KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTIOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTIOPAS"

Transkriptio

1 KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTIOPAS Kuva 1 CAF malli 2012

2 Kansalaisopistojen CAF 2 (45) SISÄLLYS 1 Johdanto 3 Arvioinnin hyödyt 3 2 CAF Common Assessment Framework 4 3 Arviointiin valmistautuminen 5 Arviointikeskustelujen organisointi 5 Perehdyttäminen 5 4 Arvioinnin suorittaminen 6 Laatukuvausten laadinta 6 6 Arviointialueet Arviointialueet Toimintatapojen ja tulosten arviointi 8 1 JOHTAJUUS Rehtori johtaa opiston vision ja arvojen kehittämistä Rehtori johtaa ja kehittää tulosten saavuttamista ja muutosten hallintaa Rehtori johtaa, motivoi ja tukee henkilöstöään omalla esimerkillään Rehtori johtaa sidosryhmäyhteistyötä 12 2 STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU Opisto kerää tietoa sidosryhmiensä ja asiakkaidensa tarpeista suunnittelunsa tueksi Opisto hyödyntää strategiansa ja vuosi ja toimintasuunnitelmiensa laadinnassa käytettävissä olevaa tietoa resursseista sekä sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeista Opiston koko organisaatio on mukana strategian ja toiminnan suunnittelussa Opisto arvioi suunnitteluaan, kehittää ja luo uusia toimintamalleja suunnittelun tueksi 17 3 HENKILÖSTÖ Opisto suunnittelee, hallinnoi ja parantaa henkilöstöresurssejaan avoimesti opiston toimintaa ohjaavien strategioiden ja suunnitelmien mukaisesti Opisto tunnistaa, kehittää ja hyödyntää henkilöstön osaamista niin, että opistlla ja henkilöstöllä on yhteiset tavoittteet Opiston henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen 21 4 SIDOSRYHMÄT JA RESURSSIT Opisto kehittää ja tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa Opisto kehittää yhteistyötä asiakkaidensa/kuntalaisten kanssa Opiston taloudenhoito on kustannustehokasta ja perustuu vuosi ja taloussuunnitelmaan Opiston tietojen hallinta perustuu lakiin, asetuksiin ja strategioihin Opisto hyödyntää tieto ja viestintäteknologiaa Opistolla on käytössään tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat tilat 28 5 PROSESSIT Opisto tunnistaa perustehtävänsä, suunnittelee ja kehittää prosessejaan Opisto järjestää asiakas /kuntalaislähtöisiä palvelujaan ja kehittää niiden tuotantoa Opisto kehittää prosessejaan yhteistyössä asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa 32 6 ASIAKASTULOKSET Opisto käyttää asiakastulosten arvioinnissa asiakaspalautteitaan Opiston asiakkaiden näkemykset opistosta 35 7 HENKILÖSTÖTULOKSET Opisto käyttää henkilöstötulosten arvioinnissa määrittelemiään mittareita Opiston henkilöstön näkemykset opistosta työyhteisönä 38 8 YHTEISKUNNALLISET TULOKSET Opiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus Opiston sidosryhmien näkemykset opiston yhteiskunnallisesta toiminnasta 41 9 KESKEISET SUORITUSKYKYTULOKSET Ulkoiset tulokset: Opiston tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia Sisäiset tulokset: Opiston johtaminen, hallinto ja kehittäminen sekä taloudellinen tulos ja tilinpäätös ovat talous ja toimintasuunnitelman mukaisia 45

3 Kansalaisopistojen CAF 3 (45) 1 Johdanto Arvioinnin hyödyt Laki vapaasta sivistystyöstä, 7 Arviointi velvoittaa vapaan sivistystyön oppilaitoksen suorittamaan arviointia antamastaan koulutuksesta ja sen vaikuttavuudesta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Vapaan sivistystyön lainsäädännön mukaan arvioinnin tarkoituksena on tukea vapaan sivistystyön kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Neljännessä momentissa todetaan, että arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Arviointia ohjeistetaan tarkemmin asetuksella. Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu. Lukuvuoden aikana Kansalaisopistojen liitto KoL ja Meri Pohjolan opistopiirin jäsenopistot kehittivät vapaan sivistystyön oppilaitoksille CAF pohjaisen itsearviointimallin, joka on alkuperäisestä CAF mallista opistojen tarpeisiin ja kieleen muokattu sovellus. Kansalaisopistojen CAF sisältää itsearvioinnin rakenteet ja välineet sen suorittamiseksi. Kehittämishankkeen aikana opistot laativat arvioinnin tueksi hyvin toimivan opiston kuvaukset CAF arviointialueiden mukaisista toimintatavoista ja saavutetuista tuloksista. Opistot testasivat mallia: he laativat omasta toiminnastaan nykytilan kuvaukset ja kartoittivat toiminnan vahvuudet ja parantamisalueet sekä hahmottelivat mahdollisia kehittämiskohteita. Ensimmäisten arviointikokemusten jälkeen todettiin alkuperäisten CAF arviointiesimerkkien olevan vieraita. Pilottiryhmä jatkoi työskentelyään talvella ja sovitti CAF arviointiesimerkit omaan toimintaympäristöönsä soveltuviksi. Näin syntyi Kansalaisopistojen CAF opas. Kehittämistyö toteutettiin osana Kotva hanketta, jonka rahoittajana toimi Pohjois Suomen Aluehallintovirasto. Prosessia ohjasi FCG Finnish Consulting Group Oy:n johtava konsultti Raila Oksanen. Lainsäädännön toteuttamisen lisäksi arvioinnin liittäminen osaksi jokapäiväistä toimintaa tuo opistolle monenlaista lisäarvoa. Pilottiopistot nimesivät arviointitoiminnalle mm. seuraavia hyötynäkökulmia: - Kokonaisuuden tarkastelun ja arvioinnin väline, jonka avulla parannetaan laatua systemaattisesti ja säännöllisesti. - Kehittämisen väline, jonka avulla tunnistetaan vahvuudet ja parantamisalueet. - Dialogin väline: Yksittäiselle opettajalle arviointikeskustelut ovat vaikuttamiskanava ja mahdollisuus tulla kuulluksi, ja vastaavasti arvioinnin avulla pystytään osoittamaan päättäjille opiston toiminnan hyödyt ja tarpeellisuus. - Oppimisen ja työhyvinvoinnin parantamisen väline - Perehdyttämisväline - Laatujärjestelmän mukainen arviointikertomus lisää opiston dokumentoitua tietoa ja jämäköittää päätöksentekoa.

4 Kansalaisopistojen CAF 4 (45) 2 CAF Common Assessment Framework Alkuperäinen CAF 2006 opas löytyy Valtiovarainministeriön sivuilta osoitteesta: hakusanalla CAF 2006; uusi suomennos ilmestyy v alussa CAF itsearvioinnin tavoitteena on synnyttää organisaatiossa innovatiivisuutta ja oppimista, joita seuraa hyvien tulosten syntyminen ja tulosten kehittyminen aikaisempaa paremmiksi. Perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, joka muodostuu, kun tarkastellaan sekä organisaation toimintaa että tuloksia arviointialueittain (kuva 1). CAFin arviointialueet ovat: Arviointialue 1 Arviointialue 2 Arviointialue 3 Arviointialue 4 Arviointialue 5 Arviointialue 6 Arviointialue 7 Arviointialue 8 Arviointialue 9 Johtajuus Strategiat ja toiminnan suunnittelu Henkilöstö Sidosryhmät ja resurssit Prosessit Asiakastulokset Henkilöstötulokset Yhteiskunnalliset tulokset Keskeiset suorituskykytulokset Arviointialueissa 1 5 arvioidaan opiston toiminnan suunnittelua, toimintaperiaatteita ja toimintaa. Arviointialueiden 6 9 tarkastelun kohteena on toiminnasta seuraavat tulokset ja toiminnan ja tulosten välinen syy seuraussuhde. Kokonaiskäsityksen luomiseksi on suositeltavaa yhdistää toisiinsa liittyvät toiminnan ja tulosten arviointialueet. Esimerkiksi arviointialueet 3 ja 7 tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena, kuten myös arviointialueet 4 ja 6. Suomessa CAF laadunarviointityökalun kehittämisestä vastaa Valtiovarainministeriö.

5 Kansalaisopistojen CAF 5 (45) 3 Arviointiin valmistautuminen Oppilaitoksessa arviointiin valmistautuminen alkaa rehtorin päätöksestä CAFarviointijärjestelmän käyttöönotosta. Rehtori myös päättää, ketkä opiston henkilöstöstä osallistuvat arvioinnin suorittamiseen. Opistossa on hyvä pohtia osallistuvatko arviointiin esimerkiksi kaikki opettajat, tuntiopettajat ja muun henkilöstön edustajat. Arviointityö on hyvä aloittaa johdon ja henkilöstön välisellä avoimella keskustelulla arvioinnin toteuttamisesta ja erityisesti arvioinnin hyödyistä. Arviointikeskustelujen organisointi Arviointikeskusteluryhmän kokoa ja laaja alaisuutta tulee myös etukäteen pohtia. Käytännössä on huomattu, että alle kymmenen hengen ryhmässä muodostuu aitoa keskustelua. Jos arviointi suoritetaan aluksi pienemmissä ryhmissä, kootaan arviointialueen käsittelyn lopuksi eri ryhmien näkemykset opiston yhdeksi tulokseksi opiston laadusta. Kokoavasta arviointikeskustelusta voidaan käyttää konsensuskeskustelu käsitettä. Opisto päättää arvioinnin syklistä itsenäisesti, mutta suositeltavaa on, että kaikki arviointialueet käydään läpi vuosittain. Rehtori etsii arviointialueisiin liittyvät pohjatiedot ja laatii halutessaan alustavan nykytilaluonnoksen. Arviointialueen keskeiset asiakirjat on hyvä olla saatavilla arviointikeskustelun aikana. Näin voidaan välittömästi tarkistaa arvioinnin kohteena olevat menettelytavat. Jos arviointikohteet määräytyvät kunnan strategiasta tai lautakunnan talous ja toimintasuunnitelman tavoitteistosta, tulee arvioinnin kohteiden kuitenkin olla sen kaltaisia, että niiden toteutumista voidaan arvioida suhteessa CAF kriteereihin. Perehdyttäminen Henkilöstölle kohdennetun arvioinnin perehdytyksessä tutustutaan arvioinnin tarkoitukseen, käytettävään arviointivälineeseen (lomakkeet ja kriteerit), työskentelymenetelmiin (arviointi ja konsensuskeskustelut) sekä sovitaan tarkemmin opiston arvioinnin suorittamisesta. Arviointityön perehdyttämisvaihe voi sisältää ennakkotyöskentelyä eli jokainen arviointiin osallistuva tutustuu ennakkoon lomakkeistoon ja erityisesti hyvän toiminnan kuvauksiin.

6 Kansalaisopistojen CAF 6 (45) 4 Arvioinnin suorittaminen Arviointikeskustelun aluksi määritellään, mitä arvioinnin kohteena olevaan arviointialueeseen omassa opistossa kuuluu. Lisäksi käydään keskustelu ja määritellään, miten kyseisen arviointialueen käsitteet ymmärretään, ja mitä toimintaa kyseisen arviointialueen yhteydessä arvioidaan. Lomakepohjaa voidaan käyttää raportointipohjana tai tuloksista voidaan laatia erillinen arviointiraportti. Keskeiset tulokset julkistetaan. Laatukuvausten laadinta Laatukuvauksen kirjaamistapa on vapaamuotoinen. Nykytilan, vahvuuksien ja parantamisalueiden kuvaukset laaditaan peilaamalla organisaation toimintaa CAF kriteereissä kuvattuihin toimintatapoihin. Olennaista on merkitä muistiin selkeästi kaikki esiin nousevat vahvuudet ja parantamisalueet. Kirjaamistavan tulee olla niin selkeä, että myöhemminkin ymmärretään, mitä kehittämistoimia kirjattujen asioiden pohjalta tulisi käynnistää. Seurannan takia on tärkeää muistaa merkitä arvioinnin suorittamisen ajankohta ja lisätä tietoihin myöhemmin ajankohta ja päätöspykälä, jonka yhteydessä johtokunta tai lautakunta on arvioinnin tuloksia käsitellyt. Toimintaa ja tuloksia arvioidaan pisteytyksellä. Ensimmäisellä arviointikerralla pisteytyksen tekeminen voidaan jättää kokonaan tekemättä ja keskittyä laatukuvausten laadintaan. kuvaa sitä tasoa, jolle opisto on edennyt kyseisessä arviointikohdassa. Opisto voi olla suunnittelu, kokeilu, tarkistus tai kehittämis /korjausvaiheessa. Pisteytyksessä arvioidaan ja valitaan se taso, johon opisto on edennyt kyseisessä arviointikohdassa. Jos toimintatapaa ei ole määritelty tai kyseistä toimintaa ei ole, merkitään pisteeksi nolla (0). Jos toimintaa on suunniteltu, mutta toiminnassa ei toteuteta suunnitelmaa, on saavutettu yksi (1) piste. Edistyneemmän tason saavuttaminen edellyttää aiempien vaiheiden toteuttamista. Esimerkiksi taso 4 edellyttää, että toimintaa varten on laadittu suunnitelma, sitä toteutetaan, toimintoja arvioidaan ja kehitetään.

7 Kansalaisopistojen CAF 7 (45) Arviointialueet 1 5 Arviointialueet 1 5 käsittelevät opiston toimintaa. Näiden arviointialueiden tarkastelun kohteena on, mitä opisto tekee ja miten hyvin se suoriutuu tehtävistään. Arvioinnin tukena käytetään toiminta arviointialueiden 1 5 pisteytystaulukkoa: TOIMINNAN VAIHE TOIMINNAN ETENEMISEN KUVAUS PISTEET Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Meillä ei ole arviointitietoa tai tiedot toiminnasta ovat hataria. 0 SUUNNITTELE Toimintatapa on suunniteltu. 1 KOKEILE Toimintapa on suunniteltu ja käyttöönotettu. 2 TARKISTA Toimintatapa on suunniteltu, käyttöönotettu ja arvioitu, ts. tarkistamme teemmekö oikeita asioita oikealla tavalla. 3 TOTEUTA / Toimintatapa on suunniteltu, käyttöönotettu ja arviointien pohjalta toimintaa on myös järjestelmällisesti parannettu. KORJAA 4 PDCA Toimintatapamme ovat suunniteltuja, käyttöönotettuja ja säännöllisten arviointien pohjalta parannettuja. Vertailukehittämistä tehdään järjestelmällisesti ja toimintatapamme ovat jatkuvan kehittämisen kohteina. 5 Arviointialueet 6 9 Arviointialueet 6 9 käsittelevät opiston saavuttamia tuloksia. Näiden arviointialueiden tarkastelun kohteena on se, miten hyvin opisto on saavuttanut sen toiminnalle asetetut tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan käytettävissä olevien tulostietojen, mutta myös subjektiivisten näkemysten (esimerkiksi asiakaspalaute) avulla. Arvioinnin tukena käytetään tulosarviointialueiden 6 9 pisteytystaulukkoa: TULOSTEN SAAVUTTAMISEN KUVAUS PISTEET Tuloksia ei ole mitattu tai arvioitu tai tietoa niistä ei ole käytettävissä. 0 Tuloksia on mitattu/arvioitu ja ne osoittavat negatiivista kehittymistä ja/tai tulokset eivät vastaa asetettuja tavoitteita. 1 Tulokset osoittavat tasaista kehitystä ja/tai keskeiset tavoitteet on saavutettu. 2 Tulokset osoittavat myönteistä kehitystä ja/tai suurin osa keskeisistä tavoitteita on saavutettu. 3 Tulokset osoittavat huomattavaa myönteistä kehitystä ja/tai kaikki keskeiset tavoitteet on saavutettu. 4 Tulokset ovat toistuvasti erinomaisia. Kaikki merkitykselliset tavoitteet on saavutettu. Organisaation keskeisimmät tulokset verrattuina vastaaviin organisaatioihin ovat parempia. 5

8 Kansalaisopistojen CAF 8 (45) 5 Toimintatapojen ja tulosten arviointi 1 JOHTAJUUS Tämän arviointialueen kohteena on johtajuus, jota kansalaisopistossa edustavat mm. rehtori (johtava rehtori), apulaisrehtori, aluerehtori ja johtava opettaja / tiimijohtaja. Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Strategiat (Kansalaisopistojen liiton ja kunnan) - Toiminta ja taloussuunnitelmat - Toimintakertomus ja tilinpäätös - Organisaatiokuvaukset - Hallinto ja johtosääntö, virkasääntö - Suunnitelmat (työturvallisuus, viestintä, markkinointi, henkilöstö jne.) - Työhyvinvointikyselyjen johtajuutta koskevat osiot - Taloushallinnon ohjeistus - Esimiesohjeistus - CAF - Terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat Tarkastele, mitä johtajat tekevät 1.1. Rehtori johtaa opiston vision ja arvojen kehittämistä 1.2. Rehtori johtaa ja kehittää tulosten saavuttamista ja muutosten hallintaa 1.3. Rehtori johtaa, motivoi ja tukee henkilöstöään omalla esimerkillään 1.4. Rehtori johtaa sidosryhmäyhteistyötä

9 Kansalaisopistojen CAF 9 (45) 1.1 Rehtori johtaa opiston vision ja arvojen kehittämistä Rehtori johtaa opiston arvokeskustelua. Rehtori johtaa opiston arvopohjaista strategista suunnittelua. Rehtori varmistaa, että toimintaympäristön muutokset huomioidaan vuosi ja taloussuunnittelussa. Rehtori vahvistaa osaltaan johdon, henkilöstön ja sidosryhmien välistä luottamusta ja arvostusta. Rehtori johtaa strategisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin liittyvää vuoropuhelua ja viestintää. Rehtori pyrkii ennaltaehkäisemään arvopohjaisten eturistiriitojen syntymisen laatimalla henkilöstölle toimintaohjeet tällaisten tilanteiden varalle. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

10 Kansalaisopistojen CAF 10 (45) 1.2 Rehtori johtaa ja kehittää tulosten saavuttamista ja muutosten hallintaa Rehtori päättää opiston hallinnon ja opetuksen organisoinnista. Rehtori johtaa opiston tavoitteiden asettamista ja varmistaa, että ne ovat yhtenevät koulutuspoliittisten linjausten kanssa. Rehtori johtaa vastuiden ja menettelytapojen määrittelyä. Rehtori johtaa tulosten saavuttamiseen ja muutosten hallintaan liittyvää vuoropuhelua ja viestintää. Rehtori hyödyntää tulosten arvioinnissa käytössä olevaa strategisen johtamisen järjestelmää ja CAF laatujärjestelmää. Rehtori kehittää osaltaan projektien johtamista ja hallinnointia. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

11 Kansalaisopistojen CAF 11 (45) 1.3 Rehtori johtaa, motivoi ja tukee henkilöstöään omalla esimerkillään Rehtori toimii asetettujen tavoitteiden ja arvojen mukaisesti. Rehtori ottaa vastaan rakentavaa palautetta johtamisen kehittämiseksi. Rehtori tiedottaa henkilöstölle aktiivisesti opistoa koskevista asioista. Rehtori tukee henkilöstöä tehtävien toteuttamisessa ja opiston tavoitteiden saavuttamisessa. Rehtori tukee henkilöstön sisäistä yrittäjyyttä. Rehtori tunnistaa ja palkitsee henkilöstön hyvät suoritukset. Rehtori ja henkilöstö ottavat huomioon työntekijän yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

12 Kansalaisopistojen CAF 12 (45) 1.4 Rehtori johtaa sidosryhmäyhteistyötä Rehtori tunnistaa opiston toimintaan vaikuttavat poliittiset linjaukset. Rehtori kehittää hyviä suhteita päättäjiin ja viranhaltijoihin opiston tavoitteiden asettamiseksi ja saavuttamiseksi. Rehtori luo ja ylläpitää aktiivisesti opiston sidosryhmiä ja verkostoja. Rehtori kehittää opiston positiivista julkisuuskuvaa. Rehtori kehittää ja johtaa opiston sidosryhmäviestintää ja markkinointia. Rehtori osallistuu aktiivisesti opistoa koskevaan edunvalvonnalliseen toimintaan. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

13 Kansalaisopistojen CAF 13 (45) 2 STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU Tarkastele, mitä opisto tekee Arviointialueen kohteena on strateginen toiminnan suunnittelu. Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Strategiat - Toiminta ja taloussuunnitelma - Toimintakertomus ja tilinpäätös - Opinto ohjelma - Ohjeet ja ohjeistaminen 2.1. Opisto kerää tietoa sidosryhmiensä ja asiakkaidensa tarpeista suunnittelunsa tueksi Opisto hyödyntää strategiansa ja vuosi ja toimintasuunnitelmiensa laadinnassa käytettävissä olevaa tietoa resursseista ja sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeista Opiston koko organisaatio on mukana strategian ja toiminnan suunnittelussa Opisto arvioi suunnitteluaan, kehittää ja luo uusia toimintamalleja suunnittelun tueksi.

14 Kansalaisopistojen CAF 14 (45) 2.1 Opisto kerää tietoa sidosryhmiensä ja asiakkaidensa tarpeista suunnittelunsa tueksi Opisto määrittelee keskeiset sidosryhmänsä ja asiakkaansa. Opisto kerää suunnitelmallisesti tietoa sidosryhmiensä ja asiakkaidensa tarpeista, odotuksista ja tyytyväisyydestä opiston toimintaan. Opisto arvioi suunnitelmallisesti opiston sisäisiä vahvuuksia ja parantamisalueita esimerkiksi CAF laatujärjestelmän avulla. Opisto arvioi opiston henkilöstön osaamista suhteessa sidosryhmiensä ja asiakkaidensa tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

15 Kansalaisopistojen CAF 15 (45) 2.2 Opisto hyödyntää strategiansa ja vuosi ja toimintasuunnitelmiensa laadinnassa käytettävissä olevaa tietoa resursseista ja sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeista Opistolla on toimiva seurantajärjestelmä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen arvioimiseen. Opisto seuraa suunnitelmallisesti tavoitteiden saavuttamista ja strategian toteutumista. Opisto suunnittelee toimintaansa olemassa olevien resurssien ja toimintaympäristön muutosten mukaan. Opisto arvioi, tekeekö se sille määrättyjä tehtäviä. Opisto tasapainottaa siihen kohdistuvat vaatimukset ja tehtävät resursseihinsa. Opisto arvioi ja kehittää strategiansa sekä vuosi ja toimintasuunnitelmansa laadintaa. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

16 Kansalaisopistojen CAF 16 (45) 2.3 Opiston koko organisaatio on mukana strategian ja toiminnan suunnittelussa Opiston strategian sekä vuosi ja taloussuunnitelman laadinta on määritelty ja ohjeistettu. Opiston keskeiset sidosryhmät ja asiakkaat ovat mukana strategian, toiminnan ja opinto ohjelman suunnittelussa ja toteuttamisessa. Henkilöstön tehtävät on johdettu opiston strategisista ja toiminnallisista tavoitteista. Strategisista tavoitteista, niistä johdetuista suunnitelmista ja tehtävistä tiedotetaan ja käydään keskustelua opiston koko organisaatiossa. Opiston toiminnan tehokkuutta ja tulosten vaikuttavuutta arvioidaan suunnitelmallisesti. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

17 Kansalaisopistojen CAF 17 (45) 2.4 Opisto arvioi suunnitteluaan, kehittää ja luo uusia toimintamalleja suunnittelun tueksi Opisto korostaa kokonaissuunnittelun merkitystä kouluttamalla henkilöstöään ja kehittämällä suunnittelun toimintatapoja. Opisto seuraa ja arvioi uudistusvaatimuksia, toimintaansa ja toteutuneita muutoksia. Opisto kehittää toimintaansa itsearvioinnin tulosten pohjalta. Opisto uudistaa tarvittaessa toimintaansa ylläpitäjänsä, sidosryhmiensä ja asiakkaidensa esittämien kehittämisehdotusten pohjalta. Opisto varmistaa tarvittavat resurssit suunniteltujen muutosten toimeenpanemiseksi. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

18 Kansalaisopistojen CAF 18 (45) 3 HENKILÖSTÖ Tarkastele, mitä opisto tekee Arviointialueen kohteena on strategisten tavoitteiden yhdistäminen henkilöstöresursseihin, resurssin tunnistaminen, kehittäminen ja huolehtiminen. Henkilöstöä ovat mm. - Johto (rehtori, aluerehtorit) - Päätoimiset opettajat - Tuntiopettajat - Opistosihteerit Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Strategiat - Toiminta ja taloussuunnitelma - Toimintakertomus - Henkilöstösuunnitelma - Virkasääntö, hallintosääntö - Henkilöstötilinpäätös/henkilöstötilastot - Työtyytyväisyys ja ilmapiirikyselyt - YT ja työsuojelutoiminta 3.1. Opisto suunnittelee, hallinnoi ja parantaa henkilöstöresurssejaan avoimesti opiston toimintaa ohjaavien strategioiden ja suunnitelmien mukaisesti Opisto tunnistaa, kehittää ja hyödyntää henkilöstön osaamista niin, että opistolla ja henkilöstöllä on yhteiset tavoitteet Opiston henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen.

19 Kansalaisopistojen CAF 19 (45) 3.1 Opisto suunnittelee, hallinnoi ja parantaa henkilöstöresurssejaan avoimesti opiston toimintaa ohjaavien strategioiden ja suunnitelmien mukaisesti Opisto arvioi ja suunnittelee henkilöstöresurssinsa vuosittain osana vuosi ja taloussuunnitelmaa. Opisto kehittää aktiivisesti henkilöstöhallintoaan yhteistyössä ylläpitäjänsä ja henkilöstönsä kanssa. Opisto määrittää vakinaisen henkilöstön tehtävänkuvat sekä kehittää ja päivittää niitä kehityskeskusteluissa. Opisto toteuttaa ylläpitäjänsä määrittelemiä henkilöstöhallinnon periaatteita, linjauksia ja paikallisia sopimuksia (rekrytointi, palkitseminen, työn vaativuuden arviointi eli TVA ja henkilökohtainen lisä, harkinnanvaraiset vapaat). Opisto huolehtii terveellisistä ja turvallisista työ ja opiskeluolosuhteista (työhyvinvointi ja työsuojelusuunnitelma, riskisuunnitelma, varhaisen puuttumisen menetelmät). Opisto noudattaa tasa arvosuunnitelmaa ja kehittää tasa arvon toteutumista henkilöstöjohtamisessa. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

20 Kansalaisopistojen CAF 20 (45) 3.2 Opisto tunnistaa, kehittää ja hyödyntää henkilöstön osaamista niin, että opistolla ja henkilöstöllä on yhteiset tavoitteet Rehtori/esimies kartoittaa henkilöstönsä osaamisen ja kehitystarpeet kehityskeskusteluissa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen perustuu osaamiskartoituksiin, opiston strategiaan ja tavoitteisiin. Opisto kirjaa tuntiopettajien osaamisen opiston hallinto ohjelmaan. Opisto perehdyttää uudet työntekijät suunnitelmallisesti. Opisto seuraa henkilöstön kouluttautumista ja sen vaikutuksia. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

21 Kansalaisopistojen CAF 21 (45) 3.3 Opiston henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen Opisto huolehtii avoimesta ja keskustelevasta työilmapiiristä ja vuorovaikutuksesta. Opisto mahdollistaa erilaiset yhteistyö ja vuorovaikutusmuodot (esim. tiimityö). Opiston henkilöstö kokoontuu säännöllisesti suunnittelemaan ja kehittämään toimintaansa. Opisto kehittää avoimen vuorovaikutuksen mahdollistavia menetelmiä (esim. sosiaalinen media, intra). Opisto ja/ tai ylläpitäjä toteuttavat säännöllisesti henkilöstökyselyjä, käsittelevät tulokset henkilöstön kanssa ja toteuttavat tarvittavat korjaustoimenpiteet. Opistossa on määritelty, miten henkilöstö ja esimies voivat antaa toisilleen palautetta. Opiston johdon ja henkilöstön edustajien vuorovaikutus on avointa. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

22 Kansalaisopistojen CAF 22 (45) 4 SIDOSRYHMÄT JA RESURSSIT Tarkastele, mitä opisto tekee Keskeisiä sidosryhmiä ovat: - Ylläpitäjä ja sopimuskunnat - Asiakkaat - Hallintokunnat - Koulut ja oppilaitokset - Yhdistykset ja projektit - Seurakunnat - Yritykset - Johto (rehtori, aluerehtorit) Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Asiakas ja sidosryhmäanalyysi ja kehittämissuunnitelma - Turvallisuussuunnitelma - Yhteistyösopimukset - Tieto ja viestintästrategia - Taloushallinnon ohjeistukset - Tietoturvasuunnitelma - Asiakaskyselyt/kuntalaispalautteet 4.1. Opisto kehittää ja tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa Opisto kehittää yhteistyötä asiakkaidensa/ kuntalaisten kanssa Opiston taloudenhoito on kustannustehokasta ja perustuu vuosi ja taloussuunnitelmaan Opiston tietojen hallinta perustuu lakiin, asetuksiin ja strategioihin Opisto hyödyntää tieto ja viestintäteknologiaa Opistolla on käytössään tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat tilat.

23 Kansalaisopistojen CAF 23 (45) 4.1 Opisto kehittää ja tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa Opisto on määritellyt keskeiset sidosryhmänsä. Opisto suunnittelee ja neuvottelee sidosryhmiensä kanssa opiston yhteistyön tavoitteista ja resursseista. Opisto arvioi ja kehittää sidosryhmien kanssa toteutettavaa toimintaa. Opisto laatii tarvittaessa sopimukset sidosryhmiensä kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Opisto on aktiivinen verkostoituja. Opisto kehittää yhteistyötä ja verkostoja paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti opiston perustehtävän toteuttamiseksi. Opisto vertailee oppiakseen (bench learning) ja jakaa hyviä käytäntöjään sidosryhmiensä ja verkostojensa kanssa. Opisto on aloitteellinen ja aktiivinen organisaatio yhteiskuntavastuun rakentamisessa. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

24 Kansalaisopistojen CAF 24 (45) 4.2 Opisto kehittää yhteistyötä asiakkaidensa/kuntalaisten kanssa Opisto edistää kuntalaisten aktiivista kansalaisuutta ja elinikäistä oppimista. Opisto kartoittaa asiakkaidensa/kuntalaisten näkemyksiä opiston toiminnasta ja koulutus ja sivistystarpeista säännöllisesti. Opisto varmistaa, että sen päätöksentekoelimissä on asiakkaiden/kuntalaisten edustus. Opistolla on markkinointi ja viestintästrategia ja opisto toimii sen mukaisesti. Opiston toiminta, päätöksenteko ja kehittäminen ovat avointa ja hyvän hallinnon mukaista. Opistolla on toimiva aloite ja palautejärjestelmä. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

25 Kansalaisopistojen CAF 25 (45) 4.3 Opiston taloudenhoito on kustannustehokasta ja perustuu vuosi ja taloussuunnitelmaan Opisto toteuttaa vuosisuunnitelmaansa resurssiensa puitteissa. Opisto kohdentaa taloudelliset resurssinsa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Opisto seuraa kustannuksiaan säännöllisesti. Opisto toteuttaa ylläpitäjän talousohjeistusta, seurantaa ja raportointia. Opisto asettaa toiminta ja taloussuunnitelmaansa laadullisia tavoitteita ja näille mittareita. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

26 Kansalaisopistojen CAF 26 (45) 4.4 Opiston tietojen hallinta perustuu lakiin, asetuksiin ja strategioihin Opisto toteuttaa ylläpitäjän ohjeistusta tiedon hallinnasta, säilyttämisestä ja arkistoinnista. Opisto noudattaa tietosuojalakia asiakas ja henkilöstörekisterien ylläpitämisessä. Opisto hyödyntää yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutoksista saatavaa tietoa toiminnan suunnittelussa. Opiston henkilöstöllä on käytettävissään tehtäviensä kannalta tarpeellinen tieto. Opiston sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen on aktiivista ja käyttäjäystävällistä. Opisto varmistaa henkilövaihdoksien yhteydessä työperäisen tiedon siirtymisen. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

27 Kansalaisopistojen CAF 27 (45) 4.5 Opisto hyödyntää tieto ja viestintäteknologiaa Opisto noudattaa ajan tasalla olevaa tieto ja viestintästrategiaa. Henkilöstö hyödyntää tietojärjestelmiä ja laitteita päivittäisessä työssään. Opiston henkilöstöllä on käytössään asianmukaiset tieto ja viestintälaitteet ja ohjelmat. Opisto kehittää sähköistä asiointia, opetusta, markkinointia ja viestintää. Opisto huolehtii henkilöstön tieto ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämisestä. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

28 Kansalaisopistojen CAF 28 (45) 4.6 Opistolla on käytössään tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat tilat Opisto järjestää opetusta lähipalveluna. Opiston tilat ovat asianmukaiset ja soveltuvat opiston toimintaan. Opiston tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja esteettömiä. Turvallisuutta valvotaan ja edistetään säännöllisesti. Opisto käyttää ensisijaisesti ylläpitäjän tiloja ja tarvittaessa vuokraa tilat sidosryhmiltään. Työturvallisuudesta ja pelastautumissuunnittelusta huolehditaan kaikissa opiston oppimisympäristöissä. Kriisitilanteita varten on laadittu toimintaohjeet ja keskinäisestä vastuunjaosta on sovittu. Opiston tiloissa toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

29 Kansalaisopistojen CAF 29 (45) 5 PROSESSIT Tarkastele, mitä opisto tekee Tämän arviointialueen kohteena ovat prosessit. Opiston ydinprosesseja ovat esimerkiksi opintosuunnitelman laadinta, opetusprosessit ja arviointi. Muita prosesseja ovat mm. ilmoittautuminen, tiedottaminen, markkinointi ja hallintoprosessit. Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Prosessikuvaukset - Opintosuunnitelmat - Markkinointisuunnitelma - Henkilöstösuunnitelma - Taloussuunnitelma - Tiedotus /viestintäsuunnitelma - Koulutuksen järjestäjän laatimat ohjeet 5.1. Opisto tunnistaa perustehtävänsä, suunnittelee ja kehittää prosessejaan Opisto järjestää asiakas /kuntalaislähtöisiä palvelujaan ja kehittää niiden tuotantoa Opisto kehittää prosessejaan yhteistyössä asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa.

30 Kansalaisopistojen CAF 30 (45) 5.1 Opisto tunnistaa perustehtävänsä, suunnittelee ja kehittää prosessejaan Opiston perustehtävä on kaikille työntekijöille selvä. Opiston toiminta on lainmukaista. Henkilöstö on mukana perustehtävän toteuttamisen suunnittelussa ja kehittämisessä. Opiston perustehtävän toteuttamiseen liittyvä tehtävänjako ja vastuut on määritelty. Opisto arvioi toimintaympäristön muutosten vaikutuksia perustehtävän toteuttamiseen. Opiston perustehtävän hoitamiseen liittyvä resurssien jako perustuu strategisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. Opisto kehittää palveluidensa saatavuutta ja saavutettavuutta. Opisto arvioi, kehittää ja yhtenäistää prosessejaan. Opisto analysoi ja arvioi prosessiensa riskejä, menestystekijöitä ja toimintaympäristön muutoksia. Opisto hyödyntää alueellista, kansallista ja kansainvälistä vertailuoppimista uudistaessaan prosessejaan. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

31 Kansalaisopistojen CAF 31 (45) 5.2 Opisto järjestää asiakas /kuntalaislähtöisiä palvelujaan ja kehittää niiden tuotantoa Opisto kartoittaa asiakkaidensa/kuntalaisten tarpeita ja odotuksia sekä kerää asiakaspalautetta suunnitelmallisesti. Opisto edistää asiakaslähtöisten palveluiden ja opetuksen saavutettavuutta. Opiston asiakkaat ja kuntalaiset ovat mukana opiston toiminnan suunnittelussa, laadun arvioinnissa ja kehittämisessä. Opiston tavoitteet ja ohjeet ovat selkeitä ja ymmärrettäviä ja opisto käyttää tiedottamisessaan selkeää kieltä. Opiston tiedotus on luotettavaa. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

32 Kansalaisopistojen CAF 32 (45) 5.3 Opisto kehittää prosessejaan yhteistyössä asiakkaidensa ja sidosryhmien kanssa Opisto pyrkii aktiivisesti oppimaan muiden opistojen ja organisaatioiden innovaatioista. Opisto kehittää aktiivisesti opetuksen ja muiden prosessiensa innovaatioita. Opiston asiakkaat ja sidosryhmät ovat mukana prosessien pilotoinnissa ja kehittämistyössä. Opiston asiakkaat ja sidosryhmät ovat mukana opiston toiminnan ja prosessien kehittämisessä. Opisto varmistaa tarvittavat resurssit opiston toiminnan ja prosessien kehittämiseen. Opisto tunnistaa ja pyrkii poistamaan innovoinnin esteet. Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta

33 Kansalaisopistojen CAF 33 (45) 6 ASIAKASTULOKSET Tämän arviointialueen kohteena on asiakas ja kuntalaistulokset. Opiston keskeisiä sidosryhmiä ovat ylläpitäjä ja sopimuskunnat, opiskelijat, muut asiakkaat, hallintokunnat, koulut ja oppilaitokset, yhdistykset ja projektit, seurakunnat ja yritykset. Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Asiakas ja sidosryhmäanalyysi ja kehittämissuunnitelma - Turvallisuussuunnitelma - Yhteistyösopimukset - Tieto ja viestintästrategia - Taloushallinnon ohjeistukset - Tietoturvasuunnitelma - Asiakaskyselyt/kuntalaispalautteet Tarkastele, mitä tuloksia opisto on saavuttanut pyrkiessään vastaamaan asiakkaiden ja kansalaisten tarpeisiin/odotuksiin 6.1. Opisto käyttää asiakastulosten arvioinnissa määrittelemiään mittareita Opiston asiakkaiden näkemykset opistosta

34 Kansalaisopistojen CAF 34 (45) 6.1 Opisto käyttää asiakastulosten arvioinnissa määrittelemiään mittareita Tunnusluku Asiakkuuden tunnusluvut opiskelijoiden lukumäärä opiskelijoista miehiä (%) opiskelijoilla perusasteen koulutus (%) opiskelijoilla keskiasteen koulutus (%) opiskelijoilla korkeakoulututkinto (%) opiskelijoista työttömiä (%) opiskelijoista alle 16 vuotiaita (%) opiskelijoista eläkeläisiä (%) taiteen perusopetuksen opiskelijoiden lukumäärä kurssilaisten lukumäärä kurssilaisista miehiä (%) Suunnittelun ja toiminnan tunnusluvut suunnitellut kurssit, lukumäärä toteutuneet kurssit, % keskeytetyt kurssit, % perutut kurssit, % kurssipalautejärjestelmä käytössä (on/ei) Osallisuutta kuvaavat tunnusluvut opiskelijoiden määrä (%) alueen väestöstä vapaan sivistystyön tunnit / asukas opistolaisyhdistys (on/ei) Lähipalvelua kuvaavat tunnusluvut lähipalvelun määrittely tehty, on/ei opetus keskitetty taajamaan / opetus hajautettu kurssipaikkojen lukumäärä

35 Kansalaisopistojen CAF 35 (45) 6.2 Opiston asiakkaiden näkemykset opistosta Tunnusluku Palvelukyselyjen tulokset kurssipalautteiden tulokset, keskiarvo asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset, keskiarvo palvelutoiminnan kyselyjen tulokset, keskiarvo projektitoiminnan kyselyjen tulokset, keskiarvo Sidosryhmäkyselyjen tulokset asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset, keskiarvo tarkastuslautakunnan raportti, sanallinen kuvaus

36 Kansalaisopistojen CAF 36 (45) 7 HENKILÖSTÖTULOKSET Arviointialueen kohteena ovat henkilöstön osaamiseen, motivaatioon, työtyytyväisyyteen ja suorituskykyyn liittyvät tulokset. Henkilöstöön katsotaan kuuluvan mm. johto (rehtori, aluerehtorit), päätoimiset opettajat, tuntiopettajat, opistosihteerit ja osastonjohtajat. Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Strategiat - Toiminta ja taloussuunnitelma - Toimintakertomus - Henkilöstösuunnitelma - Virkasääntö, hallintosääntö - Henkilöstötilinpäätös/henkilöstötilastot - Työtyytyväisyys ja ilmapiirikyselyt - YT ja työsuojelutoiminta Tarkastele, millaisia tuloksia organisaatio on saavuttanut pyrkiessään vastaamaan henkilöstön työhön liittyviin tarpeisiin ja odotuksiin 7.1. Opisto käyttää henkilöstötulosten arvioinnissa määrittelemiään mittareita Opiston henkilöstön näkemykset opistosta työyhteisönä Tuntiopetustuntien henkilötyövuosien määrän laskeminen: a) Yhteiskunnallisten aineiden, kasvatustieteellisten aineiden, äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opettaja sekä matemaattisluonnontieteellisen aineen opettajan opetusvelvollisuus on 530 tuntia ja muun työn määrä 350 tuntia. Muun työn määrä muutetaan opetustunneiksi jakamalla se 1,5:llä. Jakolaskun tulos lisätään opetusvelvollisuustunteihin jolloin saadaan 763 tuntia. Lasketaan tuntiopetuksen kokonaismäärä yllämainituissa aineryhmissä ja jaetaan 763 tunnilla. Saadaan näiden aineiden henkilötyövuodet. b) Muiden kuin yllämainittujen aineiden opetusvelvollisuus on 580 tuntia ja muun työn määrä 350 tuntia. Muun työn määrä muutetaan opetustunneiksi jakamalla se 1,5:llä. Jakolaskun tulos lisätään opetusvelvollisuustunteihin jolloin saadaan 813 tuntia. Lasketaan tuntiopetuksen kokonaismäärä yllämainituissa aineryhmissä ja jaetaan 813 tunnilla. Saadaan näiden aineiden henkilötyövuodet. Lopuksi lasketaan molemmat saadut henkilötyövuodet yhteen ja lisätään tulos päätoimisen henkilöstön henkilötyövuosiin.

37 Kansalaisopistojen CAF 37 (45) 7.1 Opisto käyttää henkilöstötulosten arvioinnissa määrittelemiään mittareita Tunnusluku Henkilöstön tunnusluvut rehtori, kokoaikainen / osa aikainen (%) apulaisrehtori / aluerehtori, lukumäärä päätoimiset opettajat, lukumäärä tuntiopettajat, lukumäärä hallinto ja tukipalveluhenkilöstö, lukumäärä henkilötyövuodet yhteensä (katso laskuohje tekstistä) Osaamisen tunnusluvut opettajien pedagoginen pätevyys (%) Osaamisen kehittymisen tunnusluvut koulutusmäärärahojen suuruus, koulutuspäivien lukumäärä (á 6 tuntia, käytä ylläpitäjän raportointitapaa) päätoimisen henkilöstön OPE.fi 1 taso (lukumäärä) päätoimisen henkilöstön OPE.fi 2 taso (lukumäärä) päätoimisen henkilöstön OPE.fi 3 taso (lukumäärä) koulutusaktiivisuus (sanallinen kuvaus) Opettamisen tunnusluvut kurssipalaute (asteikolla 1 5) Suorituskykyä kuvaavat tunnusluvut asiakaspalaute (asteikolla 1 5) palkittujen henkilöiden määrä (lukumäärä / sanallinen kuvaus) Osallisuutta kuvaavat tunnusluvut työtyytyväisyyskyselyjen vastausprosentti

38 Kansalaisopistojen CAF 38 (45) 7.2 Opiston henkilöstön näkemykset opistosta työyhteisönä Tunnusluku Henkilöstökyselyjen tulokset hallinnon ja esimiestyön arvioinnin tulokset, keskiarvo työyhteisön toimivuuden arvioinnin tulokset, keskiarvo työilmapiirin arvioinnin tulokset, keskiarvo työntekijöiden työhyvinvoinnin arvioinnin tulokset, keskiarvo työolojen ja työvälineiden arvioinnin tulokset, keskiarvo

39 Kansalaisopistojen CAF 39 (45) 8 YHTEISKUNNALLISET TULOKSET Tämän arviointialueen kohteena ovat opiston yhteiskunnalliset tulokset. Arvioitavat tulokset voivat koskea esimerkiksi: - Taloudellisia vaikutuksia - Sosiaalisia vaikutuksia (esim. vajaakuntoisten työllistäminen ja esteettömyys asiakaspalvelussa) - Elämänlaatua koskevia vaikutuksia - Ympäristövaikutuksia ja - Yhteiskunnan demokraattisen kehityksen tukea Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Hyvinvointisuunnitelmat - Terveyden ja hyvinvointisuunnitelmat - Työllistämisvaikutukset (tunnuslukuja indikaattoreihin) Tarkastele, millaisia vaikutuksia organisaation toiminnalla on ollut seuraaviin yhteiskunnallisiin asioihin: 8.1 Opiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus 8.2 Opiston sidosryhmien näkemykset opiston yhteiskunnallisesta toiminnasta

40 Kansalaisopistojen CAF 40 (45) 8.1 Opiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tunnusluku Työllistävä vaikutus henkilötyövuodet vajaakuntoisten työntekijöiden määrä Hakeva toiminta, neuvonta ja ohjaus sanallinen kuvaus toiminnasta Koulutuksellisen tasa arvon edistäminen esteettömyyskartoitus, (on/ei) erityisryhmien kurssien määrä opiskelijamäärä Maahanmuuttajakoulutus kurssien määrä kotoutumiskoulutuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman toteuttaminen (kyllä/ei) opiskelijamäärä Aliedustetut väestöryhmät miehet opiskelijamääristä (%) alhaisen pohjakoulutuksen omaavat opiskelijat (%) työttömät opiskelijat (%) maahanmuuttajaopiskelijat (%) opintoseteliopiskelijoiden lukumäärä vapaaopiskelijoiden lukumäärä Yhteiskunnallinen opetus kurssien määrä muun toiminnan määrä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kurssien määrä terveyden ja hyvinvoinnin ohjelma/suunnitelma (on/ei) kulttuuritapahtumien määrä kulttuuritapahtumien osallistujamäärät Kestävän kehitys kurssien määrä kestävän kehityksen suunnitelma (on/ei) myönnetty sertifikaatti (on/ei) Turvallisuus turvallisuussuunnitelma (on/ei) läheltä piti tilanteiden määrä työtapaturmien lukumäärä riskien kartoitus (tehty / ei tehty) Hanketoiminta hankkeet sanallinen kuvaus hankkeiden vaikuttavuudesta yms.

41 Kansalaisopistojen CAF 41 (45)

42 Kansalaisopistojen CAF 42 (45) 8.2 Opiston sidosryhmien näkemykset opiston yhteiskunnallisesta toiminnasta Tunnusluku Julkisuuskuva sidosryhmäpalaute palkinnot ja huomionosoitukset opiston imagoarviointien tulokset, keskiarvo Medianäkyvyys osallistuminen sosiaaliseen mediaan (kyllä/ei) muu näkyvyys, mikä?

43 Kansalaisopistojen CAF 43 (45) 9 KESKEISET SUORITUSKYKYTULOKSET Tämän arviointialueen kohteena ovat opiston keskeiset suorituskykytulokset. Näitä ovat esimerkiksi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, suorituskykyä kuvaavat tunnuslukutiedot ja laatupalkintokilpailut. Ulkoisia tunnuslukutietoja ovat esimerkiksi opetustunnit / opiskelijat, opetustunnit / kurssilaiset, opiskelijoiden ikäjakauma ja opetuspaikat ja tilat. Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi toimintakertomus, tilinpäätös ja itsearviointiraportit. Tarkastele asetettujen tavoitteiden saavuttamista kertovia tuloksia seuraavista näkökulmista: 9.1. Ulkoiset tulokset: Opiston tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia Sisäiset tulokset: Opiston johtaminen, hallinto ja kehittäminen sekä taloudellinen tulos ja tilinpäätös ovat talous ja toimintasuunnitelman mukaisia.

44 Kansalaisopistojen CAF 44 (45) 9.1 Ulkoiset tulokset: Opiston tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia Tunnusluku Opisto perustehtävän toteutuminen vapaan sivistystyön tuntimäärä vapaan sivistystyön opiskelijamäärä vapaan sivistystyön kurssilaisten määrä taiteen perusopetuksen tuntimäärä taiteen perusopetuksen opiskelijamäärä opiskelijoiden lukumäärä/asukas (%) strategisten tavoitteiden saavuttaminen (kyllä/ei) Palvelutoiminta tuntimäärä opiskelijamäärä Hanke /projektitoiminta tuntimäärä ulkopuolisen rahoituksen määrä ( ) osallistujamäärät Arviointien tulokset kurssipalautteiden tulos itsearvioinnin tulos auditoinnin tulos

45 Kansalaisopistojen CAF 45 (45) 9.2 Sisäiset tulokset: Opiston johtaminen, hallinto ja kehittäminen sekä taloudellinen tulos ja tilinpäätös ovat talous ja toimintasuunnitelman mukaisia Tunnusluku Opistokohtaiset kustannustehokkuuden tunnusluvut nettotuntihinta (ylläpitäjän/kuntien maksuosuus/tuntimäärä) bruttotuntihinta (kaikki menot /tuntimäärä) kokonaismeno / asukas ( ) kunnan maksuosuus / asukas ( ) Yhteistyövelvoitteen täyttyminen sanallinen kuvaus yhteistyövelvoitteen toteutumisesta alueella toimivien tai valtakunnallisten vapaan sivistystyön oppilaitosten, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa. Tarkastuskertomuksen tulokset sanallinen kuvaus toteutetusta tarkastuksesta (tarkastuslautakunta, työsuojelu, esteettömyyskartoitus jne.) Kehittämishankkeiden tulokset käytetään hankkeen mittareita, lyhyt sanallinen kuvaus Uusien toimintatapojen käyttöönotto sanallinen kuvaus Talousarvion toteutuminen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen toteutunut / ei toteutunut, toteutumisprosentti % Osuudet tuloista valtionosuus % ylläpitäjän/sopimuskuntien maksuosuus % kurssimaksutulot % hankerahoitus % muut tulot %

KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI. Pilottihanke 2011

KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI. Pilottihanke 2011 KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI Pilottihanke 2011 SISÄLLYS CAF arvioinnin taustaa 4 Arvioinnin perusteet 4 Arvioinnin hyöty 4 CAF Common Assessment Framework 5 Arviointiin valmistautuminen 6 Arvioinnissa

Lisätiedot

KANSALAISOPISTOJEN CAF -ARVIOINTIOPAS

KANSALAISOPISTOJEN CAF -ARVIOINTIOPAS KANSALAISOPISTOJEN CAF -ARVIOINTIOPAS 2012 FCG Koulutus ja konsultointi Oy Snellmaninkatu 10, 53100 Lappeenranta Puh. 010 4090, fax 010 409 2181, www.fcg.fi Y-tunnus 2474033-7 Kotipaikka Helsinki FCG KOULUTUS

Lisätiedot

KIVALO-OPISTON CAF-ARVIOINTI

KIVALO-OPISTON CAF-ARVIOINTI ver. 2.10.2015 KIVALO-OPISTON CAF-ARVIOINTI Kuva 1 CAF-malli 2012 Kansalaisopistojen CAF 2 (48) SISÄLLYS 1 Johdanto 3 Arvioinnin hyödyt 3 2 CAF Common Assessment Framework 4 3 Arviointiin valmistautuminen

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

KATSAUS KANSALAISOPISTON LAATUTYÖHÖN

KATSAUS KANSALAISOPISTON LAATUTYÖHÖN KATSAUS KANSALAISOPISTON LAATUTYÖHÖN LAATUSTARTTI ARVIOINNIN TAUSTAA Muuttuva maailma Muuttuva yhteiskunta Muuttuva talouspolitiikka Muuttuva koulutuspolitiikka Muuttuva kunnan toiminta, hallinto ja talous

Lisätiedot

Opiston kehittäminen itsearvioinnin avulla KANSALAISOPISTOJEN CAF 2014 C A F. Yhteinen arviointimalli The Common Assessment Framework (CAF)

Opiston kehittäminen itsearvioinnin avulla KANSALAISOPISTOJEN CAF 2014 C A F. Yhteinen arviointimalli The Common Assessment Framework (CAF) Opiston kehittäminen itsearvioinnin avulla KANSALAISOPISTOJEN C A F 2014 Yhteinen arviointimalli The Common Assessment Framework (CAF) 2014 TOIMINTATAVAT TULOKSET 3. Henkilöstö 7. Henkilöstö tulokset 1

Lisätiedot

YHDISTYKSEN YLLÄPITÄMÄN KANSALAISOPISTON ITSEARVIOINTI -työkirja 2017 OPISTON NIMI

YHDISTYKSEN YLLÄPITÄMÄN KANSALAISOPISTON ITSEARVIOINTI -työkirja 2017 OPISTON NIMI YHDISTYKSEN YLLÄPITÄMÄN KANSALAISOPISTON ITSEARVIOINTI -työkirja C A F 2017 OPISTON NIMI JOHDANTO Tähän dokumenttiin on koottu XX ylläpitämän XX kansalaisopiston itsearviointi. Arvioinnin taustalta löytyy

Lisätiedot

Laatua ja tehoa toimintaan

Laatua ja tehoa toimintaan Laatua ja tehoa toimintaan CAF JULKISEN SEKTORIN LAADUNARVIOINTIMALLI 24.9.2013 Page 1 CAF Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu.

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunhallinnan eri menetelmiä Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunkehittämismallit EFQM (Euroopan laatupalkintomalli ) Excellence Model 2010 Erinomaisuuden tunnuspiirteiden arviointimalli

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF)

Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF) STEA CAF-kriteerit Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF) Toiminta-arviointialueiden pisteytystaulukko Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Ei tietoja /ei näyttöä arviointialueelta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa 1. Laadunhallinta lukiokoulutuksessa Lohjan kaupungin lukioiden laadunhallintamalli perustuu Kuntaliiton julkaisuun Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Tilannekatsaus Johtokunta 26.4.2017 Arvot Strategian toteuttaminen perustuu Rovaniemen kaupungin yhteisiin arvoihin Osallisuus Luovuus Turvallisuus

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Arvioinnilla selviää, mitä vahvistaa, mitä parantaa 2005 Heikki Niemi Erinomaisuus Toiminnan laatu Palvelun ja tuotteen laatu Lainsäätäjät, omistajat, rahoittajat ja viranomaiset Konsernijohto, hallinto

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän arvioinnista johdetut toimenpiteet 2008

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän arvioinnista johdetut toimenpiteet 2008 Pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän arvioinnista johdetut toimenpiteet 2008 1 Johtajuus 1.1 Mitä johtajat tekevät ohjatakseen organisaatiota kehittämällä mission, vision ja arvot 1.2 Mitä

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

ELINVOIMAPALVELUT. 1. Valvontaympäristö l. johtamisen ja hallinnon järjestäminen ARVIOINTIHUOMIOT 2018

ELINVOIMAPALVELUT. 1. Valvontaympäristö l. johtamisen ja hallinnon järjestäminen ARVIOINTIHUOMIOT 2018 ELINVOIMAPALVELUT 1. Valvontaympäristö l. johtamisen ja hallinnon järjestäminen Toimintakulttuuri Organisaatiota johdetaan tehokkaasti, organisaation toiminta on tuloksellista ja toiminnan kehittäminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Jokihelmen opisto Meri-Pohjolan opistopiirin kansalaisopistot

Jokihelmen opisto Meri-Pohjolan opistopiirin kansalaisopistot Jokihelmen opisto Meri-Pohjolan opistopiirin kansalaisopistot Verkosto MERI-POHJOLAN OPISTOPIIRI - 16 jäsenopistoa: Iin kansalaisopisto, Jokihelmen opisto, Jokilatvan opisto, Kalajoen kansalaisopisto,

Lisätiedot

KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola

KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA Info uusille opettajille Wellamo opisto 29.8.2016 Päivikki Tapiola VAPAA SIVISTYSTYÖ: villiä ja vapaata? Laki vapaasta sivistystyöstä (932 / 1998) Vapaan sivistystyön tarkoituksena

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma

Lisätiedot

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Juankoski, Kaavi, Rautavaara n kaupunki, Juankosken kaupunki, Kaavin kunta ja Rautavaaran kunta ovat sopineet

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa KT Ulla Soukainen, palvelupäällikkö, Turku, 22.9.2015 Varhaiskasvatuslaki (muutokset vuodelta 1973 olevaan lakiin 8.5.2015/580, voimaan 1.8.2015) 9 b Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula

Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula 26.1.2018 Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula 2 KUOPIO 2030: HYVÄN ELÄMÄN PÄÄKAUPUNKI STRATEGIAN NÄKÖKULMAT MISSIO Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän

Lisätiedot

EFQM Excellence malli

EFQM Excellence malli Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme

Lisätiedot

Tilaliikelaitos TILALIIKELAITOKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA

Tilaliikelaitos TILALIIKELAITOKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA TILALIIKELAITOKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 22.11.2017 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Tilaliikelaitoksen strategia... 2 3. Viestinnän pääpainopisteet... 2 4. Viestinnän tavoitteet... 2 5. Kriisiviestintä...

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto

Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä Janne Murto 19.9.2017 1. Viranomaisten vaatimukset Koulutuksen järjestäjillä on oltava toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR ) Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia

Lisätiedot

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Arviointi ja kehittäminen

Arviointi ja kehittäminen Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Arviointi ja kehittäminen Kopio: Valkonen, Jouko 1/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Sisällysluettelo Kopio: Valkonen, Jouko 2/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 1. Toiminnan arviointi

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

CAF ja ulkoinen palaute. Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC, Valtiokonttori

CAF ja ulkoinen palaute. Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC, Valtiokonttori CAF ja ulkoinen palaute Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC, Valtiokonttori Sisältö Vertailukehittäminen Miksi kannattaa hakea ulkoista palautetta? Mitä ja miten? Vertailukehittäminen Yhteisillä periaatteilla

Lisätiedot