KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI. Pilottihanke 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI. Pilottihanke 2011"

Transkriptio

1 KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI Pilottihanke 2011

2 SISÄLLYS CAF arvioinnin taustaa 4 Arvioinnin perusteet 4 Arvioinnin hyöty 4 CAF Common Assessment Framework 5 Arviointiin valmistautuminen 6 Arvioinnissa eteneminen 6 7 Raportointi 7 Laatukuvaukset JOHTAJUUS JOHTAMISEN PERUSTA JOHTAMINEN TOIMINTANA HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SIDOSRYHMÄJOHTAMINEN 13 2 STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU TIEDON KERÄÄMINEN SUUNNITTELUSSA TIEDON HYÖYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA YHTEISTOIMINNALLINEN SUUNNITTELU SUUNNITTELUPROSESSIN KEHITTÄMINEN 18 3 HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT HENKILÖSTÖN OSAAMINEN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 22 4 SIDOSRYHMÄT JA RESURSSIT SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KUNTALAISYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN RESURSSIT / TALOUDENHOITO RESURSSIT / TIETOJEN HALLINTA RESURSSIT / TEKNOLOGIAN HALLINTA RESURSSIT / TOIMITILOJEN HALLINTA 29 5 PROSESSIT PROSESSIEN HALLINTA ASIAKASLÄHTÖISET PROSESSIT PROSESSIEN KEHITTÄMINEN 33 Laatukuvaukset ASIAKASTULOKSET ASIAKASTULOSTEN MITTAAMINEN ASIAKASTYYTYVÄISYYS 37 7 HENKILÖSTÖTULOKSET HENKILÖSTÖTULOSTEN MITTAAMINEN HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO JA TYÖTYYTYVÄISYYS 40 8 YHTEISKUNNALLISET TULOKSET YHTEISKUNNALLISTEN TULOSTEN MITTAAMINEN YHTEISKUNNALLISET TULOKSET 43

3 9 KESKEISET SUORITUSKYKYTULOKSET ULKOISET TULOKSET SISÄISET TULOKSET / TOIMINTA SISÄISET TULOKSET / TALOUS 47 LIITE 1. CAF ARVIOINTIKRITEERIT

4 CAF arvioinnin taustaa Kansalaisopistojen liitto ja Meri Pohjolan opistopiirin jäsenopistot ovat Kotvahankeen puitteissa laatineet ja koekäyttäneet vapaan sivistystyön oppilaitoksille tarkoitetun itsearviointivälineen lukuvuoden aikana. Hankkeen rahoittajana toimi Pohjois Suomen Aluehallintovirasto. Pilotointiin osallistuvat kansalaisopistot toteuttivat CAF arviointijärjestelmään perustuvan opiston itsearvioinnin välineen ja prosessin. Prosessi kohdistui kansalaisopiston organisaatiotason laadunhallinnan ja strategisen suunnittelun kehittämiseen arvioinnin avulla. Pilotoinnin aikana luotiin vapaan sivistyöstyön oppilaitosten laadunhallinnalle CAF pohjainen arviointimalli, rakenteet ja työvälineitä arvioinnin suorittamiseen ja kehittämistoiminnalle. Luodussa toimintamallissa osallistujat laativat prosessikonsultin avulla hyvin toimivan opiston kuvaukset CAF arviointialueiden mukaisista toimintatavoista ja saavutetuista tuloksista. Yhteisten työseminaarien välissä opistot työskentelivät itsenäisesti laatien omasta toiminnastaan nykytilan kuvaukset ja vertasivat omaa toimintaansa hyvän toiminnan kuvaukseen. Samalla kartoitettiin toiminnan vahvuudet ja parantamisalueet sekä hahmoteltiin mahdollisia kehittämiskohteita. Arvioinnin perusteet Laki vapaasta sivistystyöstä, 7 Arviointi, velvoittaa vapaan sivistystyön oppilaitoksen suorittamaan arviointia antamastaan koulutuksesta ja sen vaikuttavuudesta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Lain mukaan arvioinnin tarkoituksena on tukea vapaan sivistystyön kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Edelleen saman pykälän neljännessä momentissa todetaan, että arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Arviointia ohjeistetaan tarkemmin asetuksella. Laki taiteen perusopetuksesta on samansuuntainen kuin vapaan sivistystyön lainsäädäntö. Siten vapaan sivistystyön arviointimenetelmiä voidaan hyödyntää myös taiteen perusopetuksen arviointityössä. Arvioinnin hyöty Lainsäädännön toteuttamisen lisäksi arvioinnin liittäminen osaksi jokapäiväistä toimintaa tuo opistolle monenlaista hyötyä. Pilottiopistot nimesivät arviointitoiminnalle mm. seuraavia hyötynäkökulmia: Kokonaisuuden tarkastelun ja arvioinnin väline, jonka avulla parannetaan laatua systemaattisesti ja säännöllisesti.

5 Kehittämisen väline, jonka avulla tunnistetaan vahvuudet ja parantamisalueet. Dialogin väline: Yksittäiselle opettajalle arviointikeskustelut ovat vaikuttamiskanava ja mahdollisuus tulla kuulluksi ja vastaavasti arvioinnin avulla pystytään osoittamaan päättäjille opiston toiminnan hyödyt ja tarpeellisuus. Oppimisen ja työhyvinvoinnin parantamisen väline Perehdyttämisväline Laatujärjestelmän mukainen arviointikertomus lisää opiston dokumentoitua tietoa ja jämäköittää päätöksentekoa. On kyse sitten vapaan sivistystyön oppilaitoksesta tai muusta vastaavasta organisaatiosta, arviointityö on hyvä aloittaa johdon ja henkilöstön välisellä avoimella keskustelulla arvioinnin toteuttamisesta ja erityisesti arvioinnin hyödyistä. Edellä esiintuotujen näkökulmien lisäksi opistossa on hyvä pohtia itsearvioinnin hyödyt juuri omalle yhteisölle. CAF Common Assessment Framework Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu. Suomessa CAFlaadunarviointityökalun kehittämisestä vastaa Valtiovarainministeriö. CAF 2006 opas löytyy Valtiovarainministeriön sivuilta internetosoitteesta: kehittaminen/ caf200/name.jsp Tarkastelun kohteena ovat toiminta ja tulokset arviointialueittain. CAF:n arviointialueet ovat: Arviointialue 1 Johtajuus Arviointialue 2 Strategiat ja toiminnan suunnittelu Arviointialue 3 Henkilöstö Arviointialue 4 Sidosryhmät ja resurssit Arviointialue 5 Prosessit Arviointialue 6 Asiakastulokset Arviointialue 7 Henkilöstötulokset Arviointialue 8 Yhteiskunnalliset tulokset Arviointialue 9 Keskeiset suorituskykytulokset Itsearvioinnin tavoitteena on synnyttää organisaatiossa innovatiivisuus ja oppiminen eli hyvien tulosten syntyminen. Perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, mutta malli sopii myös organisaation osien arviointiin.

6 Arviointiin valmistautuminen Arviointiin valmistautuminen alkaa siten, että rehtori tiedottaa itsearvioinnin aloittamisesta ja päättää, ketkä opiston henkilöstöstä osallistuvat arvioinnin suorittamiseen. Opistossa on hyvä pohtia osallistuvatko arvioinnin suorittamiseen esimerkiksi kaikki päätoimiset opettajat, tuntiopettajat ja muun henkilöstön edustajat. Arviointikeskusteluryhmän kokoa ja laaja alaisuutta tulee myös etukäteen pohtia. Käytännössä on huomattu, että alle kymmenen hengen ryhmässä muodostuu aitoa keskustelua. Jos arviointi suoritetaan aluksi pienemmissä ryhmissä, kootaan arviointialueen käsittelyn lopuksi eri ryhmien näkemykset opiston yhdeksi tulokseksi opiston laadusta. Opisto päättää arvioinnin syklistä itsenäisesti, mutta suositeltavaa on, että kaikki arviointialueet käydään läpi vuosittain. Rehtori etsii arviointialueisiin liittyvät pohjatiedot ja halutessaan laatii alustavan nykytilaluonnoksen. Henkilöstölle kohdennetun arvioinnin perehdytyksessä tutustutaan arvioinnin tarkoitukseen, käytettävään arviointivälineeseen ja työskentelymenetelmiin ja sovitaan tarkemmin opiston arvioinnin suorittamisesta. Arviointityön perehdyttämisvaihe voi sisältää jo ennakkotyöskentelyn eli jokaisen arviointiin osallistuvan ennakkoon tutustumisen lomakkeistoon ja erityisesti hyvän toiminnan kuvauksiin. Arvioinnissa eteneminen Ennen arvioinnin suorittamista ja arviointikeskustelua määritellään arviointikeskusteluun osallistuvien kesken, mitä arvioinnin kohteena olevaan arviointialueeseen omassa opistossa kuuluu. Lisäksi käydään keskustelu ja määritellään, miten kyseisen arviointialueen käsitteet ymmärretään ja mitä toimintaa kyseisen arviointialueen yhteydessä arvioidaan. Arviointikohteet määräytyvät kunnan tai opetus /vapaa aikatoimen strategiasta tai lautakunnan talous ja toimintasuunnitelman tavoitteistosta. Arvioinnin kohteen tulee kuitenkin olla sen kaltainen, että sen toteutumista voidaan arvioida suhteessa CAF kriteereihin. Laatukuvauksen kirjaamistapa on vapaamuotoinen. Nykytilan, vahvuuksien ja parantamisalueiden kuvaukset laaditaan peilaamalla organisaation toimintaa CAF kriteereissä kuvattuihin toimintatapoihin. Olennaista on merkitä muistiin selkeästi kaikki esiin nousevat vahvuudet ja parantamisalueet. Huomaa, että kirjaamistavan tulee olla niin selkeä, että myöhemminkin ymmärretään, mitä kehittämistoimia kirjattujen asioiden pohjalta tulisi käynnistää.

7 Seurannan takia on tärkeää muistaa merkitä arvioinnin suorittamisen ajankohta ja lisätä tietoihin myöhemmin päätöspykälä ja ajankohta, minkä yhteydessä johtokunta tai lautakunta on arvioinnin tuloksia käsitellyt. Toimintaa ja tuloksia arvioidaan eri pisteytyksellä. Ensimmäisellä arviointikerralla pisteytyksen tekeminen voidaan jättää kokonaan tekemättä ja keskittyä laatukuvausten laadintaan. kuvaa sitä tasoa, jolle opistosi on edennyt kyseisessä arviointikohdassa. Opistosi voi olla suunnittelu, kokeilu, tarkistus tai kehittämis /korjausvaiheessa. Pisteytyksessä arvioidaan ja valitaan se taso, johon opisto on edennyt kyseisessä arviointikohdassa. Jos toimintatapaa ei ole määritelty tai kyseistä toimintaa ei ole, merkitään pisteeksi nolla (0). Jos toimintaa on suunniteltu, mutta toiminnassa ei toteuteta suunnitelmaa, on saavutettu yksi (1) piste. Edistyneemmän tason saavuttaminen edellyttää aiempien vaiheiden toteuttamista. Esimerkiksi taso 4 edellyttää, että toimintaa varten on laadittu suunnitelma, suunnitelmaa toteutetaan, toimintoja arvioidaan ja kehitetään. Arviointialueiden pisteytyksen tarkempi ohjeistus on esitetty arviointialueen 1 ja 6 yhteydessä. Raportointi Tuloksista laaditaan arviointiraportti. Keskeiset tulokset julkistetaan.

8 Laatukuvaukset 1 5 Arviointialueiden 1 5 pisteytyksessä käytetään seuraavaa asteikkoa: 0 Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Meillä ei ole arviointitietoa tai tiedot toiminnasta ovat hataria. 1 Toimintatapa on suunniteltu. SUUNNIT TELE 2 Toimintapa on suunniteltu ja käyttöönotettu. KOKEILE Toimintatapa on suunniteltu, käyttöönotettu ja arvioitu, ts. tarkistamme teemmekö oikeita asioita oikealla tavalla. Toimintatapa on suunniteltu, käyttöönotettu ja arviointien pohjalta toimintaa on myös järjestelmällisesti parannettu. Toimintatapamme ovat suunniteltuja, käyttöönotettuja ja säännöllisten arviointien pohjalta parannettuja. Vertailukehittämistä tehdään järjestelmällisesti ja toimintatapamme ovat jatkuvan kehittämisen kohteina. TARKISTA TOTEUTA / KORJAA PDCA

9 1 JOHTAJUUS Tämän arviointialueen kohteena on johtajuus. Johtajistoon voivat kuulua mm.: rehtori (johtava rehtori) apulaisrehtori aluerehtori johtava opettaja / tiimijohtaja Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: Strategiat (kansalaisopistojen liiton ja kunnan) Toiminta ja taloussuunnitelmat Toimintakertomus ja tilinpäätös Organisaatiokuvaukset Hallinto ja johtosääntö, virkasääntö Suunnitelmat (työturvallisuus, viestintä, markkinointi, henkilöstö jne) Työhyvinvointikyselyjen johtajuutta koskevat osiot Taloushallinnon ohjeistus Esimiesohjeistus CAF Terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat

10 1.1 JOHTAMISEN PERUSTA Rehtori johtaa opiston vision ja arvojen kehittämistä.

11 1.2 JOHTAMINEN TOIMINTANA Rehtori johtaa ja kehittää tulosten saavuttamista ja muutosten hallintaa.

12 1.3 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Rehtori johtaa, motivoi ja tukee henkilöstöään omalla esimerkillään.

13 1.4 SIDOSRYHMÄJOHTAMINEN Rehtori johtaa sidosryhmäyhteistyötä.

14 2 STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU Tämän arviointialueen kohteena on strateginen toiminnan suunnittelu, jossa strategiset tavoitteet suunnittelun kautta muutetaan vastaamaan asiakaslähtöistä toimintaa. Arvioinnin kohteena on siis suunnittelu toimintana. Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: strategiat toiminta ja taloussuunnitelma toimintakertomus ja tilinpäätös opinto ohjelma ohjeistus

15 2.1 TIEDON KERÄÄMINEN SUUNNITTELUSSA Opisto kerää tietoa sidosryhmiensä tarpeista suunnittelunsa tueksi.

16 2.2 TIEDON HYÖYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA Opisto hyödyntää strategiansa ja toimintasuunnitelmiensa laadinnassa käytettävissä olevaa tietoa resursseista ja sidosryhmien tarpeista.

17 2.3 YHTEISTOIMINNALLINEN SUUNNITTELU Opiston koko organisaatio on mukana strategian ja toiminnan suunnittelussa.

18 2.4 SUUNNITTELUPROSESSIN KEHITTÄMINEN Opisto arvioi suunnitteluaan, kehittää ja luo uusia toimintamalleja suunnittelun tueksi.

19 3 HENKILÖSTÖ Tämän arviointialueen kohteena on henkilöstö. Henkilöstöä ovat: - johto (rehtori, aluerehtorit) - päätoimiset opettajat - tuntiopettajat, yli 16 t/vko - opistosihteerit - osastonjohtajat - muut rehtorin harkinnan mukaan Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Strategiat - Toiminta ja taloussuunnitelma - Toimintakertomus - Henkilöstösuunnitelma - Virkasääntö, hallintosääntö - Henkilöstötilinpäätös/henkilöstötilastot - Työtyytyväisyyskysely - Työilmapiirikyselyt - YT ja työsuojelutoiminta

20 3.1 HENKILÖSTÖRESURSSIT Opisto suunnittelee, hallinnoi ja parantaa henkilöstöresurssejaan avoimesti opiston toimintaa ohjaavien strategioiden ja suunnitelmien mukaisesti.

21 3.2 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN Opisto tunnistaa, kehittää ja hyödyntää henkilöstön osaamista niin, että opiston ja henkilöstön tavoitteet yhtenevät.

22 3.3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Opiston henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen.

23 4 SIDOSRYHMÄT JA RESURSSIT Tämän arviointialueen kohteena ovat sidosryhmät (kumppanuudet) ja resurssit. Opiston keskeisiä sidosryhmiä ovat: - Ylläpitäjä ja sopimuskunnat - Asiakkaat - Hallintokunnat - Koulut ja oppilaitokset - Yhdistykset ja projektit - Seurakunnat - Yritykset johto (rehtori, aluerehtorit) Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Asiakas ja sidosryhmäanalyysi ja kehittämissuunnitelma - Turvallisuussuunnitelma - Yhteistyösopimukset - Tieto ja viestintästrategia - Tieto ja viestintästrategia - Taloushallinnon ohjeistukset - Tietoturvasuunnitelma - Asiakaskyselyt/kuntalaispalautteet

24 4.1 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Opisto kehittää ja tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa.

25 4.2 KUNTALAISYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Opisto kehittää yhteistyötä kuntalaisten kanssa.

26 4.3 RESURSSIT / TALOUDENHOITO Opiston taloudenhoito on kustannustehokasta ja perustuu strategiaan sekä toiminta ja taloussuunnitelmaan.

27 4.4 RESURSSIT / TIETOJEN HALLINTA Opiston tietojen hallinta perustuu lakiin, asetuksiin ja strategioihin.

28 4.5 RESURSSIT / TEKNOLOGIAN HALLINTA Opisto hyödyntää teknologiaa ja sen käyttöä resurssiensa puitteissa.

29 4.6 RESURSSIT / TOIMITILOJEN HALLINTA Opistolla on käytössään tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat tilat.

30 5 PROSESSIT Tämän arviointialueen kohteena ovat prosessit. Opiston ydinprosesseja ovat esimerkiksi opintosuunnitelman laadinta opetusprosessit arviointi Muita prosesseja ovat mm. ilmoittautumisprosessit tiedottaminen markkinointi hallintoprosessit Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: prosessikuvaukset opintosuunnitelmat markkinointisuunnitelma henkilöstösuunnitelma taloussuunnitelma tiedotus /viestintäsuunnitelma koulutuksen järjestäjän laatimat ohjeet

31 5.1 PROSESSIEN HALLINTA Opisto tunnistaa, suunnittelee ja kehittää prosessejaan.

32 5.2 ASIAKASLÄHTÖISET PROSESSIT Opisto järjestää ja kehittää asiakaslähtöisiä palvelujaan.

33 5.3 PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Opisto kehittää prosessejaan asiakkaidensa kanssa.

34 Laatukuvaukset 6 9 Arviointialueiden 6 9 pisteytyksessä käytetään seuraavaa asteikkoa: Tuloksia ei ole mitattu tai arvioitu tai tietoa niistä ei ole käytettävissä. Tuloksia on mitattu/arvioitu ja ne osoittavat negatiivista kehittymistä ja/tai tulokset eivät vastaa asetettuja tavoitteita. Tulokset osoittavat tasaista kehitystä ja/tai keskeiset tavoitteet on saavutettu. Tulokset osoittavat myönteistä kehitystä ja/tai suurin osa keskeisistä tavoitteita on saavutettu. Tulokset osoittavat huomattavaa myönteistä kehitystä ja/tai kaikki keskeiset tavoitteet on saavutettu. Tulokset ovat toistuvasti erinomaisia. Kaikki merkitykselliset tavoitteet on saavutettu. Organisaation keskeisimmät tulokset verrattuina vastaaviin organisaatioihin ovat muita parempia.

35 6 ASIAKASTULOKSET Tämän arviointialueen kohteena on asiakas ja kuntalaistulokset. Opiston keskeisiä sidosryhmiä ovat: - Ylläpitäjä ja sopimuskunnat - Asiakkaat - Hallintokunnat - Koulut ja oppilaitokset - Yhdistykset ja projektit - Seurakunnat - Yritykset johto (rehtori, aluerehtorit) Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Asiakas ja sidosryhmäanalyysi ja kehittämissuunnitelma - Turvallisuussuunnitelma - Yhteistyösopimukset - Tieto ja viestintästrategia - Tieto ja viestintästrategia - Taloushallinnon ohjeistukset - Tietoturvasuunnitelma - Asiakaskyselyt/kuntalaispalautteet

36 6.1 ASIAKASTULOSTEN MITTAAMINEN Opisto käyttää asiakastulosten arvioinnissa asiakaspalautteitaan.

37 6.2 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Opiston asiakkaat ovat tulosten mukaan tyytyväisiä opiston toimintaan.

38 7 HENKILÖSTÖTULOKSET Tämän arviointialueen kohteena on henkilöstö osaamiseen, motivaatioon, työtyytyväisyyteen ja suorituskykyyn liittyvät tulokset. Henkilöstöön katsotaan kuuluvan mm: - johto (rehtori, aluerehtorit) - päätoimiset opettajat - tuntiopettajat, yli 16 t/vko - opistosihteerit - osastonjohtajat - muut työntekijät rehtorin harkinnan mukaan Mittareita ovat esim. - koulutuspäivien määrä - vaihtuvuus - sairauspoissaolojen määrä - kehityskeskustelut Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Strategiat - Toiminta ja taloussuunnitelma - Toimintakertomus - Henkilöstösuunnitelma - Virkasääntö, hallintosääntö - Henkilöstötilinpäätös/henkilöstötilastot - Työtyytyväisyyskysely - Työilmapiirikyselyt - Yt ja työsuojelutoiminta

39 7.1 HENKILÖSTÖTULOSTEN MITTAAMINEN Opisto käyttää henkilöstötulosten arvioinnissa määrittelemiään mittareita.

40 7.2 HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO JA TYÖTYYTYVÄISYYS Opiston henkilöstö on tulosten mukaan motivoitunut ja tyytyväinen työhönsä.

41 8 YHTEISKUNNALLISET TULOKSET Tämän arviointialueen kohteena ovat opiston yhteiskunnalliset tulokset. Arvioitavat tulokset voivat koskea esimerkiksi: - taloudellisia vaikutuksia - sosiaalisia vaikutuksia (esim. vajaakuntoisten työllistäminen ja esteettömyys asiakaspalvelussa) - elämänlaatua koskevia vaikutuksia - ympäristövaikutuksia ja - yhteiskunnan demokraattisen kehityksen tukea. Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Hyvinvointisuunnitelmat - Terveyden ja hyvinvointisuunnitelmat - Työllistämisvaikutukset (tunnuslukuja indikaattoreihin)

42 8.1 YHTEISKUNNALLISTEN TULOSTEN MITTAAMINEN Opisto käyttää yhteiskunnallisten tulosten arvioinnissa sidosryhmiltä saamaansa palautetta.

43 8.2 YHTEISKUNNALLISET TULOKSET Opisto on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija.

44 9 KESKEISET SUORITUSKYKYTULOKSET Tämän arviointialueen kohteena ovat keskeiset suorituskykytulokset. Näitä ovat esimerkiksi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, suorituskykyä kuvaavat tunnuslukutiedot ja laatupalkintokilpailut. Ulkoisia tunnuslukutietoja ovat esimerkiksi: - opetustunnit / opiskelijat - opetustunnit / kurssilaiset - opiskelijoiden ikäjakauma - opetuspaikat ja tilat Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: toimintakertomus tilinpäätös itsearviointiraportit

45 9.1 ULKOISET TULOKSET Opiston tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia.

46 9.2 SISÄISET TULOKSET / TOIMINTA Opiston johtamisen, hallinnon ja kehittämisen tulokset ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia.

47 9.3 SISÄISET TULOKSET / TALOUS Opiston taloudellinen tulos ja tilinpäätös ovat talous ja toimintasuunnitelman mukaista.

48

KATSAUS KANSALAISOPISTON LAATUTYÖHÖN

KATSAUS KANSALAISOPISTON LAATUTYÖHÖN KATSAUS KANSALAISOPISTON LAATUTYÖHÖN LAATUSTARTTI ARVIOINNIN TAUSTAA Muuttuva maailma Muuttuva yhteiskunta Muuttuva talouspolitiikka Muuttuva koulutuspolitiikka Muuttuva kunnan toiminta, hallinto ja talous

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

KIVALO-OPISTON CAF-ARVIOINTI

KIVALO-OPISTON CAF-ARVIOINTI ver. 2.10.2015 KIVALO-OPISTON CAF-ARVIOINTI Kuva 1 CAF-malli 2012 Kansalaisopistojen CAF 2 (48) SISÄLLYS 1 Johdanto 3 Arvioinnin hyödyt 3 2 CAF Common Assessment Framework 4 3 Arviointiin valmistautuminen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä:

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: CAF:n käytöstä Espoon sosiaali- ja terveystoimessa 6.5.2011 Kuntatalo va. kehittämispäällikkö Eeva Honkanummi, sosiaali- ja terveystoimi, Espoon kaupunki Historian

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Euroopan laatupalkinto (EFQM) ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon arviointiperusteet ja erityisteema Tiedotustilaisuus 3.2.2012 Opetusneuvos www.oph.fi

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Syyskuu 2015 Rehtori Taina Saarinen 1 Johtaminen Mihin suuntaan ja mihin ei? Onko onnistuttu vai ei? Tavoiteasetanta ja vaikuttavuusarviointi Missä päätetään

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Euroopan laatupalkinto (EFQM) ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinnossa hakemuksen laatiminen ja kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista

Lisätiedot

CAF-arviointimalli. Kasvun ja oppimisen palvelualue

CAF-arviointimalli. Kasvun ja oppimisen palvelualue CAF-arviointimalli 2016 2017 Kasvunjaoppimisenpalvelualue 30.1.2017 1 1. CAF-arviointimalli 1.1Arviointimallintarkoitusjatausta CAF-arviointimallionyksiosalaatujärjestelmää.Mallintarkoituksenaon tarjotakäytännöntyökalulaadunarviointiin.arvioinninkohteenaon

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA

ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA Viestintätieteiden laitos 2.5.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 ULKOINEN AUDITOINTI Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA), joka

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Orimattilan kaupunki Opetuspalvelut OPETUSPALVELUIDEN ARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointijärjestelmän taustaa

Orimattilan kaupunki Opetuspalvelut OPETUSPALVELUIDEN ARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointijärjestelmän taustaa Orimattilan kaupunki Opetuspalvelut OPETUSPALVELUIDEN ARVIOINTISUUNNITELMA Arviointijärjestelmän taustaa Orimattilan opetuspalveluiden arviointijärjestelmän rakentamisen pääajatuksena oli henkilöstön sitouttaminen.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arviointi

Varhaiskasvatuksen arviointi Varhaiskasvatuksen arviointi Tarja Frisk, arviointiasiantuntija Laura Repo, arviointiasiantuntija Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 14.9.2016 Varhaiskasvatuslaki 9 b (8.5.2015/580) Arvioinnin tarkoituksena

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Eurooppalainen vertaisarviointi

Eurooppalainen vertaisarviointi Eurooppalainen vertaisarviointi 18.3.2013 Mitä vertaisarviointi on? Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee laadun varmistamista ja kehittämistä arvioitavassa oppilaitoksessa. Ulkoisten

Lisätiedot

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

RAAHEN OPETUSTOIMI KOULUTUKSEN ARVIOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2016. Op.ltk. 13.6.2012 94

RAAHEN OPETUSTOIMI KOULUTUKSEN ARVIOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2016. Op.ltk. 13.6.2012 94 RAAHEN OPETUSTOIMI KOULUTUKSEN ARVIOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2016 Op.ltk. 13.6.2012 94 2 SISÄLTÖ 1. OPPILAAN ARVIONTI 4 1.1. LAKIPERUSTA 4 1.2. OPPILASARVIOINNIN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 4 2. KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä.

Tilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä. Tilannekatsaus 1 (5) Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit Teemaa koordinoi REDU ja osatoteuttajia ovat em. lisäksi KPEDU, OSAO, RAAHENAO ja SAKK. Koonti perustuu REDU:n, KPEDU:n ja

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO Opetusneuvos Leena Koski LAADUNHALLINTASUOSITUKSEN TAVOITTEET (luonnos) Tehtävänä on tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen laadunhallinnan

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa 1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)

Lisätiedot

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS 2015 Hankkeen yhteiset toimenpiteet 1. Vakiinnuttaa oppilaitoksiin jatkuva laadunhallintajärjestelmä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

CAF-koulutus Kivalo-opisto

CAF-koulutus Kivalo-opisto CAF-koulutus Kivalo-opisto Anni Miettunen 19.3.2016 Lämmittelyä aiheeseen Mitä palvelun laatu on? Mitä laadulla tarkoitetaan? Miten palvelun laatu tuotetaan? Kuka määrittää palvelun laadun? Miten laatua

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka - ohjelma

Perheystävällinen työpaikka - ohjelma Perheystävällinen työpaikka - ohjelma SERTIFIKAATTITYÖPAJA, Väestöliitto, Kalevankatu 16 29.9.2016 klo 9:00-12:00 Työpajan tavoitteet: Saada tietoa perheiden moninaisuudesta lainsäädännössä (asiantuntija-alustus)

Lisätiedot

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Sisältää: - Arviointisuunnitelman valmistelun taustaa - Koulutuksen arviointisuunnitelma 2016 2019 - Arviointisuunnitelman valmistelu - Karvin määrittämät arviointitoiminnan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja Iisalmen lyseo Strategia ja laatukäsikirja 2015-2020 Päivitetty 1.6.2016 Strategia ja laatukäsikirja 2015 2020, Iisalmen lyseo 1/6 Strategia Toiminta-ajatus, missio - koulun rooli yhteiskunnassa, koulun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot