälisendialoginmahdollistajana(kts.esim. HeathjaPalenchar2008).Tätädialoginäkökulmaapainotanerityisesti,kuntutkin VR:ntoimintaasosiaalisenmedianareenoilla. Lehtosen(2008,144)mukaanjointernetinaikakaudenalussa1990-luvulla organisaatiotnäkivätworldwidewebissäennenkaikkeavälineen,jonkaavulla yleisövoidaantavoittaanopeastijaedullisestiohiportinvartijanatoimineen joukkomedian.lehtonen(2008,141)nostaaesilleerityisestiblogit,joistaontullut sekämedioilleettäkansalaisilletärkeätiedonlähde.yritystennäkökulmasta sanomalehtienpainoarvonvähenemiseenvaikuttaaennenkaikkease,että

13 11 yrityksilläonjoukkoviestinnänrinnallasähköisenviestinnänkeinojatavoittaa avainyleisönsäsuoraanohijoukkomedianportinvartijatoiminnan. Internet-euforiamuuttuikinnopeastikauhuksi,kunhuomattiin,ettäverkossa viestivätmyöskaikkikilpailijatsekäyleisöilman,ettäorganisaatiollaonkontrollia viestiensisältöihin.symmetrinendialogieitoteutunutkaanorganisaationehdoilla. (Lehtonen2008,144.)Tästäerinomainenesimerkkionsosiaalisenmedian kehittyminen,jokamuuttiinternetiäjaorganisaatioidensuhdettasiihen entisestään. Sosiaalinenmediaterminäonherättänyt2000-luvullapaljonkeskustelua.Lietsala jasirkkunen(2008,17)näkevätsosiaalisenmediansateenvarjoterminä,joka käsittäämonenlaisiaerilaisiakulttuurisiakäytäntöjäkoskienonline-sisältöjäja ihmisiä,jotkaovatniidenkanssatekemisissä.erilaisiasosiaalisenmedianmuotoja ovatkeskustelupalstat,joitanykyäänkutsutaanperinteiseksiverkkokeskusteluksi, blogit,joidenyleistyminenonkatsottuuseinmyössosiaalisenmedian syntyajankohdaksisekämoneterilaisetsosiaalisetverkostopalvelut(social networksites)joistatällähetkelläsuosituimpiaovatfacebookjatwitter. (LaaksonenjaMatikainen2013.)Yhteistäkaikilleerisosiaalisenmedianmuodoille on,ettäniidensisältötuleesuurimmaksiosaksikäyttäjiltä,eipalkatulta henkilökunnaltajatyöntekijöiltä(lietsalajasirkkunen2008,29). Toisaaltasosiaalistamediaajasosiaalisiaverkostopalveluitavoikuvatamyös teknisemmin.ellisoninjaboydin(2013)mukaansosiaalinenverkostopalveluon yhteisöllinenviestinnänalusta,jossa1)osallistujillaonominaislaatuiset tunnistettavatprofiilit,jotkakoostuvatkäyttäjientuottamastasisällöstä,muiden käyttäjientarjoamastasisällöstäja/taijärjestelmäntarjoamastatiedosta;2) osallistujatvoivatjulkisestiilmaistaverkostojaan,joitamuutvoivatkatsellaja tutkia;ja3)osallistujatvoivatkuluttaa,tuottaaja/taiollavuorovaikutuksessa verkostoissaanolevienkäyttäjientuottamaansisältöön.(ellisonjaboyd2013.) Tässäprogradu-tutkielmassatarkastelunikohteenaonsosiaalisenmedian muodoistafacebookjakeskustelupalstat.facebookrantautuisuomeenvuoden 2007alussajaensimmäinensuomennossivustostajulkaistiinvuonna2008.Tämän

14 12 jälkeenkäyttäjämäärätovatnousseetnopeastijaarvionmukaanfacebookkäyttäjiäonsuomessatällähetkellänoin2,1miljoonaa.(yle )facebookin kaltaistenyhteisöllistentyökalujenkäyttöonsuosittuamyösyritysten keskuudessa.esimerkiksikeväällä2013toteutustatutkimuksestakäyilmi,ettäyli 1000henkilönyrityksistäSuomessa58käyttääkuluttajienkäyttöön suunniteltujatyökaluja,janäistä73käyttääfacebookia(kauppalehti2013). Nykyäänorganisaatioidenontärkeäymmärtää,ettäsosiaalinenmediaonareena, jossasidosryhmätvaihtavattietoajamielipiteitäjaluovatsitenmainekertomuksia organisaatiostajasenbrändeistä(aulajalaaksonen2010).organisaatioiden voidaanolettaaolevanaktiivisiajaseuraavanitsestäänkäytävääkeskustelua, mikälineperustavatomiasivustojasosiaaliseenmediaan.monimutkaisempi tilanneonsosiaalisenmediansivustoilla,jotkaeivätoleorganisaatioiden välittömänkontrollinalla,esimerkiksikeskustelupalstoilla.esimerkiksisuomi24- keskustelufoorumionsuomensuurinkeskustelusivusto,jokatavoittaayli3,2 miljoonaasuomalaistakuukaudessa(suomi24,2013).fooruminlukemattomilla palstoillakäydäänjatkuvastikeskusteluja,jotkavoivatkäsitellämitätahansa organisaatiota.sivustotarjoaakinyrityksillemahdollisuudenluodamaksuton yritysprofiili,jonkakauttaonhelppoosallistuaorganisaatiotakoskeviin keskusteluihin lukienyritysprofiilejaontehty557kappaletta(tilanne ).Luvussaonmukananiinyrityksetkuinjärjestötkin,jotkahaluavat osallistuakeskusteluihin.sivustonylläpidonmukaanyrityksetovatkuitenkin erittäinarkojahyödyntämääntätämahdollisuutta.sensijaansivustonylläpitäjille tarjotaanjoparahaasiitä,ettäikäviäkommenttejasuostuttaisiinpoistamaan. (Nurmo2013) Organisaatioviestinnännäkökulmastasosiaalisenmedianjaverkkopohjaisten teknologioidenkehitysonsekäuhkaettämahdollisuus.sosiaalinenmedia hämärtääsisällöntuottajankäsitettäjatekeeuutistensaavuttamisestaja jakamisestakokoajanpirstaleisempaasekäorganisaatioilleettäniiden sidosryhmille.organisaationviestienjauutistensisällönhallintakäykokoajan vaikeammaksi.toisaaltasosiaalisenmediankehittyminentuomyöspaljon mahdollisuuksia.organisaatioillaonmahdollisuustavoittaasidosryhmätja toimittajataivanuudellatavallajaviestiäheidänkanssaanvuorovaikutteisesti.

15 13 (Cornelissen2011,154.)Internetinjasosiaalisenmediantuomasuurimuutos, johonorganisaatioidenonosattavareagoida,onkinsidosryhmienkasvanutvalta. 2.2Sidosryhmienvalta Whiletheradiogavemorepowertoorganizations,Internetisallowingthemto sharethatpowerwiththeirpublics (Ihator2001,17). Internetinnopeakasvujaverkonkäytönlisääntyminenonmuuttanut sidosryhmienjaorganisaatioidensuhdettaperustavanlaatuisesti,erityisesti hävittämälläfyysisenetäisyyden,muttavielämerkittävämminmullistamallatavat, joillaorganisaatiotviestivätsidosryhmiensäkanssa.(debussyetal.2001, ).Yksiosoitusinternetinjasosiaalisenmedianvaikutuksestaorganisaation toimintaanonkinsidosryhmienvallankasvu.esittelenseuraavaksisidosryhmien määrittelyynjaniidentoimintaanliittyvääproblematiikkaasekäsidosryhmien kasvanuttavaltaa. Coombsin(2007,25)mukaansidosryhmätmääritelläänyleisestihenkilöksitai ryhmäksi,jollaonkiinnostus,oikeus,vaatimustaiomistussuhdeorganisaatioon. Coombsjakaasidosryhmätkahteenryhmään:ensisijaisiinjatoissijaisiin. Ensisijaisetsidosryhmätovatsellaisiaihmisiätairyhmiä,joidentoimintavoiolla haitallistataihyödyllistäorganisaatiolle.tyypillisiäensisijaisiasidosryhmiäovat työntekijät,sijoittajat,asiakkaat,jakelijatjahallitus.toissijaisetsidosryhmät,tai toisinsanoenvaikuttajat,ovatsellaisiaihmisiätairyhmiä,jotkavoivatvaikuttaa organisaatioontaiorganisaationtoiminnallavoiollavaikutuksiaheihin.tyypillisiä toissijaisiasidosryhmiäovatmedia,aktivistiryhmätjakilpailijat.(coombs2007, ) Organisaatioidensidosryhmistäkäytetäänsuomenkielisissäkinteksteissäusein nimitystästakeholder.nimitysjuontaajuurensasidosryhmienmääritelmän laajentumiseen,eikästakeholder-käsitteelleolemuodostunutsuomenkielessä sopivaavastinetta(luoma-aho2008,82).käsitteidenongelmallisuusliittyysiihen, ettäsidosryhmätnähdäänuseinryhminä,joillaonjokinvirallinensidos organisaatioon.stakeholder-termilläonviitattutaassellaisiintahoihinjoillaeiole

16 14 organisaatioonvarsinaistasidosta.näitäovaterilaisetpaikalliset,alueellisetja kansainvälisetjärjestöt,painostusryhmätjakansalaisliikkeet(non-governmental organisations,ngo's).(lehtonen2002,14.) Nykyistäjulkisuuttakuitenkinleimaakaikenkeskinäinenriippuvuus(kts.ProCom 2012)jamonimutkaisuus,jotenorganisaationtoimintaympäristönteemojen hallinnannäkökulmastaminkätahansaorganisaatioonliittyvänintressiryhmän toimetvoivatollaorganisaatiollemerkityksellisiä.jokinteemasaattaayhtäkkiä noustajulkisuuteenjaluodasitämyötäorganisaatiollaaivanuudensidosryhmän, jotaeioleosattuaiemmintunnistaa.ennäekäänmielekkääksitehdäeroa sidosryhmänjastakeholder-terminvälillä.tässätutkielmassakäytänsiis sidosryhmä-sanaaviittaamaankaikkiinniihintunnistettuihinjatunnistamattomiin osapuoliin,jotkavaikuttavatorganisaationtoimintaantaijoihinorganisaation toimintavaikuttaa. Virheetsidosryhmienmerkityksenarvioinnissaovattavallisinorganisaationitse aiheuttamienkriisiensyy(lehtonen,2002,15).konfliktitensisijaisten sidosryhmienkanssavoipysäyttääorganisaationtoiminnanjaaiheuttaakriisin. Työntekijöidenlakkoonyksiesimerkkitällaisestakriisistä.Coombsin(2007) mukaankriisinhallinnannäkökulmastaolisikuitenkinvirhekeskittyävain ensisijaisiinsidosryhmiin.ongelmattoissijaistensidosryhmiensuhteissavoimyös vahingoittaaorganisaationmainettajaaiheuttaakriisin.esimerkiksimediavoi aiheuttaaorganisaatiollanegatiivistajulkisuutta,jokavoipahimmillaanjohtaa kriisiin.(coombs2007.) MyösÅbergjaAula(2012)painottavatsidosryhmienmerkityksennousua internetinaikakaudella.organisaatiotnäkivätpitkääninternetinensisijassauutena kanavana,jokataitenkäytettynätoitehokkaanlisänorganisaatioiden viestintäpalettiin,esimerkkeinäverkkokaupankäyntija-asiointi,asiakaslehti verkossataimarkkinointisosiaalisessamediassa.verkonmerkittävämpivaikutus liittyykuitenkinerisidosryhmienvälisenvuorovaikutuksenlisääntymiseen.(åberg jaaula2012, )

17 15 Organisaationsidosryhmätviestivätverkossakeskenäänjokoorganisaation tukemanataiilmansitä.jokatapauksessasidosryhmienvälistäviestintääon.(de Bussyetal.2001,141.)DeBussynetal.(2001)mukaanenneninternetin aikakauttavallitsiorganisaatiokeskeinenviestinnänkulku.tuolloinorganisaatio olikaikenviestinnänkeskustajaseviestierisidosryhmilleen(jakelijat,työntekijät, hallitus,sijoittajat,asiakkaatjavälittäjät)yksisuuntaisesti.sidosryhmienvälistä viestintääeitämänteorianmukaanollut.muutosinternetinaikakauteenon merkittävä.sidosryhmätviestivätnykyäänsekäorganisaationkanssaettä keskenäänvuorovaikutteisesti.internetonmuuttanutviestinnänmonisuuntaiseksi jamonimutkaiseksi.(debussyetal.2001,141). DeBussynetal.teoriaasidosryhmienkeskinäisestäviestinnästäonaiheellista kritisoida,sillätuskinmissäänvaiheessaorganisaatiotovatolleettilanteessa,jossa niidensidosryhmäteivätoleviestineetlainkaankeskenään.huhutjajuorutovat ainaliikkuneet,muttaontotta,ettäinternetontehnytniidenliikkumisestaentistä helpompaajanopeampaa.debussynetal.näkemyksetovatsiisolleetehkähieman liianyksinkertaistettuja,muttaneantavatsiltihyvänkuvanmuutoksestaja toisaaltakertovatmyösenemmänkinajatusmaailmanmuutoksesta.organisaatiot ovatehkävoineetaiemmintuudittautuasiihen,etteivätsidosryhmätolekeskenään juurikaanvuorovaikutuksessa.nykyäänsitäeivoikuitenkaanenääohittaa. ToisaaltaDeBussynetal.näkemyssidosryhmienviestinnänkehittymisestä internetinmyötäunohtuumyösse,ettäeivätvieläkäänkaikkisidosryhmättaiedes kokonaisetryhmittymätoletekemisissäkeskenään.ennemminkinvoisinähdä,että tekemisissäonyksittäisiätoimijoitamahdollisestieriryhmistä.tämänäkyymyös Coombsin(2007)määritelmässä,jonkamukaansidosryhmätvoivatollamyös yksittäisiähenkilöitä.eiolesiisniin,ettäkokonainensidosryhmäviestiijonkun toisensidosryhmänkanssa,vaanyksittäisetihmisetviestivätkeskenään,janämä ihmisetsaattavatedustaaerilaisiasidosryhmiä. EsimerkiksitässätutkimuksessakäsittelemäniVRLeaks-vuotosivustonperustaja edustaayhtävr:nsidosryhmää,joukkoliikenneharrastajia.sivustollajulkaistuissa kirjoituksissakommentoijanasaattaataasollaanonyymivr:ntyöntekijä,joka edustaasiisaivanerisidosryhmääkuinsivustonperustaja.heilläonkuitenkin

18 16 yhdistävätekijävr:ntoiminnankritisoiminenjasosiaalisenmedianavullahe voivatviestiäaiheestakeskenäänhelpomminkuinkoskaanennen.verkonmyötä organisaationsidosryhmienviestintäkeskenäänonerittäinhelppoaniin kansallisestikuinmaailmanlaajuisesti.organisaationtoimintavoiherättää huomiotapotentiaalisestikenessätahansa.organisaationsiihenvaikuttamatta kukatahansavoinostaahavaitsemansaepäkohdanesillejasaadaaikaiseksi julkisenkeskustelun.(kts.tarkemminjulkisuudenleimahtamisestaluku2.4.) Enääeiriitäkään,ettäorganisaatioselvittäätärkeimmätsidosryhmänsäjapyrkii yhteistyöhönnäidenkanssa.nyttarvitaanjatkuvaaorganisaation toimintaympäristön,tulevaisuudentrendienjasidosryhmienmielipiteiden monitorointia.kehityseivoienääkeskittyälyhyentähtäimen korjailutoimenpiteisiin,vaanonajateltava,mitäsidosryhmätvuosienpäästä ajattelevat,silläteotjasanatsäilyvätpitkäänsähköisessämuodossa.(luoma-aho 2008,81.)MyösForsgårdjaGrey(2010,19)painottavat,ettäorganisaatioiden päätöksentekoononliitettäväentistähuomattavastisyvällisempääpohdintaasiitä, millaisiareaktioitapäätöksetvoivataiheuttaa.myössidosryhmienmahdollisten huolienarviointijakäsittelyjoennaltasekäkysymyksiinvastaaminennopeasti kertoo,ettäorganisaatioonsidosryhmäsuhteissatosissaan(mts.).tämäon ensisijaisentärkeäänykyisessäjulkisuusympäristössä,jossasidosryhmien vaikutusorganisaationtoimintaanonkasvanuthuomattavasti. 2.3Organisaatioidenkasvanutmaineriski Kutenolenylläesittänyt,digitaalinenjulkisuusontehnytorganisaatioiden julkisuudenhallinnastaentistähaastavampaa.internetjasosiaalinenmedian tarjoavaterisidosryhmientoimijoilleloputtomatmahdollisuudetollayhteydessä keskenäänjanostaakeskusteluunheitäkiinnostaviateemoja,jotkaeivät välttämättäoleorganisaationkannaltasuotuisia.tämäonkasvattanut organisaatioidenmaineriskiä. Sidosryhmientaiehkäpäoikeamminyksittäistentoimijoidenrooli organisaationmaineenmuodostumisessaonelimellinen,silläkutenlangeet.al (2011,178.)painottavat,organisaationmaineonulkopuolistenhavainnoijien,

19 17 ylläpitämäjaluoma.aulanjaheinosenmukaanmainemuodostuuyrityksestä kerrotuistaarvottavistatarinoista,jotkakiertävätsidosryhmissä.niiden rakentumiseenvaikuttavatyhtäältäsidosryhmienomakohtaisetkokemukset yrityksentoiminnasta,tuotteistajapalveluistajatoisaaltayrityksistäerilaisissa julkisuuksissarakentuvatmielikuvat.mainesyntyy,kunyritysjasensidosryhmät kohtaavaterilaisissasuorissataivälillisissävuorovaikutustilanteissa.(aulaja Heinonen2011,12.) Laaksosen(2012,56 57)mukaanmainetutkijatpuhuvatensikädenjatoisenkäden maineesta.kokemukseenperustuvamaineonensikädentietoa,kuntaastoisen kädenmaineperustuusidosryhmienkertomiintarinoihintaihuhuihin.vaikka maineperustuunäennäisenrationaalisellepohjalle,käytännössämaineen kertomuksetnäyttävätsyntyvänuseinemotionaalisestiniintorikokouksissakuin verkkokeskusteluissa.(laaksonen2012,56 57.) Kutenolenaiemminesittänyt,sidosryhmienvaltajamahdollisuusolla vuorovaikutuksessakeskenäänonlisääntynythuomattavasti.internetjasen mahdollistamatviestintämahdollisuudetovatantaneetvallansidosryhmilleja tehneetorganisaatioidenmaineenhallinnastaentistähaastavampaa(neufeld2007, 40).Sosiaalisenmedianjamuidenverkkopohjaistenyhteisöpalvelujen toimintalogiikkahelpothakutoiminnot,avoinosallistuminen,dialogi, yhteisöllisyysjatiedonnopealeviäminenonjohtanutsiihen,ettäorganisaatioilla onentistävähemmänkontrolliasidosryhmiinjaerisidosryhmienväliseen viestintään(aula2010,44).toisinsanoensidosryhmienvaikutusorganisaation maineeseenonkasvanutjaorganisaatioidenmaineriskionkasvanutsenmyötä. Maineriski,elimahdollisuustaivaaramenettäämaine,onorganisaatioilleuhka monellatavalla.maineenmenettäminenvoivaikuttaakilpailukykyyn,paikalliseen asemaan,markkinaosuudenlaskuun,taloudellisiinmenetyksiin,sidosryhmien luottamukseenjalojaaliuteen,mediasuhteisiin,toimintojenlegitimiteettiinja pahimmillaanjopaorganisaationlupaanollaolemassa.(neufeld2007,40;rayner 2003;tässäAula2010,44.)Maineriskeistäontullutentistätavallisempia,kun internetinmerkitysonlaajentunutjakasvanut.(aulajalaaksonen2010). Maineriskienyhteiskunnassakeskeistäonriskienmonimuotoistuminenja

20 18 vastuunkannonvaikeus.keskeisenäilmiönäonse,ettäkriiseihinliittyvien tapahtumasarjojenkeskeisetvaiheettapahtuvatmediassa,niinperinteisessäkuin sosiaalisessakin.(aulajaheinonen2011.)forsgårdjagrey(2010,114) painottavatkin,ettäyhteisöllisenmedianpalveluja,kutenfacebook-yrityssivujaei kannataperustaailmanhuolellisestilaadittuakriisiviestintäohjeistusta. Yhteisöllisenmedianpalvelutovatvuorovaikutuksenjasuhdetoiminnanareenoja, jotkatoimivattehokkaastiasiakaspalvelunalustoina,muttavoivatmuuttua poikkeustilanteissasotatantereiksi.neovaterittäinisomaineriskiorganisaatioille, jotkanäkevätyhteisöllisenmedianvainmarkkinoinninvälineenä.(forsgårdjafrey 2010,114.) Valtaosayrityksistänäkeemaineriskitmerkittävimpänäuhkanayrityksen toiminnalle.kokonaantoinenasiaonse,kuinkahyvinmaineriskittunnistetaanja mitenyrityksenkriisienhallinnanprosessissaasiaotetaanhuomioon.(aulaja Heinonen2011,60.)Maineriskienproaktiivinenkartoitusantaaorganisaatiolle mahdollisuudenlieventäätaijopavälttääorganisaatioonkohdistuviakriisejä. Toisaaltaseantaamyösmahdollisuudentarttuatilanteisiin,joissaorganisaation mainettavoivahvistaa.(neufeld2007,41.)maineriskienhallinnassaonolennaista ymmärtää,millaisiaeroavaisuuksiasidosryhmienjayrityksenomiennäkemysten välilläon.kysymysonsiissiitä,millainenmaineorganisaatiollaonomasta mielestäänjanäkevätköorganisaatiolletärkeätsidosryhmätsensamallatavalla. Lisäksiorganisaationonmyösjatkuvastiluodattavaheikkojasignaaleja,joillavoi ollamerkitystäorganisaationtulevaisuudelle.myöshenkilöstönrooliyrityksen maineenrakentumisessaontärkeä,jotenomanhenkilöstönvalmentaminenja maineeseenliittyvientoimintaohjeidenkirkastaminenontärkeää.(aulaja Heinonen2011,60.) Tämäntutkimuksenkannaltaolennaistaon,ettäsidosryhmienvälinenviestintäon muuttunutentistämonimutkaisemmiksisamalla,kunniidenvaltaonlisääntynyt internetinmyötä.tämäontehnytorganisaatioidenmaineenhallinnastaentistä haastavampaa,silläorganisaatioidenonvaikeaennustaasidosryhmientoimintaa uudenlaisessajulkisuusympäristössä.mitensittenorganisaatiotvoisivatymmärtää uudenlaisenjulkisuusympäristönmekanismejavieläparemmin?yksikeinoon ymmärtääjulkisuudentoimintamekanismejaentistälaajemmin.aulajaåberg

21 19 (2012)kuvailevattätäuudenlaistajulkisuusympäristöätermeindynaaminen julkisuusjaleimahtavatjulkisuudet.seuraavaksiesittelentarkemminleimahtavien julkisuuksienmekanismejadynaamisenjulkisuudenkentillä. 2.4AulanjaÅbergindynaaminenjulkisuusjaleimahtavatjulkisuudet Kaikillaepidemioillaonleimahduspisteensä(Gladwell2000,17). MalcolmGladwellkertookirjassaanLeimahduspiste(2000)sosiaalisten epidemioidenleimahduksesta.hänenmukaansajokaisellaepidemiallaon leimahduspisteensä,jonkajälkeenyhteiskuntajasentoimijattoimivattoisinkuin ennen.näihinleimahduspisteisiinvaikuttaayksittäistenihmistentoiminta. (Gladwell2000.)TähänsamaanajatukseenperustuuAulanjaÅbergin(2012) dynaamisenjulkisuudenjaleimahtavienjulkisuuksienteoria. Julkisuudenkentätovattiloja,joissajulkisuudetsyntyvät.Julkisuudenkentillä organisaatiokohtaayhteiskunnassavaikuttavateritoimijat:kansalaiset, sidosryhmienedustajat,asiantuntijat,kansalaisjärjestöt,omatjäsenensäjne. Organisaatiottoimivatuseillajulkisuudenkentillä.Joukkoviestinnässäkaksi julkisuudenkenttäänähdäänkaikistatärkeimpänä:mediajulkisuusja kansalaisjulkisuus.organisaatioviestinnännäkökulmastajulkisuudenkentätovat kuitenkinhuomattavastimonimuotoisemmat.media-jakansalaisjulkisuuden ohellayhtätärkeinänäyttäytyvätasiantuntijajulkisuudet,verkkojulkisuudet, asiakas-taisidosryhmäjulkisuudetsekäsisäisetjulkisuudet.(iivonenjaåberg 2009.)Tämäntutkimuksennäkökulmastaolennaisinonverkkojulkisuus,jokaei olesamallatavallaorganisaationhallittavissakuinperinteisetmediat(iivonenja Åberg2009). Julkisuusontilanne,jossajoukkoihmisiäviestiijostainteemasta,jokatavallatai toisellaliittyyorganisaatioon.tämäedellyttää,ettäainakinyksihenkilöhavaitsee asianjatiedostaa,ettäasiatavallataitoisellakoskeehäntä.kuntämähenkilö viestiiasiastamuidenkanssa,syntyyjulkisuus.(iivonenjaåberg2009,16.)

22 20 Organisaatioidensuhdejulkisuuteenonmuuttunut.Aiemminvallinnut managerialistinenpr-näkemysonpainottanutorganisaationjulkissuhteita,joissa korostuuviestintäyksikönjaviestinnästävastaavanroolistrategisessajulkisuuden hallinnassa.toisaaltajulkisuuttavoitarkastellamyösreflektiivisestä näkökulmasta,jokakorostaaorganisaationtoiminnanvaikutustayhteiskuntaan. NämäPR-käsityksettarkastelevatjulkisuuttaorganisaatiostaerillisenäja suhteellisenvakaanatilana,jokaonolemassaorganisaatiostahuolimatta.(aulaja Åberg2012, ) Organisaatioidenjajulkisuudensuhdettavoidaankuitenkinlähestyä vastavuoroisesti:organisaatiottoimivatjulkisuuskentilläjaomallatoiminnallaan luovatuusiajulkisuuksia.tämänpäivänorganisaatioidenjulkissuhteitavoidaankin luonnehtialisääntyneenrakenteellisen,toiminnallisen,sisällöllisen,ajallisenja viestinnällisenmoninaisuudenkontekstissa.organisaatioidentoimintaanliittyy alatimoninaisempia,aktiivisiasidosryhmiä,joidenlisäksiorganisaatioita koskettaviateemojaonentistäenemmänjanekytkeytyvättoisiinsavaikeasti ennakoitavallatavalla.organisaatiotovatnykyäänuudenlaisessa viestintätilanteessaerityisestiverkonjasosiaalisenmedianmyötä,muttaon muistettava,ettämoninaisuusonlisääntynytmyösperinteisessämediassa:sekä mediaettäyleisöovatfragmentoituneet.(aulajaåberg2012, )Aulaja Åbergkuvaavatuuttaviestintätilannettadynaamiseksijulkisuuskentäksi,jossa organisaatiotakoskevat,elinkaarensaerivaiheissaolevatteematliikkuvat. AulanjaÅbergin(2012,219)dynaamisenjulkisuuskentänteoriaesittää,että organisaatioitakoskevanjulkisuuskentänprosessitovatdynaamisia,kompleksisia jarekursiivisia.dynaamisuustarkoittaasitä,ettäjulkisuudetsyntyvätainajossakin päinjatietyllähetkelläjulkisuuskentällä.julkisuudetovatsitenalatiliikkeellä. Kompleksisuudenvuoksietukäteenonlähesmahdotonennustaa,mitenyksittäisen teemannousuvoivaikuttaa.rekursiivisuusaiheuttaasen,etteitiettyä julkisuusprosessiavoipalauttaalähtötilanteeseen. Dynaamisenjulkisuuskentänvuoksiorganisaatioidentoimintaonsiisentistä vaikeamminhallittavaa.verkonmyötähallintavaikeutuuentisestään. Organisaationmahdollistensidosryhmienmääräonlisääntynytjaniitäonentistä

23 21 vaikeampihallita.verkostoituneessayhteiskunnassaviestitleviävätnopeastija arvaamattomastijaorganisaatioidenmaineriskionentistäsuurempi. Onkoorganisaationsittenmahdollistakäsitteellistäämuuttunutta viestintäympäristöä,jakuinkasenhallitseminenonnistuu?aulanjaåbergin(2012, 220)esittelemäjulkisuudenleimahdussuhteessadynaamisenjulkisuuden teoriaanantaamuuttuneenviestintäympäristönkäsitteellistämiselleja hallitsemisellejotaintyökaluja.julkisuudenleimahduksessajokintapahtuma käynnistääajassaetenevänprosessin,jossayksilötoimiitoisin,jatämävetäämuita mukaansa.erilaistentekijöidenyhteisvaikutuksestapainekasvaa,kunnesjossain vaiheessaleimahduspisteessätapahtuufaasisiirtymäyhteiskunnallisten käytäntöjentasolla.(mts.) KyseistätilannettavoikuvataAulanjaÅbergin(2012,220)mukaanseuraavilla tasoilla: yksilötasonleimahdus YKSILÖTASO alkujoukonsynty RYHMÄTASO teemojenkamppailu RYHMÄ-/YHTEISKUNTATASO leimahdus YHTEISKUNTATASO toimintafaasisiirtymänjälkeen YHTEISKUNTATASO Yksilötasonleimahduksenlähtökohtanaon,ettäyksittäinenihminenhavaitsee jonkinseikan,toiminnantaitapahtumanjareagoisiihen.toinenvaiheonteeman varhaisvaihe.teemasyntyyvasta,kunkaksiihmistäjakaasamanhavainnonja alkaatoimia.tätätilaavoikutsuaesijulkisuudentilaksi.alkujoukontoiminnan kauttateemanouseemuillekinnäkyväksi,jollointapahtuusiirtymäkolmanteen vaiheeseen,eliteemojenkamppailuun.tällöinteemanostetaantaisenousee julkisuuskentällejasyntyytoimintaa.neljännessävaiheessatapahtuu faasisiirtymä.käytännössäkyseonsiitä,ettäasiataletaannähdätoisinkuinennen. Yksittäinen,leimahtanutteemavoisiismuuttaapaljon.(AulajaÅberg2012, )

24 22 Viidestasokuvaatilannetta,jossajokinteemaonleimahtanutjatapahtumatovat vaikuttaneetsekäsiihen,mitenvaikkapaorganisaatio,johonteemaonliittynyt, nähdään,jatoisaaltamitenorganisaatiotoimiileimahtaneenteemanjälkeen.hyvä esimerkkitällaisestatasostaonorganisaatiotakohdannutkriisi,jotaonkäsitelty laajastimediajulkisuudessa.kriisinjälkeenorganisaationsidosryhmätnäkevät organisaationtoisinriippuensiitä,mitenorganisaatioontoiminutkriisinaikana. Jokatapauksessasuhtautuminenoneri.Lisäksimyösorganisaatioitsetoimii kriisinjälkeenvarmastitoisinkuinennenvälttääkseensamankaltaisentilanteen tapahtumisenuudelleen. Tämäkuvausteemojensyntymisestäjulkisuudessakuvaahyvindynaamisen julkisuudenluonnetta.erityisenmielenkiintoistaonnimenomaanmallinviides taso,elilopullinenvaikutusyhteiskuntaan.eritasoisiajulkisuudenleimahduksia tapahtuukokoajan,muttavainosaniistäjohtaayhteiskunnanmuutoksiin.kun julkisuuskentillätapahtuufaasisiirtymä,elileimahdus,joutuvattoimijattoimimaan toisinkuinennen.juuritässäonjulkisuudenvoima.leimahduspisteenjälkeen organisaationtekojaarvioidaanjalegitimoidaaneritavallakuinennen leimahdusta.yhteiskunnantaisenjonkinosa-alueenkäytännötmuuttuvat.(aulaja Åberg2012, ) Julkisuusondynaaminenprosessi,jossateematnousevat,saattavatleimahtaaja hiipuvat.organisaatioeisitenvoiennaltatietää,mitenjokuteemaalkaaelää. Organisaatiotjoutuvattulevaisuudessalegitimoimaantoimintaansayhäuseammin jayhänopeammallasykkeellä,eliaina,kunjokuteemauhkaaleimahtaa. Julkisuuskentänprosessiteivätvoiollavaikuttamattaorganisaationmaineeseen. Kyseonsekäsiitä,millaisetteematjulkisuuskentällenousevat,ettäsiitä,miten organisaatiotoimiihoitaessaanesiinnousseitateemoja.(aulajaåberg2012, )Tähäntoimintaanpaneudunkinluvussa3,jossakäsittelenorganisaation toimintaympäristönteemojenhallintaa. 2.5Yhteenvetoluvusta Internetonmuuttanutorganisaatioidentoimintaympäristöämerkittävästi. Teknologisenavälineenäseonmahdollistanutuudenlaisetjatehokkaattavat

25 23 viestiä,muttaseonmyössamallavähentänytorganisaatioidenvaltaamääritellä, kuinkasiitäpuhutaantaiylipäätään,kukaorganisaatiostapuhuu.organisaatioilla nähtiinaiemminolevanjopaliioiteltuvaltasidosryhmiinsä.nykyään organisaatioidenviestintäympäristöämäärittääsidosryhmienkasvanutmerkitys, niidenvaltamääritelläorganisaatiostakäytävänkeskustelunsisältöäsekäeri sidosryhmienkeskinäinenvuorovaikutus. Toisaaltavoidaankyseenalaistaasidosryhmientoimintakokonaisuutena,sillä keskenäänviestiiyksittäisetihmiset,eikokonaisetryhmittymät.kiistatonta kuitenkinon,ettäerisidosryhmistäolevatihmisetvoivatviestiäkeskenäänentistä helpommin.yksittäistentoimijoidenrooliapainottaamyösaulanjaåbergin (2012)teoriateemojenleimahtamisestadynaamisessajulkisuudessa.Teeman syntyminenvaatiialussakäytännössävainyksittäisiäihmisiä,jotkaovat havainneetjonkinseikantaiongelmanjareagoivatsiihen. Nykyisessäviestintäympäristössäorganisaatioidenmaineriskionaiempaa korkeampi.uudenlaistenvuorovaikutteistenviestintäteknologioidenmyötä julkisuudenhallintaonorganisaatioillesekäentistävaikeampaaettätärkeämpää. Julkisuudendynaamisuusjaarvaamattomuussekäteemojenleimahtamisen mahdollisuusovatkintehneetjulkisuudenmonitoroinnistajateemojen havaitsemisestaentistäkeskeisempää.toisaaltaaulajaåberg(2012)myös painottavat,ettätärkeääon,mitenorganisaatiotoimiihoitaessaanesiinnousseita teemoja.tämämuuttunutviestintäympäristöjajulkisuudenlogiikkaovat avainasemassa,kunpyrinvastaamaantutkimuskysymyksiini. Tässäluvussaolenkäsitellytensimmäisentutkimuskysymykseniosia,eli dynaamisenjulkisuudenjasosiaalisenmedianpiirteitä.seuraavassaluvussakäyn tarkemminläpi,mitenorganisaatiovoitoimiateemanhavaitessaan,elimitä organisaationtoimintaympäristönteemojenhallintaon.lisäksikäsittelenkriisejä jakriisinhallintaa,elisitätilaajatoimintaa,jossateemaonjoleimahtanut.

26 24 Toimintaympäristönteemojenhallintajakriisiviestintä Tässäluvussakäsittelenteemojajakriisejäkäsitteinäsekäorganisaatioiden toimintaympäristönteemojenhallintaajakriisiviestintää.tarkastelunikohteena onerityisestinäidentoteuttaminen,kunympäristönäonsosiaalinenmedia,joka mahdollistaateemojennopeanleimahtamisen. Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallintaonpuhuttanut organisaatiotutkimustajovuosikymmeniä.(chase1986;tässäcornelissen2011; Jaques2007.)Itseasiassateemojenhallintaaontoteutettuvuosisatoja,mutta 1970-luvullanimivakiintuinykyiseksitarkoittaen tehokastajaeettistävastausta organisaatioonkohdistuvaankritiikkiin.termilläonvuosienmittaanpainotettu organisaationeritoimintoja,strategisestajohdostaviestintään,muttakäytännössä painotuksenaonainaollutorganisaatioidendialogijaproaktiivinentai reaktiivinentoimintasuhteessaympäristöönsä.(heathjapalenchar2008.) Vaikkaitseaiheonollutpaljonesillä,aiheestatarjollaolevateoriaonusein yrityksilletarjollaolevianormatiivisiaopaskirjoja.lisäksitoimintaympäristön teemojenhallintaasosiaalisessamediassaeiolejuurikaankäsiteltyakateemisessa tutkimuksessa.uskonkuitenkin,ettäaiheentärkeystuleejatkossavain korostumaanedelläesittämänidynaamisenjulkisuudenvuoksi. 3.1Toimintaympäristönteemat Organisaatioidentoimintaympäristöjenteemojaonteoretisoitujopitkään.Iivonen jaåberg(2009)määrittelevä,ettäteemateliissuet 2 ovatorganisaatiotakoskevia asioita,jotkaaiheutuvatjokosuoraantaiepäsuorastiorganisaationomasta toiminnasta.ensinmainittuaedustaavaikkapaministeriöntailiikeyrityksen päätöslopettaatoimintansatietylläpaikkakunnalla.epäsuoraateemaavoisi edustaase,kunjokinaktivistiryhmävalitseeorganisaationmaalitaulukseen,koska IivonenjaÅberg(2009)käyttävättermistäenglanninkielistämuotoaissuejasuomentavatsen jokoasiaksitaiteemaksi.tutkielmanitekstinsisäisenlogiikanvuoksikäytänsanastasuomeksi muotoateema,jokakuvaakäsitteensisältöänäkemyksenimukaanparhaiten.lisäksimainitsen paikoittainmyöskäyttämienimuidentermienenglanninkielisenmuodon,mikälitilanne selvyydenvuoksisitävaatii.

Katsaus korruption vaikutuksesta Venäjän alueelliseen talouskasvuun ja suoriin ulkomaisiin investointeihin

Katsaus korruption vaikutuksesta Venäjän alueelliseen talouskasvuun ja suoriin ulkomaisiin investointeihin INSTITUUTIOTTALOUSKASVUNEDELLYTYKSENÄ KatsauskorruptionvaikutuksestaVenäjänalueelliseentalouskasvuunjasuoriin ulkomaisiininvestointeihin2000 2010 AshekMohamedTarikHossain HelsinginYliopisto Valtiotieteellinentiedekunta

Lisätiedot

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Lauri Eloranta Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Viestintä Pro gradu -tutkielma, 2014 Hallintomallit)Suomen)valtionhallinnon)tietohallintostrategioissa

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,

Lisätiedot

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Virta, Mikko Antero Työn nimi Arbetets

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA. Karoliina Ljungberg

Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA. Karoliina Ljungberg Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA Karoliina Ljungberg 16.04.2009 Ohjaajat: Ari Venäläinen, Jouni Räisänen

Lisätiedot

Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages

Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos Institution Department Tekijä Författare Author Työn nimi Arbetets titel Title Oppiaine Läroämne Subject Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month

Lisätiedot

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro

Lisätiedot

! #! %! & #!!!!! ()) +

! #! %! & #!!!!! ()) + ! #! %! & #!!!!! ()) + Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos Institution Department Taiteiden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Matti Pesonen Työn nimi Arbetets

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

KRIISIVIESTINTÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA

KRIISIVIESTINTÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA KRIISIVIESTINTÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA Pohdittavaa 1: Ohjaajan raivoaminen Nuoret linkittävät nuorisotalon Facebook seinälle pari tuntia sitten kuvatun Youtube -videon, missä työntekijä raivoaa nuorisotalolla

Lisätiedot

Thl.fi konseptointi 1. työpaja

Thl.fi konseptointi 1. työpaja MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi +358 40 740 1711 TERO SAARENPÄÄ tero.saarenpaa@solita.fi +358 50 359 0556 Thl.fi konseptointi 1. työpaja 20/8/2012 Agenda Lyhyet esittäytymiset Työpajan esittely

Lisätiedot

Laskennallinen yhteiskuntatiede

Laskennallinen yhteiskuntatiede Laskennallinen yhteiskuntatiede Matti Nelimarkka Helsinki 5.5.2011 LuK tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkasittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta

Lisätiedot

ZENHARJOITUS HELSINKI ZEN CENTERISSÄ

ZENHARJOITUS HELSINKI ZEN CENTERISSÄ ZENHARJOITUS HELSINKI ZEN CENTERISSÄ Uskontotieteen Pro gradu tutkielma Teologinen tiedekunta Sirkku Tikka Tammikuu 2004 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Teologinen

Lisätiedot

Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi

Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi Pekka Simola Helsinki 14.4.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

Mediallistumisen vaikutukset johtajuuteen, maineeseen ja asiantuntijuuteen

Mediallistumisen vaikutukset johtajuuteen, maineeseen ja asiantuntijuuteen Mediallistumisen vaikutukset johtajuuteen, maineeseen ja asiantuntijuuteen #Otehanke 16.10.2017 Jukka Saksi jukka.saksi@johtajaonmedia.fi www.johtajaonmedia.fi AUTTAMINEN Agenda 16.10.2017: Esittäytyminen

Lisätiedot

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 4, 7.10.2016, Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon mediaviestinnän analyysia

Lisätiedot

Asuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010)

Asuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010) hyväksymispäivä arvosana arvostelija Asuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010) Tuomas Puikkonen Helsinki 8.1.2010 Geoinformatiikan menetelmät ja kirjallisuus -kurssin harjoitustyö HELSINGIN

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Arkkitehtuurinen reflektio

Arkkitehtuurinen reflektio Arkkitehtuurinen reflektio Toni Ruokolainen Toni.Ruokolainen@cs.helsinki.fi Helsinki 6.10.2003 Tiivistelmä HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimistoa ja edustaa Suomessa Reputation Institutea Mediabarometri? T-Median Yritysten Mediabarometrissa

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Työkalu ja ohjeita strategiseen kriisiviestintään

Työkalu ja ohjeita strategiseen kriisiviestintään Työkalu ja ohjeita strategiseen kriisiviestintään Pauliina Palttala, Hannu Rantanen ja Marita Vos Viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Pelastusopisto Tutkimuksen tavoite Esitellä kriisiviestinnän

Lisätiedot

Viestintä. Purjelentokerhojen päivä 11. maaliskuuta 2017, Kouvola tiedottaja Hanna Laine

Viestintä. Purjelentokerhojen päivä 11. maaliskuuta 2017, Kouvola tiedottaja Hanna Laine Viestintä Purjelentokerhojen päivä 11. maaliskuuta 2017, Kouvola tiedottaja Hanna Laine Aiheet Elokuun Pohjoismaisen purjelentopäivän markkinointiviestintä Kriisitiedottaminen ilmailukerhossa Liiton viestintäpalvelut

Lisätiedot

Yhteisöviestinnän johtaminen

Yhteisöviestinnän johtaminen Yhteisöviestinnän johtaminen 1 Muuttuneet puitteet - voiko viestintää johtaa? Leif Åberg syyslukukausi 2011 Luennot Yksilötehtävät Parityö vko 45 08.11. ensimmäinen luento verkossa 11.11. ensimmäinen luento

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA 2016 2019 Käsitelty ohjausryhmässä 22.11.2016 Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. Sisältö 1. Viestintä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun

Lisätiedot

ROTARYKLUBIN JULKISUUSKUVA. Julkisuuskuvakomitean pj. Johanna Talikainen Julkisuuskuvakoulutus Mynämäen Rotaryklubi

ROTARYKLUBIN JULKISUUSKUVA. Julkisuuskuvakomitean pj. Johanna Talikainen Julkisuuskuvakoulutus Mynämäen Rotaryklubi ROTARYKLUBIN JULKISUUSKUVA Julkisuuskuvakomitean pj. Johanna Talikainen Julkisuuskuvakoulutus 17.11.2015 Mynämäen Rotaryklubi JULKISUUSKUVA Näy julkisuudessa tai kuole Jos puu kaatuu metsässä, eikä sitä

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA

HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA TAPAHTUNUT TÄHÄN MENNESSÄ HY:SSA Helsingin yliopiston tutkimusdatatyöryhmä 2011 pj. dosentti Marjut Salokannel 8 toimenpide-ehdotusta Helsingin

Lisätiedot

KONECRANES YRITYSVASTUU SIDOSRYHMÄDIALOGI Tulokset lyhyesti

KONECRANES YRITYSVASTUU SIDOSRYHMÄDIALOGI Tulokset lyhyesti KONECRANES YRITYSVASTUU SIDOSRYHMÄDIALOGI 2015 Tulokset lyhyesti SIDOSRYHMÄDIALOGI Tavoitteena oli kerätä sidosryhmien odotuksia Konecranes yritysvastuu-työlle. Dialogi toteutettiin verkkoaivoriihenä.

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Viestintää jatkuvassa kriisissä

Viestintää jatkuvassa kriisissä Case Migri ja turvapaikanhakijat: Viestintää jatkuvassa kriisissä Viestintäpäällikkö Aino Likitalo Tässä esityksessä 1. Kuinka tähän on tultu: Taustoittavia faktoja ennen kokemattomasta. 2. Mikä muuttui

Lisätiedot

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

ALEMMAT TOIMIHENKILÖNAISET UUSI, ERILLINEN SUKUPUOLISPESIFI YHTEISKUNTALUOKKA?

ALEMMAT TOIMIHENKILÖNAISET UUSI, ERILLINEN SUKUPUOLISPESIFI YHTEISKUNTALUOKKA? ALEMMAT TOIMIHENKILÖNAISET UUSI, ERILLINEN SUKUPUOLISPESIFI YHTEISKUNTALUOKKA? Jorma Jokinen Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiologian laitos Marraskuu 2000 Tiedekunta-Facultet-Faculty

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

TOIMINTAOHJEET ULKOISEN SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖÖN

TOIMINTAOHJEET ULKOISEN SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAOHJEET ULKOISEN SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖÖN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Julkaisuvuosi 2015 www.epliitto.fi 1. YLEISOHJEET... 3 2. ESIINNY OMANA ITSENÄSI... 3 3. HENKILÖKOHTAISEN MIELIPITEEN ILMAISEMINEN...

Lisätiedot

KYMIJOEN VAELLUSKALOJEN NOUSUREITTIEN AVAAMISEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI

KYMIJOEN VAELLUSKALOJEN NOUSUREITTIEN AVAAMISEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI KYMIJOEN VAELLUSKALOJEN NOUSUREITTIEN AVAAMISEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI Anna Laine Helsingin Yliopisto Taloustieteen laitos Ympäristöekonomia Pro Gradu Marraskuu 2006 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 Professori Jaakko Lehtosen mukaan kriisin tuntomerkit ovat seuraavat: siihen liittyy asian paisumisen uhka sen kohde

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

Esimies työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukijana. Projektisuunnittelija Kimmo Terävä, VTM Punk-hanke, 17.3.2011

Esimies työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukijana. Projektisuunnittelija Kimmo Terävä, VTM Punk-hanke, 17.3.2011 Esimies työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukijana Projektisuunnittelija Kimmo Terävä, VTM Punk-hanke, 17.3.2011 Esimies työhyvinvointia rakentamassa - opas Kenelle, miksi ja miten? Lähtökohtaisesti pk-yritysten

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi.

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Tunnuksia jakavat Punomo.fi:n ylläpitäjät. Kun olet kirjautunut, blogin OHJAUSNÄKYMÄ

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia

Työelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia Työelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia 25.10.2013 Okimo Clinic Oy 2 (6) Sisällys Sosiaalinen media - hyödyt ja haasteet Lähtökohdat Pääteesit sosiaaliseen mediaan Kohderyhmät Äänensävy Sosiaalisen

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

Syvemmälle sosiaaliseen mediaan palvelut hyötykäyttöön. Christina Forsgård Twitter: kittikatti LinkedIn: fi.linkedin.com/in/christinaforsgard

Syvemmälle sosiaaliseen mediaan palvelut hyötykäyttöön. Christina Forsgård Twitter: kittikatti LinkedIn: fi.linkedin.com/in/christinaforsgard Syvemmälle sosiaaliseen mediaan palvelut hyötykäyttöön Christina Forsgård Twitter: kittikatti LinkedIn: fi.linkedin.com/in/christinaforsgard Sosiaalisessa mediassa toimimisen edellytykset Sosiaalinen media

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Tietoa kesätyönhausta

Tietoa kesätyönhausta Tietoa kesätyönhausta Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 suunnittelija Eric Carver / Leena Itkonen Urapalvelut/ Eric Carver www.helsinki.fi/yliopisto 27.1.2012 1 Aiheet: 1.Kesätyönhaun sykli 2.Urataidot

Lisätiedot

EKOTALO YHTEISTYÖ. Näkyvyy2ä yhteistyökumppaneille

EKOTALO YHTEISTYÖ. Näkyvyy2ä yhteistyökumppaneille EKOTALO YHTEISTYÖ Näkyvyy2ä yhteistyökumppaneille Ekotalo projekc näkyvyys Ekotalo projek, hakee menetelmiä ja ratkaisuja, joilla tulevaisuudessa rakennetaan ja eletään ekologisemmin ProjekClle haetaan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Laitoskokous

Laitoskokous Laitoskokous 11.10.2012 Pj. Mikko Yrjönsuuri Asialista 1. Viestintä (Liisa Harjula) 2. Tutka-kirjaukset 3. Urgundi (Plagiaatintunnistus) 4. Opiskelijoiden puheenvuoro 5. Muut esille tulevat asiat 1. Viestintä

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen Kesäkuu 2015 02/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Miten tavoitan asiakkaani verkossa?

Miten tavoitan asiakkaani verkossa? Miten tavoitan asiakkaani verkossa? Jere Kuusinen,lehtori Satakunnan AMK Tee ainakin nämä asiat: Paranna www-sivujasi Opettele hakukoneoptimointi Laita itsesi Googlen kartalle Hanki sivuillesi linkkejä

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Agenda Kampanjan eteneminen ja tulokset kesän toimista Paikallisen markkinoinnin ja vies7nnän ak7voin7 Kampanja aikajana Tavoitteet, strateginen viesti, visuaalisuus, mediasuunnitelma

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla

Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla Virpi Pakkala Espoon kaupunki, 2017 Twitter @VirpiPakkala Espoon kaupunki Suomen toiseksi suurin kaupunki.

Lisätiedot

Välitön viestintä vaikuttaa. Sisäministeriön viestinnän linjaukset

Välitön viestintä vaikuttaa. Sisäministeriön viestinnän linjaukset Välitön viestintä vaikuttaa. Sisäministeriön viestinnän linjaukset 2016 2017 Viestinnän 7 linjausta 1 2 3 Viestintä tukee sisäministeriön ydintoimintaa ja erityisesti sisäisen turvallisuuden strategian

Lisätiedot

Hiekkis. Some-strategia

Hiekkis. Some-strategia Hiekkis Some-strategia Some-strategian sisällys Valitsimme tähän some-strategiaan neljä tämän hetken suosituinta ja käytetyintä some-kanavaa nuorten keskuudessa. Projekti suunniteltiin ja toteutettiin

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Useaa tietolähdettä käyttävä klusterointi

Useaa tietolähdettä käyttävä klusterointi Useaa tietolähdettä käyttävä klusterointi Mikko Heinonen Tiedon louhinnan seminaari, kevät 2008 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY

Lisätiedot

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002)

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Mainejohtamisen prosessi maineanalyysi liiketoiminnan tavoitteet mainestrategia maineen taktiikka mainedialogi

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Nuorten tukeminen netissä

Nuorten tukeminen netissä Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

Hankeviestintä Liikennevirastossa

Hankeviestintä Liikennevirastossa Hankeviestintä Liikennevirastossa Hanna Ackley 29.10.2015 Mahdollistamme uudenlaisia liikkumisen palveluja Kehitämme liikkumista ja kuljettamista helpottavia palveluja ja edistämme näin suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Miten missio viestitään muuttuvassa toimintaympäristössä?

Miten missio viestitään muuttuvassa toimintaympäristössä? Miten missio viestitään muuttuvassa toimintaympäristössä? Professori Leif Åberg Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlaseminaari 21.11.2007 Missio Huoltaja-säätiön julkaiseman

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Q1 Monenko suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita omistat?

Q1 Monenko suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita omistat? Q1 Monenko suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita omistat? Vastattuja: 363 Ohitettuja: 0 1-3 4-10 11-20 yli 20 1-3 4-10 11-20 yli 20 7,16% 26 34,71% 126 38,57% 140 19,56% 71 Yhteensä 363 1 / 20 Q2 Mikä on

Lisätiedot

SOTERKO - Asiakaslähtöiset palvelut

SOTERKO - Asiakaslähtöiset palvelut SOTERKO - Asiakaslähtöiset palvelut Markku Pekurinen 15.6.2015 1 Osa-ohjelman merkittävimmät saavutukset toimintakaudella Kansallisen tason asiantuntijayhteistyö SOTE-järjestämislain ja monikanavaisen

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

1 Hankkeen tausta ja tavoitteet:

1 Hankkeen tausta ja tavoitteet: Ammattiopisto Luovi Tarja Heikkinen Ahaa Vision Oy Anne Lahtinen TYÖNILOA RAKENTAMASSA KOKONAISVALTAINEN TYÖHYVINVOINTIMALLI 1.3.2011 28.2.2012 1 Hankkeen tausta ja tavoitteet: Hanke keskittyi Ammattiopisto

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

2 Tarjouskilpailujen haku

2 Tarjouskilpailujen haku 2 Tarjouskilpailujen haku Tarjouskilpailuja voi hakea seuraavilla hakukriteereillä: neuvoston viite (esimerkiksi: UCA 140/07) tarjouskilpailun kohteen kuvaus (esimerkiksi: puhelininfrastruktuuri) EU:n

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

UNIVERSITY OF VAASA. Faculty of Philosophy. English Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle

UNIVERSITY OF VAASA. Faculty of Philosophy. English Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle Liite 1. Pro gradu -tutkielman kannen malli (englannin kieli) UNIVERSITY OF VAASA Faculty of Philosophy English Studies First name Last name Main Title Subtitle Master s Thesis Liite 2. Pro gradu -tutkielman

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun. Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun. Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala Laskuttajan viestintäaineisto > Kirje laskuttajalta kuluttajalle

Lisätiedot

Palvelutasosopimukset ja niiden asema IT-ulkoistuksissa

Palvelutasosopimukset ja niiden asema IT-ulkoistuksissa Hyväksymispäivä Arvosana Arvostelija Palvelutasosopimukset ja niiden asema IT-ulkoistuksissa Marko Lehtimäki Helsinki 12.5. 2009 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos i HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Yhteisöviestinnän johtaminen

Yhteisöviestinnän johtaminen Yhteisöviestinnän johtaminen 4. Luotaus, seuranta ja viestinnän toimivuuden arviointi Leif Åberg syyslukukausi 2011 Luennot Yksilötehtävät Pienryhmätyö vko 45 08.11. ensimmäinen luento verkossa 11.11.

Lisätiedot

Avoimesti ja yhdessä. Oma Hämeen viestintäsuunnitelma päivitetty, hyväksytty / VATE

Avoimesti ja yhdessä. Oma Hämeen viestintäsuunnitelma päivitetty, hyväksytty / VATE Avoimesti ja yhdessä Oma Hämeen viestintäsuunnitelma 2016 2019 päivitetty, hyväksytty 24.11.2017 / VATE Sisältö 1. Viestintä maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tukena... 2 2. Viestinnän tavoitteet

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Keskeiset kysymykset niin yhdistyksen sisäisessä kuin ulkoisessa viestinnässä ovat: Mitä? Miksi? Kenelle? Milloin? Kuka? Miten?

Keskeiset kysymykset niin yhdistyksen sisäisessä kuin ulkoisessa viestinnässä ovat: Mitä? Miksi? Kenelle? Milloin? Kuka? Miten? LPS viestintäopas Sisällysluettelo 1. Viestintä suunnitelmalliseksi -viestinnän vuosikello 2. Sisäinen viestintä 3. Ulkoinen viestintä 4. Kriisiviestintä Keskeiset kysymykset niin yhdistyksen sisäisessä

Lisätiedot