Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Transkriptio

1 Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali Timo Ruokonen Timo J. Marjomäki, Iia Suomi, Tapio Keskinen, Tero Forsman & Juha Karjalainen Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus, Pyhäjärvi-instituutti

2 OULUJÄRVI: Minkälaiset kalakannat alueella ovat? Kemppainen: Tiedetään, että lahnakannat ovat monessa järvessä erittäin runsaat ja kaipaavat pyyntiä ja hyödyntämistä. Särjestä ei tiedetä oikeastaan mitään. Siellä voi olla hyviäkin särkipaikkoja ja kantoja hyödynnettäväksi elintarvikkeena, mutta kun sitä ei ole edes pyritty kalastamaan. Tätä ei tiedetä ennen kuin kalatalo valmistuu ja lähdetään sitä pyytämään. LOKKA: Särjen suosio kuluttajien lautasilla on noussut viime vuosina. Olisiko siitä myös lokkalaisten kalastajien tulon lähteeksi tulevaisuudessa? Olisi varmasti. Särjelle olisi nytkin kauppaa, mutta ongelmana on, ettei särkeä tunnu tulevan meidän pyydöistä.

3 Tausta ja tavoitteet Arvioida vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen runsautta sisävesillä särki, ahven, lahna, kuore Kertyneen tiedon ja toimijoiden kokemusperäisen tiedon saaminen laajempaan käyttöön Kalastajakumppanit: 3 hoitokalastajaa 2 tavallista kalastajaa Muut yhteistyökumppanit: Pyhäjärvi-instituutti Luonnonvarakeskus Muut hankkeet (mm. Kuusamo - Talvisärki, XAMK-särkihankkeet, VAKAVA, Uusivu) ELY-keskukset

4 Saalispotentiaalin arviointi Pohjatiedot: Julkaistu tieto kalakantojen rakenteeseen ja kasvuun vaikuttavista tekijöistä Hoitokalastuskohteiden saaliit ja rakenne Populaatiodynamiikkatut kimukset (Jyväsjärvi, Tuusulanjärvi, Vesijärvi, Pohjanlampi) Asiantuntija-arviot (kalastajat, tutkijat, ELYt)

5 Alueet ja järvityypit Alue Pinta-ala, ha Maksimibiomassa, kg/ha Järvityyppi Min. T.n. Maks. Särki Ahven 15 % +15 % Min. T.n. Maks. Min. T.n. Maks. Etelä- ja Keski-Suomi Isot karut ja karuhkot Pienet-keskikok. karut ja karuhkot Rehevähköt ja rehevät Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Isot karut ja karuhkot Pienet-keskikok. karut ja karuhkot Rehevähköt ja rehevät Lappi "särkialue" Isot karut ja karuhkot Pienet-keskikok. karut ja karuhkot rehevähköt ja rehevät Lappi "ahvenalue" Isot karut ja karuhkot Pienet-keskikok. karut ja karuhkot Rehevähköt ja rehevät

6 Menetelmät Lajikohtaiset ylijäämätuotantomallit järvityypeittäin eri alueille: kantokykybiomassa (kg ha: min ka max) optimaalinen biomassaosuus kalastuskuolleisuus Parametri Särki Ahven Minimi T.n. Maksimi Minimi T.n. Maksimi Osuus kantokykybiomassasta, p % 0,35 0,50 0,65 0,35 0,50 0,65 Hetkellinen kalastuskuolevuus, F 0,30 0,45 0,60 0,25 0,35 hölskytys todennäköisyysjakaumat Monte Carlo simulaatio Alueelliset arviot saalispotentiaalista (MSY)kg ha vuodessa järvityypeittäin

7 Saalispotentiaaliarviot

8 Saalispotentiaaliarviot SÄRKI HUOM! Kaiken kokoista kalaa! Koko maa 14,9 21,9 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 18,7 M kg Etelä- ja Keski-Suomi 13,0 19,6 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 16,5 M kg P-Pohjanmaa ja Kainuu 1,2 1,8 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 1,5 M kg Lappi särkialue 0,5 0,8 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 0,6 M kg

9 Saalispotentiaaliarviot Ahven HUOM! Kaiken kokoista kalaa! Koko maa 6,9 10,1 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 8,6 M kg Etelä- ja Keski-Suomi 4,8 9,4 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 7,2 M kg P-Pohjanmaa ja Kainuu 0,7 1,1 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 0,9 M kg Lappi ahven alue 0,4 0,6 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 0,5 M kg

10 Saalispotentiaaliarviot suhteessa saaliisiin särki Saalispotentiaaliarvio 14,9 21,9 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 18,7 M kg > Kalastusta mahdollista lisätä kalakantoja uhkaamatta. HUOM! Isot erot järvien ja alueiden välillä huomioitava! SVT: Luonnonvarakeskus 2019

11 Saalispotentiaaliarviot suhteessa saaliisiin ahven särki Saalispotentiaaliarvio koko maa 6,9 10,1 M kg vuodessa (50 % todnäk) keskiarvo 8,6 M kg > Ollaanko jo ekologisesti kestävällä tason lähellä, jos vapaa-ajan kalastajien arvioitu saalis pitää paikkaansa? SVT: Luonnonvarakeskus 2019

12 Tiedolle tarvetta, mutta lisää tietoa kalakannoista tarvitaan! Saalis lajeittain pyydystyypeittäin (kg) Pyyntiponnistus (nuotanvedot, rysä/katiska vrk ja koentakerrat, verkkovuorokaudet) Saaliin rakenne (pituus, paino, ikä) Vasteet kalastukseen erilaissa vesistöissä (kasvu, lisääntyminen)

13 Muikun ekologisesti kestävä saalispotentiaali (ESY) ESY määritelmä: 1) Kohteena oleva kalapopulaatio ei romahda kalastuksen vuoksi 2) Sivusaalis kalapopulaatiot eivät romahda 3) Kalastus ei ole geneettisesti valikoivaa 4) Kalastus ei heikennä ekosysteemin toimintaa suoraan tai epäsuorasti

14 Muikun ekologisesti kestävä saalispotentiaali (ESY), mallinnus

15 Muikun kestävä saalispotentiaali keskimääri 11 milj kg vuodessa 0,14 0,12 <6,8 10% keskiarvo = 11 >16 10% 0,1 0,08 0,06 0,04 0, saalis, M kg/a

16 Muikun ekologisesti kestävä saalispotentiaali (ESY) vs saaliit Kaupallisen kalastuksen saalis saalis yksikköhinta

17 Kiitos! Kysymyksiä tai kommentteja?