KANSALAISOPISTOJEN CAF -ARVIOINTIOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALAISOPISTOJEN CAF -ARVIOINTIOPAS"

Transkriptio

1 KANSALAISOPISTOJEN CAF -ARVIOINTIOPAS 2012 FCG Koulutus ja konsultointi Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 2 (54) SISÄLLYS 1 Johdanto 4 Kansalaisopistojen CAF taustaa 4 Arvioinnin perusta 4 Arvioinnin hyöty 5 2 CAF Common Assessment Framework 5 3 Arviointiin valmistautuminen 6 Arviointikeskustelujen organisointi 7 Arvioinnin pohjamateriaalit 7 Perehdyttäminen 7 Raportointi 7 4 Arvioinnin suorittaminen 8 Laatukuvausten laadinta 8 Pisteytys 8 5 Toimintatapojen ja tulosten arvioinnit 9 Arviointialueet Arviointialueet JOHTAJUUS Rehtori johtaa opiston vision ja arvojen kehittämistä Rehtori johtaa ja kehittää tulosten saavuttamista ja muutosten hallintaa Rehtori johtaa, motivoi ja tukee henkilöstöään omalla esimerkillään Rehtori johtaa sidosryhmäyhteistyötä STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU Opisto kerää tietoa sidosryhmiensä ja asiakkaidensa tarpeista suunnittelunsa tueksi Opisto hyödyntää strategiansa ja toimintasuunnitelmiensa laadinnassa käytettävissä olevaa tietoa resursseista ja sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeista Opiston koko organisaatio on mukana strategian ja toiminnan suunnittelussa Opisto arvioi suunnitteluaan, kehittää ja luo uusia toimintamalleja suunnittelun tueksi HENKILÖSTÖ Opisto suunnittelee, hallinnoi ja parantaa henkilöstöresurssejaan avoimesti opiston toimintaa ohjaavien strategioiden ja suunnitelmien mukaisesti Opisto tunnistaa, kehittää ja hyödyntää henkilöstön osaamista niin, että opiston ja henkilöstön tavoitteet yhtenevät Opiston henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen SIDOSRYHMÄT JA RESURSSIT Opisto kehittää ja tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa Opisto kehittää yhteistyötä kuntalaisten kanssa Opiston taloudenhoito on kustannustehokasta ja perustuu strategiaan sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaan Opiston tietojen hallinta perustuu lakiin, asetuksiin ja strategioihin Opisto hyödyntää teknologiaa ja sen käyttöä resurssiensa puitteissa Opistolla on käytössään tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat tilat PROSESSIT Opisto tunnistaa, suunnittelee ja kehittää prosessejaan Opisto järjestää ja kehittää asiakaslähtöisiä palvelujaan Opisto kehittää prosessejaan asiakkaidensa kanssa ASIAKASTULOKSET 41

3 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 3 (54) 6.1 Opisto käyttää asiakastulosten arvioinnissa asiakaspalautteitaan Opiston asiakkaat ovat tulosten mukaan tyytyväisiä opiston toimintaan HENKILÖSTÖTULOKSET Opisto käyttää henkilöstötulosten arvioinnissa määrittelemiään mittareita Opiston henkilöstö on tulosten mukaan motivoitunut ja tyytyväinen työhönsä YHTEISKUNNALLISET TULOKSET Opiston sidosryhmien näkemykset opiston yhteiskunnallisista tuloksista (vaikuttavuus) Opisto on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija KESKEISET SUORITUSKYKYTULOKSET Opiston tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia Opiston johtamisen, hallinnon ja kehittämisen tulokset ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia Opiston taloudellinen tulos ja tilinpäätös ovat talous- ja toimintasuunnitelman mukaisia. 50

4 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 4 (54) 1 Johdanto Kansalaisopistojen CAF taustaa Kansalaisopistojen liitto ja Meri-Pohjolan opistopiirin jäsenopistot ovat Kotva-hankeen puitteissa laatineet ja koekäyttäneet vapaan sivistystyön oppilaitoksille tarkoitetun itsearviointivälineen lukuvuoden aikana. Hankkeen rahoittajana toimi Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto ja prosessia ohjasi FCG Finnish Consulting Group Oy:n johtava konsultti Raila Oksanen. Pilotointiin osallistuvat kansalaisopistot toteuttivat CAF -arviointijärjestelmään perustuvan opiston itsearvioinnin välineen ja prosessin. Prosessi kohdistui kansalaisopiston organisaatiotason laadunhallinnan ja strategisen suunnittelun kehittämiseen arvioinnin avulla. Pilotoinnin aikana luotiin vapaan sivistystyön oppilaitosten laadunhallinnalle CAF -pohjainen arviointimalli, rakenteet ja työvälineitä arvioinnin suorittamiseen ja kehittämistoiminnalle. Luodussa toimintamallissa osallistujat laativat prosessikonsultin avulla hyvin toimivan opiston kuvaukset CAF -arviointialueiden mukaisista toimintatavoista ja saavutetuista tuloksista. Yhteisten työseminaarien välissä opistot työskentelivät itsenäisesti laatien omasta toiminnastaan nykytilan kuvaukset ja vertasivat omaa toimintaansa hyvän toiminnan kuvaukseen. Samalla kartoitettiin toiminnan vahvuudet ja parantamisalueet sekä hahmoteltiin mahdollisia kehittämiskohteita. Ensimmäisten arviointikokemusten jälkeen opistot totesivat tarvitsevansa vapaan sivistystyön toimintaympäristöön sovitetun CAF -arviointiesimerkit. Pilottiryhmä jatkoi CAF arviointialueiden työstämistä talvella laatimalla hyvän toiminnan kuvausten tueksi kansalaisopistojen arviointiesimerkit. Arvioinnin perusta Arvioinnin hyöty Laki vapaasta sivistystyöstä, 7 Arviointi velvoittaa vapaan sivistystyön oppilaitoksen suorittamaan arviointia antamastaan koulutuksesta ja sen vaikuttavuudesta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Vapaan sivistystyön lainsäädännön mukaan arvioinnin tarkoituksena on tukea vapaan sivistystyön kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Edelleen saman pykälän neljännessä momentissa todetaan, että arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Arviointia ohjeistetaan tarkemmin asetuksella. Laki taiteen perusopetuksesta on samansuuntainen kuin vapaan sivistystyön lainsäädäntö. Siten vapaan sivistystyön arviointimenetelmiä voidaan hyödyntää myös taiteen perusopetuksen arviointityössä.

5 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 5 (54) Lainsäädännön toteuttamisen lisäksi arvioinnin liittäminen osaksi jokapäiväistä toimintaa tuo opistolle monenlaista lisäarvoa. On kyse sitten vapaan sivistystyön oppilaitoksesta tai muusta vastaavasta organisaatiosta, arviointityö on hyvä aloittaa johdon ja henkilöstön välisellä avoimella keskustelulla arvioinnin toteuttamisesta ja erityisesti arvioinnin hyödyistä. Pilottiopistot nimesivät arviointitoiminnalle mm. seuraavia hyötynäkökulmia: Kokonaisuuden tarkastelun ja arvioinnin väline, jonka avulla parannetaan laatua systemaattisesti ja säännöllisesti. Kehittämisen väline, jonka avulla tunnistetaan vahvuudet ja parantamisalueet. Dialogin väline: Yksittäiselle opettajalle arviointikeskustelut ovat vaikuttamiskanava ja mahdollisuus tulla kuulluksi ja vastaavasti arvioinnin avulla pystytään osoittamaan päättäjille opiston toiminnan hyödyt ja tarpeellisuus. Oppimisen ja työhyvinvoinnin parantamisen väline Perehdyttämisväline Laatujärjestelmän mukainen arviointikertomus lisää opiston dokumentoitua tietoa ja jämäköittää päätöksentekoa. 2 CAF Common Assessment Framework Alkuperäinen CAF opas löytyy Valtiovarainministeriön sivuilta osoitteesta: hakusanalla CAF 2006 Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu. Suomessa CAF laadunarviointityökalun kehittämisestä vastaa Valtiovarainministeriö. Kansalaisopistojen CAF opas on alkuperäisestä CAF -arviointijärjestelmästä opistojen tarpeisiin ja kieleen muokattu sovellus. Tarkastelun kohteena ovat organisaation toiminta ja tulokset arviointialueittain. CAF:n arviointialueet ovat: Arviointialue 1 Arviointialue 2 Arviointialue 3 Arviointialue 4 Arviointialue 5 Arviointialue 6 Arviointialue 7 Arviointialue 8 Arviointialue 9 Johtajuus Strategiat ja toiminnan suunnittelu Henkilöstö Sidosryhmät ja resurssit Prosessit Asiakastulokset Henkilöstötulokset Yhteiskunnalliset tulokset Keskeiset suorituskykytulokset Kuvassa 1. on kuvattu CAF mallin rakenne ja CAF arviointialueiden yhteydet toisiinsa.

6 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 6 (54) Kuva 1. CAF:n rakenne Arviointialueissa 1 5 arvioidaan opiston toiminnan suunnittelua, toimintaperiaatteita ja toimintaa. Arviointialueiden 6 9 tarkastelun kohteena on toiminnasta seuraavat tulokset ja toiminnan ja tulosten välinen syy- ja seuraussuhde. Itsearvioinnin tavoitteena on synnyttää organisaatiossa innovatiivisuus ja oppiminen eli hyvien tulosten syntyminen. Perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, mutta malli sopii myös osien arviointiin. Kokonaiskäsityksen luomiseksi on suositeltavaa yhdistää toisiinsa liittyvät toiminnan ja tulosten arviointialueet. Esimerkiksi arviointialueet 3 ja 7 tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena, kuten myös 4 ja 6. 3 Arviointiin valmistautuminen Oppilaitoksessa arviointiin valmistautuminen alkaa siten, että rehtori tekee päätöksen CAF arviointijärjestelmän käyttöönotosta ja tiedottaa henkilöstölle itsearvioinnin aloittamisesta. Rehtori myös päättää, ketkä opiston henkilöstöstä osallistuvat arvioinnin suorittamiseen. Opistossa on hyvä pohtia osallistuvatko arvioinnin suorittamiseen esimerkiksi kaikki päätoimiset opettajat, tuntiopettajat ja muun henkilöstön edustajat.

7 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 7 (54) Arviointikeskustelujen organisointi Arviointikeskusteluryhmän kokoa ja laaja-alaisuutta tulee myös etukäteen pohtia. Käytännössä on huomattu, että alle kymmenen hengen ryhmässä muodostuu aitoa keskustelua. Jos arviointi suoritetaan aluksi pienemmissä ryhmissä, kootaan arviointialueen käsittelyn lopuksi eri ryhmien näkemykset opiston yhdeksi tulokseksi opiston laadusta. Kokoavasta arviointikeskustelusta voidaan käyttää konsensuskeskustelu käsitettä. Arvioinnin pohjamateriaalit Opisto päättää arvioinnin syklistä itsenäisesti, mutta suositeltavaa on, että kaikki arviointialueet käydään läpi vuosittain. Rehtori etsii arviointialueisiin liittyvät pohjatiedot ja halutessaan laatii alustavan nykytilaluonnoksen. Arviointialueen keskeiset asiakirjat on hyvä olla saatavilla arviointikeskustelun aikana. Näin voidaan välittömästi tarkistaa arvioinnin kohteena olevat menettelytavat. Jos arviointikohteet määräytyvät kunnan tai opetus-/vapaa-aikatoimen strategiasta tai lautakunnan talous- ja toimintasuunnitelman tavoitteistosta, arvioinnin kohteiden tulee kuitenkin olla sen kaltaisia, että niiden toteutumista voidaan arvioida suhteessa CAF -kriteereihin. Perehdyttäminen Henkilöstölle kohdennetun arvioinnin perehdytyksessä tutustutaan arvioinnin tarkoitukseen, käytettävään arviointivälineeseen (lomakkeet ja kriteerit), työskentelymenetelmiin (arviointi- ja konsensuskeskustelut) sekä sovitaan tarkemmin opiston arvioinnin suorittamisesta. Arviointityön perehdyttämisvaihe voi sisältää ennakkotyöskentelyn eli jokaisen arviointiin osallistuvan ennakkoon tutustumisen lomakkeistoon ja erityisesti hyvän toiminnan kuvauksiin. Raportointi Lomakepohjaa voidaan käyttää raportointipohjana tai tuloksista voidaan laatia erillinen arviointiraportti. Keskeiset tulokset julkistetaan.

8 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 8 (54) 4 Arvioinnin suorittaminen Arviointikeskustelun aluksi määritellään, mitä arvioinnin kohteena olevaan arviointialueeseen omassa opistossa kuuluu. Lisäksi käydään keskustelu ja määritellään, miten kyseisen arviointialueen käsitteet ymmärretään ja mitä toimintaa kyseisen arviointialueen yhteydessä arvioidaan. Laatukuvausten laadinta Laatukuvauksen kirjaamistapa on vapaamuotoinen. Nykytilan, vahvuuksien ja parantamisalueiden kuvaukset laaditaan peilaamalla organisaation toimintaa CAF -kriteereissä kuvattuihin toimintatapoihin. Olennaista on merkitä muistiin selkeästi kaikki esiin nousevat vahvuudet ja parantamisalueet. Huomaa, että kirjaamistavan tulee olla niin selkeä, että myöhemminkin ymmärretään, mitä kehittämistoimia kirjattujen asioiden pohjalta tulisi käynnistää. Seurannan takia on tärkeää muistaa merkitä arvioinnin suorittamisen ajankohta ja lisätä tietoihin myöhemmin päätöspykälä ja ajankohta, minkä yhteydessä johtokunta tai lautakunta on arvioinnin tuloksia käsitellyt. Pisteytys Toimintaa ja tuloksia arvioidaan eri pisteytyksellä. Ensimmäisellä arviointikerralla pisteytyksen tekeminen voidaan jättää kokonaan tekemättä ja keskittyä laatukuvausten laadintaan. Pisteytys kuvaa sitä tasoa, jolle opistosi on edennyt kyseisessä arviointikohdassa. Opistosi voi olla suunnittelu-, kokeilu-, tarkistus- tai kehittämis-/korjausvaiheessa. Pisteytyksessä arvioidaan ja valitaan se taso, johon opisto on edennyt kyseisessä arviointikohdassa. Jos toimintatapaa ei ole määritelty tai kyseistä toimintaa ei ole, merkitään pisteeksi nolla (0). Jos toimintaa on suunniteltu, mutta toiminnassa ei toteuteta suunnitelmaa, on saavutettu yksi (1) piste. Edistyneemmän tason saavuttaminen edellyttää aiempien vaiheiden toteuttamista. Esimerkiksi taso 4 edellyttää, että toimintaa varten on laadittu suunnitelma, sitä toteutetaan, toimintoja arvioidaan ja kehitetään.

9 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 9 (54) 5 Toimintatapojen ja tulosten arvioinnit Arviointialueet 1 5 Arviointialueet 1 5 käsittelevät opiston toimintaa. Näiden arviointialueiden tarkastelun kohteena on, mitä opisto tekee ja miten hyvin se suoriutuu tehtävistään. Arvioinnin tukena käytetään toiminta-arviointialueiden 1 5 pisteytystaulukkoa: TOIMINNAN VAIHE TOIMINNAN ETENEMISEN KUVAUS PISTEET Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Meillä ei ole arviointitietoa tai tiedot toiminnasta ovat hataria 0 SUUNNITTELE Toimintatapa on suunniteltu. 1 KOKEILE Toimintapa on suunniteltu ja käyttöönotettu. 2 TARKISTA Toimintatapa on suunniteltu, käyttöönotettu ja arvioitu, ts. tarkistamme teemmekö oikeita asioita oikealla tavalla. 3 TOTEUTA / Toimintatapa on suunniteltu, käyttöönotettu ja arviointien pohjalta KORJAA toimintaa on myös järjestelmällisesti parannettu. 4 PDCA Toimintatapamme ovat suunniteltuja, käyttöönotettuja ja säännöllisten arviointien pohjalta parannettuja. Vertailukehittämistä tehdään järjestelmällisesti ja toimintatapamme ovat jatkuvan kehittämisen kohteina. 5 Arviointialueet 6 9 Arviointialueet 6 9 käsittelevät opiston saavuttamia tuloksia. Näiden arviointialueiden tarkastelun kohteena on se, miten hyvin opisto on saavuttanut sen toiminnalle asetetut tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan käytettävissä olevien tulostietojen, mutta myös subjektiivisten näkemysten (esimerkiksi asiakaspalaute) avulla. Arvioinnin tukena käytetään tulosarviointialueiden 6 9 pisteytystaulukkoa: TULOSTEN SAAVUTTAMISEN KUVAUS PISTEET Tuloksia ei ole mitattu tai arvioitu tai tietoa niistä ei ole käytettävissä. 0 Tuloksia on mitattu/arvioitu ja ne osoittavat negatiivista kehittymistä ja/tai tulokset eivät vastaa asetettuja tavoitteita. 1 Tulokset osoittavat tasaista kehitystä ja/tai keskeiset tavoitteet on saavutettu. 2 Tulokset osoittavat myönteistä kehitystä ja/tai suurin osa keskeisistä tavoitteita on saavutettu. 3 Tulokset osoittavat huomattavaa myönteistä kehitystä ja/tai kaikki keskeiset tavoitteet on saavutettu. 4 Tulokset ovat toistuvasti erinomaisia. Kaikki merkitykselliset tavoitteet on saavutettu. 5

10 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 10 (54) Organisaation keskeisimmät tulokset verrattuina vastaaviin organisaatioihin ovat muita parempia

11 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 11 (54) 1 JOHTAJUUS Tämän arviointialueen kohteena on johtajuus, jota kansalaisopistossa edustavat mm. rehtori (johtava rehtori), apulaisrehtori, aluerehtori ja johtava opettaja / tiimijohtaja. Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: Strategiat (kansalaisopistojen liiton ja kunnan) Toiminta- ja taloussuunnitelmat Toimintakertomus ja tilinpäätös Organisaatiokuvaukset Hallinto- ja johtosääntö, virkasääntö Suunnitelmat (työturvallisuus, viestintä, markkinointi, henkilöstö jne) Työhyvinvointikyselyjen johtajuutta koskevat osiot Taloushallinnon ohjeistus Esimiesohjeistus CAF Terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat Tarkastele, mitä johtajat tekevät? 1.1 Rehtori johtaa opiston vision ja arvojen kehittämistä. Esimerkiksi a) Rehtori johtaa opiston arvokeskustelua. b) Rehtori johtaa opiston strategia- ja taloussuunnittelua ja vuosisuunnitelman tavoitteiden laadintaa toimintaympäristön muutokset huomioiden. c) Rehtori vahvistaa osaltaan johdon, henkilöstön ja sidosryhmien välistä luottamusta ja arvostusta opiston arvojen mukaisesti. d) Rehtori johtaa strategisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin liittyvää vuoropuhelua ja viestintää. e) Rehtori pyrkii ennaltaehkäisemään arvopohjaisten eturistiriitojen syntymisen. 1.2 Rehtori johtaa ja kehittää tulosten saavuttamista ja muutosten hallintaa. Esimerkiksi a) Rehtori päättää opiston hallinnollisesta tehtävänjaosta ja opetuksen organisoinnista. b) Rehtori johtaa tavoitteiden asettamista ja varmistaa, että opiston tavoitteet ovat yhdensuuntaiset koulutuspoliittisten linjausten kanssa. c) Rehtori hyödyntää käytössä olevaa strategisen johtamisen järjestelmää. d) Rehtori johtaa tulosten saavuttamiseen ja muutosten hallintaan liittyvää vuoropuhelua ja viestintää. e) Rehtori johtaa vastuiden ja menettelytapojen määrittelyä. f) Rehtori hyödyntää CAF laatujärjestelmää. g) Rehtori kehittää projektien johtamista ja hallinnointia Rehtori johtaa, motivoi ja tukee henkilöstöään omalla esimerkillään.

12 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 12 (54) Esimerkiksi a) Rehtori toimii asetettujen tavoitteiden ja arvojen mukaisesti. b) Rehtori ottaa vastaan rakentavaa palautetta johtamisen kehittämiseksi. c) Rehtori tiedottaa aktiivisesti henkilöstölle opistoa koskevista asioista. d) Rehtori tukee henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisessa. e) Rehtori tukee henkilöstön sisäistä yrittäjyyttä. f) Rehtori tunnistaa ja palkitsee henkilöstön hyvät suoritukset. g) Rehtori ja henkilöstö ottavat huomioon työntekijän yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet. 1.4 Rehtori johtaa sidosryhmäyhteistyötä. Esimerkiksi a) Rehtori tunnistaa opiston toimintaan vaikuttavat poliittiset linjaukset. b) Rehtori kehittää hyviä suhteita päättäjiin ja viranhaltijoihin opiston tavoitteiden asettamiseksi ja saavuttamiseksi. c) Rehtori luo ja ylläpitää aktiivisesti opiston sidosryhmiä ja verkostoja. d) Rehtori kehittää opiston positiivista julkisuuskuvaa. e) Rehtori kehittää ja johtaa opiston sidosryhmäviestintää ja markkinointia. f) Rehtori osallistuu aktiivisesti opistoa koskevaan edunvalvonnalliseen toimintaan.

13 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 13 (54) 1.1 Rehtori johtaa opiston vision ja arvojen kehittämistä. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja

14 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 14 (54)

15 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 15 (54) 1.2 Rehtori johtaa ja kehittää tulosten saavuttamista ja muutosten hallintaa. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja

16 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 16 (54)

17 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 17 (54) 1.3 Rehtori johtaa, motivoi ja tukee henkilöstöään omalla esimerkillään. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Hyvän toiminnan kuvaus Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja

18 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 18 (54)

19 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 19 (54) 1.4 Rehtori johtaa sidosryhmäyhteistyötä. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja

20 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 20 (54)

21 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 21 (54) 2 STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU Arviointialueen kohteena on strateginen toiminnan suunnittelu toimintana. Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: strategiat toiminta- ja taloussuunnitelma toimintakertomus ja tilinpäätös opinto-ohjelma ohjeet ja ohjeistaminen Tarkastele, mitä opisto tekee 2.1 Opisto kerää tietoa sidosryhmiensä ja asiakkaidensa tarpeista suunnittelunsa tueksi. Esimerkiksi a) Opisto määrittelee keskeiset sidosryhmänsä ja asiakkaansa. b) Opisto kerää tietoa toimintaympäristön muutoksista ja sidosryhmiensä sekä asiakkaidensa tarpeista. c) Opisto arvioi opiston henkilöstön osaamista suhteessa sidosryhmiensä ja asiakkaidensa tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. 2.2 Opisto hyödyntää strategiansa ja toimintasuunnitelmiensa laadinnassa käytettävissä olevaa tietoa resursseista ja sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeista. Esimerkiksi a) Opisto seuraa strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista järjestelmällisesti. b) Opisto suunnittelee toimintaansa olemassa olevien resurssien ja toimintaympäristön muutosten mukaan. c) Opisto arvioi, tekeekö se sille määrättyjä tehtäviä. d) Opisto suhteuttaa vaatimukset ja tehtävät resursseihinsa. e) Opisto arvioi ja kehittää strategiansa sekä toimintasuunnitelmansa laadintaa. 2.3 Opiston koko organisaatio on mukana strategian ja toiminnan suunnittelussa. Esimerkiksi a) Opiston strategiaprosessin eteneminen ja toiminnan suunnittelu ovat suunnitelmallisia ja ohjeistettuja. b) Opiston keskeiset sidosryhmät ovat mukana strategian ja toiminnan sekä opinto-ohjelman suunnittelussa. c) Henkilöstön tehtävät ovat johdettu opiston strategisista ja toiminnallisista tavoitteista.

22 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 22 (54) 2.4 Opisto arvioi suunnitteluaan, kehittää ja luo uusia toimintamalleja suunnittelun tueksi. Esimerkiksi a) Opisto toteuttaa kokonaissuunnittelua. b) Opisto seuraa ja arvioi uudistusvaatimuksia, toimintaansa ja toteutuneita muutoksia. c) Opisto kehittää toimintaansa itsearvioinnin tulosten pohjalta. d) Opisto uudistaa tarvittaessa toimintaansa ylläpitäjän ja sidosryhmien esittämien kehittämisehdotusten pohjalta. e) Opisto varmistaa tarvittavat resurssit suunniteltujen muutosten toimeenpanemiseksi.

23 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 23 (54) 2.1 Opisto kerää tietoa sidosryhmiensä ja asiakkaidensa tarpeista suunnittelunsa tueksi. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja

24 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 24 (54)

25 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 25 (54) 2.2 Opisto hyödyntää strategiansa ja toimintasuunnitelmiensa laadinnassa käytettävissä olevaa tietoa resursseista ja sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeista. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja

26 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 26 (54)

27 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 27 (54) 2.3 Opiston koko organisaatio on mukana strategian ja toiminnan suunnittelussa. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja

28 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 28 (54)

29 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 29 (54) 2.4 Opisto arvioi suunnitteluaan, kehittää ja luo uusia toimintamalleja suunnittelun tueksi. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja

30 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 30 (54)

31 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 31 (54) 3 HENKILÖSTÖ Arviointialueen kohteena on strategisten tavoitteiden yhdistäminen henkilöstöresursseihin, resurssin tunnistaminen, kehittäminen ja huolehtiminen. Henkilöstöä ovat mm. johto (rehtori, aluerehtorit) päätoimiset opettajat tuntiopettajat opistosihteerit Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: strategiat toiminta- ja taloussuunnitelma toimintakertomus henkilöstösuunnitelma virkasääntö, hallintosääntö henkilöstötilinpäätös/henkilöstötilastot työtyytyväisyys- ja ilmapiirikyselyt yt- ja työsuojelutoiminta Tarkastele, mitä opisto tekee 3.1 Opisto suunnittelee, hallinnoi ja parantaa henkilöstöresurssejaan avoimesti opiston toimintaa ohjaavien strategioiden ja suunnitelmien mukaisesti. Esimerkiksi a) Opisto arvioi ja suunnittelee henkilöstöresurssinsa vuosittain osana toimintaja taloussuunnitelmaa. b) Opisto kehittää aktiivisesti henkilöstöhallintoaan yhteistyössä ylläpitäjänsä ja henkilöstönsä kanssa. c) Opisto määrittää vakinaisen henkilöstön tehtävänkuvat sekä kehittää ja päivittää niitä kehityskeskusteluissa. d) Opisto toteuttaa ylläpitäjänsä määrittelemiä henkilöstöhallinnon periaatteita, linjauksia ja paikallisia sopimuksia (rekrytointi, palkitseminen, työn vaativuuden arviointi eli TVA ja henkilökohtainen lisä, harkinnanvaraiset vapaat ja joustot). e) Opisto huolehtii terveellisistä ja turvallisista työ- ja opiskeluolosuhteista (työhyvinvointi- ja työsuojelusuunnitelma, riskisuunnitelma, varhaisen puuttumisen menetelmät) f) Opisto noudattaa tasa-arvosuunnitelmaa ja kehittää tasa-arvon toteutumista henkilöstöjohtamisessa,mukaan lukien vammaiset ja vajaakuntoiset.

32 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 32 (54) 3.2 Opisto tunnistaa, kehittää ja hyödyntää henkilöstön osaamista niin, että opiston ja henkilöstön tavoitteet yhtenevät. Esimerkiksi a) Esimies kartoittaa henkilöstönsä osaamisen ja kehitystarpeet kehityskeskusteluissa. b) Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen perustuu osaamiskartoituksiin, opiston strategiaan ja tavoitteisiin. c) Opisto kirjaa tuntiopettajien osaamisen opiston hallinto-ohjelmaan. d) Opisto perehdyttää uudet työntekijät suunnitelmallisesti. e) Opisto seuraa henkilöstön kouluttautumista ja sen vaikutuksia. 3.3 Opiston henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen. Esimerkiksi a) Opisto huolehtii avoimesta ja keskustelevasta työilmapiiristä ja vuorovaikutuksesta. b) Opisto mahdollistaa erilaiset yhteistyö- ja vuorovaikutusmuodot (esim. tiimityö). c) Opiston henkilöstö kokoontuu säännöllisesti suunnittelemaan ja kehittämään toimintaansa. d) Opisto kehittää avoimen vuorovaikutuksen mahdollistavia menetelmiä (esim. sosiaalinen media, intra). e) Opisto ja/ tai ylläpitäjä toteuttavat säännöllisesti henkilöstökyselyjä, käsittelevät tulokset henkilöstön kanssa ja toteuttavat tarvittavat korjaustoimenpiteet. f) Opistossa on määritelty, miten henkilöstö ja esimies voivat antaa toisilleen palautetta. g) Opiston johdon ja henkilöstön edustajien vuorovaikutus on avointa.

33 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 33 (54) 3.1 Opisto suunnittelee, hallinnoi ja parantaa henkilöstöresurssejaan avoimesti opiston toimintaa ohjaavien strategioiden ja suunnitelmien mukaisesti. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja

34 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 34 (54)

35 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 35 (54) 3.2 Opisto tunnistaa, kehittää ja hyödyntää henkilöstön osaamista niin, että opiston ja henkilöstön tavoitteet yhtenevät. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja

36 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 36 (54)

37 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 37 (54) 3.3 Opiston henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja

38 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 38 (54)

39 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 39 (54) 4 SIDOSRYHMÄT JA RESURSSIT Keskeisiä sidosryhmiä ovat: Ylläpitäjä ja sopimuskunnat Asiakkaat Hallintokunnat Koulut ja oppilaitokset Yhdistykset ja projektit Seurakunnat Yritykset johto (rehtori, aluerehtorit) Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: Asiakas- ja sidosryhmäanalyysi ja kehittämissuunnitelma Turvallisuussuunnitelma Yhteistyösopimukset Tieto- ja viestintästrategia Taloushallinnon ohjeistukset Tietoturvasuunnitelma Asiakaskyselyt/kuntalaispalautteet Tarkastele, mitä opisto tekee 4.1 Opisto kehittää ja tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa. Esimerkiksi a) Opisto tunnistaa keskeiset sidosryhmänsä. b) Opisto suunnittelee ja neuvottelee sidosryhmiensä kanssa opiston yhteistyön tavoitteista ja resursseista. c) Opisto arvioi ja kehittää sidosryhmien kanssa toteutettavaa toimintaa. d) Opisto laatii tarvittaessa sopimukset sidosryhmiensä kanssa tehtävästä yhteistyöstä. e) Opisto on aktiivinen verkostoituja. f) Opisto kehittää yhteistyötä ja verkostoja paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti opiston perustehtävän toteuttamiseksi. g) Opisto on aloitteellinen ja aktiivinen organisaatio yhteiskuntavastuun rakentamisessa. 4.2 Opisto kehittää yhteistyötä kuntalaisten kanssa. Esimerkiksi a) Opisto edistää kuntalaisten aktiivista kansalaisuutta ja elinikäistä oppimista. b) Opisto kartoittaa kuntalaisten koulutus- ja sivistystarpeita säännöllisesti. c) Opistolla on markkinointi- ja viestintästrategia ja opisto toimii sen mukaisesti. d) Opiston toiminta, päätöksenteko ja kehittäminen ovat avointa ja hyvän hallinnon mukaista.

KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI. Pilottihanke 2011

KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI. Pilottihanke 2011 KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI Pilottihanke 2011 SISÄLLYS CAF arvioinnin taustaa 4 Arvioinnin perusteet 4 Arvioinnin hyöty 4 CAF Common Assessment Framework 5 Arviointiin valmistautuminen 6 Arvioinnissa

Lisätiedot

KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTIOPAS

KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTIOPAS KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTIOPAS Kuva 1 CAF malli 2012 Kansalaisopistojen CAF 2 (45) SISÄLLYS 1 Johdanto 3 Arvioinnin hyödyt 3 2 CAF Common Assessment Framework 4 3 Arviointiin valmistautuminen 5 Arviointikeskustelujen

Lisätiedot

KIVALO-OPISTON CAF-ARVIOINTI

KIVALO-OPISTON CAF-ARVIOINTI ver. 2.10.2015 KIVALO-OPISTON CAF-ARVIOINTI Kuva 1 CAF-malli 2012 Kansalaisopistojen CAF 2 (48) SISÄLLYS 1 Johdanto 3 Arvioinnin hyödyt 3 2 CAF Common Assessment Framework 4 3 Arviointiin valmistautuminen

Lisätiedot

Laatua ja tehoa toimintaan

Laatua ja tehoa toimintaan Laatua ja tehoa toimintaan CAF JULKISEN SEKTORIN LAADUNARVIOINTIMALLI 24.9.2013 Page 1 CAF Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu.

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Opiston kehittäminen itsearvioinnin avulla KANSALAISOPISTOJEN CAF 2014 C A F. Yhteinen arviointimalli The Common Assessment Framework (CAF)

Opiston kehittäminen itsearvioinnin avulla KANSALAISOPISTOJEN CAF 2014 C A F. Yhteinen arviointimalli The Common Assessment Framework (CAF) Opiston kehittäminen itsearvioinnin avulla KANSALAISOPISTOJEN C A F 2014 Yhteinen arviointimalli The Common Assessment Framework (CAF) 2014 TOIMINTATAVAT TULOKSET 3. Henkilöstö 7. Henkilöstö tulokset 1

Lisätiedot

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunhallinnan eri menetelmiä Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunkehittämismallit EFQM (Euroopan laatupalkintomalli ) Excellence Model 2010 Erinomaisuuden tunnuspiirteiden arviointimalli

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa 1. Laadunhallinta lukiokoulutuksessa Lohjan kaupungin lukioiden laadunhallintamalli perustuu Kuntaliiton julkaisuun Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa KT Ulla Soukainen, palvelupäällikkö, Turku, 22.9.2015 Varhaiskasvatuslaki (muutokset vuodelta 1973 olevaan lakiin 8.5.2015/580, voimaan 1.8.2015) 9 b Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Työseminaari arvioinnista kehittämiseen Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Opetusneuvos Leena Koski www.oph.fi leena.koski@oph.fi Perustietoja Työseminaari arvioinnista

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

EFQM Excellence malli

EFQM Excellence malli Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja

Lisätiedot

YRITYKSEN NIMI KUNNOSSA EI KUNNOSSA EI KOSKE YRITYSTÄ

YRITYKSEN NIMI KUNNOSSA EI KUNNOSSA EI KOSKE YRITYSTÄ YRITYKSEN NIMI KUNNOSSA EI KUNNOSSA EI KOSKE YRITYSTÄ Johtajuus Yrityksessä on johtoryhmä/tiimi, jonka toiminnasta on näyttöä (pöytäkirjat) Henkilöstölle on perehdytetty yrityksen toimintatapa laatuun,

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja ja palvelutuotantoa

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä:

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: CAF:n käytöstä Espoon sosiaali- ja terveystoimessa 6.5.2011 Kuntatalo va. kehittämispäällikkö Eeva Honkanummi, sosiaali- ja terveystoimi, Espoon kaupunki Historian

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN 1. Jakaannutaan 4 learning cafe ryhmään pöytien ympärille arviointi-alueittain 2. Ryhmät kirjaavat

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on.

Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. Helsingin maalariammattikoulu n yhteystiedot Kornetintie 2b 00380 HELSINKI Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella on. mitattavissa oleva tulos, jonka

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Laatua päihdetyöhön Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Yleinen määritelmä Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot