Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa"

Transkriptio

1 Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos Viestintä Progradu-tutkielma Kesäkuu2013

2 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Sosiaalitieteiden laitos Tekijä Författare Author Satu Maria Pusa Työn nimi Arbetets titel Title Kohti dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Oppiaine Läroämne Subject Viestintä Työn laji Arbetets art Level Pro gradu Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year Kesäkuu 2013 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 95 Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten organisaatiot voivat hallita toimintaympäristönsä teemoja dynaamisessa julkisuudessa. Tarkastelun kohteena on erityisesti toimintaympäristön teemojen hallinta sosiaalisessa mediassa. Lähtökohtana on internetin ja sosiaalisen median tuoma muutos organisaatioiden toimintaympäristöön luvun alku on tarjonnut organisaatioille ensimmäisen kerran mahdollisuuden viestiä suoraan kohderyhmilleen internetin ja sosiaalisen median kanavien kautta, mutta myös yleisöt voivat viestiä helposti keskenään. Dynaaminen julkisuus on lisännyt sidosryhmien valtaa, organisaatioiden maineriskiä sekä organisaatioiden kriisinhallinnan tärkeyttä. Kriisien ehkäisemisessä erityisen tärkeänä osana on organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta. Tutkielmassa pureudutaankin sosiaalisen median, dynaamisen julkisuuden, toimintaympäristön teemojen hallinnan ja kriisien ehkäisyn vaikeaan yhdistelmään. Teoreettinen viitekehys pohjautuu Aulan ja Åbergin dynaamisen julkisuuden ja leimahtavien teemojen teoriaan. Teoriaosuudessa käsitellään toimintaympäristön teeman ja kriisin käsitteitä sekä näiden hallintaa. Dynaamisessa julkisuudessa teemat voivat leimahtaa ennalta arvaamattomasti ja epäonnistunut teemojen hallinta voi johtaa organisaation kriisiin. Toimintaympäristön teemojen hallinta todetaan kokonaisvaltaisemmaksi keinoksi hallita julkisuuteen nousevia teemoja ja estää niiden kehittyminen kriisiksi. Tärkeimmät keinot toimintaympäristön teemojen hallintaan ovat julkisuuden monitorointi, nopea ja proaktiivinen teemoihin tarttuminen niiden noustessa julkisuuteen, sidosryhmien kuuntelu ja dialogi niiden kanssa sekä teemojen hallinta osana organisaation kokonaisvaltaista strategista suunnittelua. Empiirisessä osiossa selvitetään, kuinka VR hallitsee toimintaympäristönsä teemoja sosiaalisessa mediassa. Tätä selvitetään toteuttamalla yhden syvennetyn tapauksen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta erillisestä alatapauksesta, jotka perustuvat blogipohjaisen vuotosivuston, VRLeaksin VR:stä julkaisemiin dokumentteihin ja niistä seuranneeseen teemojen leimahtamiseen. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaista sisältöä VR tuotti ja kommentoi sosiaalisessa mediassa sellaisina ajankohtina, jolloin yhtiötä on kohdannut teema, joka on eskaloitunut laajaksi julkiseksi keskusteluksi ja jopa kriisiksi asti. Lisäksi tutkielmaa varten on selvitetty VR:n viestintäpäälliköltä, kuinka yhtiö normaalisti hallitsee teemoja ja viestii kriisitilanteissa sosiaalisessa mediassa. Tutkimusaineisto koostuu VR:n omalla Facebook-sivulla julkaistuista kommenteista ja keskusteluista sekä joukkoliikennefoorumilla käydyistä keskusteluista. Aineisto valittiin kahdelta eri aikaväliltä, jolloin valitut teemat ovat olleet julkisessa keskustelussa. Aineistoa on analysoitu sisällönanalyysin kautta kuvaamalla ja luokittelemalla keskustelujen sisältöä. Tarkastelun kohteena on erityisesti se, osallistuuko VR siitä käytävään keskusteluun toisaalta omalla sivullaan ja toisaalta sivustolla, joka ei ole yhtiön välittömän tarkkailun alla. Ellei reagointia ole tapahtunut, on tarkasteltu myös sitä, onko aiheesta käydyt keskustelut sellaisia, että yhtiön olisi kannattanut reagoida niihin. Lisäksi käydään myös lyhyesti läpi, mitä muita teemoja VR ja sosiaalisen median käyttäjät nostivat esille Facebookissa valituilla tutkimusaikaväleillä. Tutkielman tulokset osoittavat, että teemoista käytiin valituilla areenoilla pienimuotoista keskustelua, mutta itse VR osallistui keskusteluun vain hyvin niukasti. Kommenttien sisällöt olivat suurimmaksi osaksi sellaisia, joihin ei VR:n yleisen linjan mukaan olisi vastattu. Toisaalta tutkimusaikavälillä esitettiin myös sellaisia kommentteja, joihin olisi odottanut vastausta. Johtopäätöksinä on ensinnäkin, että toimintaympäristön teemojen hallinta on dynaamisessa julkisuudessa elintärkeää. Teemojen monitorointi ja niihin proaktiivinen ja nopea tarttuminen ovat keinoja hallita ennalta arvaamatonta julkisuutta. Dynaaminen julkisuus myös asettaa sidosryhmien toiminnan uuteen valoon. Nykyisessä toimintaympäristössä merkittävää ei olekaan organisaation toiminta suhteessa sen sidosryhmiin, vaan ensisijaisesti suhteessa teemoihin ja niiden takana oleviin ihmisiin. Tämä lisää teemojen hallinnan tärkeyttä entisestään. Lopuksi todetaan, että vaikka dialogi sidosryhmien kanssa on ensisijaisen tärkeää, se on myös erittäin vaikeaa silloin, kun organisaatio on mainekriisissä. Teoria painottaa, että organisaatioiden kannattaisi viestiä sidosryhmien kanssa heidän kanssaan samalla areenalla, eli sosiaalisessa mediassa, mutta tämä tutkimus ei kuitenkaan osoita, että näin tapahtuisi sellaisissa tilanteissa, jossa ollaan vaikeimman, eli organisaation maineeseen liittyvien kysymysten äärellä. Avainsanat Nyckelord Keywords Dynaaminen julkisuus, leimahtavat julkisuudet, toimintaympäristön teemojen hallinta

3 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TUTKIMUKSENTAVOITTEETJATUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSENRAJAUS TUTKIMUKSENRAKENNE... ORGANISAATIOTJAUUDENLAINENJULKISUUS INTERNETORGANISAATIOIDENVIESTINNÄNYMPÄRISTÖNÄ SIDOSRYHMIENVALTA ORGANISAATIOIDENKASVANUTMAINERISKI AULANJAÅBERGINDYNAAMINENJULKISUUSJALEIMAHTAVATJULKISUUDET YHTEENVETOLUVUSTA...22 TOIMINTAYMPÄRISTÖNTEEMOJENHALLINTAJAKRIISIVIESTINTÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖNTEEMAT KRIISIT KRIISIENENNALTAEHKÄISY TOIMINTAYMPÄRISTÖNTEEMOJENHALLINTA TEEMOJENJAKRIISINHALLINTASOSIAALISESSAMEDIASSA YHTEENVETOJASYNTEESI...40 TUTKIMUKSENAINEISTOJAMENETELMÄT AINEISTONVALINTA Tutkimuskohde:VRjasenviestintäsosiaalisessamediassa Tapaus1:VR:nylemmänjohdonbonusjärjestelmä Tapaus2:VR:ntyöntekijöidenvakoiluepäily TAPAUSTUTKIMUSTUTKIMUSSTRATEGIANA AINEISTONJAMENETELMÄNRAJOITUKSET OPERATIONALISOINTI TUTKIMUSAINEISTONANALYYSI TUTKIMUKSENKULKU...63 TULOKSET...66

4 2 5.1VR:YLEMMÄNJOHDONBONUSJÄRJESTELMÄ Facebook Joukkoliikennefoorumi VR:TYÖNTEKIJÖIDENVAKOILU Facebook Joukkoliikennefoorumi YHTEENVETO...73 JOHTOPÄÄTÖKSETJAPOHDINTA JOHTOPÄÄTÖKSET Teemojenhallintadynaamisessajulkisuudessaelintärkeää Sidosryhmienkäsitedynaamisessajulkisuudessaongelmallinen Dialogivaikeaamainekriisissä Ristiriitateorianjakäytännönvälillä VALIDITEETTIJARELIABILITEETTI JATKOTUTKIMUSIDEAT LOPPUSANAT:KOHTIDIALOGIA...84 LÄHTEET...86 LIITTEET LIITE1:HAASTATTELUKYSYMYKSET,VR:VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖMIKAHEIJARI LIITE2:SOSIAALISENMEDIANKOMMENTTIENJAKESKUSTELUJENLUOKITTELUKATEGORIAT LIITE3:KESKUSTELUJENJAKOMMENTTIENJAKAUTUMINENKATEGORIOITTAIN

5 3 Johdanto Internetonmullistanutorganisaatioidentoimintaympäristönjaerityisesti viestinnän.tuskinkoskaanjamissäänhistorianaikanamuutosonollutniin nopeaajaniinkokonaisvaltaistakuinviestinnässä(lehtonen2008,148). Internetvallankumouksenmyötämyösorganisaatioidenviestinnänlainalaisuudet ovatmuuttuneetmerkittävästi.2000-luvunalkuontarjonnutorganisaatioille ensimmäisenkerranmahdollisuudenviestiäsuoraankohderyhmilleeninternetin jasosiaalisenmediankanavienkautta.toimittajienrooliportinvartijoinaon vähentynythuomattavasti,kunorganisaatiotvoivatviestiäkohderyhmilleen suoraanajastajapaikastariippumattomienverkkopohjaistensovellustenkautta. Verkkojasosiaalinenmediaovatvaikuttaneetorganisaatioidenviestintäänmonin tavoin.verkossaorganisaatiovoiviestiäsuoraansidosryhmilleen,ilmanettä toimittajatpuuttuvatviestinsisältöön,muttaverkonkauttaviestinnässäonmyös omatuudenlaisetvaatimuksensa.toisaaltaorganisaationonhelpompiviestiä suoraanyleisöilleen,muttamyösyleisötvoivatviestiähelpostikeskenään(kts. esim.aulajaåberg2012).ikäväuutinentaipelkkähuhuleviävätinternetissä kulovalkeanlaillajaorganisaationmaineenhallinnastaontullutentistä haastavampaa. Organisaationonoltavainternetissämyösjatkuvastiläsnä.Sosiaalisenmedian edessäeivoiviestiävainsilloin,kunorganisaatiollaonomaltakannaltaan mieluistakerrottavaa.internetasettaaaivanomatvaatimuksensaläpinäkyvälle viestinnälle.josorganisaatiostaselviääjotainepäilyttävää,eivaikeneminenole vaihtoehto.kutenlahjusepäilystenvuoksipoliisitutkintaanjoutunutlentoyhtiö FinnairinentinentoimitusjohtajaMikaVehviläinensanoi: eiriitä,ettätoimii lakienmukaisesti,vaanonotettavahuomioonmyöseettisetnäkökulmatjase,miltä asiatsaattavatnäyttää. (Finnair2012.) 1 1 Asuntokauppakohualkoiuutisesta,jonkamukaanIlmarinenostityöeläkerahallasuuren asiakkaansatoimitusjohtajanelimikavehviläisenasunnon.ilmarinenmaksoiasunnosta Vehviläiselle1,8miljoonaaeuroajaVehviläinenjäisiihenasumaanjärjestelyssä,jossavuokran IlmarisellemaksoiFinnair.PoliisiepäililahjusrikoksestaVehviläisenlisäksiIlmarisen toimitusjohtajaharrisailastasekä entistäfinnairinhallituksenpuheenjohtajaachristoffer Taxellia.(HelsinginSanomat )Lopultaepäilykaatuisyyteharkinnassa(Helsingin Sanomat ),muttasekäFinnairinettäVehviläisenmainekärsikohussa.

6 4 Vehviläisenkommentissaeisinänsäollutmitäänuutta,silläedesmenneen viestinnänprofessoriosmoa.wiionkuuluisat1970-luvullamuodostettu viestinnänviideslakitoteaa:joukkoviestinnässäeioletärkeääse,mitenasiatovat, vaanse,mitennenäyttävänolevan(yliopistolehti2008).toisaaltamikääneisiis olemuuttunut.päinvastoin,viestinnänlainalaisuuksienymmärtäminenon kasvanutentistätärkeämmäksi. Kriisienmahdollisuudenkasvettuainternetinmyötäonmyösnegatiivisten lopputuloksienmahdollisuuskasvanut.kriisinhallinnantärkeysonnykyäänpaljon tärkeämpääkuin1970-luvulla,kunasiantuntijatalkoivatensimmäisenkerran puhuakriiseihinvalmistautumisentärkeydestä.(coombs2007,11.)digitaalinen julkisuusontehnytorganisaatioidenjulkisuudenhallinnastaentistätärkeämpääja haastavampaajakriisiensyntymisestänopeampaa.vaikkainternetjaerityisesti sosiaalinenmediavoiollamonenkriisinsyntypesä,semyöstarjoaanopeanja suorankeinontavoittaasidosryhmiä,reagoidajulkisuuteennousseisiinteemoihin javaientaajosyntyneitäkriisejä.siltisuurinosaorganisaatioidentuottamasta sisällöstäsosiaaliseenmediaannäyttäisiolevanvainmarkkinointiviestintäätai asiakaspalvelua(kts.esim.laaksonenjaneiglick2011).mielenkiintoistaonkin, miksiorganisaatioperustaafacebook-sivut,tuottaasinnesisältöä,hankkiija sitouttaaseuraajiaan,muttaeikuitenkaankäytäsivujamuuhunviestintään? Omankokemuksenimukaansosiaalisenmediankäyttäminenonmonesti epäjohdonmukaistataiajattelematonta.organisaatiotperustavatitselleen Facebook-sivujakilvan,muttasisältöstrategiajokopuuttuutaisiinäkeskitytään vainjohonkintiettyynosa-alueeseen.hauskojameemejäonhelppojakaa,mutta mitentoimiasilloin,kunsidosryhmätkäyvätorganisaationsivuillakeskustelua organisaationkannaltakiusallisistaaiheista? Julkisuudendynaamisuusjasosiaalinenmediaosanasitälisäävätorganisaatioiden kriisinhallinnantärkeyttä.kriisienehkäisemisessäerityisentärkeänäosanaon organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta,silläparastakriisinhallintaa onkriisi,jotaeitapahtunut(coombs2007,21).tässäprogradu-tutkielmassa pureudunsosiaalisenmedian,dynaamisenjulkisuuden,toimintaympäristön teemojenhallinnanjakriisienehkäisynvaikeaanyhdistelmään.

7 5 1.1Tutkimuksentavoitteetjatutkimuskysymykset Tässäprogradu-tutkielmassatarkastelenorganisaationtoimintaympäristön teemojenhallintaa(issuesmanagementjakriisiviestintääsosiaalisessamediassa. Sidosryhmätkäyvätsosiaalisessamediassajatkuvastiorganisaatioitakoskevia keskusteluja.näinollenmyösorganisaatioidenomatoimintasosiaalisessa mediassaonmielenkiintoinentutkimuksenkohde. Näkemyksenimukaanorganisaatiotkeskittyvätsosiaalisessamediassasuurelta osinmarkkinointitoimenpiteisiin,asiakaspalveluunjaorganisaationtoiminnasta, tuotteistataipalveluistakertomiseen,muttaviestintäesimerkiksiorganisaation maineeseentaikriisitilanteisiinliittyvissätilanteissaeioleerityisenkehittynyttä. (kts.myöslaaksonenjaneiglick2011).viimeisimpänäepäonnistuneenviestinnän esimerkkinävoimainitahelsinkiläisenravintolamidhillinympärillesyntyneen kohunvesilasinhinnasta.ravintolanfacebook-sivullakritisoitiin1,50euron hintaistavesilasiajaravintolanylimielisenvastauksenmyötäaiheestasyntyivilkas keskustelu,jokalopultalevisimyösperinteiseenmediaan,jaravintolanmainesai kolauksen.(nyt.fi )epäonnistumisentaustallaoliontuvavuorovaikutus sidosryhmienkanssa. Midhillintapausonhyväesimerkkisiitä,ettäsidosryhmienkanssaeiosatakäydä dialogia,eikäerisidosryhmienvälisenvuorovaikutuksenlisääntymistäosataottaa riittävästihuomioon.toimintaympäristönteemojenhallintajakriisiviestintäeivät sinänsäolemitäänuusiaasioita,muttakiinnostavaaonkin,miteninternetin aikakaudellaorganisaatiotvoivathallitatoimintaympäristönsäteemojajaviestiä kriisitilanteissasamallaareenalla,missäteemojakäsitellään,elisosiaalisessa mediassa. Pureuduntutkielmassaniorganisaatioidentoimintaympäristönteemojen hallintaandynaamisessajulkisudessa.tässälähtökohtananionsidosryhmien kasvanutvaltajajulkisuudenmuuttuminenentistämonimutkaisemmaksija vaikeamminhallittavaksi.muutosnäkyyerinomaisestikriisienhallinnan lisääntyneenätarpeena.verkossakriisileviääerittäinnopeastijatapahtunutta

8 6 harmiaeivoipyyhkiäpois,sillätietosäilyyverkossaikuisesti.tämänvuoksivielä tärkeämpääonkriisienehkäisyjoennenkuinorganisaatiotakoskettavatteemat kehittyvätkriiseiksi. Organisaationtosiasiallisentoiminnanlisäksiviestinnälläjaerityisesti organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinnallaontärkeäroolikriisien ehkäisyssä.viimeaikojenvakavimmatkriisitliittyvätulkopuolistentapahtumien vaikkapaluonnonkatastrofiensijaannimenomaanorganisaationomaantoimintaan (Jaques2010).HyvänäesimerkkinäkäyvätjoaiemminmainitsemaniFinnairinja eläkevakuutusyhtiöilmarisenasuntokauppasotkut.kriisinperimmäisenäsyynäoli nimenomaanse,mitenorganisaatioitsetoimi,jamiltäasiatjulkisuudessa näyttivät.sidosryhmilläonsuurivaltanostaajulkisuuteenorganisaatioonliittyviä teemojajajakaasekäkeskustellanäistäteemoistaerityisestisosiaalisenmedian verkostoissa.näinollenensimmäinenkaksiosainentutkimuskysymyksenion: 1a.Mitenorganisaatiotvoivathallitatoimintaympäristönsäteemoja dynaamisessajulkisuudessa? 1b.Mitensosiaalinenmediavaikuttaateemojenhallintaan? Empiirisessäosassasyvennynaiheeseentapaustutkimuksenkautta.Tutkittavaksi organisaatioksivalitsenvr:n,jokaonaktiivinentoimijasosiaalisessamediassa.vr onviimeaikoinaollutjulkisuudessakovanhöykytyksenalla.muutamatviime talvetovatolleeterittäinlumisia,mikäonaiheuttanutsen,ettäjunateivätkuljetai myöhästeleväterittäinpaljon.yhtiönylimmänjohdonbonuksetaiheuttivatnärää javerkkoonperustettuvr:npaljastussivustovrleaksonjopasyyttänytyhtiötä työntekijöidensävakoilemisesta.kuvailentarkemminyhtiötäkohdanneita mainekriisejäluvussa4.1,muttatoteanjotässä,ettävoisanoa,ettäyhtiöonollut viimeaikoinajatkuvassamainekriisissä.onkinerityisenkiinnostavaatutkia,miten tällainenyhtiöpyrkiihallitsemaanjulkisuudessavelloviateemojajakriisejä sosiaalisessamediassa.päähuomionionnimenomaantoimintaympäristön teemojenhallinnassa,silläkutentulenmyöhemminosoittamaan,silläon elimellinenroolikriisienehkäisyssä.

9 7 Tältäpohjaltatoinentutkimuskysymyksenion: 2.KuinkaVRhallitseetoimintaympäristönsäteemojasosiaalisessa mediassa? Toiseentutkimuskysymykseeniaionvastataanalysoimalla,mitenVRkäyttää sosiaalistamediaatoimintaympäristönsäteemojenhallintaan.tutkintätä valitsemallakaksivr:äänkohdistuvaateemaa,jotkaovatnousseetsosiaalisesta mediasta:vr:nylimmänjohdonbonusjärjestelmääsekäväitettä,jonkamukaan VR:lläonlaitonhenkilörekisteri,jaettäyhtiövakoileetyöntekijöitään.Kummatkin teematovatnousseetvrleaks-nimiseltävuotosivustolta,jonkajälkeenneovat leimahtaneet,elisiirtyneetjulkisuudenkentältätoisille;jälkimmäinenjopa kriisiksiasti.tutkimuksenikohteenaonvr:ntoimintasekäsenomallasosiaalisen medianareenallafacebookissa,johonyhtiölläonjatkuvakontrolli,sekävr:n välittömänvallanulkopuolellaolevallajoukkoliikenneharrastajien keskustelufoorumilla.jottasaanvr:ntoiminnastajasensyistäriittävänkattavan kuvan,haastattelenmyösvr:nviestintäpäällikköä.haastattelussaselvitän,mitkä ovatvr:nomatnäkemyksetjamahdollisetohjeistuksettoimintaympäristön teemojenhallinnastasosiaalisessamediassa. 1.3Tutkimuksenrajaus Tutkimukseniaiheonmonisyinenjaerilaisiatapojapureutuaaiheeseenonmonia. Erityisestiteorianosaltarajaustaonollutvaikeatehdäaihettakoskevan tutkimuksenvähyydenvuoksi.olenkuitenkinrajannuttutkimukseniniin,että teoreettinenviitekehyksenirakentuuaulanjaåbergin(2012)dynaamisen julkisuudenjaleimahtavienteemojenmallinympärille.organisaatioiden toimintaympäristönteemojenhallintaataikriisiviestintäävoisikumpaakin käsitelläerikseenmonentutkielmanverran,muttatässätutkielmassahuomioni kohteenaonnimenomaanteemojenhallintakeinonaehkäistäkriisejä.erityisesti dynaamisessajulkisuudessa,jossaorganisaatioitakoskeviateemojavoinousta mistävainjamilloinvain,teemojenhallintanouseeentistätärkeämpäänasemaan. Minunkuitenkintäytyykäsitelläkriisienmääritelmääjakriisienennaltaehkäisyä, jottateemojenhallinnantärkeyssuhteessanäihintuleeselvästiilmi.

10 8 Toinentutkielmanitärkeärajakulkeesosiaalisessamediassa.Käsittelen dynaamistajulkisuuttajateemojenhallintaatässätutkielmassasosiaalisenmedian näkökulmasta.vaikkaviestintäsosiaalisenmediankauttaeitavoitakaankaikkia organisaationsidosryhmiä,jaorganisaatiotvoivatviestiäeriareenoillaeri sidosryhmille,niintämätutkielmakohdistuuvainviestintäänsosiaalisessa mediassa.kutenaiemminmainitsin,useatteematjaniistäleimahtaneetkriisit voivatnoustasosiaalisestamediasta.siksiontärkeäätutkia,mitenniitävoisi hallitatässäsamassaympäristössä. 1.4Tutkimuksenrakenne Tutkimuksenikoostuuteoriaosuudesta,empiirisestätutkimuksestasekä johtopäätöksistä.luvussakäsittelenjulkisuudenmuutostajasenvaikutusta organisaatioidentoimintaan.tässäluvussaesittelentutkielmanipääteorian,aulan jaåbergin(2012)dynaamisenjulkisuudenteorianjaleimahtavienjulkisuuksien mallin. Luvussakäsittelenorganisaatioidentoimintaympäristönteemojenhallintaaja kriisiviestintääsekäesittelensosiaalisenmedianvaikutustanäihin.luvun yhteenvedossaesitänlaajemmindynaamisenjulkisuudenvaikutuksia organisaatioidentoimintaympäristönteemojenhallintaan. Luvussaesittelentutkimusaineistonijatutkimusmenetelmän. TutkimuskohteenanionVR:ntoimintasosiaalisessamediassakahdessaeri tilanteessa.tässäluvussaesittelenmyöstarkemminvr:nviestintääsosiaalisessa mediassapohjautuenyhtiönviestintäpäällikönhaastatteluun. Luvussakäynläpitutkimustuloksenijaluvussaesittelenjohtopäätökseni teorianijatutkimuksenipohjalta.tässäluvussavastaantutkimuskysymyksiinija ehdotanjatkotutkimusideoita.lopetantutkielmanilyhyeenpohdintaan organisaatioidenjasensidosryhmienvälisenvuorovaikutuksentulevaisuudesta.

11 Organisaatiotjauudenlainenjulkisuus 9 Aloitanteorianikäsittelemällä,mitenorganisaatioidentoimintaympäristöon muuttunutinternetinjasosiaalisenmedianmyötä.käsittelenaihettaensinihatorin 2000-luvunalunnäkemyksienjasosiaalisenmedianmäärittelynjavaikutusvallan kautta.verkonmyötämyössidosryhmienvaltaonnoussutkeskusteluun(coombs 2007;Lehtonen2002;DeBussyetal.2001).Nämäkaikkiyhdessävaikuttavat organisaatioidenmaineriskiin(aula2010). Verkonvaikutustaorganisaatioidentoimintaanonsiistutkittumonestaeri näkökulmasta,muttatämäntutkimuksenkannaltaolennaisintiivistyyaulanja Åbergin(2012)dynaamisenjulkisuudenteoriassa.Käsittelentätäteoriaasekä teemojenleimahtamisenmallialuvunlopussa.luvunyhteenvedossaesitänvielä synteesin,jossakäyilminäidenkaikkiennäkökulmienliittyminenyhteen. 2.1Internetorganisaatioidenviestinnänympäristönä Internetonsaanut2000-luvunalussahuomattavanroolinyritystenviestinnässäja muuttanutsitämerkittävästi.aulajavapaa(2008,219)toteavatkin,ettäyleisesti nähdään,ettäinternetjamuuviestintäteknologiavaikuttavatratkaisevastisiihen, mitenyrityksetovattekemisissätoistensajayleisöjensäkanssa,eliyritystenja yleisöjenväliseenverkottumiseen.internetonyrityksilletoiminta-,vuorovaikutus- jamerkitysympäristö,jossakehkeytyvätsekäliiketoimintaaneritavoin osallistuvienjavaikuttavientoimijoidenkeskinäisetvuorovaikutussuhteetettä yrityksiinkytkeytyvätmerkitykset.(aulajavapaa2008, ) AulajaVapaa(2008)painottavatkin,ettäinternetissäyrityksenrakentuminen omanlaisekseen(hyväksi,huonoksitaiperätipahaksi)tapahtuuviimekädessä sidosryhmienjäsentenkäyttämilläpersoonallisillaviestintäareenoilla(esim. blogeissa,chateissa,sähköpostiviesteissä),joillatapahtuvaakommunikaatiota yrityksenviestintäpyrkiialustamaanomillatarinoillaan.kotisivuillaanyritykset pyrkivätantamaankeskustelulleomanäänensäjavaikuttamaansiten,siihenmiten jamillaiseksiyritysmerkityksellistyy.

12 10 Ihatorin(2001,15 16)mukaanorganisaatioidenviestiessädigitaalisessa maailmassasenonoltavaeettinen,luotettava,läpinäkyvänrehellinenja maineeltaanerinomainen.uudessadigitaalisessatodellisuudessaorganisaatiot eivätvoienääpiilotellamitään,sillätiedonäärellepääseminenonäärimmäisen helppoa.yleisöilläonhelppopääsytiedonlisäksimyösmassamediaankertomaan näkemyksiään.(ihator2001,15 16.) Ihator(2001,16)painottaakin,ettädigitaalisetmarkkinatovatmuuttaneet organisaatioidenviestintäympäristöämerkittävästijaorganisaatioidenonotettava tämähuomioonviestinnässään.muutenuudessaympäristössäosaamaton viestintävoikäydäkalliiksi.digitaalisessaympäristössäorganisaationvoiolla vaikeamääritelläkohdeyleisöään.josorganisaatioviestiiverkkosivujensakautta, seeipystymäärittelemään,kukatietoakäyttää,vaimeneekösevääriin tarkoitusperiin.internetontehnytviestinnäntuloksistavaikeamminennustettavia jatuloksistavaikeamminmääritettäviä.(ihator2001,16 17.) Ihatorinnäkemyksetinternetinhyvistäpuolistapainottuivat2000-luvunalussa välineellisiinjateknologisiinpuoliin.yksiinternetinhyviäpuoliaon,ettäse tehostaaorganisaatioidenviestintää.yrityksilläonmahdollisuusviestiäsuoraan yleisöilleenympärimaailmaailmanviivettätaiylimääräisiäkustannuksia.internet mahdollistaalaajaninformaatioyleisönkohtuullisenpienilläresursseillaja esimerkiksitarkastikohdennettujenviestienlähettämisen.(ihator2001;aulaja Vapaa2008.)Viimevuosinaonmyöspainotettuentistäenemmäninternetinroolia organisaatioidenjasensidosryhmienvälisendialoginmahdollistajana(kts.esim. HeathjaPalenchar2008).Tätädialoginäkökulmaapainotanerityisesti,kuntutkin VR:ntoimintaasosiaalisenmedianareenoilla. Lehtosen(2008,144)mukaanjointernetinaikakaudenalussa1990-luvulla organisaatiotnäkivätworldwidewebissäennenkaikkeavälineen,jonkaavulla yleisövoidaantavoittaanopeastijaedullisestiohiportinvartijanatoimineen joukkomedian.lehtonen(2008,141)nostaaesilleerityisestiblogit,joistaontullut sekämedioilleettäkansalaisilletärkeätiedonlähde.yritystennäkökulmasta sanomalehtienpainoarvonvähenemiseenvaikuttaaennenkaikkease,että

13 11 yrityksilläonjoukkoviestinnänrinnallasähköisenviestinnänkeinojatavoittaa avainyleisönsäsuoraanohijoukkomedianportinvartijatoiminnan. Internet-euforiamuuttuikinnopeastikauhuksi,kunhuomattiin,ettäverkossa viestivätmyöskaikkikilpailijatsekäyleisöilman,ettäorganisaatiollaonkontrollia viestiensisältöihin.symmetrinendialogieitoteutunutkaanorganisaationehdoilla. (Lehtonen2008,144.)Tästäerinomainenesimerkkionsosiaalisenmedian kehittyminen,jokamuuttiinternetiäjaorganisaatioidensuhdettasiihen entisestään. Sosiaalinenmediaterminäonherättänyt2000-luvullapaljonkeskustelua.Lietsala jasirkkunen(2008,17)näkevätsosiaalisenmediansateenvarjoterminä,joka käsittäämonenlaisiaerilaisiakulttuurisiakäytäntöjäkoskienonline-sisältöjäja ihmisiä,jotkaovatniidenkanssatekemisissä.erilaisiasosiaalisenmedianmuotoja ovatkeskustelupalstat,joitanykyäänkutsutaanperinteiseksiverkkokeskusteluksi, blogit,joidenyleistyminenonkatsottuuseinmyössosiaalisenmedian syntyajankohdaksisekämoneterilaisetsosiaalisetverkostopalvelut(social networksites)joistatällähetkelläsuosituimpiaovatfacebookjatwitter. (LaaksonenjaMatikainen2013.)Yhteistäkaikilleerisosiaalisenmedianmuodoille on,ettäniidensisältötuleesuurimmaksiosaksikäyttäjiltä,eipalkatulta henkilökunnaltajatyöntekijöiltä(lietsalajasirkkunen2008,29). Toisaaltasosiaalistamediaajasosiaalisiaverkostopalveluitavoikuvatamyös teknisemmin.ellisoninjaboydin(2013)mukaansosiaalinenverkostopalveluon yhteisöllinenviestinnänalusta,jossa1)osallistujillaonominaislaatuiset tunnistettavatprofiilit,jotkakoostuvatkäyttäjientuottamastasisällöstä,muiden käyttäjientarjoamastasisällöstäja/taijärjestelmäntarjoamastatiedosta;2) osallistujatvoivatjulkisestiilmaistaverkostojaan,joitamuutvoivatkatsellaja tutkia;ja3)osallistujatvoivatkuluttaa,tuottaaja/taiollavuorovaikutuksessa verkostoissaanolevienkäyttäjientuottamaansisältöön.(ellisonjaboyd2013.) Tässäprogradu-tutkielmassatarkastelunikohteenaonsosiaalisenmedian muodoistafacebookjakeskustelupalstat.facebookrantautuisuomeenvuoden 2007alussajaensimmäinensuomennossivustostajulkaistiinvuonna2008.Tämän

14 12 jälkeenkäyttäjämäärätovatnousseetnopeastijaarvionmukaanfacebookkäyttäjiäonsuomessatällähetkellänoin2,1miljoonaa.(yle )facebookin kaltaistenyhteisöllistentyökalujenkäyttöonsuosittuamyösyritysten keskuudessa.esimerkiksikeväällä2013toteutustatutkimuksestakäyilmi,ettäyli 1000henkilönyrityksistäSuomessa58käyttääkuluttajienkäyttöön suunniteltujatyökaluja,janäistä73käyttääfacebookia(kauppalehti2013). Nykyäänorganisaatioidenontärkeäymmärtää,ettäsosiaalinenmediaonareena, jossasidosryhmätvaihtavattietoajamielipiteitäjaluovatsitenmainekertomuksia organisaatiostajasenbrändeistä(aulajalaaksonen2010).organisaatioiden voidaanolettaaolevanaktiivisiajaseuraavanitsestäänkäytävääkeskustelua, mikälineperustavatomiasivustojasosiaaliseenmediaan.monimutkaisempi tilanneonsosiaalisenmediansivustoilla,jotkaeivätoleorganisaatioiden välittömänkontrollinalla,esimerkiksikeskustelupalstoilla.esimerkiksisuomi24- keskustelufoorumionsuomensuurinkeskustelusivusto,jokatavoittaayli3,2 miljoonaasuomalaistakuukaudessa(suomi24,2013).fooruminlukemattomilla palstoillakäydäänjatkuvastikeskusteluja,jotkavoivatkäsitellämitätahansa organisaatiota.sivustotarjoaakinyrityksillemahdollisuudenluodamaksuton yritysprofiili,jonkakauttaonhelppoosallistuaorganisaatiotakoskeviin keskusteluihin lukienyritysprofiilejaontehty557kappaletta(tilanne ).Luvussaonmukananiinyrityksetkuinjärjestötkin,jotkahaluavat osallistuakeskusteluihin.sivustonylläpidonmukaanyrityksetovatkuitenkin erittäinarkojahyödyntämääntätämahdollisuutta.sensijaansivustonylläpitäjille tarjotaanjoparahaasiitä,ettäikäviäkommenttejasuostuttaisiinpoistamaan. (Nurmo2013) Organisaatioviestinnännäkökulmastasosiaalisenmedianjaverkkopohjaisten teknologioidenkehitysonsekäuhkaettämahdollisuus.sosiaalinenmedia hämärtääsisällöntuottajankäsitettäjatekeeuutistensaavuttamisestaja jakamisestakokoajanpirstaleisempaasekäorganisaatioilleettäniiden sidosryhmille.organisaationviestienjauutistensisällönhallintakäykokoajan vaikeammaksi.toisaaltasosiaalisenmediankehittyminentuomyöspaljon mahdollisuuksia.organisaatioillaonmahdollisuustavoittaasidosryhmätja toimittajataivanuudellatavallajaviestiäheidänkanssaanvuorovaikutteisesti.

15 13 (Cornelissen2011,154.)Internetinjasosiaalisenmediantuomasuurimuutos, johonorganisaatioidenonosattavareagoida,onkinsidosryhmienkasvanutvalta. 2.2Sidosryhmienvalta Whiletheradiogavemorepowertoorganizations,Internetisallowingthemto sharethatpowerwiththeirpublics (Ihator2001,17). Internetinnopeakasvujaverkonkäytönlisääntyminenonmuuttanut sidosryhmienjaorganisaatioidensuhdettaperustavanlaatuisesti,erityisesti hävittämälläfyysisenetäisyyden,muttavielämerkittävämminmullistamallatavat, joillaorganisaatiotviestivätsidosryhmiensäkanssa.(debussyetal.2001, ).Yksiosoitusinternetinjasosiaalisenmedianvaikutuksestaorganisaation toimintaanonkinsidosryhmienvallankasvu.esittelenseuraavaksisidosryhmien määrittelyynjaniidentoimintaanliittyvääproblematiikkaasekäsidosryhmien kasvanuttavaltaa. Coombsin(2007,25)mukaansidosryhmätmääritelläänyleisestihenkilöksitai ryhmäksi,jollaonkiinnostus,oikeus,vaatimustaiomistussuhdeorganisaatioon. Coombsjakaasidosryhmätkahteenryhmään:ensisijaisiinjatoissijaisiin. Ensisijaisetsidosryhmätovatsellaisiaihmisiätairyhmiä,joidentoimintavoiolla haitallistataihyödyllistäorganisaatiolle.tyypillisiäensisijaisiasidosryhmiäovat työntekijät,sijoittajat,asiakkaat,jakelijatjahallitus.toissijaisetsidosryhmät,tai toisinsanoenvaikuttajat,ovatsellaisiaihmisiätairyhmiä,jotkavoivatvaikuttaa organisaatioontaiorganisaationtoiminnallavoiollavaikutuksiaheihin.tyypillisiä toissijaisiasidosryhmiäovatmedia,aktivistiryhmätjakilpailijat.(coombs2007, ) Organisaatioidensidosryhmistäkäytetäänsuomenkielisissäkinteksteissäusein nimitystästakeholder.nimitysjuontaajuurensasidosryhmienmääritelmän laajentumiseen,eikästakeholder-käsitteelleolemuodostunutsuomenkielessä sopivaavastinetta(luoma-aho2008,82).käsitteidenongelmallisuusliittyysiihen, ettäsidosryhmätnähdäänuseinryhminä,joillaonjokinvirallinensidos organisaatioon.stakeholder-termilläonviitattutaassellaisiintahoihinjoillaeiole

16 14 organisaatioonvarsinaistasidosta.näitäovaterilaisetpaikalliset,alueellisetja kansainvälisetjärjestöt,painostusryhmätjakansalaisliikkeet(non-governmental organisations,ngo's).(lehtonen2002,14.) Nykyistäjulkisuuttakuitenkinleimaakaikenkeskinäinenriippuvuus(kts.ProCom 2012)jamonimutkaisuus,jotenorganisaationtoimintaympäristönteemojen hallinnannäkökulmastaminkätahansaorganisaatioonliittyvänintressiryhmän toimetvoivatollaorganisaatiollemerkityksellisiä.jokinteemasaattaayhtäkkiä noustajulkisuuteenjaluodasitämyötäorganisaatiollaaivanuudensidosryhmän, jotaeioleosattuaiemmintunnistaa.ennäekäänmielekkääksitehdäeroa sidosryhmänjastakeholder-terminvälillä.tässätutkielmassakäytänsiis sidosryhmä-sanaaviittaamaankaikkiinniihintunnistettuihinjatunnistamattomiin osapuoliin,jotkavaikuttavatorganisaationtoimintaantaijoihinorganisaation toimintavaikuttaa. Virheetsidosryhmienmerkityksenarvioinnissaovattavallisinorganisaationitse aiheuttamienkriisiensyy(lehtonen,2002,15).konfliktitensisijaisten sidosryhmienkanssavoipysäyttääorganisaationtoiminnanjaaiheuttaakriisin. Työntekijöidenlakkoonyksiesimerkkitällaisestakriisistä.Coombsin(2007) mukaankriisinhallinnannäkökulmastaolisikuitenkinvirhekeskittyävain ensisijaisiinsidosryhmiin.ongelmattoissijaistensidosryhmiensuhteissavoimyös vahingoittaaorganisaationmainettajaaiheuttaakriisin.esimerkiksimediavoi aiheuttaaorganisaatiollanegatiivistajulkisuutta,jokavoipahimmillaanjohtaa kriisiin.(coombs2007.) MyösÅbergjaAula(2012)painottavatsidosryhmienmerkityksennousua internetinaikakaudella.organisaatiotnäkivätpitkääninternetinensisijassauutena kanavana,jokataitenkäytettynätoitehokkaanlisänorganisaatioiden viestintäpalettiin,esimerkkeinäverkkokaupankäyntija-asiointi,asiakaslehti verkossataimarkkinointisosiaalisessamediassa.verkonmerkittävämpivaikutus liittyykuitenkinerisidosryhmienvälisenvuorovaikutuksenlisääntymiseen.(åberg jaaula2012, )

17 15 Organisaationsidosryhmätviestivätverkossakeskenäänjokoorganisaation tukemanataiilmansitä.jokatapauksessasidosryhmienvälistäviestintääon.(de Bussyetal.2001,141.)DeBussynetal.(2001)mukaanenneninternetin aikakauttavallitsiorganisaatiokeskeinenviestinnänkulku.tuolloinorganisaatio olikaikenviestinnänkeskustajaseviestierisidosryhmilleen(jakelijat,työntekijät, hallitus,sijoittajat,asiakkaatjavälittäjät)yksisuuntaisesti.sidosryhmienvälistä viestintääeitämänteorianmukaanollut.muutosinternetinaikakauteenon merkittävä.sidosryhmätviestivätnykyäänsekäorganisaationkanssaettä keskenäänvuorovaikutteisesti.internetonmuuttanutviestinnänmonisuuntaiseksi jamonimutkaiseksi.(debussyetal.2001,141). DeBussynetal.teoriaasidosryhmienkeskinäisestäviestinnästäonaiheellista kritisoida,sillätuskinmissäänvaiheessaorganisaatiotovatolleettilanteessa,jossa niidensidosryhmäteivätoleviestineetlainkaankeskenään.huhutjajuorutovat ainaliikkuneet,muttaontotta,ettäinternetontehnytniidenliikkumisestaentistä helpompaajanopeampaa.debussynetal.näkemyksetovatsiisolleetehkähieman liianyksinkertaistettuja,muttaneantavatsiltihyvänkuvanmuutoksestaja toisaaltakertovatmyösenemmänkinajatusmaailmanmuutoksesta.organisaatiot ovatehkävoineetaiemmintuudittautuasiihen,etteivätsidosryhmätolekeskenään juurikaanvuorovaikutuksessa.nykyäänsitäeivoikuitenkaanenääohittaa. ToisaaltaDeBussynetal.näkemyssidosryhmienviestinnänkehittymisestä internetinmyötäunohtuumyösse,ettäeivätvieläkäänkaikkisidosryhmättaiedes kokonaisetryhmittymätoletekemisissäkeskenään.ennemminkinvoisinähdä,että tekemisissäonyksittäisiätoimijoitamahdollisestieriryhmistä.tämänäkyymyös Coombsin(2007)määritelmässä,jonkamukaansidosryhmätvoivatollamyös yksittäisiähenkilöitä.eiolesiisniin,ettäkokonainensidosryhmäviestiijonkun toisensidosryhmänkanssa,vaanyksittäisetihmisetviestivätkeskenään,janämä ihmisetsaattavatedustaaerilaisiasidosryhmiä. EsimerkiksitässätutkimuksessakäsittelemäniVRLeaks-vuotosivustonperustaja edustaayhtävr:nsidosryhmää,joukkoliikenneharrastajia.sivustollajulkaistuissa kirjoituksissakommentoijanasaattaataasollaanonyymivr:ntyöntekijä,joka edustaasiisaivanerisidosryhmääkuinsivustonperustaja.heilläonkuitenkin

18 16 yhdistävätekijävr:ntoiminnankritisoiminenjasosiaalisenmedianavullahe voivatviestiäaiheestakeskenäänhelpomminkuinkoskaanennen.verkonmyötä organisaationsidosryhmienviestintäkeskenäänonerittäinhelppoaniin kansallisestikuinmaailmanlaajuisesti.organisaationtoimintavoiherättää huomiotapotentiaalisestikenessätahansa.organisaationsiihenvaikuttamatta kukatahansavoinostaahavaitsemansaepäkohdanesillejasaadaaikaiseksi julkisenkeskustelun.(kts.tarkemminjulkisuudenleimahtamisestaluku2.4.) Enääeiriitäkään,ettäorganisaatioselvittäätärkeimmätsidosryhmänsäjapyrkii yhteistyöhönnäidenkanssa.nyttarvitaanjatkuvaaorganisaation toimintaympäristön,tulevaisuudentrendienjasidosryhmienmielipiteiden monitorointia.kehityseivoienääkeskittyälyhyentähtäimen korjailutoimenpiteisiin,vaanonajateltava,mitäsidosryhmätvuosienpäästä ajattelevat,silläteotjasanatsäilyvätpitkäänsähköisessämuodossa.(luoma-aho 2008,81.)MyösForsgårdjaGrey(2010,19)painottavat,ettäorganisaatioiden päätöksentekoononliitettäväentistähuomattavastisyvällisempääpohdintaasiitä, millaisiareaktioitapäätöksetvoivataiheuttaa.myössidosryhmienmahdollisten huolienarviointijakäsittelyjoennaltasekäkysymyksiinvastaaminennopeasti kertoo,ettäorganisaatioonsidosryhmäsuhteissatosissaan(mts.).tämäon ensisijaisentärkeäänykyisessäjulkisuusympäristössä,jossasidosryhmien vaikutusorganisaationtoimintaanonkasvanuthuomattavasti. 2.3Organisaatioidenkasvanutmaineriski Kutenolenylläesittänyt,digitaalinenjulkisuusontehnytorganisaatioiden julkisuudenhallinnastaentistähaastavampaa.internetjasosiaalinenmedian tarjoavaterisidosryhmientoimijoilleloputtomatmahdollisuudetollayhteydessä keskenäänjanostaakeskusteluunheitäkiinnostaviateemoja,jotkaeivät välttämättäoleorganisaationkannaltasuotuisia.tämäonkasvattanut organisaatioidenmaineriskiä. Sidosryhmientaiehkäpäoikeamminyksittäistentoimijoidenrooli organisaationmaineenmuodostumisessaonelimellinen,silläkutenlangeet.al (2011,178.)painottavat,organisaationmaineonulkopuolistenhavainnoijien,

19 17 ylläpitämäjaluoma.aulanjaheinosenmukaanmainemuodostuuyrityksestä kerrotuistaarvottavistatarinoista,jotkakiertävätsidosryhmissä.niiden rakentumiseenvaikuttavatyhtäältäsidosryhmienomakohtaisetkokemukset yrityksentoiminnasta,tuotteistajapalveluistajatoisaaltayrityksistäerilaisissa julkisuuksissarakentuvatmielikuvat.mainesyntyy,kunyritysjasensidosryhmät kohtaavaterilaisissasuorissataivälillisissävuorovaikutustilanteissa.(aulaja Heinonen2011,12.) Laaksosen(2012,56 57)mukaanmainetutkijatpuhuvatensikädenjatoisenkäden maineesta.kokemukseenperustuvamaineonensikädentietoa,kuntaastoisen kädenmaineperustuusidosryhmienkertomiintarinoihintaihuhuihin.vaikka maineperustuunäennäisenrationaalisellepohjalle,käytännössämaineen kertomuksetnäyttävätsyntyvänuseinemotionaalisestiniintorikokouksissakuin verkkokeskusteluissa.(laaksonen2012,56 57.) Kutenolenaiemminesittänyt,sidosryhmienvaltajamahdollisuusolla vuorovaikutuksessakeskenäänonlisääntynythuomattavasti.internetjasen mahdollistamatviestintämahdollisuudetovatantaneetvallansidosryhmilleja tehneetorganisaatioidenmaineenhallinnastaentistähaastavampaa(neufeld2007, 40).Sosiaalisenmedianjamuidenverkkopohjaistenyhteisöpalvelujen toimintalogiikkahelpothakutoiminnot,avoinosallistuminen,dialogi, yhteisöllisyysjatiedonnopealeviäminenonjohtanutsiihen,ettäorganisaatioilla onentistävähemmänkontrolliasidosryhmiinjaerisidosryhmienväliseen viestintään(aula2010,44).toisinsanoensidosryhmienvaikutusorganisaation maineeseenonkasvanutjaorganisaatioidenmaineriskionkasvanutsenmyötä. Maineriski,elimahdollisuustaivaaramenettäämaine,onorganisaatioilleuhka monellatavalla.maineenmenettäminenvoivaikuttaakilpailukykyyn,paikalliseen asemaan,markkinaosuudenlaskuun,taloudellisiinmenetyksiin,sidosryhmien luottamukseenjalojaaliuteen,mediasuhteisiin,toimintojenlegitimiteettiinja pahimmillaanjopaorganisaationlupaanollaolemassa.(neufeld2007,40;rayner 2003;tässäAula2010,44.)Maineriskeistäontullutentistätavallisempia,kun internetinmerkitysonlaajentunutjakasvanut.(aulajalaaksonen2010). Maineriskienyhteiskunnassakeskeistäonriskienmonimuotoistuminenja

20 18 vastuunkannonvaikeus.keskeisenäilmiönäonse,ettäkriiseihinliittyvien tapahtumasarjojenkeskeisetvaiheettapahtuvatmediassa,niinperinteisessäkuin sosiaalisessakin.(aulajaheinonen2011.)forsgårdjagrey(2010,114) painottavatkin,ettäyhteisöllisenmedianpalveluja,kutenfacebook-yrityssivujaei kannataperustaailmanhuolellisestilaadittuakriisiviestintäohjeistusta. Yhteisöllisenmedianpalvelutovatvuorovaikutuksenjasuhdetoiminnanareenoja, jotkatoimivattehokkaastiasiakaspalvelunalustoina,muttavoivatmuuttua poikkeustilanteissasotatantereiksi.neovaterittäinisomaineriskiorganisaatioille, jotkanäkevätyhteisöllisenmedianvainmarkkinoinninvälineenä.(forsgårdjafrey 2010,114.) Valtaosayrityksistänäkeemaineriskitmerkittävimpänäuhkanayrityksen toiminnalle.kokonaantoinenasiaonse,kuinkahyvinmaineriskittunnistetaanja mitenyrityksenkriisienhallinnanprosessissaasiaotetaanhuomioon.(aulaja Heinonen2011,60.)Maineriskienproaktiivinenkartoitusantaaorganisaatiolle mahdollisuudenlieventäätaijopavälttääorganisaatioonkohdistuviakriisejä. Toisaaltaseantaamyösmahdollisuudentarttuatilanteisiin,joissaorganisaation mainettavoivahvistaa.(neufeld2007,41.)maineriskienhallinnassaonolennaista ymmärtää,millaisiaeroavaisuuksiasidosryhmienjayrityksenomiennäkemysten välilläon.kysymysonsiissiitä,millainenmaineorganisaatiollaonomasta mielestäänjanäkevätköorganisaatiolletärkeätsidosryhmätsensamallatavalla. Lisäksiorganisaationonmyösjatkuvastiluodattavaheikkojasignaaleja,joillavoi ollamerkitystäorganisaationtulevaisuudelle.myöshenkilöstönrooliyrityksen maineenrakentumisessaontärkeä,jotenomanhenkilöstönvalmentaminenja maineeseenliittyvientoimintaohjeidenkirkastaminenontärkeää.(aulaja Heinonen2011,60.) Tämäntutkimuksenkannaltaolennaistaon,ettäsidosryhmienvälinenviestintäon muuttunutentistämonimutkaisemmiksisamalla,kunniidenvaltaonlisääntynyt internetinmyötä.tämäontehnytorganisaatioidenmaineenhallinnastaentistä haastavampaa,silläorganisaatioidenonvaikeaennustaasidosryhmientoimintaa uudenlaisessajulkisuusympäristössä.mitensittenorganisaatiotvoisivatymmärtää uudenlaisenjulkisuusympäristönmekanismejavieläparemmin?yksikeinoon ymmärtääjulkisuudentoimintamekanismejaentistälaajemmin.aulajaåberg

21 19 (2012)kuvailevattätäuudenlaistajulkisuusympäristöätermeindynaaminen julkisuusjaleimahtavatjulkisuudet.seuraavaksiesittelentarkemminleimahtavien julkisuuksienmekanismejadynaamisenjulkisuudenkentillä. 2.4AulanjaÅbergindynaaminenjulkisuusjaleimahtavatjulkisuudet Kaikillaepidemioillaonleimahduspisteensä(Gladwell2000,17). MalcolmGladwellkertookirjassaanLeimahduspiste(2000)sosiaalisten epidemioidenleimahduksesta.hänenmukaansajokaisellaepidemiallaon leimahduspisteensä,jonkajälkeenyhteiskuntajasentoimijattoimivattoisinkuin ennen.näihinleimahduspisteisiinvaikuttaayksittäistenihmistentoiminta. (Gladwell2000.)TähänsamaanajatukseenperustuuAulanjaÅbergin(2012) dynaamisenjulkisuudenjaleimahtavienjulkisuuksienteoria. Julkisuudenkentätovattiloja,joissajulkisuudetsyntyvät.Julkisuudenkentillä organisaatiokohtaayhteiskunnassavaikuttavateritoimijat:kansalaiset, sidosryhmienedustajat,asiantuntijat,kansalaisjärjestöt,omatjäsenensäjne. Organisaatiottoimivatuseillajulkisuudenkentillä.Joukkoviestinnässäkaksi julkisuudenkenttäänähdäänkaikistatärkeimpänä:mediajulkisuusja kansalaisjulkisuus.organisaatioviestinnännäkökulmastajulkisuudenkentätovat kuitenkinhuomattavastimonimuotoisemmat.media-jakansalaisjulkisuuden ohellayhtätärkeinänäyttäytyvätasiantuntijajulkisuudet,verkkojulkisuudet, asiakas-taisidosryhmäjulkisuudetsekäsisäisetjulkisuudet.(iivonenjaåberg 2009.)Tämäntutkimuksennäkökulmastaolennaisinonverkkojulkisuus,jokaei olesamallatavallaorganisaationhallittavissakuinperinteisetmediat(iivonenja Åberg2009). Julkisuusontilanne,jossajoukkoihmisiäviestiijostainteemasta,jokatavallatai toisellaliittyyorganisaatioon.tämäedellyttää,ettäainakinyksihenkilöhavaitsee asianjatiedostaa,ettäasiatavallataitoisellakoskeehäntä.kuntämähenkilö viestiiasiastamuidenkanssa,syntyyjulkisuus.(iivonenjaåberg2009,16.)

22 20 Organisaatioidensuhdejulkisuuteenonmuuttunut.Aiemminvallinnut managerialistinenpr-näkemysonpainottanutorganisaationjulkissuhteita,joissa korostuuviestintäyksikönjaviestinnästävastaavanroolistrategisessajulkisuuden hallinnassa.toisaaltajulkisuuttavoitarkastellamyösreflektiivisestä näkökulmasta,jokakorostaaorganisaationtoiminnanvaikutustayhteiskuntaan. NämäPR-käsityksettarkastelevatjulkisuuttaorganisaatiostaerillisenäja suhteellisenvakaanatilana,jokaonolemassaorganisaatiostahuolimatta.(aulaja Åberg2012, ) Organisaatioidenjajulkisuudensuhdettavoidaankuitenkinlähestyä vastavuoroisesti:organisaatiottoimivatjulkisuuskentilläjaomallatoiminnallaan luovatuusiajulkisuuksia.tämänpäivänorganisaatioidenjulkissuhteitavoidaankin luonnehtialisääntyneenrakenteellisen,toiminnallisen,sisällöllisen,ajallisenja viestinnällisenmoninaisuudenkontekstissa.organisaatioidentoimintaanliittyy alatimoninaisempia,aktiivisiasidosryhmiä,joidenlisäksiorganisaatioita koskettaviateemojaonentistäenemmänjanekytkeytyvättoisiinsavaikeasti ennakoitavallatavalla.organisaatiotovatnykyäänuudenlaisessa viestintätilanteessaerityisestiverkonjasosiaalisenmedianmyötä,muttaon muistettava,ettämoninaisuusonlisääntynytmyösperinteisessämediassa:sekä mediaettäyleisöovatfragmentoituneet.(aulajaåberg2012, )Aulaja Åbergkuvaavatuuttaviestintätilannettadynaamiseksijulkisuuskentäksi,jossa organisaatiotakoskevat,elinkaarensaerivaiheissaolevatteematliikkuvat. AulanjaÅbergin(2012,219)dynaamisenjulkisuuskentänteoriaesittää,että organisaatioitakoskevanjulkisuuskentänprosessitovatdynaamisia,kompleksisia jarekursiivisia.dynaamisuustarkoittaasitä,ettäjulkisuudetsyntyvätainajossakin päinjatietyllähetkelläjulkisuuskentällä.julkisuudetovatsitenalatiliikkeellä. Kompleksisuudenvuoksietukäteenonlähesmahdotonennustaa,mitenyksittäisen teemannousuvoivaikuttaa.rekursiivisuusaiheuttaasen,etteitiettyä julkisuusprosessiavoipalauttaalähtötilanteeseen. Dynaamisenjulkisuuskentänvuoksiorganisaatioidentoimintaonsiisentistä vaikeamminhallittavaa.verkonmyötähallintavaikeutuuentisestään. Organisaationmahdollistensidosryhmienmääräonlisääntynytjaniitäonentistä

23 21 vaikeampihallita.verkostoituneessayhteiskunnassaviestitleviävätnopeastija arvaamattomastijaorganisaatioidenmaineriskionentistäsuurempi. Onkoorganisaationsittenmahdollistakäsitteellistäämuuttunutta viestintäympäristöä,jakuinkasenhallitseminenonnistuu?aulanjaåbergin(2012, 220)esittelemäjulkisuudenleimahdussuhteessadynaamisenjulkisuuden teoriaanantaamuuttuneenviestintäympäristönkäsitteellistämiselleja hallitsemisellejotaintyökaluja.julkisuudenleimahduksessajokintapahtuma käynnistääajassaetenevänprosessin,jossayksilötoimiitoisin,jatämävetäämuita mukaansa.erilaistentekijöidenyhteisvaikutuksestapainekasvaa,kunnesjossain vaiheessaleimahduspisteessätapahtuufaasisiirtymäyhteiskunnallisten käytäntöjentasolla.(mts.) KyseistätilannettavoikuvataAulanjaÅbergin(2012,220)mukaanseuraavilla tasoilla: yksilötasonleimahdus YKSILÖTASO alkujoukonsynty RYHMÄTASO teemojenkamppailu RYHMÄ-/YHTEISKUNTATASO leimahdus YHTEISKUNTATASO toimintafaasisiirtymänjälkeen YHTEISKUNTATASO Yksilötasonleimahduksenlähtökohtanaon,ettäyksittäinenihminenhavaitsee jonkinseikan,toiminnantaitapahtumanjareagoisiihen.toinenvaiheonteeman varhaisvaihe.teemasyntyyvasta,kunkaksiihmistäjakaasamanhavainnonja alkaatoimia.tätätilaavoikutsuaesijulkisuudentilaksi.alkujoukontoiminnan kauttateemanouseemuillekinnäkyväksi,jollointapahtuusiirtymäkolmanteen vaiheeseen,eliteemojenkamppailuun.tällöinteemanostetaantaisenousee julkisuuskentällejasyntyytoimintaa.neljännessävaiheessatapahtuu faasisiirtymä.käytännössäkyseonsiitä,ettäasiataletaannähdätoisinkuinennen. Yksittäinen,leimahtanutteemavoisiismuuttaapaljon.(AulajaÅberg2012, )

24 22 Viidestasokuvaatilannetta,jossajokinteemaonleimahtanutjatapahtumatovat vaikuttaneetsekäsiihen,mitenvaikkapaorganisaatio,johonteemaonliittynyt, nähdään,jatoisaaltamitenorganisaatiotoimiileimahtaneenteemanjälkeen.hyvä esimerkkitällaisestatasostaonorganisaatiotakohdannutkriisi,jotaonkäsitelty laajastimediajulkisuudessa.kriisinjälkeenorganisaationsidosryhmätnäkevät organisaationtoisinriippuensiitä,mitenorganisaatioontoiminutkriisinaikana. Jokatapauksessasuhtautuminenoneri.Lisäksimyösorganisaatioitsetoimii kriisinjälkeenvarmastitoisinkuinennenvälttääkseensamankaltaisentilanteen tapahtumisenuudelleen. Tämäkuvausteemojensyntymisestäjulkisuudessakuvaahyvindynaamisen julkisuudenluonnetta.erityisenmielenkiintoistaonnimenomaanmallinviides taso,elilopullinenvaikutusyhteiskuntaan.eritasoisiajulkisuudenleimahduksia tapahtuukokoajan,muttavainosaniistäjohtaayhteiskunnanmuutoksiin.kun julkisuuskentillätapahtuufaasisiirtymä,elileimahdus,joutuvattoimijattoimimaan toisinkuinennen.juuritässäonjulkisuudenvoima.leimahduspisteenjälkeen organisaationtekojaarvioidaanjalegitimoidaaneritavallakuinennen leimahdusta.yhteiskunnantaisenjonkinosa-alueenkäytännötmuuttuvat.(aulaja Åberg2012, ) Julkisuusondynaaminenprosessi,jossateematnousevat,saattavatleimahtaaja hiipuvat.organisaatioeisitenvoiennaltatietää,mitenjokuteemaalkaaelää. Organisaatiotjoutuvattulevaisuudessalegitimoimaantoimintaansayhäuseammin jayhänopeammallasykkeellä,eliaina,kunjokuteemauhkaaleimahtaa. Julkisuuskentänprosessiteivätvoiollavaikuttamattaorganisaationmaineeseen. Kyseonsekäsiitä,millaisetteematjulkisuuskentällenousevat,ettäsiitä,miten organisaatiotoimiihoitaessaanesiinnousseitateemoja.(aulajaåberg2012, )Tähäntoimintaanpaneudunkinluvussa3,jossakäsittelenorganisaation toimintaympäristönteemojenhallintaa. 2.5Yhteenvetoluvusta Internetonmuuttanutorganisaatioidentoimintaympäristöämerkittävästi. Teknologisenavälineenäseonmahdollistanutuudenlaisetjatehokkaattavat

25 23 viestiä,muttaseonmyössamallavähentänytorganisaatioidenvaltaamääritellä, kuinkasiitäpuhutaantaiylipäätään,kukaorganisaatiostapuhuu.organisaatioilla nähtiinaiemminolevanjopaliioiteltuvaltasidosryhmiinsä.nykyään organisaatioidenviestintäympäristöämäärittääsidosryhmienkasvanutmerkitys, niidenvaltamääritelläorganisaatiostakäytävänkeskustelunsisältöäsekäeri sidosryhmienkeskinäinenvuorovaikutus. Toisaaltavoidaankyseenalaistaasidosryhmientoimintakokonaisuutena,sillä keskenäänviestiiyksittäisetihmiset,eikokonaisetryhmittymät.kiistatonta kuitenkinon,ettäerisidosryhmistäolevatihmisetvoivatviestiäkeskenäänentistä helpommin.yksittäistentoimijoidenrooliapainottaamyösaulanjaåbergin (2012)teoriateemojenleimahtamisestadynaamisessajulkisuudessa.Teeman syntyminenvaatiialussakäytännössävainyksittäisiäihmisiä,jotkaovat havainneetjonkinseikantaiongelmanjareagoivatsiihen. Nykyisessäviestintäympäristössäorganisaatioidenmaineriskionaiempaa korkeampi.uudenlaistenvuorovaikutteistenviestintäteknologioidenmyötä julkisuudenhallintaonorganisaatioillesekäentistävaikeampaaettätärkeämpää. Julkisuudendynaamisuusjaarvaamattomuussekäteemojenleimahtamisen mahdollisuusovatkintehneetjulkisuudenmonitoroinnistajateemojen havaitsemisestaentistäkeskeisempää.toisaaltaaulajaåberg(2012)myös painottavat,ettätärkeääon,mitenorganisaatiotoimiihoitaessaanesiinnousseita teemoja.tämämuuttunutviestintäympäristöjajulkisuudenlogiikkaovat avainasemassa,kunpyrinvastaamaantutkimuskysymyksiini. Tässäluvussaolenkäsitellytensimmäisentutkimuskysymykseniosia,eli dynaamisenjulkisuudenjasosiaalisenmedianpiirteitä.seuraavassaluvussakäyn tarkemminläpi,mitenorganisaatiovoitoimiateemanhavaitessaan,elimitä organisaationtoimintaympäristönteemojenhallintaon.lisäksikäsittelenkriisejä jakriisinhallintaa,elisitätilaajatoimintaa,jossateemaonjoleimahtanut.

26 24 Toimintaympäristönteemojenhallintajakriisiviestintä Tässäluvussakäsittelenteemojajakriisejäkäsitteinäsekäorganisaatioiden toimintaympäristönteemojenhallintaajakriisiviestintää.tarkastelunikohteena onerityisestinäidentoteuttaminen,kunympäristönäonsosiaalinenmedia,joka mahdollistaateemojennopeanleimahtamisen. Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallintaonpuhuttanut organisaatiotutkimustajovuosikymmeniä.(chase1986;tässäcornelissen2011; Jaques2007.)Itseasiassateemojenhallintaaontoteutettuvuosisatoja,mutta 1970-luvullanimivakiintuinykyiseksitarkoittaen tehokastajaeettistävastausta organisaatioonkohdistuvaankritiikkiin.termilläonvuosienmittaanpainotettu organisaationeritoimintoja,strategisestajohdostaviestintään,muttakäytännössä painotuksenaonainaollutorganisaatioidendialogijaproaktiivinentai reaktiivinentoimintasuhteessaympäristöönsä.(heathjapalenchar2008.) Vaikkaitseaiheonollutpaljonesillä,aiheestatarjollaolevateoriaonusein yrityksilletarjollaolevianormatiivisiaopaskirjoja.lisäksitoimintaympäristön teemojenhallintaasosiaalisessamediassaeiolejuurikaankäsiteltyakateemisessa tutkimuksessa.uskonkuitenkin,ettäaiheentärkeystuleejatkossavain korostumaanedelläesittämänidynaamisenjulkisuudenvuoksi. 3.1Toimintaympäristönteemat Organisaatioidentoimintaympäristöjenteemojaonteoretisoitujopitkään.Iivonen jaåberg(2009)määrittelevä,ettäteemateliissuet 2 ovatorganisaatiotakoskevia asioita,jotkaaiheutuvatjokosuoraantaiepäsuorastiorganisaationomasta toiminnasta.ensinmainittuaedustaavaikkapaministeriöntailiikeyrityksen päätöslopettaatoimintansatietylläpaikkakunnalla.epäsuoraateemaavoisi edustaase,kunjokinaktivistiryhmävalitseeorganisaationmaalitaulukseen,koska IivonenjaÅberg(2009)käyttävättermistäenglanninkielistämuotoaissuejasuomentavatsen jokoasiaksitaiteemaksi.tutkielmanitekstinsisäisenlogiikanvuoksikäytänsanastasuomeksi muotoateema,jokakuvaakäsitteensisältöänäkemyksenimukaanparhaiten.lisäksimainitsen paikoittainmyöskäyttämienimuidentermienenglanninkielisenmuodon,mikälitilanne selvyydenvuoksisitävaatii.

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi

Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi Pekka Simola Helsinki 14.4.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

KRIISIVIESTINTÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA

KRIISIVIESTINTÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA KRIISIVIESTINTÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA Pohdittavaa 1: Ohjaajan raivoaminen Nuoret linkittävät nuorisotalon Facebook seinälle pari tuntia sitten kuvatun Youtube -videon, missä työntekijä raivoaa nuorisotalolla

Lisätiedot

Laskennallinen yhteiskuntatiede

Laskennallinen yhteiskuntatiede Laskennallinen yhteiskuntatiede Matti Nelimarkka Helsinki 5.5.2011 LuK tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkasittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta

Lisätiedot

ZENHARJOITUS HELSINKI ZEN CENTERISSÄ

ZENHARJOITUS HELSINKI ZEN CENTERISSÄ ZENHARJOITUS HELSINKI ZEN CENTERISSÄ Uskontotieteen Pro gradu tutkielma Teologinen tiedekunta Sirkku Tikka Tammikuu 2004 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Teologinen

Lisätiedot

Thl.fi konseptointi 1. työpaja

Thl.fi konseptointi 1. työpaja MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi +358 40 740 1711 TERO SAARENPÄÄ tero.saarenpaa@solita.fi +358 50 359 0556 Thl.fi konseptointi 1. työpaja 20/8/2012 Agenda Lyhyet esittäytymiset Työpajan esittely

Lisätiedot

Asuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010)

Asuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010) hyväksymispäivä arvosana arvostelija Asuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010) Tuomas Puikkonen Helsinki 8.1.2010 Geoinformatiikan menetelmät ja kirjallisuus -kurssin harjoitustyö HELSINGIN

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 Professori Jaakko Lehtosen mukaan kriisin tuntomerkit ovat seuraavat: siihen liittyy asian paisumisen uhka sen kohde

Lisätiedot

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimistoa ja edustaa Suomessa Reputation Institutea Mediabarometri? T-Median Yritysten Mediabarometrissa

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

Syvemmälle sosiaaliseen mediaan palvelut hyötykäyttöön. Christina Forsgård Twitter: kittikatti LinkedIn: fi.linkedin.com/in/christinaforsgard

Syvemmälle sosiaaliseen mediaan palvelut hyötykäyttöön. Christina Forsgård Twitter: kittikatti LinkedIn: fi.linkedin.com/in/christinaforsgard Syvemmälle sosiaaliseen mediaan palvelut hyötykäyttöön Christina Forsgård Twitter: kittikatti LinkedIn: fi.linkedin.com/in/christinaforsgard Sosiaalisessa mediassa toimimisen edellytykset Sosiaalinen media

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA

HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 1.12.2014 EEVA NYRÖVAARA TAPAHTUNUT TÄHÄN MENNESSÄ HY:SSA Helsingin yliopiston tutkimusdatatyöryhmä 2011 pj. dosentti Marjut Salokannel 8 toimenpide-ehdotusta Helsingin

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia

Työelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia Työelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia 25.10.2013 Okimo Clinic Oy 2 (6) Sisällys Sosiaalinen media - hyödyt ja haasteet Lähtökohdat Pääteesit sosiaaliseen mediaan Kohderyhmät Äänensävy Sosiaalisen

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Miten tavoitan asiakkaani verkossa?

Miten tavoitan asiakkaani verkossa? Miten tavoitan asiakkaani verkossa? Jere Kuusinen,lehtori Satakunnan AMK Tee ainakin nämä asiat: Paranna www-sivujasi Opettele hakukoneoptimointi Laita itsesi Googlen kartalle Hanki sivuillesi linkkejä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen Kesäkuu 2015 02/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Agenda Kampanjan eteneminen ja tulokset kesän toimista Paikallisen markkinoinnin ja vies7nnän ak7voin7 Kampanja aikajana Tavoitteet, strateginen viesti, visuaalisuus, mediasuunnitelma

Lisätiedot

Nuorten tukeminen netissä

Nuorten tukeminen netissä Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Q1 Monenko suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita omistat?

Q1 Monenko suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita omistat? Q1 Monenko suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita omistat? Vastattuja: 363 Ohitettuja: 0 1-3 4-10 11-20 yli 20 1-3 4-10 11-20 yli 20 7,16% 26 34,71% 126 38,57% 140 19,56% 71 Yhteensä 363 1 / 20 Q2 Mikä on

Lisätiedot

Hankeviestintä Liikennevirastossa

Hankeviestintä Liikennevirastossa Hankeviestintä Liikennevirastossa Hanna Ackley 29.10.2015 Mahdollistamme uudenlaisia liikkumisen palveluja Kehitämme liikkumista ja kuljettamista helpottavia palveluja ja edistämme näin suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Esimies työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukijana. Projektisuunnittelija Kimmo Terävä, VTM Punk-hanke, 17.3.2011

Esimies työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukijana. Projektisuunnittelija Kimmo Terävä, VTM Punk-hanke, 17.3.2011 Esimies työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukijana Projektisuunnittelija Kimmo Terävä, VTM Punk-hanke, 17.3.2011 Esimies työhyvinvointia rakentamassa - opas Kenelle, miksi ja miten? Lähtökohtaisesti pk-yritysten

Lisätiedot

Palvelutasosopimukset ja niiden asema IT-ulkoistuksissa

Palvelutasosopimukset ja niiden asema IT-ulkoistuksissa Hyväksymispäivä Arvosana Arvostelija Palvelutasosopimukset ja niiden asema IT-ulkoistuksissa Marko Lehtimäki Helsinki 12.5. 2009 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos i HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi.

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Tunnuksia jakavat Punomo.fi:n ylläpitäjät. Kun olet kirjautunut, blogin OHJAUSNÄKYMÄ

Lisätiedot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun. Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun. Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala Laskuttajan viestintäaineisto > Kirje laskuttajalta kuluttajalle

Lisätiedot

Keskeiset kysymykset niin yhdistyksen sisäisessä kuin ulkoisessa viestinnässä ovat: Mitä? Miksi? Kenelle? Milloin? Kuka? Miten?

Keskeiset kysymykset niin yhdistyksen sisäisessä kuin ulkoisessa viestinnässä ovat: Mitä? Miksi? Kenelle? Milloin? Kuka? Miten? LPS viestintäopas Sisällysluettelo 1. Viestintä suunnitelmalliseksi -viestinnän vuosikello 2. Sisäinen viestintä 3. Ulkoinen viestintä 4. Kriisiviestintä Keskeiset kysymykset niin yhdistyksen sisäisessä

Lisätiedot

UNIVERSITY OF VAASA. Faculty of Philosophy. English Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle

UNIVERSITY OF VAASA. Faculty of Philosophy. English Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle Liite 1. Pro gradu -tutkielman kannen malli (englannin kieli) UNIVERSITY OF VAASA Faculty of Philosophy English Studies First name Last name Main Title Subtitle Master s Thesis Liite 2. Pro gradu -tutkielman

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

EKOTALO YHTEISTYÖ. Näkyvyy2ä yhteistyökumppaneille

EKOTALO YHTEISTYÖ. Näkyvyy2ä yhteistyökumppaneille EKOTALO YHTEISTYÖ Näkyvyy2ä yhteistyökumppaneille Ekotalo projekc näkyvyys Ekotalo projek, hakee menetelmiä ja ratkaisuja, joilla tulevaisuudessa rakennetaan ja eletään ekologisemmin ProjekClle haetaan

Lisätiedot

Tietoa kesätyönhausta

Tietoa kesätyönhausta Tietoa kesätyönhausta Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 suunnittelija Eric Carver / Leena Itkonen Urapalvelut/ Eric Carver www.helsinki.fi/yliopisto 27.1.2012 1 Aiheet: 1.Kesätyönhaun sykli 2.Urataidot

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma 2014. Helmikuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma 2014. Helmikuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma 2014 Helmikuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö

Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaari 16.-17.5.2016 Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos, Sosiaalityö Kuvallinen aloitussivu,

Lisätiedot

Asiakaskohtaaminen sosiaalisessa mediassa

Asiakaskohtaaminen sosiaalisessa mediassa Asiakaskohtaaminen sosiaalisessa mediassa Tietotalo Digiforum 11.2.2016 #SOME2016 #DigiForum Asiakaskohtaaminen sosiaalisessa mediassa Esittely: Toni Hopponen 00358 (0) 40 1989 003 Toni@flockler.com @tonihopponen

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

LOIKKA SOSIAALISEEN MEDIAAN

LOIKKA SOSIAALISEEN MEDIAAN Onnistunut LOIKKA SOSIAALISEEN MEDIAAN Tavoita työnantajat somen avulla Yhteisö on voimaa ja turvaa Kaikki tämä vain tapahtuu verkossa muiden kanssa. Ihminen on aina halunnut kuulua yhteisöön ja nyt se

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Kriisiviestinnän tehopäivä 17.3.2015. Tia Härkönen / Viestintäpalvelu Scribo & Consulite Kai Tarkka / TrueStory

Kriisiviestinnän tehopäivä 17.3.2015. Tia Härkönen / Viestintäpalvelu Scribo & Consulite Kai Tarkka / TrueStory Kriisiviestinnän tehopäivä 17.3.2015 Tia Härkönen / Viestintäpalvelu Scribo & Consulite Kai Tarkka / TrueStory 2 Tia Härkönen, Viestintäpalvelu Scribo & Consulite p. 050 5252977 tia.harkonen@viestintapalvelu.fi

Lisätiedot

Teknologia strategisen oppimisen apuvälineenä. Jonna Malmberg 17.12.2009 Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö

Teknologia strategisen oppimisen apuvälineenä. Jonna Malmberg 17.12.2009 Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Teknologia strategisen oppimisen apuvälineenä Jonna Malmberg 17.12.2009 Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö 1. Tieto-ja viestintätekniikkaan liittyvät odotukset: OPPIMINEN LAADUKASTA - Internet

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

JIPPO-JUNIOREIDEN VIESTINTÄ

JIPPO-JUNIOREIDEN VIESTINTÄ JIPPO-JUNIOREIDEN VIESTINTÄ JIPPO-JUNIOREIDEN VIESTINTÄ Viestintäsuunnitelman sisältö 1. Kenelle viestimme: seura + joukkue 2. Miten viestitään 3. Mikä on viestinnän tavoite 4. Mitkä ovat viestinnän tavoitteet

Lisätiedot

Liikkujan viikko 2014

Liikkujan viikko 2014 Liikkujan viikko 2014 Omilla poluilla ja radioaalloilla 19.5.2014 Sirpa Mustonen ja Kaisa Kauhanen 1 Euroopan yhteinen Liikkujan viikko Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään vuosittain 16. 22.9. Viikon

Lisätiedot

1 Hankkeen tausta ja tavoitteet:

1 Hankkeen tausta ja tavoitteet: Ammattiopisto Luovi Tarja Heikkinen Ahaa Vision Oy Anne Lahtinen TYÖNILOA RAKENTAMASSA KOKONAISVALTAINEN TYÖHYVINVOINTIMALLI 1.3.2011 28.2.2012 1 Hankkeen tausta ja tavoitteet: Hanke keskittyi Ammattiopisto

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI. Pia Behm, CEO/Owner

MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI. Pia Behm, CEO/Owner MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI Pia Behm, CEO/Owner Kuka puhuu? - erusway Oy 10/13: Auttaa yrityksiä saamaan lisää asiakkaita Venäjältä - Google Partner - Tärkeimmät asiakkaat matkailun

Lisätiedot

Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle

Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle Niina Turumäki, Valtiokonttori Marjaana Laine, valtiovarainministeriö Valtiokonttori Työnantajakuvateoriaa Matkan varrella opittua Tavoitteet ja todellisuus

Lisätiedot

Median vaikutus tapahtumamarkkinointiin

Median vaikutus tapahtumamarkkinointiin Median vaikutus tapahtumamarkkinointiin Taustaa Yhdistämällä myyntijärjestelmän tiedot käytettyihin mediavalintoihin voidaan tutkia näiden keskinäistä vuorovaikutussuhdetta. Lähtöoletuksena on, että media

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST

OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST Käytä ottelutapahtumaa rakentaaksesi pysyviä SUHTEITA katsojien kanssa Ottelut eivät ole vain hetkiä ajassa, ne ovat SISÄLTÖÄ, joita voidaan hyödyntää monella

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

SOTERKO - Asiakaslähtöiset palvelut

SOTERKO - Asiakaslähtöiset palvelut SOTERKO - Asiakaslähtöiset palvelut Markku Pekurinen 15.6.2015 1 Osa-ohjelman merkittävimmät saavutukset toimintakaudella Kansallisen tason asiantuntijayhteistyö SOTE-järjestämislain ja monikanavaisen

Lisätiedot

Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä

Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mitä sosiaaliset mediat ovat? Miksi sosiaalisia medioita käytetään markkinointikanavina? Koska sosiaalisen median

Lisätiedot

Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media

Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media Some-markkinoinnin suunnittelun lähtökohdat opiskelijarekrytoinnissa Esimerkkejä maailmalta Ryhmätyöharjoitus Etenemisehdotuksia Keskustelua Businesses don

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Stakes/KTL Sivu 1/45 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, v.0.9 15.12.2008 Mira Rimpiläinen Stakes/KTL Sivu 2/45 SISÄLTÖ 1 Etusivu... 4 1.1 Palaute... 5 1.2 Sivukartta... 5 1.3 Tarkennettu haku... 6 1.3.1

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden

Lisätiedot

Tuloksellinen somemarkkinointi. Kristiina Pääkkönen 10.11.2015

Tuloksellinen somemarkkinointi. Kristiina Pääkkönen 10.11.2015 Tuloksellinen somemarkkinointi Kristiina Pääkkönen 10.11.2015 Valmentajaesittely Yhteiskuntatieteiden maisteri, MBA, Johdon ja esimiesten työnohjaaja MIF, Certified Progress Coach ja tiedottaja MTi Kristiina

Lisätiedot

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Somettaminen käyntiin 10.5.2016 Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Kanavia on monia, aloitetaan kuitenkin Facebookista Twitteristä ja Instagramista. FACEBOOK Tarvitset

Lisätiedot

MEMS-muisti relaatiotietokannoissa

MEMS-muisti relaatiotietokannoissa MEMS-muisti relaatiotietokannoissa Antti Tikka Espoo 28.2.2009 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Kriisiviestinnän tehopäivä 21.10.2015. Tia Härkönen / Viestintäpalvelu Scribo & Consulite Kai Tarkka / TrueStory

Kriisiviestinnän tehopäivä 21.10.2015. Tia Härkönen / Viestintäpalvelu Scribo & Consulite Kai Tarkka / TrueStory Kriisiviestinnän tehopäivä 21.10.2015 Tia Härkönen / Viestintäpalvelu Scribo & Consulite Kai Tarkka / TrueStory Tia Härkönen, Viestintäpalvelu Scribo & Consulite p. 050 5252977 tia.harkonen@viestintapalvelu.fi

Lisätiedot

TUUSULAN PALLOSEURAN VIESTINTÄ

TUUSULAN PALLOSEURAN VIESTINTÄ TUUSULAN PALLOSEURAN VIESTINTÄ TUUSULAN PALLOSEURAN VIESTINTÄ Viestintäsuunnitelman sisältö 1. Kenelle viestimme: seura + joukkue 2. Miten viestitään 3. Mikä on viestinnän tavoite 4. Mitkä ovat viestinnän

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Vastausaika 12-02-2013 13:30:16 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

Kriisiviestinnän kokemuksia - Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla

Kriisiviestinnän kokemuksia - Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla Kriisiviestinnän kokemuksia - Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla Viestintäpäällikkö Johanna Pellinen, Espoon kaupunki Espoon kaupunki Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki.

Lisätiedot

Asukastalo Betaniassa, Perämiehenkatu 13 klo 18.00-20.00 Osallistujat. Suomen Mielenterveysseura/Lapinlahde n Lähde

Asukastalo Betaniassa, Perämiehenkatu 13 klo 18.00-20.00 Osallistujat. Suomen Mielenterveysseura/Lapinlahde n Lähde Tilaisuus Aika: Paikka: Eteläisten kaupunginosien kehittämisryhmän 2. kokous maanantaina 25.8.2014 Asukastalo Betaniassa, Perämiehenkatu 13 klo 18.00-20.00 Osallistujat Nimi Sähköpostiosoite Taho/organisaatio/yritys

Lisätiedot

WordPress-blogin perustaminen

WordPress-blogin perustaminen WordPress-blogin perustaminen Mene osoitteeseen http://wordpress.com/ ja luo itsellesi tili. Tilin luomiseen tarvitset seuraavat tiedot: sähköpostiosoitteen, käyttäjätunnuksen ja salasanan. Klikattuasi

Lisätiedot

Tehokas asiakastarpeeseen vastaaminen: suomalaiset suuryritykset tietoliikennetoimittajan haastavina asiakkaina

Tehokas asiakastarpeeseen vastaaminen: suomalaiset suuryritykset tietoliikennetoimittajan haastavina asiakkaina Tehokas asiakastarpeeseen vastaaminen: suomalaiset suuryritykset tietoliikennetoimittajan haastavina asiakkaina Diplomityön tekijä: Tomi Pättö Valvoja: professori Raimo Kantola Suorituspaikka: Elisa Solutions

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot