KANSALAISOPISTOJEN CAF -ARVIOINTIOPAS
|
|
- Albert Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANSALAISOPISTOJEN CAF -ARVIOINTIOPAS 2012 FCG Koulutus ja konsultointi Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki
2 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 2 (54) SISÄLLYS 1 Johdanto 4 Kansalaisopistojen CAF taustaa 4 Arvioinnin perusta 4 Arvioinnin hyöty 5 2 CAF Common Assessment Framework 5 3 Arviointiin valmistautuminen 6 Arviointikeskustelujen organisointi 7 Arvioinnin pohjamateriaalit 7 Perehdyttäminen 7 Raportointi 7 4 Arvioinnin suorittaminen 8 Laatukuvausten laadinta 8 Pisteytys 8 5 Toimintatapojen ja tulosten arvioinnit 9 Arviointialueet Arviointialueet JOHTAJUUS Rehtori johtaa opiston vision ja arvojen kehittämistä Rehtori johtaa ja kehittää tulosten saavuttamista ja muutosten hallintaa Rehtori johtaa, motivoi ja tukee henkilöstöään omalla esimerkillään Rehtori johtaa sidosryhmäyhteistyötä STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU Opisto kerää tietoa sidosryhmiensä ja asiakkaidensa tarpeista suunnittelunsa tueksi Opisto hyödyntää strategiansa ja toimintasuunnitelmiensa laadinnassa käytettävissä olevaa tietoa resursseista ja sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeista Opiston koko organisaatio on mukana strategian ja toiminnan suunnittelussa Opisto arvioi suunnitteluaan, kehittää ja luo uusia toimintamalleja suunnittelun tueksi HENKILÖSTÖ Opisto suunnittelee, hallinnoi ja parantaa henkilöstöresurssejaan avoimesti opiston toimintaa ohjaavien strategioiden ja suunnitelmien mukaisesti Opisto tunnistaa, kehittää ja hyödyntää henkilöstön osaamista niin, että opiston ja henkilöstön tavoitteet yhtenevät Opiston henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen SIDOSRYHMÄT JA RESURSSIT Opisto kehittää ja tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa Opisto kehittää yhteistyötä kuntalaisten kanssa Opiston taloudenhoito on kustannustehokasta ja perustuu strategiaan sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaan Opiston tietojen hallinta perustuu lakiin, asetuksiin ja strategioihin Opisto hyödyntää teknologiaa ja sen käyttöä resurssiensa puitteissa Opistolla on käytössään tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat tilat PROSESSIT Opisto tunnistaa, suunnittelee ja kehittää prosessejaan Opisto järjestää ja kehittää asiakaslähtöisiä palvelujaan Opisto kehittää prosessejaan asiakkaidensa kanssa ASIAKASTULOKSET 41
3 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 3 (54) 6.1 Opisto käyttää asiakastulosten arvioinnissa asiakaspalautteitaan Opiston asiakkaat ovat tulosten mukaan tyytyväisiä opiston toimintaan HENKILÖSTÖTULOKSET Opisto käyttää henkilöstötulosten arvioinnissa määrittelemiään mittareita Opiston henkilöstö on tulosten mukaan motivoitunut ja tyytyväinen työhönsä YHTEISKUNNALLISET TULOKSET Opiston sidosryhmien näkemykset opiston yhteiskunnallisista tuloksista (vaikuttavuus) Opisto on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija KESKEISET SUORITUSKYKYTULOKSET Opiston tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia Opiston johtamisen, hallinnon ja kehittämisen tulokset ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia Opiston taloudellinen tulos ja tilinpäätös ovat talous- ja toimintasuunnitelman mukaisia. 50
4 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 4 (54) 1 Johdanto Kansalaisopistojen CAF taustaa Kansalaisopistojen liitto ja Meri-Pohjolan opistopiirin jäsenopistot ovat Kotva-hankeen puitteissa laatineet ja koekäyttäneet vapaan sivistystyön oppilaitoksille tarkoitetun itsearviointivälineen lukuvuoden aikana. Hankkeen rahoittajana toimi Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto ja prosessia ohjasi FCG Finnish Consulting Group Oy:n johtava konsultti Raila Oksanen. Pilotointiin osallistuvat kansalaisopistot toteuttivat CAF -arviointijärjestelmään perustuvan opiston itsearvioinnin välineen ja prosessin. Prosessi kohdistui kansalaisopiston organisaatiotason laadunhallinnan ja strategisen suunnittelun kehittämiseen arvioinnin avulla. Pilotoinnin aikana luotiin vapaan sivistystyön oppilaitosten laadunhallinnalle CAF -pohjainen arviointimalli, rakenteet ja työvälineitä arvioinnin suorittamiseen ja kehittämistoiminnalle. Luodussa toimintamallissa osallistujat laativat prosessikonsultin avulla hyvin toimivan opiston kuvaukset CAF -arviointialueiden mukaisista toimintatavoista ja saavutetuista tuloksista. Yhteisten työseminaarien välissä opistot työskentelivät itsenäisesti laatien omasta toiminnastaan nykytilan kuvaukset ja vertasivat omaa toimintaansa hyvän toiminnan kuvaukseen. Samalla kartoitettiin toiminnan vahvuudet ja parantamisalueet sekä hahmoteltiin mahdollisia kehittämiskohteita. Ensimmäisten arviointikokemusten jälkeen opistot totesivat tarvitsevansa vapaan sivistystyön toimintaympäristöön sovitetun CAF -arviointiesimerkit. Pilottiryhmä jatkoi CAF arviointialueiden työstämistä talvella laatimalla hyvän toiminnan kuvausten tueksi kansalaisopistojen arviointiesimerkit. Arvioinnin perusta Arvioinnin hyöty Laki vapaasta sivistystyöstä, 7 Arviointi velvoittaa vapaan sivistystyön oppilaitoksen suorittamaan arviointia antamastaan koulutuksesta ja sen vaikuttavuudesta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Vapaan sivistystyön lainsäädännön mukaan arvioinnin tarkoituksena on tukea vapaan sivistystyön kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Edelleen saman pykälän neljännessä momentissa todetaan, että arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Arviointia ohjeistetaan tarkemmin asetuksella. Laki taiteen perusopetuksesta on samansuuntainen kuin vapaan sivistystyön lainsäädäntö. Siten vapaan sivistystyön arviointimenetelmiä voidaan hyödyntää myös taiteen perusopetuksen arviointityössä.
5 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 5 (54) Lainsäädännön toteuttamisen lisäksi arvioinnin liittäminen osaksi jokapäiväistä toimintaa tuo opistolle monenlaista lisäarvoa. On kyse sitten vapaan sivistystyön oppilaitoksesta tai muusta vastaavasta organisaatiosta, arviointityö on hyvä aloittaa johdon ja henkilöstön välisellä avoimella keskustelulla arvioinnin toteuttamisesta ja erityisesti arvioinnin hyödyistä. Pilottiopistot nimesivät arviointitoiminnalle mm. seuraavia hyötynäkökulmia: Kokonaisuuden tarkastelun ja arvioinnin väline, jonka avulla parannetaan laatua systemaattisesti ja säännöllisesti. Kehittämisen väline, jonka avulla tunnistetaan vahvuudet ja parantamisalueet. Dialogin väline: Yksittäiselle opettajalle arviointikeskustelut ovat vaikuttamiskanava ja mahdollisuus tulla kuulluksi ja vastaavasti arvioinnin avulla pystytään osoittamaan päättäjille opiston toiminnan hyödyt ja tarpeellisuus. Oppimisen ja työhyvinvoinnin parantamisen väline Perehdyttämisväline Laatujärjestelmän mukainen arviointikertomus lisää opiston dokumentoitua tietoa ja jämäköittää päätöksentekoa. 2 CAF Common Assessment Framework Alkuperäinen CAF opas löytyy Valtiovarainministeriön sivuilta osoitteesta: hakusanalla CAF 2006 Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu. Suomessa CAF laadunarviointityökalun kehittämisestä vastaa Valtiovarainministeriö. Kansalaisopistojen CAF opas on alkuperäisestä CAF -arviointijärjestelmästä opistojen tarpeisiin ja kieleen muokattu sovellus. Tarkastelun kohteena ovat organisaation toiminta ja tulokset arviointialueittain. CAF:n arviointialueet ovat: Arviointialue 1 Arviointialue 2 Arviointialue 3 Arviointialue 4 Arviointialue 5 Arviointialue 6 Arviointialue 7 Arviointialue 8 Arviointialue 9 Johtajuus Strategiat ja toiminnan suunnittelu Henkilöstö Sidosryhmät ja resurssit Prosessit Asiakastulokset Henkilöstötulokset Yhteiskunnalliset tulokset Keskeiset suorituskykytulokset Kuvassa 1. on kuvattu CAF mallin rakenne ja CAF arviointialueiden yhteydet toisiinsa.
6 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 6 (54) Kuva 1. CAF:n rakenne Arviointialueissa 1 5 arvioidaan opiston toiminnan suunnittelua, toimintaperiaatteita ja toimintaa. Arviointialueiden 6 9 tarkastelun kohteena on toiminnasta seuraavat tulokset ja toiminnan ja tulosten välinen syy- ja seuraussuhde. Itsearvioinnin tavoitteena on synnyttää organisaatiossa innovatiivisuus ja oppiminen eli hyvien tulosten syntyminen. Perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, mutta malli sopii myös osien arviointiin. Kokonaiskäsityksen luomiseksi on suositeltavaa yhdistää toisiinsa liittyvät toiminnan ja tulosten arviointialueet. Esimerkiksi arviointialueet 3 ja 7 tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena, kuten myös 4 ja 6. 3 Arviointiin valmistautuminen Oppilaitoksessa arviointiin valmistautuminen alkaa siten, että rehtori tekee päätöksen CAF arviointijärjestelmän käyttöönotosta ja tiedottaa henkilöstölle itsearvioinnin aloittamisesta. Rehtori myös päättää, ketkä opiston henkilöstöstä osallistuvat arvioinnin suorittamiseen. Opistossa on hyvä pohtia osallistuvatko arvioinnin suorittamiseen esimerkiksi kaikki päätoimiset opettajat, tuntiopettajat ja muun henkilöstön edustajat.
7 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 7 (54) Arviointikeskustelujen organisointi Arviointikeskusteluryhmän kokoa ja laaja-alaisuutta tulee myös etukäteen pohtia. Käytännössä on huomattu, että alle kymmenen hengen ryhmässä muodostuu aitoa keskustelua. Jos arviointi suoritetaan aluksi pienemmissä ryhmissä, kootaan arviointialueen käsittelyn lopuksi eri ryhmien näkemykset opiston yhdeksi tulokseksi opiston laadusta. Kokoavasta arviointikeskustelusta voidaan käyttää konsensuskeskustelu käsitettä. Arvioinnin pohjamateriaalit Opisto päättää arvioinnin syklistä itsenäisesti, mutta suositeltavaa on, että kaikki arviointialueet käydään läpi vuosittain. Rehtori etsii arviointialueisiin liittyvät pohjatiedot ja halutessaan laatii alustavan nykytilaluonnoksen. Arviointialueen keskeiset asiakirjat on hyvä olla saatavilla arviointikeskustelun aikana. Näin voidaan välittömästi tarkistaa arvioinnin kohteena olevat menettelytavat. Jos arviointikohteet määräytyvät kunnan tai opetus-/vapaa-aikatoimen strategiasta tai lautakunnan talous- ja toimintasuunnitelman tavoitteistosta, arvioinnin kohteiden tulee kuitenkin olla sen kaltaisia, että niiden toteutumista voidaan arvioida suhteessa CAF -kriteereihin. Perehdyttäminen Henkilöstölle kohdennetun arvioinnin perehdytyksessä tutustutaan arvioinnin tarkoitukseen, käytettävään arviointivälineeseen (lomakkeet ja kriteerit), työskentelymenetelmiin (arviointi- ja konsensuskeskustelut) sekä sovitaan tarkemmin opiston arvioinnin suorittamisesta. Arviointityön perehdyttämisvaihe voi sisältää ennakkotyöskentelyn eli jokaisen arviointiin osallistuvan ennakkoon tutustumisen lomakkeistoon ja erityisesti hyvän toiminnan kuvauksiin. Raportointi Lomakepohjaa voidaan käyttää raportointipohjana tai tuloksista voidaan laatia erillinen arviointiraportti. Keskeiset tulokset julkistetaan.
8 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 8 (54) 4 Arvioinnin suorittaminen Arviointikeskustelun aluksi määritellään, mitä arvioinnin kohteena olevaan arviointialueeseen omassa opistossa kuuluu. Lisäksi käydään keskustelu ja määritellään, miten kyseisen arviointialueen käsitteet ymmärretään ja mitä toimintaa kyseisen arviointialueen yhteydessä arvioidaan. Laatukuvausten laadinta Laatukuvauksen kirjaamistapa on vapaamuotoinen. Nykytilan, vahvuuksien ja parantamisalueiden kuvaukset laaditaan peilaamalla organisaation toimintaa CAF -kriteereissä kuvattuihin toimintatapoihin. Olennaista on merkitä muistiin selkeästi kaikki esiin nousevat vahvuudet ja parantamisalueet. Huomaa, että kirjaamistavan tulee olla niin selkeä, että myöhemminkin ymmärretään, mitä kehittämistoimia kirjattujen asioiden pohjalta tulisi käynnistää. Seurannan takia on tärkeää muistaa merkitä arvioinnin suorittamisen ajankohta ja lisätä tietoihin myöhemmin päätöspykälä ja ajankohta, minkä yhteydessä johtokunta tai lautakunta on arvioinnin tuloksia käsitellyt. Pisteytys Toimintaa ja tuloksia arvioidaan eri pisteytyksellä. Ensimmäisellä arviointikerralla pisteytyksen tekeminen voidaan jättää kokonaan tekemättä ja keskittyä laatukuvausten laadintaan. Pisteytys kuvaa sitä tasoa, jolle opistosi on edennyt kyseisessä arviointikohdassa. Opistosi voi olla suunnittelu-, kokeilu-, tarkistus- tai kehittämis-/korjausvaiheessa. Pisteytyksessä arvioidaan ja valitaan se taso, johon opisto on edennyt kyseisessä arviointikohdassa. Jos toimintatapaa ei ole määritelty tai kyseistä toimintaa ei ole, merkitään pisteeksi nolla (0). Jos toimintaa on suunniteltu, mutta toiminnassa ei toteuteta suunnitelmaa, on saavutettu yksi (1) piste. Edistyneemmän tason saavuttaminen edellyttää aiempien vaiheiden toteuttamista. Esimerkiksi taso 4 edellyttää, että toimintaa varten on laadittu suunnitelma, sitä toteutetaan, toimintoja arvioidaan ja kehitetään.
9 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 9 (54) 5 Toimintatapojen ja tulosten arvioinnit Arviointialueet 1 5 Arviointialueet 1 5 käsittelevät opiston toimintaa. Näiden arviointialueiden tarkastelun kohteena on, mitä opisto tekee ja miten hyvin se suoriutuu tehtävistään. Arvioinnin tukena käytetään toiminta-arviointialueiden 1 5 pisteytystaulukkoa: TOIMINNAN VAIHE TOIMINNAN ETENEMISEN KUVAUS PISTEET Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Meillä ei ole arviointitietoa tai tiedot toiminnasta ovat hataria 0 SUUNNITTELE Toimintatapa on suunniteltu. 1 KOKEILE Toimintapa on suunniteltu ja käyttöönotettu. 2 TARKISTA Toimintatapa on suunniteltu, käyttöönotettu ja arvioitu, ts. tarkistamme teemmekö oikeita asioita oikealla tavalla. 3 TOTEUTA / Toimintatapa on suunniteltu, käyttöönotettu ja arviointien pohjalta KORJAA toimintaa on myös järjestelmällisesti parannettu. 4 PDCA Toimintatapamme ovat suunniteltuja, käyttöönotettuja ja säännöllisten arviointien pohjalta parannettuja. Vertailukehittämistä tehdään järjestelmällisesti ja toimintatapamme ovat jatkuvan kehittämisen kohteina. 5 Arviointialueet 6 9 Arviointialueet 6 9 käsittelevät opiston saavuttamia tuloksia. Näiden arviointialueiden tarkastelun kohteena on se, miten hyvin opisto on saavuttanut sen toiminnalle asetetut tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan käytettävissä olevien tulostietojen, mutta myös subjektiivisten näkemysten (esimerkiksi asiakaspalaute) avulla. Arvioinnin tukena käytetään tulosarviointialueiden 6 9 pisteytystaulukkoa: TULOSTEN SAAVUTTAMISEN KUVAUS PISTEET Tuloksia ei ole mitattu tai arvioitu tai tietoa niistä ei ole käytettävissä. 0 Tuloksia on mitattu/arvioitu ja ne osoittavat negatiivista kehittymistä ja/tai tulokset eivät vastaa asetettuja tavoitteita. 1 Tulokset osoittavat tasaista kehitystä ja/tai keskeiset tavoitteet on saavutettu. 2 Tulokset osoittavat myönteistä kehitystä ja/tai suurin osa keskeisistä tavoitteita on saavutettu. 3 Tulokset osoittavat huomattavaa myönteistä kehitystä ja/tai kaikki keskeiset tavoitteet on saavutettu. 4 Tulokset ovat toistuvasti erinomaisia. Kaikki merkitykselliset tavoitteet on saavutettu. 5
10 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 10 (54) Organisaation keskeisimmät tulokset verrattuina vastaaviin organisaatioihin ovat muita parempia
11 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 11 (54) 1 JOHTAJUUS Tämän arviointialueen kohteena on johtajuus, jota kansalaisopistossa edustavat mm. rehtori (johtava rehtori), apulaisrehtori, aluerehtori ja johtava opettaja / tiimijohtaja. Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: Strategiat (kansalaisopistojen liiton ja kunnan) Toiminta- ja taloussuunnitelmat Toimintakertomus ja tilinpäätös Organisaatiokuvaukset Hallinto- ja johtosääntö, virkasääntö Suunnitelmat (työturvallisuus, viestintä, markkinointi, henkilöstö jne) Työhyvinvointikyselyjen johtajuutta koskevat osiot Taloushallinnon ohjeistus Esimiesohjeistus CAF Terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat Tarkastele, mitä johtajat tekevät? 1.1 Rehtori johtaa opiston vision ja arvojen kehittämistä. Esimerkiksi a) Rehtori johtaa opiston arvokeskustelua. b) Rehtori johtaa opiston strategia- ja taloussuunnittelua ja vuosisuunnitelman tavoitteiden laadintaa toimintaympäristön muutokset huomioiden. c) Rehtori vahvistaa osaltaan johdon, henkilöstön ja sidosryhmien välistä luottamusta ja arvostusta opiston arvojen mukaisesti. d) Rehtori johtaa strategisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin liittyvää vuoropuhelua ja viestintää. e) Rehtori pyrkii ennaltaehkäisemään arvopohjaisten eturistiriitojen syntymisen. 1.2 Rehtori johtaa ja kehittää tulosten saavuttamista ja muutosten hallintaa. Esimerkiksi a) Rehtori päättää opiston hallinnollisesta tehtävänjaosta ja opetuksen organisoinnista. b) Rehtori johtaa tavoitteiden asettamista ja varmistaa, että opiston tavoitteet ovat yhdensuuntaiset koulutuspoliittisten linjausten kanssa. c) Rehtori hyödyntää käytössä olevaa strategisen johtamisen järjestelmää. d) Rehtori johtaa tulosten saavuttamiseen ja muutosten hallintaan liittyvää vuoropuhelua ja viestintää. e) Rehtori johtaa vastuiden ja menettelytapojen määrittelyä. f) Rehtori hyödyntää CAF laatujärjestelmää. g) Rehtori kehittää projektien johtamista ja hallinnointia Rehtori johtaa, motivoi ja tukee henkilöstöään omalla esimerkillään.
12 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 12 (54) Esimerkiksi a) Rehtori toimii asetettujen tavoitteiden ja arvojen mukaisesti. b) Rehtori ottaa vastaan rakentavaa palautetta johtamisen kehittämiseksi. c) Rehtori tiedottaa aktiivisesti henkilöstölle opistoa koskevista asioista. d) Rehtori tukee henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisessa. e) Rehtori tukee henkilöstön sisäistä yrittäjyyttä. f) Rehtori tunnistaa ja palkitsee henkilöstön hyvät suoritukset. g) Rehtori ja henkilöstö ottavat huomioon työntekijän yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet. 1.4 Rehtori johtaa sidosryhmäyhteistyötä. Esimerkiksi a) Rehtori tunnistaa opiston toimintaan vaikuttavat poliittiset linjaukset. b) Rehtori kehittää hyviä suhteita päättäjiin ja viranhaltijoihin opiston tavoitteiden asettamiseksi ja saavuttamiseksi. c) Rehtori luo ja ylläpitää aktiivisesti opiston sidosryhmiä ja verkostoja. d) Rehtori kehittää opiston positiivista julkisuuskuvaa. e) Rehtori kehittää ja johtaa opiston sidosryhmäviestintää ja markkinointia. f) Rehtori osallistuu aktiivisesti opistoa koskevaan edunvalvonnalliseen toimintaan.
13 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 13 (54) 1.1 Rehtori johtaa opiston vision ja arvojen kehittämistä. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja
14 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 14 (54)
15 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 15 (54) 1.2 Rehtori johtaa ja kehittää tulosten saavuttamista ja muutosten hallintaa. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja
16 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 16 (54)
17 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 17 (54) 1.3 Rehtori johtaa, motivoi ja tukee henkilöstöään omalla esimerkillään. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Hyvän toiminnan kuvaus Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja
18 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 18 (54)
19 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 19 (54) 1.4 Rehtori johtaa sidosryhmäyhteistyötä. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja
20 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 20 (54)
21 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 21 (54) 2 STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU Arviointialueen kohteena on strateginen toiminnan suunnittelu toimintana. Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: strategiat toiminta- ja taloussuunnitelma toimintakertomus ja tilinpäätös opinto-ohjelma ohjeet ja ohjeistaminen Tarkastele, mitä opisto tekee 2.1 Opisto kerää tietoa sidosryhmiensä ja asiakkaidensa tarpeista suunnittelunsa tueksi. Esimerkiksi a) Opisto määrittelee keskeiset sidosryhmänsä ja asiakkaansa. b) Opisto kerää tietoa toimintaympäristön muutoksista ja sidosryhmiensä sekä asiakkaidensa tarpeista. c) Opisto arvioi opiston henkilöstön osaamista suhteessa sidosryhmiensä ja asiakkaidensa tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. 2.2 Opisto hyödyntää strategiansa ja toimintasuunnitelmiensa laadinnassa käytettävissä olevaa tietoa resursseista ja sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeista. Esimerkiksi a) Opisto seuraa strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista järjestelmällisesti. b) Opisto suunnittelee toimintaansa olemassa olevien resurssien ja toimintaympäristön muutosten mukaan. c) Opisto arvioi, tekeekö se sille määrättyjä tehtäviä. d) Opisto suhteuttaa vaatimukset ja tehtävät resursseihinsa. e) Opisto arvioi ja kehittää strategiansa sekä toimintasuunnitelmansa laadintaa. 2.3 Opiston koko organisaatio on mukana strategian ja toiminnan suunnittelussa. Esimerkiksi a) Opiston strategiaprosessin eteneminen ja toiminnan suunnittelu ovat suunnitelmallisia ja ohjeistettuja. b) Opiston keskeiset sidosryhmät ovat mukana strategian ja toiminnan sekä opinto-ohjelman suunnittelussa. c) Henkilöstön tehtävät ovat johdettu opiston strategisista ja toiminnallisista tavoitteista.
22 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 22 (54) 2.4 Opisto arvioi suunnitteluaan, kehittää ja luo uusia toimintamalleja suunnittelun tueksi. Esimerkiksi a) Opisto toteuttaa kokonaissuunnittelua. b) Opisto seuraa ja arvioi uudistusvaatimuksia, toimintaansa ja toteutuneita muutoksia. c) Opisto kehittää toimintaansa itsearvioinnin tulosten pohjalta. d) Opisto uudistaa tarvittaessa toimintaansa ylläpitäjän ja sidosryhmien esittämien kehittämisehdotusten pohjalta. e) Opisto varmistaa tarvittavat resurssit suunniteltujen muutosten toimeenpanemiseksi.
23 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 23 (54) 2.1 Opisto kerää tietoa sidosryhmiensä ja asiakkaidensa tarpeista suunnittelunsa tueksi. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja
24 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 24 (54)
25 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 25 (54) 2.2 Opisto hyödyntää strategiansa ja toimintasuunnitelmiensa laadinnassa käytettävissä olevaa tietoa resursseista ja sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeista. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja
26 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 26 (54)
27 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 27 (54) 2.3 Opiston koko organisaatio on mukana strategian ja toiminnan suunnittelussa. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja
28 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 28 (54)
29 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 29 (54) 2.4 Opisto arvioi suunnitteluaan, kehittää ja luo uusia toimintamalleja suunnittelun tueksi. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja
30 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 30 (54)
31 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 31 (54) 3 HENKILÖSTÖ Arviointialueen kohteena on strategisten tavoitteiden yhdistäminen henkilöstöresursseihin, resurssin tunnistaminen, kehittäminen ja huolehtiminen. Henkilöstöä ovat mm. johto (rehtori, aluerehtorit) päätoimiset opettajat tuntiopettajat opistosihteerit Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: strategiat toiminta- ja taloussuunnitelma toimintakertomus henkilöstösuunnitelma virkasääntö, hallintosääntö henkilöstötilinpäätös/henkilöstötilastot työtyytyväisyys- ja ilmapiirikyselyt yt- ja työsuojelutoiminta Tarkastele, mitä opisto tekee 3.1 Opisto suunnittelee, hallinnoi ja parantaa henkilöstöresurssejaan avoimesti opiston toimintaa ohjaavien strategioiden ja suunnitelmien mukaisesti. Esimerkiksi a) Opisto arvioi ja suunnittelee henkilöstöresurssinsa vuosittain osana toimintaja taloussuunnitelmaa. b) Opisto kehittää aktiivisesti henkilöstöhallintoaan yhteistyössä ylläpitäjänsä ja henkilöstönsä kanssa. c) Opisto määrittää vakinaisen henkilöstön tehtävänkuvat sekä kehittää ja päivittää niitä kehityskeskusteluissa. d) Opisto toteuttaa ylläpitäjänsä määrittelemiä henkilöstöhallinnon periaatteita, linjauksia ja paikallisia sopimuksia (rekrytointi, palkitseminen, työn vaativuuden arviointi eli TVA ja henkilökohtainen lisä, harkinnanvaraiset vapaat ja joustot). e) Opisto huolehtii terveellisistä ja turvallisista työ- ja opiskeluolosuhteista (työhyvinvointi- ja työsuojelusuunnitelma, riskisuunnitelma, varhaisen puuttumisen menetelmät) f) Opisto noudattaa tasa-arvosuunnitelmaa ja kehittää tasa-arvon toteutumista henkilöstöjohtamisessa,mukaan lukien vammaiset ja vajaakuntoiset.
32 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 32 (54) 3.2 Opisto tunnistaa, kehittää ja hyödyntää henkilöstön osaamista niin, että opiston ja henkilöstön tavoitteet yhtenevät. Esimerkiksi a) Esimies kartoittaa henkilöstönsä osaamisen ja kehitystarpeet kehityskeskusteluissa. b) Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen perustuu osaamiskartoituksiin, opiston strategiaan ja tavoitteisiin. c) Opisto kirjaa tuntiopettajien osaamisen opiston hallinto-ohjelmaan. d) Opisto perehdyttää uudet työntekijät suunnitelmallisesti. e) Opisto seuraa henkilöstön kouluttautumista ja sen vaikutuksia. 3.3 Opiston henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen. Esimerkiksi a) Opisto huolehtii avoimesta ja keskustelevasta työilmapiiristä ja vuorovaikutuksesta. b) Opisto mahdollistaa erilaiset yhteistyö- ja vuorovaikutusmuodot (esim. tiimityö). c) Opiston henkilöstö kokoontuu säännöllisesti suunnittelemaan ja kehittämään toimintaansa. d) Opisto kehittää avoimen vuorovaikutuksen mahdollistavia menetelmiä (esim. sosiaalinen media, intra). e) Opisto ja/ tai ylläpitäjä toteuttavat säännöllisesti henkilöstökyselyjä, käsittelevät tulokset henkilöstön kanssa ja toteuttavat tarvittavat korjaustoimenpiteet. f) Opistossa on määritelty, miten henkilöstö ja esimies voivat antaa toisilleen palautetta. g) Opiston johdon ja henkilöstön edustajien vuorovaikutus on avointa.
33 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 33 (54) 3.1 Opisto suunnittelee, hallinnoi ja parantaa henkilöstöresurssejaan avoimesti opiston toimintaa ohjaavien strategioiden ja suunnitelmien mukaisesti. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja
34 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 34 (54)
35 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 35 (54) 3.2 Opisto tunnistaa, kehittää ja hyödyntää henkilöstön osaamista niin, että opiston ja henkilöstön tavoitteet yhtenevät. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja
36 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 36 (54)
37 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 37 (54) 3.3 Opiston henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen. Arviointi suoritettu: Käsitelty johtokunnassa Lyhyt kuvaus oman opiston nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Pisteytys Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Arviointialueen seuraava arviointi Lisätietoja
38 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 38 (54)
39 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kansalaisopistojen CAF 39 (54) 4 SIDOSRYHMÄT JA RESURSSIT Keskeisiä sidosryhmiä ovat: Ylläpitäjä ja sopimuskunnat Asiakkaat Hallintokunnat Koulut ja oppilaitokset Yhdistykset ja projektit Seurakunnat Yritykset johto (rehtori, aluerehtorit) Arvioinnin tukena käytettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi: Asiakas- ja sidosryhmäanalyysi ja kehittämissuunnitelma Turvallisuussuunnitelma Yhteistyösopimukset Tieto- ja viestintästrategia Taloushallinnon ohjeistukset Tietoturvasuunnitelma Asiakaskyselyt/kuntalaispalautteet Tarkastele, mitä opisto tekee 4.1 Opisto kehittää ja tekee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa. Esimerkiksi a) Opisto tunnistaa keskeiset sidosryhmänsä. b) Opisto suunnittelee ja neuvottelee sidosryhmiensä kanssa opiston yhteistyön tavoitteista ja resursseista. c) Opisto arvioi ja kehittää sidosryhmien kanssa toteutettavaa toimintaa. d) Opisto laatii tarvittaessa sopimukset sidosryhmiensä kanssa tehtävästä yhteistyöstä. e) Opisto on aktiivinen verkostoituja. f) Opisto kehittää yhteistyötä ja verkostoja paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti opiston perustehtävän toteuttamiseksi. g) Opisto on aloitteellinen ja aktiivinen organisaatio yhteiskuntavastuun rakentamisessa. 4.2 Opisto kehittää yhteistyötä kuntalaisten kanssa. Esimerkiksi a) Opisto edistää kuntalaisten aktiivista kansalaisuutta ja elinikäistä oppimista. b) Opisto kartoittaa kuntalaisten koulutus- ja sivistystarpeita säännöllisesti. c) Opistolla on markkinointi- ja viestintästrategia ja opisto toimii sen mukaisesti. d) Opiston toiminta, päätöksenteko ja kehittäminen ovat avointa ja hyvän hallinnon mukaista.
KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI. Pilottihanke 2011
KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTI Pilottihanke 2011 SISÄLLYS CAF arvioinnin taustaa 4 Arvioinnin perusteet 4 Arvioinnin hyöty 4 CAF Common Assessment Framework 5 Arviointiin valmistautuminen 6 Arvioinnissa
LisätiedotKANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTIOPAS
KANSALAISOPISTOJEN CAF ARVIOINTIOPAS Kuva 1 CAF malli 2012 Kansalaisopistojen CAF 2 (45) SISÄLLYS 1 Johdanto 3 Arvioinnin hyödyt 3 2 CAF Common Assessment Framework 4 3 Arviointiin valmistautuminen 5 Arviointikeskustelujen
LisätiedotKIVALO-OPISTON CAF-ARVIOINTI
ver. 2.10.2015 KIVALO-OPISTON CAF-ARVIOINTI Kuva 1 CAF-malli 2012 Kansalaisopistojen CAF 2 (48) SISÄLLYS 1 Johdanto 3 Arvioinnin hyödyt 3 2 CAF Common Assessment Framework 4 3 Arviointiin valmistautuminen
LisätiedotKATSAUS KANSALAISOPISTON LAATUTYÖHÖN
KATSAUS KANSALAISOPISTON LAATUTYÖHÖN LAATUSTARTTI ARVIOINNIN TAUSTAA Muuttuva maailma Muuttuva yhteiskunta Muuttuva talouspolitiikka Muuttuva koulutuspolitiikka Muuttuva kunnan toiminta, hallinto ja talous
LisätiedotMonikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?
Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden
LisätiedotLaatua ja tehoa toimintaan
Laatua ja tehoa toimintaan CAF JULKISEN SEKTORIN LAADUNARVIOINTIMALLI 24.9.2013 Page 1 CAF Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu.
LisätiedotCAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi
CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja
LisätiedotEFQM kansalaisopiston kehittämisessä
OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston
LisätiedotOsaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto
Laadunhallinnan eri menetelmiä Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunkehittämismallit EFQM (Euroopan laatupalkintomalli ) Excellence Model 2010 Erinomaisuuden tunnuspiirteiden arviointimalli
LisätiedotOpiston kehittäminen itsearvioinnin avulla KANSALAISOPISTOJEN CAF 2014 C A F. Yhteinen arviointimalli The Common Assessment Framework (CAF)
Opiston kehittäminen itsearvioinnin avulla KANSALAISOPISTOJEN C A F 2014 Yhteinen arviointimalli The Common Assessment Framework (CAF) 2014 TOIMINTATAVAT TULOKSET 3. Henkilöstö 7. Henkilöstö tulokset 1
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotSOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA
SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European
LisätiedotMitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?
Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotPisteytystaulukko / toimintatavat (CAF)
STEA CAF-kriteerit Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF) Toiminta-arviointialueiden pisteytystaulukko Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Ei tietoja /ei näyttöä arviointialueelta
LisätiedotLaadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa
Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa 1. Laadunhallinta lukiokoulutuksessa Lohjan kaupungin lukioiden laadunhallintamalli perustuu Kuntaliiton julkaisuun Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa
LisätiedotKriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus
Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotMAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a
MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä
LisätiedotArviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä
Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen
LisätiedotYHDISTYKSEN YLLÄPITÄMÄN KANSALAISOPISTON ITSEARVIOINTI -työkirja 2017 OPISTON NIMI
YHDISTYKSEN YLLÄPITÄMÄN KANSALAISOPISTON ITSEARVIOINTI -työkirja C A F 2017 OPISTON NIMI JOHDANTO Tähän dokumenttiin on koottu XX ylläpitämän XX kansalaisopiston itsearviointi. Arvioinnin taustalta löytyy
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotLaadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula
26.1.2018 Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula 2 KUOPIO 2030: HYVÄN ELÄMÄN PÄÄKAUPUNKI STRATEGIAN NÄKÖKULMAT MISSIO Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän
LisätiedotKriteeristön esittely
Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi
LisätiedotVastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)
Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotPääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän arvioinnista johdetut toimenpiteet 2008
Pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän arvioinnista johdetut toimenpiteet 2008 1 Johtajuus 1.1 Mitä johtajat tekevät ohjatakseen organisaatiota kehittämällä mission, vision ja arvot 1.2 Mitä
LisätiedotKotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki
Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotLPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset
LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotCAF ja ulkoinen palaute. Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC, Valtiokonttori
CAF ja ulkoinen palaute Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC, Valtiokonttori Sisältö Vertailukehittäminen Miksi kannattaa hakea ulkoista palautetta? Mitä ja miten? Vertailukehittäminen Yhteisillä periaatteilla
LisätiedotELINVOIMAPALVELUT. 1. Valvontaympäristö l. johtamisen ja hallinnon järjestäminen ARVIOINTIHUOMIOT 2018
ELINVOIMAPALVELUT 1. Valvontaympäristö l. johtamisen ja hallinnon järjestäminen Toimintakulttuuri Organisaatiota johdetaan tehokkaasti, organisaation toiminta on tuloksellista ja toiminnan kehittäminen
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotKANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola
KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA Info uusille opettajille Wellamo opisto 29.8.2016 Päivikki Tapiola VAPAA SIVISTYSTYÖ: villiä ja vapaata? Laki vapaasta sivistystyöstä (932 / 1998) Vapaan sivistystyön tarkoituksena
LisätiedotLaatua Siikalatvalla
Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja
LisätiedotCAF, ulkoinen arviointi Kohti laadukkaita ja vaikuttavia julkisia palveluja. Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC
CAF, ulkoinen arviointi Kohti laadukkaita ja vaikuttavia julkisia palveluja Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC Sisältö Kohti laadukkaita ja vaikuttavia julkisia palveluja Ulkoisen arvioinnin alueet
Lisätiedot1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.
Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotOsaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja
Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotKeski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä
LisätiedotEFQM Excellence malli
Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotOsaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.
Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
LisätiedotHenkilöstöstrategia 2014-2018
Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.
LisätiedotUudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla
Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin
Lisätiedot1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa
LisätiedotArvioinnilla selviää, mitä vahvistaa, mitä parantaa 2005 Heikki Niemi Erinomaisuus Toiminnan laatu Palvelun ja tuotteen laatu Lainsäätäjät, omistajat, rahoittajat ja viranomaiset Konsernijohto, hallinto
LisätiedotOsaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen
Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua Riitta Hiltunen 17.2.2016 Aihe ja tavoitteet Tutkimuskohteena ICT-palvelukeskus ja sen palvelutoimintansa viitekehityksenä käyttämän ISO20000-palveluhallintajärjestelmän
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotTiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.
Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotOPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN
OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 1. Järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotKOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta
LisätiedotTutkimusetiikan itsearvioinnin käytännön järjestelyt
Tutkimusetiikan itsearvioinnin käytännön järjestelyt Pirjo.Halonen@jyu.fi 050 428 5315 JYU. Since 1863. 10.12.2018 1 EFQM-malli: toimintatapoja ja tuloksia kuvaavat arviointialueet Toimintatapoja arvioidaan
LisätiedotUudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa
Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto Hakemuksen laatiminen. Tiedotustilaisuus Opetusneuvos Leena Koski
Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2011 Hakemuksen laatiminen Tiedotustilaisuus 28.2.2011 Opetusneuvos www.oph.fi Hakemuksen laatimisen vaiheet Tehdään päätös hakemisesta ja keskustellaan omista tavoitteista.
LisätiedotRovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017
Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Tilannekatsaus Johtokunta 26.4.2017 Arvot Strategian toteuttaminen perustuu Rovaniemen kaupungin yhteisiin arvoihin Osallisuus Luovuus Turvallisuus
LisätiedotJyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset
Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,
LisätiedotLaadunhallinta varhaiskasvatuksessa
Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa KT Ulla Soukainen, palvelupäällikkö, Turku, 22.9.2015 Varhaiskasvatuslaki (muutokset vuodelta 1973 olevaan lakiin 8.5.2015/580, voimaan 1.8.2015) 9 b Varhaiskasvatuksen
LisätiedotTutkimusetiikan itsearvioinnin käytännön järjestelyt
Tutkimusetiikan itsearvioinnin käytännön järjestelyt Pirjo.Halonen@jyu.fi 050 428 5315 JYU. Since 1863. 13.12.2018 1 EFQM-malli: toimintatapoja ja tuloksia kuvaavat arviointialueet Toimintatapoja arvioidaan
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotMAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia
MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014
Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus
LisätiedotPop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto
Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä Janne Murto 19.9.2017 1. Viranomaisten vaatimukset Koulutuksen järjestäjillä on oltava toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva
Lisätiedot10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen
Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotYRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
Lisätiedot10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi
10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.
LisätiedotUudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa
Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen
LisätiedotLaadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta
Työseminaari arvioinnista kehittämiseen Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Opetusneuvos Leena Koski www.oph.fi leena.koski@oph.fi Perustietoja Työseminaari arvioinnista
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä
LisätiedotKysely laatutyöstä kunnille ja kuntayhtymille sekä valtion virastoille ja laitoksille
Kysely laatutyöstä kunnille ja kuntayhtymille sekä valtion virastoille ja laitoksille Jakelu: Arviointi- ja laadunhallinnan tehtävissä toimivat Kansallinen Laatuhanke on valtiovarainministeriön ja Suomen
LisätiedotCAF Organisaation kehittäminen itsearvioinnin avulla. Valtiokonttori
CAF Organisaation kehittäminen itsearvioinnin avulla AS 11/2016 2 Mitä ja miten omaa toimintaa arvioidaan CAF-mallin avulla? Erinomaisen suorituskyvyn tunnuspiirteet Arviointialueet: toimintatavat, tulokset
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
LisätiedotVirvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö
Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien
LisätiedotSisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen
Informaatiotilaisuus 5.3.2018, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotSisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari
Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus
LisätiedotOhjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
Lisätiedot