KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI. Pilottihanke 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI. Pilottihanke 2011"

Transkriptio

1 KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI Pilottihanke 2011

2 SISÄLLYS CAF arvioinnin taustaa 4 Arvioinnin perusteet 4 Arvioinnin hyöty 4 CAF Common Assessment Framework 5 Arviointiin valmistautuminen 6 Arvioinnissa eteneminen 6 7 Raportointi 7 Laatukuvaukset JOHTAJUUS JOHTAMISEN PERUSTA JOHTAMINEN TOIMINTANA HENKILÖSTÖJOHTAMINEN SIDOSRYHMÄJOHTAMINEN 13 2 STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU TIEDON KERÄÄMINEN SUUNNITTELUSSA TIEDON HYÖYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA YHTEISTOIMINNALLINEN SUUNNITTELU SUUNNITTELUPROSESSIN KEHITTÄMINEN 18 3 HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT HENKILÖSTÖN OSAAMINEN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 22 4 SIDOSRYHMÄT JA RESURSSIT SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KUNTALAISYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN RESURSSIT / TALOUDENHOITO RESURSSIT / TIETOJEN HALLINTA RESURSSIT / TEKNOLOGIAN HALLINTA RESURSSIT / TOIMITILOJEN HALLINTA 29 5 PROSESSIT PROSESSIEN HALLINTA ASIAKASLÄHTÖISET PROSESSIT PROSESSIEN KEHITTÄMINEN 33 Laatukuvaukset ASIAKASTULOKSET ASIAKASTULOSTEN MITTAAMINEN ASIAKASTYYTYVÄISYYS 37 7 HENKILÖSTÖTULOKSET HENKILÖSTÖTULOSTEN MITTAAMINEN HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO JA TYÖTYYTYVÄISYYS 40 8 YHTEISKUNNALLISET TULOKSET YHTEISKUNNALLISTEN TULOSTEN MITTAAMINEN YHTEISKUNNALLISET TULOKSET 43

3 9 KESKEISET SUORITUSKYKYTULOKSET ULKOISET TULOKSET SISÄISET TULOKSET / TOIMINTA SISÄISET TULOKSET / TALOUS 47 LIITE 1. CAF ARVIOINTIKRITEERIT

4 CAF arvioinnin taustaa Kansalaisopistojen liitto ja Meri Pohjolan opistopiirin jäsenopistot ovat Kotvahankeen puitteissa laatineet ja koekäyttäneet vapaan sivistystyön oppilaitoksille tarkoitetun itsearviointivälineen lukuvuoden aikana. Hankkeen rahoittajana toimi Pohjois Suomen Aluehallintovirasto. Pilotointiin osallistuvat kansalaisopistot toteuttivat CAF arviointijärjestelmään perustuvan opiston itsearvioinnin välineen ja prosessin. Prosessi kohdistui kansalaisopiston organisaatiotason laadunhallinnan ja strategisen suunnittelun kehittämiseen arvioinnin avulla. Pilotoinnin aikana luotiin vapaan sivistyöstyön oppilaitosten laadunhallinnalle CAF pohjainen arviointimalli, rakenteet ja työvälineitä arvioinnin suorittamiseen ja kehittämistoiminnalle. Luodussa toimintamallissa osallistujat laativat prosessikonsultin avulla hyvin toimivan opiston kuvaukset CAF arviointialueiden mukaisista toimintatavoista ja saavutetuista tuloksista. Yhteisten työseminaarien välissä opistot työskentelivät itsenäisesti laatien omasta toiminnastaan nykytilan kuvaukset ja vertasivat omaa toimintaansa hyvän toiminnan kuvaukseen. Samalla kartoitettiin toiminnan vahvuudet ja parantamisalueet sekä hahmoteltiin mahdollisia kehittämiskohteita. Arvioinnin perusteet Laki vapaasta sivistystyöstä, 7 Arviointi, velvoittaa vapaan sivistystyön oppilaitoksen suorittamaan arviointia antamastaan koulutuksesta ja sen vaikuttavuudesta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Lain mukaan arvioinnin tarkoituksena on tukea vapaan sivistystyön kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Edelleen saman pykälän neljännessä momentissa todetaan, että arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Arviointia ohjeistetaan tarkemmin asetuksella. Laki taiteen perusopetuksesta on samansuuntainen kuin vapaan sivistystyön lainsäädäntö. Siten vapaan sivistystyön arviointimenetelmiä voidaan hyödyntää myös taiteen perusopetuksen arviointityössä. Arvioinnin hyöty Lainsäädännön toteuttamisen lisäksi arvioinnin liittäminen osaksi jokapäiväistä toimintaa tuo opistolle monenlaista hyötyä. Pilottiopistot nimesivät arviointitoiminnalle mm. seuraavia hyötynäkökulmia: Kokonaisuuden tarkastelun ja arvioinnin väline, jonka avulla parannetaan laatua systemaattisesti ja säännöllisesti.

5 Kehittämisen väline, jonka avulla tunnistetaan vahvuudet ja parantamisalueet. Dialogin väline: Yksittäiselle opettajalle arviointikeskustelut ovat vaikuttamiskanava ja mahdollisuus tulla kuulluksi ja vastaavasti arvioinnin avulla pystytään osoittamaan päättäjille opiston toiminnan hyödyt ja tarpeellisuus. Oppimisen ja työhyvinvoinnin parantamisen väline Perehdyttämisväline Laatujärjestelmän mukainen arviointikertomus lisää opiston dokumentoitua tietoa ja jämäköittää päätöksentekoa. On kyse sitten vapaan sivistystyön oppilaitoksesta tai muusta vastaavasta organisaatiosta, arviointityö on hyvä aloittaa johdon ja henkilöstön välisellä avoimella keskustelulla arvioinnin toteuttamisesta ja erityisesti arvioinnin hyödyistä. Edellä esiintuotujen näkökulmien lisäksi opistossa on hyvä pohtia itsearvioinnin hyödyt juuri omalle yhteisölle. CAF Common Assessment Framework Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu. Suomessa CAFlaadunarviointityökalun kehittämisestä vastaa Valtiovarainministeriö. CAF 2006 opas löytyy Valtiovarainministeriön sivuilta internetosoitteesta: kehittaminen/ caf200/name.jsp Tarkastelun kohteena ovat toiminta ja tulokset arviointialueittain. CAF:n arviointialueet ovat: Arviointialue 1 Johtajuus Arviointialue 2 Strategiat ja toiminnan suunnittelu Arviointialue 3 Henkilöstö Arviointialue 4 Sidosryhmät ja resurssit Arviointialue 5 Prosessit Arviointialue 6 Asiakastulokset Arviointialue 7 Henkilöstötulokset Arviointialue 8 Yhteiskunnalliset tulokset Arviointialue 9 Keskeiset suorituskykytulokset Itsearvioinnin tavoitteena on synnyttää organisaatiossa innovatiivisuus ja oppiminen eli hyvien tulosten syntyminen. Perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, mutta malli sopii myös organisaation osien arviointiin.

6 Arviointiin valmistautuminen Arviointiin valmistautuminen alkaa siten, että rehtori tiedottaa itsearvioinnin aloittamisesta ja päättää, ketkä opiston henkilöstöstä osallistuvat arvioinnin suorittamiseen. Opistossa on hyvä pohtia osallistuvatko arvioinnin suorittamiseen esimerkiksi kaikki päätoimiset opettajat, tuntiopettajat ja muun henkilöstön edustajat. Arviointikeskusteluryhmän kokoa ja laaja alaisuutta tulee myös etukäteen pohtia. Käytännössä on huomattu, että alle kymmenen hengen ryhmässä muodostuu aitoa keskustelua. Jos arviointi suoritetaan aluksi pienemmissä ryhmissä, kootaan arviointialueen käsittelyn lopuksi eri ryhmien näkemykset opiston yhdeksi tulokseksi opiston laadusta. Opisto päättää arvioinnin syklistä itsenäisesti, mutta suositeltavaa on, että kaikki arviointialueet käydään läpi vuosittain. Rehtori etsii arviointialueisiin liittyvät pohjatiedot ja halutessaan laatii alustavan nykytilaluonnoksen. Henkilöstölle kohdennetun arvioinnin perehdytyksessä tutustutaan arvioinnin tarkoitukseen, käytettävään arviointivälineeseen ja työskentelymenetelmiin ja sovitaan tarkemmin opiston arvioinnin suorittamisesta. Arviointityön perehdyttämisvaihe voi sisältää jo ennakkotyöskentelyn eli jokaisen arviointiin osallistuvan ennakkoon tutustumisen lomakkeistoon ja erityisesti hyvän toiminnan kuvauksiin. Arvioinnissa eteneminen Ennen arvioinnin suorittamista ja arviointikeskustelua määritellään arviointikeskusteluun osallistuvien kesken, mitä arvioinnin kohteena olevaan arviointialueeseen omassa opistossa kuuluu. Lisäksi käydään keskustelu ja määritellään, miten kyseisen arviointialueen käsitteet ymmärretään ja mitä toimintaa kyseisen arviointialueen yhteydessä arvioidaan. Arviointikohteet määräytyvät kunnan tai opetus /vapaa aikatoimen strategiasta tai lautakunnan talous ja toimintasuunnitelman tavoitteistosta. Arvioinnin kohteen tulee kuitenkin olla sen kaltainen, että sen toteutumista voidaan arvioida suhteessa CAF kriteereihin. Laatukuvauksen kirjaamistapa on vapaamuotoinen. Nykytilan, vahvuuksien ja parantamisalueiden kuvaukset laaditaan peilaamalla organisaation toimintaa CAF kriteereissä kuvattuihin toimintatapoihin. Olennaista on merkitä muistiin selkeästi kaikki esiin nousevat vahvuudet ja parantamisalueet. Huomaa, että kirjaamistavan tulee olla niin selkeä, että myöhemminkin ymmärretään, mitä kehittämistoimia kirjattujen asioiden pohjalta tulisi käynnistää.

7 Seurannan takia on tärkeää muistaa merkitä arvioinnin suorittamisen ajankohta ja lisätä tietoihin myöhemmin päätöspykälä ja ajankohta, minkä yhteydessä johtokunta tai lautakunta on arvioinnin tuloksia käsitellyt. Toimintaa ja tuloksia arvioidaan eri pisteytyksellä. Ensimmäisellä arviointikerralla pisteytyksen tekeminen voidaan jättää kokonaan tekemättä ja keskittyä laatukuvausten laadintaan. kuvaa sitä tasoa, jolle opistosi on edennyt kyseisessä arviointikohdassa. Opistosi voi olla suunnittelu, kokeilu, tarkistus tai kehittämis /korjausvaiheessa. Pisteytyksessä arvioidaan ja valitaan se taso, johon opisto on edennyt kyseisessä arviointikohdassa. Jos toimintatapaa ei ole määritelty tai kyseistä toimintaa ei ole, merkitään pisteeksi nolla (0). Jos toimintaa on suunniteltu, mutta toiminnassa ei toteuteta suunnitelmaa, on saavutettu yksi (1) piste. Edistyneemmän tason saavuttaminen edellyttää aiempien vaiheiden toteuttamista. Esimerkiksi taso 4 edellyttää, että toimintaa varten on laadittu suunnitelma, suunnitelmaa toteutetaan, toimintoja arvioidaan ja kehitetään. Arviointialueiden pisteytyksen tarkempi ohjeistus on esitetty arviointialueen 1 ja 6 yhteydessä. Raportointi Tuloksista laaditaan arviointiraportti. Keskeiset tulokset julkistetaan.

8 Laatukuvaukset 1 5 Arviointialueiden 1 5 pisteytyksessä käytetään seuraavaa asteikkoa: 0 Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Meillä ei ole arviointitietoa tai tiedot toiminnasta ovat hataria. 1 Toimintatapa on suunniteltu. SUUNNIT TELE 2 Toimintapa on suunniteltu ja käyttöönotettu. KOKEILE Toimintatapa on suunniteltu, käyttöönotettu ja arvioitu, ts. tarkistamme teemmekö oikeita asioita oikealla tavalla. Toimintatapa on suunniteltu, käyttöönotettu ja arviointien pohjalta toimintaa on myös järjestelmällisesti parannettu. Toimintatapamme ovat suunniteltuja, käyttöönotettuja ja säännöllisten arviointien pohjalta parannettuja. Vertailukehittämistä tehdään järjestelmällisesti ja toimintatapamme ovat jatkuvan kehittämisen kohteina. TARKISTA TOTEUTA / KORJAA PDCA

9 1 JOHTAJUUS Tämän arviointialueen kohteena on johtajuus. Johtajistoon voivat kuulua mm.: rehtori (johtava rehtori) apulaisrehtori aluerehtori johtava opettaja / tiimijohtaja Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: Strategiat (kansalaisopistojen liiton ja kunnan) Toiminta ja taloussuunnitelmat Toimintakertomus ja tilinpäätös Organisaatiokuvaukset Hallinto ja johtosääntö, virkasääntö Suunnitelmat (työturvallisuus, viestintä, markkinointi, henkilöstö jne) Työhyvinvointikyselyjen johtajuutta koskevat osiot Taloushallinnon ohjeistus Esimiesohjeistus CAF Terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat

10 1.1 JOHTAMISEN PERUSTA Rehtori johtaa opiston vision ja arvojen kehittämistä.

11 1.2 JOHTAMINEN TOIMINTANA Rehtori johtaa ja kehittää tulosten saavuttamista ja muutosten hallintaa.

12 1.3 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Rehtori johtaa, motivoi ja tukee henkilöstöään omalla esimerkillään.

13 1.4 SIDOSRYHMÄJOHTAMINEN Rehtori johtaa sidosryhmäyhteistyötä.

14 2 STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU Tämän arviointialueen kohteena on strateginen toiminnan suunnittelu, jossa strategiset tavoitteet suunnittelun kautta muutetaan vastaamaan asiakaslähtöistä toimintaa. Arvioinnin kohteena on siis suunnittelu toimintana. Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: strategiat toiminta ja taloussuunnitelma toimintakertomus ja tilinpäätös opinto ohjelma ohjeistus

15 2.1 TIEDON KERÄÄMINEN SUUNNITTELUSSA Opisto kerää tietoa sidosryhmiensä tarpeista suunnittelunsa tueksi.

16 2.2 TIEDON HYÖYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA Opisto hyödyntää strategiansa ja toimintasuunnitelmiensa laadinnassa käytettävissä olevaa tietoa resursseista ja sidosryhmien tarpeista.

17 2.3 YHTEISTOIMINNALLINEN SUUNNITTELU Opiston koko organisaatio on mukana strategian ja toiminnan suunnittelussa.

18 2.4 SUUNNITTELUPROSESSIN KEHITTÄMINEN Opisto arvioi suunnitteluaan, kehittää ja luo uusia toimintamalleja suunnittelun tueksi.

19 3 HENKILÖSTÖ Tämän arviointialueen kohteena on henkilöstö. Henkilöstöä ovat: - johto (rehtori, aluerehtorit) - päätoimiset opettajat - tuntiopettajat, yli 16 t/vko - opistosihteerit - osastonjohtajat - muut rehtorin harkinnan mukaan Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Strategiat - Toiminta ja taloussuunnitelma - Toimintakertomus - Henkilöstösuunnitelma - Virkasääntö, hallintosääntö - Henkilöstötilinpäätös/henkilöstötilastot - Työtyytyväisyyskysely - Työilmapiirikyselyt - YT ja työsuojelutoiminta

20 3.1 HENKILÖSTÖRESURSSIT Opisto suunnittelee, hallinnoi ja parantaa henkilöstöresurssejaan avoimesti opiston toimintaa ohjaavien strategioiden ja suunnitelmien mukaisesti.

21 3.2 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN Opisto tunnistaa, kehittää ja hyödyntää henkilöstön osaamista niin, että opiston ja henkilöstön tavoitteet yhtenevät.

22 3.3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Opiston henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen.

23 4 SIDOSRYHMÄT JA RESURSSIT Tämän arviointialueen kohteena ovat sidosryhmät (kumppanuudet) ja resurssit. Opiston keskeisiä sidosryhmiä ovat: - Ylläpitäjä ja sopimuskunnat - Asiakkaat - Hallintokunnat - Koulut ja oppilaitokset - Yhdistykset ja projektit - Seurakunnat - Yritykset johto (rehtori, aluerehtorit) Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Asiakas ja sidosryhmäanalyysi ja kehittämissuunnitelma - Turvallisuussuunnitelma - Yhteistyösopimukset - Tieto ja viestintästrategia - Tieto ja viestintästrategia - Taloushallinnon ohjeistukset - Tietoturvasuunnitelma - Asiakaskyselyt/kuntalaispalautteet

24 4.1 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Opisto kehittää ja tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa.

25 4.2 KUNTALAISYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Opisto kehittää yhteistyötä kuntalaisten kanssa.

26 4.3 RESURSSIT / TALOUDENHOITO Opiston taloudenhoito on kustannustehokasta ja perustuu strategiaan sekä toiminta ja taloussuunnitelmaan.

27 4.4 RESURSSIT / TIETOJEN HALLINTA Opiston tietojen hallinta perustuu lakiin, asetuksiin ja strategioihin.

28 4.5 RESURSSIT / TEKNOLOGIAN HALLINTA Opisto hyödyntää teknologiaa ja sen käyttöä resurssiensa puitteissa.

29 4.6 RESURSSIT / TOIMITILOJEN HALLINTA Opistolla on käytössään tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat tilat.

30 5 PROSESSIT Tämän arviointialueen kohteena ovat prosessit. Opiston ydinprosesseja ovat esimerkiksi opintosuunnitelman laadinta opetusprosessit arviointi Muita prosesseja ovat mm. ilmoittautumisprosessit tiedottaminen markkinointi hallintoprosessit Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: prosessikuvaukset opintosuunnitelmat markkinointisuunnitelma henkilöstösuunnitelma taloussuunnitelma tiedotus /viestintäsuunnitelma koulutuksen järjestäjän laatimat ohjeet

31 5.1 PROSESSIEN HALLINTA Opisto tunnistaa, suunnittelee ja kehittää prosessejaan.

32 5.2 ASIAKASLÄHTÖISET PROSESSIT Opisto järjestää ja kehittää asiakaslähtöisiä palvelujaan.

33 5.3 PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Opisto kehittää prosessejaan asiakkaidensa kanssa.

34 Laatukuvaukset 6 9 Arviointialueiden 6 9 pisteytyksessä käytetään seuraavaa asteikkoa: Tuloksia ei ole mitattu tai arvioitu tai tietoa niistä ei ole käytettävissä. Tuloksia on mitattu/arvioitu ja ne osoittavat negatiivista kehittymistä ja/tai tulokset eivät vastaa asetettuja tavoitteita. Tulokset osoittavat tasaista kehitystä ja/tai keskeiset tavoitteet on saavutettu. Tulokset osoittavat myönteistä kehitystä ja/tai suurin osa keskeisistä tavoitteita on saavutettu. Tulokset osoittavat huomattavaa myönteistä kehitystä ja/tai kaikki keskeiset tavoitteet on saavutettu. Tulokset ovat toistuvasti erinomaisia. Kaikki merkitykselliset tavoitteet on saavutettu. Organisaation keskeisimmät tulokset verrattuina vastaaviin organisaatioihin ovat muita parempia.

35 6 ASIAKASTULOKSET Tämän arviointialueen kohteena on asiakas ja kuntalaistulokset. Opiston keskeisiä sidosryhmiä ovat: - Ylläpitäjä ja sopimuskunnat - Asiakkaat - Hallintokunnat - Koulut ja oppilaitokset - Yhdistykset ja projektit - Seurakunnat - Yritykset johto (rehtori, aluerehtorit) Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Asiakas ja sidosryhmäanalyysi ja kehittämissuunnitelma - Turvallisuussuunnitelma - Yhteistyösopimukset - Tieto ja viestintästrategia - Tieto ja viestintästrategia - Taloushallinnon ohjeistukset - Tietoturvasuunnitelma - Asiakaskyselyt/kuntalaispalautteet

36 6.1 ASIAKASTULOSTEN MITTAAMINEN Opisto käyttää asiakastulosten arvioinnissa asiakaspalautteitaan.

37 6.2 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Opiston asiakkaat ovat tulosten mukaan tyytyväisiä opiston toimintaan.

38 7 HENKILÖSTÖTULOKSET Tämän arviointialueen kohteena on henkilöstö osaamiseen, motivaatioon, työtyytyväisyyteen ja suorituskykyyn liittyvät tulokset. Henkilöstöön katsotaan kuuluvan mm: - johto (rehtori, aluerehtorit) - päätoimiset opettajat - tuntiopettajat, yli 16 t/vko - opistosihteerit - osastonjohtajat - muut työntekijät rehtorin harkinnan mukaan Mittareita ovat esim. - koulutuspäivien määrä - vaihtuvuus - sairauspoissaolojen määrä - kehityskeskustelut Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Strategiat - Toiminta ja taloussuunnitelma - Toimintakertomus - Henkilöstösuunnitelma - Virkasääntö, hallintosääntö - Henkilöstötilinpäätös/henkilöstötilastot - Työtyytyväisyyskysely - Työilmapiirikyselyt - Yt ja työsuojelutoiminta

39 7.1 HENKILÖSTÖTULOSTEN MITTAAMINEN Opisto käyttää henkilöstötulosten arvioinnissa määrittelemiään mittareita.

40 7.2 HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO JA TYÖTYYTYVÄISYYS Opiston henkilöstö on tulosten mukaan motivoitunut ja tyytyväinen työhönsä.

41 8 YHTEISKUNNALLISET TULOKSET Tämän arviointialueen kohteena ovat opiston yhteiskunnalliset tulokset. Arvioitavat tulokset voivat koskea esimerkiksi: - taloudellisia vaikutuksia - sosiaalisia vaikutuksia (esim. vajaakuntoisten työllistäminen ja esteettömyys asiakaspalvelussa) - elämänlaatua koskevia vaikutuksia - ympäristövaikutuksia ja - yhteiskunnan demokraattisen kehityksen tukea. Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: - Hyvinvointisuunnitelmat - Terveyden ja hyvinvointisuunnitelmat - Työllistämisvaikutukset (tunnuslukuja indikaattoreihin)

42 8.1 YHTEISKUNNALLISTEN TULOSTEN MITTAAMINEN Opisto käyttää yhteiskunnallisten tulosten arvioinnissa sidosryhmiltä saamaansa palautetta.

43 8.2 YHTEISKUNNALLISET TULOKSET Opisto on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija.

44 9 KESKEISET SUORITUSKYKYTULOKSET Tämän arviointialueen kohteena ovat keskeiset suorituskykytulokset. Näitä ovat esimerkiksi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, suorituskykyä kuvaavat tunnuslukutiedot ja laatupalkintokilpailut. Ulkoisia tunnuslukutietoja ovat esimerkiksi: - opetustunnit / opiskelijat - opetustunnit / kurssilaiset - opiskelijoiden ikäjakauma - opetuspaikat ja tilat Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: toimintakertomus tilinpäätös itsearviointiraportit

45 9.1 ULKOISET TULOKSET Opiston tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia.

46 9.2 SISÄISET TULOKSET / TOIMINTA Opiston johtamisen, hallinnon ja kehittämisen tulokset ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia.

47 9.3 SISÄISET TULOKSET / TALOUS Opiston taloudellinen tulos ja tilinpäätös ovat talous ja toimintasuunnitelman mukaista.

48

KANSALAISOPISTOJEN CAF -ARVIOINTIOPAS

KANSALAISOPISTOJEN CAF -ARVIOINTIOPAS KANSALAISOPISTOJEN CAF -ARVIOINTIOPAS 2012 FCG Koulutus ja konsultointi Oy Snellmaninkatu 10, 53100 Lappeenranta Puh. 010 4090, fax 010 409 2181, www.fcg.fi Y-tunnus 2474033-7 Kotipaikka Helsinki FCG KOULUTUS

Lisätiedot

KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTIOPAS

KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTIOPAS KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTIOPAS Kuva 1 CAF malli 2012 Kansalaisopistojen CAF 2 (45) SISÄLLYS 1 Johdanto 3 Arvioinnin hyödyt 3 2 CAF Common Assessment Framework 4 3 Arviointiin valmistautuminen 5 Arviointikeskustelujen

Lisätiedot

KIVALO-OPISTON CAF-ARVIOINTI

KIVALO-OPISTON CAF-ARVIOINTI ver. 2.10.2015 KIVALO-OPISTON CAF-ARVIOINTI Kuva 1 CAF-malli 2012 Kansalaisopistojen CAF 2 (48) SISÄLLYS 1 Johdanto 3 Arvioinnin hyödyt 3 2 CAF Common Assessment Framework 4 3 Arviointiin valmistautuminen

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunhallinnan eri menetelmiä Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunkehittämismallit EFQM (Euroopan laatupalkintomalli ) Excellence Model 2010 Erinomaisuuden tunnuspiirteiden arviointimalli

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Laatua ja tehoa toimintaan

Laatua ja tehoa toimintaan Laatua ja tehoa toimintaan CAF JULKISEN SEKTORIN LAADUNARVIOINTIMALLI 24.9.2013 Page 1 CAF Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu.

Lisätiedot

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa 1. Laadunhallinta lukiokoulutuksessa Lohjan kaupungin lukioiden laadunhallintamalli perustuu Kuntaliiton julkaisuun Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Opiston kehittäminen itsearvioinnin avulla KANSALAISOPISTOJEN CAF 2014 C A F. Yhteinen arviointimalli The Common Assessment Framework (CAF)

Opiston kehittäminen itsearvioinnin avulla KANSALAISOPISTOJEN CAF 2014 C A F. Yhteinen arviointimalli The Common Assessment Framework (CAF) Opiston kehittäminen itsearvioinnin avulla KANSALAISOPISTOJEN C A F 2014 Yhteinen arviointimalli The Common Assessment Framework (CAF) 2014 TOIMINTATAVAT TULOKSET 3. Henkilöstö 7. Henkilöstö tulokset 1

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

EFQM Excellence malli

EFQM Excellence malli Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa KT Ulla Soukainen, palvelupäällikkö, Turku, 22.9.2015 Varhaiskasvatuslaki (muutokset vuodelta 1973 olevaan lakiin 8.5.2015/580, voimaan 1.8.2015) 9 b Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä:

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: CAF:n käytöstä Espoon sosiaali- ja terveystoimessa 6.5.2011 Kuntatalo va. kehittämispäällikkö Eeva Honkanummi, sosiaali- ja terveystoimi, Espoon kaupunki Historian

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana strategista johtamista

Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana strategista johtamista Kuntaliitto tukee kuntia laadun arvioinnissa ja sen kehittämisessä. Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana opetustoimen strategista johtamista Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012,

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa 20 % palveluasennetta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Martti Markkanen Toimialarehtori, yleissivistävän koulutuksen yksikkö LPKKY Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä

Martti Markkanen Toimialarehtori, yleissivistävän koulutuksen yksikkö LPKKY Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Toimialarehtori, yleissivistävän koulutuksen yksikkö LPKKY Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Ylöjärvi Ammatti-Instituutti Iisakki, Ikaalisten käsija

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Vertaisarviointiraportti

Vertaisarviointiraportti Ammatillisen koulutuksen järjestäjän/ammatillisen oppilaitoksen nimi Vuosi Vertaisarvioijien nimet Laatija: Toimitettu: Päivämäärä, versionumero Sisällysluettelo Päivittäkää sisällysluettelo! 1. Yleistiedot...

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Syyskuu 2015 Rehtori Taina Saarinen 1 Johtaminen Mihin suuntaan ja mihin ei? Onko onnistuttu vai ei? Tavoiteasetanta ja vaikuttavuusarviointi Missä päätetään

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on.

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. Helsingin maalariammattikoulu n yhteystiedot Kornetintie 2b 00380 HELSINKI Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. mitattavissa oleva tulos, jonka

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Työseminaari arvioinnista kehittämiseen Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Opetusneuvos Leena Koski www.oph.fi leena.koski@oph.fi Perustietoja Työseminaari arvioinnista

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA. 30.11.2011 Päivi Mäki

PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA. 30.11.2011 Päivi Mäki PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA 30.11.2011 Päivi Mäki Sisältö - Laatutyön tavoite - ja perusopetuksen laatukriteeri - Toteutus - Itsearviointi - Koulujen osallistaminen Laatutyön tavoite

Lisätiedot

Laatua yhteistyöllä. Kommenttipuheenvuoro 29.5.2012 Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki

Laatua yhteistyöllä. Kommenttipuheenvuoro 29.5.2012 Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki Laatua yhteistyöllä Kommenttipuheenvuoro Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki Joku on sen jo keksinyt miten otan sen meillä käyttöön Miten ajatella kokonaisvaltaisesti Miten toteuttaa

Lisätiedot

Osaava II: Laatua Siikalatvalla. Laatustartti 12.3.2013

Osaava II: Laatua Siikalatvalla. Laatustartti 12.3.2013 Osaava II: Laatua Siikalatvalla Laatustartti 12.3.2013 Ohjelma 13.00 16.00 Johdantoa työskentelyyn ja kuntien linjauksia Laadun verkkokurssin antia ja laatuväittämät Heinon ja Liisan puheenvuoro Jokihelmen

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

YRITYKSEN NIMI KUNNOSSA EI KUNNOSSA EI KOSKE YRITYSTÄ

YRITYKSEN NIMI KUNNOSSA EI KUNNOSSA EI KOSKE YRITYSTÄ YRITYKSEN NIMI KUNNOSSA EI KUNNOSSA EI KOSKE YRITYSTÄ Johtajuus Yrityksessä on johtoryhmä/tiimi, jonka toiminnasta on näyttöä (pöytäkirjat) Henkilöstölle on perehdytetty yrityksen toimintatapa laatuun,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

RAAHEN OPETUSTOIMI KOULUTUKSEN ARVIOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2016. Op.ltk. 13.6.2012 94

RAAHEN OPETUSTOIMI KOULUTUKSEN ARVIOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2016. Op.ltk. 13.6.2012 94 RAAHEN OPETUSTOIMI KOULUTUKSEN ARVIOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2016 Op.ltk. 13.6.2012 94 2 SISÄLTÖ 1. OPPILAAN ARVIONTI 4 1.1. LAKIPERUSTA 4 1.2. OPPILASARVIOINNIN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 4 2. KOULUTUKSEN

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Laadunhallinta opetustoimessa

Laadunhallinta opetustoimessa Laadunhallinta opetustoimessa Kuntamarkkinat 14.9.2011, Kuntatalo, B 3.8 Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä opetustoimessa tarkoitetaan laadulla? Toiminta on laadukasta, kun asetetut tavoitteet saavutetaan.

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Kirjastotilaston kehittäminen johtamisen työkaluksi. Jarmo Saarti Kuopion yliopiston kirjasto Yhteistilastopäivä 8.12.2009

Kirjastotilaston kehittäminen johtamisen työkaluksi. Jarmo Saarti Kuopion yliopiston kirjasto Yhteistilastopäivä 8.12.2009 Kirjastotilaston kehittäminen johtamisen työkaluksi Jarmo Saarti Kuopion yliopiston kirjasto Yhteistilastopäivä 8.12.2009 Kirjastojen vaikuttavuuden mittaaminen panos-tuotos - tuotteistaminen laadulliset

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu Sisäinen ja ulkoinen laadunohjaus, akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189 patologian laboratoriossa Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Standardi SFS-EN ISO 15189 Laboratorion hyvä laatu perustuu

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009 Käytännön laatua matkailuyrityksiin Petkeljärvi 1.10.2009 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa. Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015

Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa. Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015 Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015 Perustietoja Utajärvestä Sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, n. 58 km Oulusta itään Pinta-ala on

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä.

Tilannekatsaus 1 (5) 3.12.2013 2. Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit. REDU / Pertti Heikkilä. Tilannekatsaus 1 (5) Teema 5: Johtajuus, tuloshakuisuus ja toimivat prosessit Teemaa koordinoi REDU ja osatoteuttajia ovat em. lisäksi KPEDU, OSAO, RAAHENAO ja SAKK. Koonti perustuu REDU:n, KPEDU:n ja

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

CAF-koulutus Kivalo-opisto

CAF-koulutus Kivalo-opisto CAF-koulutus Kivalo-opisto Anni Miettunen 19.3.2016 Lämmittelyä aiheeseen Mitä palvelun laatu on? Mitä laadulla tarkoitetaan? Miten palvelun laatu tuotetaan? Kuka määrittää palvelun laadun? Miten laatua

Lisätiedot

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 1 HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 VISIO Hiiden Opisto on luotettava ja arvostettu kansalaisopisto läntisellä Uudellamaalla. Opisto tunnetaan laadukkaana ja luovana koulutuksen järjestäjänä, aktiivisena vaikuttajana

Lisätiedot

Yliopiston kehittämisprojektin (työryhmän) itsearviointi CAF-mallin (Common Assessment Framework) avulla

Yliopiston kehittämisprojektin (työryhmän) itsearviointi CAF-mallin (Common Assessment Framework) avulla Yliopiston kehittämisprojektin (työryhmän) itsearviointi CAF-mallin (Common Assessment Framework) avulla 0 Johdanto CAF-mallin mukaista kuvausta on muokattu laitoksen näkökulmasta kehitysprojektin näkökulmaan:

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski. Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

TOIMINTAKÄSIKIRJA 2015

TOIMINTAKÄSIKIRJA 2015 TOIMINTAKÄSIKIRJA 2015 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 7.4.2015 ( 26) Lopen opiston toimintakäsikirja on laadittu CAF-mallin mukaisesti. CAF=Common Assessment Framework on julkisen sektorin laadunarviointityökalu,

Lisätiedot

Arviointi - mitä ja miksi?

Arviointi - mitä ja miksi? Arviointi - mitä ja miksi? -julkisen palvelutoiminnan arvoperustana ovat kansalaisoikeudet, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä demokratia -Koulutuksen tavoitteena on parantaa kansalaisosaamista ja hyvinvointia

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 Heinolan kaupungin strategian tavoitteet 1.Toimivat palveluketjut koko kaupungissa Palveluketjujen kuvaaminen Palvelukokemuksen mittaaminen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014

HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014 HANKETOIMINNAN JA HANKKEIDEN VERTAISARVIOINNIN ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT 2014 Oppaat ja käsikirjat 2014:2 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2014:2 ISBN 978 952 13 5780 0 (nid.) ISBN 978 952 13 5781

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Opetusneuvos Leena Koski Työseminaariin osallistuvat organisaatiot ABB Oy Ammatillinen erikoisoppilaitos

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot