RYYDYNPOHJA , RYYDYNKATU 14, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 RYYDYNPOHJA , RYYDYNKATU 14, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 11. päivä helmikuuta 2011 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 8,5 kilometriä luoteeseen kaupungin keskustasta, Ryydynpohjan kaupunginosassa, osoitteessa Ryydynkatu 14. Tontin nro ympäristön rakennuskanta muodostuu jälleenrakennuskauden rintamamiestaloista ja täydennysrakentamisen myötä uudemmista asuinpientaloista sekä rivitaloalueesta. Kohdetontin nro luoteisosaan sijoittuu puurakenteinen 1½kerroksinen rintamiestalotyyppinen asuinrakennus, joka on rekisteritiedon mukaan valmistunut vuonna Kooltaan rakennus on noin 90 k-m 2. Suunnittelualueen tontti on perinteinen istutettu nurmipintainen puutarhatontti, jolla kasvaa muutamia puita. Jaettavaksi tarkoitetun tontin pinta-ala on 1418 m². Kaavan tavoitteet Tontin omistaja on jättänyt tonttia koskevan asemakaavan muutoshakemuksen, joka on kirjattu Hakijan tavoitteena on omistamansa tontin jakaminen kahdeksi ja uudisrakennuksen rakentaminen uudelle muodostuvalle tontille. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville ajalle Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi kommentti ja yksi mielipide. Kaavaluonnos oli nähtävillä Luonnoksesta saatiin kuusi lausuntoa, joissa yhdessä oli huomautettavaa. Lisäksi yksi osallinen jätti luonnoksesta mielipiteensä. Pirkanmaan maakuntamuseo toisti jo OAS-vaiheessa esittämänsä kantansa, ettei kaavamuutosta lähtökohtaisesti voida puoltaa. Naapurikiinteistön omistaja vastustaa hanketta. Kaavaa ei muutettu lausunnon tai mielipiteen johdosta. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi kokouksessaan asemakaavaehdotuksen asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi. Ehdotuksesta jätettiin yksi muistutus ja Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto

2 Muistuttaja viittaa aikaisemmin jättämäänsä mielipiteeseen ja toteaa että tonttia ei pidä jakaa, koska jakaminen slummiuttaa väljää aluetta eikä tiivistäminen sovi kaupunkikuvaan. Tontin pinta-ala on tontinjakoperiaatteiden mukainen ja rakennusoikeus on sovitettu siten, että alueen rakeisuus säilyy. Muistutus on liitteenä Asemakaavaehdotuksesta pyydettiin lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. Lausunnossa todetaan, että tonttia ei tule jakaa kaulatontin ja uuden rakennuspaikan muodostamiseksi yhtenäisessä jälleenrakennuskauden korttelissa, koska uusi muodostuva tontti olisi ensimmäinen kaulatontti alueella. Ritalankadun suuntaisesti on korttelin päädyn kaksi tonttia jo jaettu neljään tonttiin ja uuden tontin rakennusmassa asettuu kaupunkikuvallisesti hyvin täydentämään korttelia uuteen riviin. Kaavoitettavan tontin pinta-ala riittää myös hyvin jakamiseen. Korttelin muilla tonteilla oleville asuinrakennuksille on osalle tehty aikojen saatossa suuriakin muutoksia. Osaa on laajennettu ja jotkut rakennuksista ovat käyneet läpi suuria muutoksia menettäen tyylilliset ominaispiirteensä. Pienemmät tontit korttelissa ja alueella ovat jakamiskelpoisia vain jos ne ovat kadun suuntaisia. Kaavamääräyksillä ohjataan rakentaminen rakeisuudeltaan samankaltaiseksi kuin korttelin muut rakennukset Kaavaa ei ole muutettu muistutuksen ja lausunnon johdosta. Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan tontti nro kahdeksi erillispientalotontiksi (AO-35), koska pinta-ala 1418 m2 on tontinjakoperiaatteiden ja yleiskaavallisen täydennysrakentamistavoitteen mukainen. Se jaetaan tonteiksi nro ja -22. Tontin nro 21 pinta-ala on 699 m 2 ja rakennusoikeutta sille osoitetaan asumiselle 170 k-m 2 ja 30 k-m 2 autosuoja- ja talousrakennukselle. Tonttitehokkuusluvuksi tulee e = 0,29. Tontin nro 22 pinta-ala on 719 m 2 ja rakennusoikeutta sille osoitetaan asumiselle 170 k-m 2 ja 30 k-m 2 autosuoja- ja talousrakennukselle. Tonttitehokkuusluvuksi tulee e = 0,28. Muutoksen jälkeen rakennusoikeutta yhteensä on 400 k-m² ja se lisääntyy 220 km². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman.

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Ryydynpohjan kaupunginosan korttelin nro 2565 tonttia nro 15. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Ryydynpohjan kaupunginosan korttelin nro 2565 tontit nro 21 ja 22. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, erikoissuunnittelija Hanna Ohtola. Dno: TRE: 7279/ /2010 Verkkonumero: Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee 8,5 kilometriä luoteeseen kaupungin keskustasta, Ryydynpohjan kaupunginosassa, osoitteessa Ryydynkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Ryydynpohja , Ryydynkatu 14, pientalotontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaava nro Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus, kirjattu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan selostus Asemakaavan selostuksen liitelomake - Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto Osallisen mielipiteet ja LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutoksen kohdetontti sijaitsee Ryydynpohjan kaupunginosassa, osoitteessa Ryydynkatu 14. Tontin lähiympäristössä on omakoti- ja rivitaloja. Lännessä sijaitsee Ryydynpuisto ja Näsijärven Ryydynpohja on näköetäisyydellä.

4 Lielahden kauppakeskittymän palvelut ovat noin kahden kilometrin etäisyydellä. Ryydynkatu. Etualalla Ryydynkatu Luonnonympäristö Suunnittelualueen tontti melko tasainen, perinteinen nurmipintainen piha-alue, jolla kasvaa muutama puu. Varsinainen puutarha-alue sijoittuu tontin kaakkoisosaan ja tontin rajoja reunustaa pensasaita. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan tontin maaperä on savea (Sa) Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristö on pientalovaltaista asuinaluetta. Tyylillisesti alue muodostuu jälleenrakennuskauden ns. rintamamiestaloista ja on täydentynyt tiivistämisen myötä muutamilla uudemmilla asuinpientaloilla. Korttelin koillispuolella on 1970-luvun lopussa toteutunut rivitalokortteli ja kaakossa 1990-luvun puolivälissä valmistunut rivitalokortteli. Alueen rakennuskannan kerrosluku on pääosin 1-1½. Suunnittelualueen koillispuolen rivitalokortteli.

5 Suunnittelualueen kaakkoispuolen rivitalokortteli. Suunnittelualueeseen rajoittuen on Ritalankadun varressa kaksi aiemmin jaettua kulmatonttia. Toisella aiemmin jaetulla tontilla nro 20 sijaitsee vuonna 1998 valmistunut keltaiseksi maalattu tiilikattoinen puutalo, jonka arkkitehtoniset yksityiskohdat ruutuikkunoineen viestivät korttelialueelle epätyypillistä romanttista tyyliä. Toisella aiemmin jaetulla tontilla nro 17 sijaitsee vuonna 1986 valmistunut paritalo. Paritalon julkisivut ovat osittain vaaleaa tiiltä ja osittain tummaksi maalattua puuta. Katto on tummaa tiiltä. Molemmille asunnoille on tontilla autokatokset. Ritalankadun toinen jaettu tontti. Alkuperäinen asuinrakennus taustalla.

6 Ritalankadun paritalo. Korttelin muilla tonteilla oleville asuinrakennuksille on osalle tehty aikojen saatossa suuriakin muutoksia. Osaa on laajennettu ja jotkut rakennuksista ovat käyneet läpi suuria muutoksia, menettäen tyylilliset ominaispiirteensä. Näkymä korttelin sisäosasta lounaasta suunnittelualueen suuntaan kuvattuna. Kaavamuutoksen kohteena oleva tontti nro on pinta-alaltaan 1418 m². Tontilla on vuonna 1949 rakennettu puolitoistakerroksinen puurakenteinen asuinrakennus, jonka kerrosala on n. 90 k-m². Asuinrakennus on hyvässä kunnossa ja on säilyttänyt aikakaudelleen tyypilliset piirteensä hyvin. Julkisivut ovat vaalean vihreäksi maalattua peiterimalaudoitusta. Ikkunat ja pielilaudat ovat valkoiset. Katto on punaista tiilikuvioitua peltiä. Sokkeli on vaalean harmaa. Tontilla on lisäksi muutama yhtenäisesti vaaleanvihreäksi maalattu kevytrakenteinen vaja.

7 Ryydynkatu Maanomistus Tontti nro on yksityisessä omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Siinä kaava-alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 913, jonka mukaan tontti nro on asunto- ja liiketontti. Rakennusoikeus tontilla on 180 k-m² rekisteritietojen mukaan, jolloin tontin tehokkuusluvuksi muodostuu e = 0,13. Asemakaavassa on varattu rakennusala omakotirakennusta varten. Asuinrakennuksen kattokaltevuus on ilmoitettu suhdeluvulla 1:1,5 ja räystäskorkeus saa olla enintään 5,2 m. Asemakaavassa istutettava alueenosa rajaa tonttia katualuetta vasten Alueraportti ja rakentamistapaohjeet Alueelle on laadittu v Ryydynpohja Lintulampi- alueraportti ja siihen liittyvät rakentamistapaohjeet. Tonttia nro ei siinä ole osoitettu jaettavaksi, mutta rakentamistapaohjeet ovat edelleen käyttökelpoisia. Koska täydennysrakentamistarve on 20 v:n kuluessa yhä lisääntynyt, alueraportin liitekartta ei ole sellaisenaan riittävä ohjeeksi nykyisessä tilanteessa Tonttijako Kaava-alueelle on vahvistettu tonttijako nro ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2011.

8 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontin nro omistajan tekemän aloitteen perusteella ja kaupunkiympäristön kehittäminen perii siitä taksan mukaiset kulut. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistajan tekemässä hakemuksessa, joka on kirjattu , esitetään tontin jakamista. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakija Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Ryydynpohjan omakotiyhdistys ry. Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaispalveluineen, Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Pirkanmaan maakuntamuseo Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internetsivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi kommentti ja yksi mielipide. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa kommentissaan, että osana yhtenäistä jälleenrakennuskauden aluetta sijaitsevan Ryydynkatu 14:n tontin jakamista ei lähtökohtaisesti voida puoltaa. Kyseisen tontin jakaminen tarkoittaisi korttelin ensimmäisen kaulatontin muodostumista, minkä ei voida katsoa säilyttävän alueen luonnetta tai sopeutuvan sen kaupunkikuvaan. Kaavan laatija: Ennen kaavan vireilletuloa kaavoitusviranomainen on katsonut, että tontin koko, 1418 m 2, on riittävä jaettavaksi. Jaettavan tontin nähdään liittyvän pohjoispuolella sijaitseviin jo aiemmin jaettuihin tontteihin, eikä jako näin ollen riko korttelin yhtenäistä puutarhamaista sisäosaa. Korttelista 2565 olisi tämän lisäksi teoriassa mahdollista jakaa vain tontti nro 2. Muut korttelin tonteista ovat jo kokonsa ja muotonsa puolesta jakamiskelvottomia.

9 Mielipiteessään naapurikiinteistön omistajat ilmoittavat vastustavansa hanketta. Perusteluina mielipiteen jättäjät esittävät, että tontti pitäisi säilyttää nykyisen kaavan mukaisena ja että se on juuri naapurin suuntaan avointa puutarhaa. Edelleen he ovat sitä mieltä, että uudisrakennuksen lisäämisestä ei ole informoitu naapureita. He eivät halua alueesta slummia, jolloin naapurin ikkunat ovat kiinni toisen naapurin seinässä. Meillä tulee olla hengittämisen ilo tonteilla ja vapaata aluetta puutarhassa. Lisäksi myöhemmin jätetyssä 2. mielipiteessä argumentoidaan, että nykyinen talo on keskellä tonttia. Kaavan laatija: Kaavamuutos vastaa yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin lähivaikutusalueen osallisille, joten he ovat tulleet tietoisiksi hankkeesta. Muutos laaditaan lähiympäristön rakennukset ja tontit huomioon ottaen ja niin, että tonttikoot säilyvät kohtuullisina. Kaavamuutosalueella sijaitseva asuinrakennus sijaitsee pitkänmallisen tontin luoteisnurkassa. Kaavaluonnos oli nähtävillä Luonnoksesta saatiin kuusi lausuntoa, joissa yhdessä oli huomautettavaa. Lisäksi yksi osallinen jätti luonnoksesta mielipiteensä. Pirkanmaan maakuntamuseo lausui luonnoksesta seuraavaa: Pirkanmaan maakuntamuseo on kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa (diar. 459/2010) todennut, että jälleenrakennuskauden alueiden inventointi- ja suojelutilanne eivät Tampereen kaupungin alueella ole ajan tasalla, eikä kaupungilla ole yksiselitteisesti voimassa olevaa jälleenrakennuskauden alueiden suojelujärjestelmää. Kaavamuutoksen kohteena oleva kortteli on 90-luvun taitteessa nähty niin arvokkaaksi, että sen tonttien jakamista ei ole pidetty suotavana. Kuluneiden parin vuosikymmenen aikana tontteja on Tampereella jaettu runsaasti, joten kyseisen korttelin arvo jälleenrakennuskauden väljän, laajoihin puutarhoihin perustuvan pientaloalueen edustajana ei todennäköisesti ole laskenut. Pirkanmaan maakuntamuseo totesi lausunnossaan, että osana yhtenäistä jälleenrakennuskauden aluetta sijaitsevan Ryydynkatu 14:n tontin jakamista ei lähtökohtaisesti voida puoltaa. Kyseisen tontin jakaminen tarkoittaisi useamman korttelin muodostaman jälleenrakennuskauden alueen ensimmäisen kaulatontin muodostumista, minkä ei voida katsoa säilyttävän alueen luonnetta tai sopeutuvan sen kaupunkikuvaan. Maakuntamuseo toistaa kantansa ja toteaa, että mikäli Tampereen kaupunki katsoo että vuoden 1990 selvityksessä esiin tuodut alueelliset arvot eivät enää sovellu kaavoituksen lähtökohdaksi, kaupungin tulisi laatia uusi, aluetasoinen kulttuuriympäristöselvitys jälleenrakennuskauden pientaloalueidensa säilyneisyydestä ja arvoista. Lisäksi maakuntamuseo toteaa, että kaavaselostusta tulee täydentää kaava-alueen ja sen lähiympäristön kuvailun osalta ja selostukseen tulee lisätä muutama valokuva kaavaalueesta ja sen lähiympäristöstä. Kaavan laatija:

10 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT-hanke) keskittyy seuraavaksi Tampereen pientaloalueiden kartoittamiseen. Kesällä 2011 työ jatkuu pientaloalueiden yleisselvityksellä, missä kartoitetaan mille alueille on syytä laatia kulttuuriympäristöselvitykset. Tämän jälkeen valituille alueille laaditaan inventoinnit. Kaavaselostusta on täydennetty ja kuvia lisätty. Yksi osallinen jätti luonnoksesta kaksi mielipidekirjoitusta. Mielipiteistä on laadittu tiivistelmä. Mielipiteet ovat kokonaisuudessaan kaavan liitteenä. Mielipiteessään naapurikiinteistön omistajat ilmoittavat edelleen vastustavansa hanketta. Perusteluinaan naapuri esittää mm. että kyseinen tontti on aiemmin 1950-luvulla kaavoitettu yhtä taloa varten ja että kaupungissa on muuallakin vapaita tontteja ja nämä rakennetut talot ovat juuri tähän miljööseen sopivat. Naapurin mielestä liian ahtaasti rakennettu ja kaavoitettu tontti ei vastaa asukkaiden toiveita maisemallisesti, eikä ole vapaata oleskelutilaa. Naapuri tukeutuu mielipiteessään myös Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoon. Mielipiteen jättäjällä on runsaasti näkemyksiä pihan hoidosta sekä naapurisovusta ja esittää näitä näkemyksiään perusteluina kaavahankkeen vastustamiselle. Kaavan laatija: Kaavoituksen lähtökohdat ovat muuttuneet kuluneen kuudenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Tampereen kaupungin kaavoittamia uusia pientalotontteja ei valitettavasti riitä kaikille halukkaille ja suurin osa niistä jaetaan arpomalla hakijoiden kesken. Olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistäminen on yksi keino vastata tonttitarpeeseen. Kaavamääräyksillä pyritään sopeuttamaan uudisrakentaminen vanhaan rakenteeseen. Jaettavana oleva tontti on kokonsa puolesta jaettavissa. Suunnitellun uudisrakennuksen rakennusalan rajasta on lähes 50 metriä mielipiteensä jättäneen naapurin asuinrakennukseen, joten vapaata tilaa oleskelua varten on runsaasti. Naapurin mielipiteenään esittämät näkemykset pihan hoidosta ja naapurisovusta eivät ole ratkaistavissa kaavoituksen keinoin. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on omistamansa tontin nro jakaminen kahtia ja uudisrakennuksen rakentaminen muodostuvalle uudelle tontille. Olemassa oleva vanha asuinrakennus on mahdollista säilyttää. Kaavoittajan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen kaupunkikuvallinen luonne ja sijainti kaupunkirakenteessa. Naapurin mielipiteen huomioon ottaminen on vaikeaa, koska siinä vastustetaan koko hanketta sinänsä. Täydennysrakentaminen sopeutetaan kaavamääräyksin ympäröivään asuinalueeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita.

11 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Tontit merkitään erillispientalojen korttelialueeksi (AO-35). 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Muodostuvat uudet tontit nro ja -22 osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO-35 erillispientalojen korttelialueeksi. Asuinrakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeuden tulee olla 4,5 5,0 m. Rakennuksen päätyyn ei saa tehdä parveketta. Rakennuksen kaikissa ulkoseinäpinnoissa pitää käyttää samaa materiaalia ja värisävyä. Tontin nro 21 pinta-ala on 699 m 2 ja rakennusoikeutta sille osoitetaan asumiselle 170 k- m 2 ja 30 k- m 2 autosuoja- ja talousrakennukselle. Tonttitehokkuusluvuksi tulee e = 0,29. Tontin nro 22 pinta-ala on 719 m 2 ja rakennusoikeutta sille osoitetaan asumiselle 170 k- m 2 ja 30 k- m 2 autosuoja- ja talousrakennukselle. Tonttitehokkuusluvuksi tulee e = 0,28. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 400 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy alueella yhteensä 220 km². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Kerroslukumerkintä on II y70%, jonka mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi enintään 70% alemman kerroksen pinta-alasta. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Merkinnän ulv50% mukaan asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 50% käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Autosuoja ja taloustilan kerrosluvuksi merkitään I. Kaikille rakennuksille osoitetaan oma rakennusalansa. Rakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Julkisivumerkinnällä ju-18 määrätään julkisivun pääasialliseksi materiaaliksi vaaleaksi peittomaalattu puu tai vaaleaksi värjätty rappaus. Tontti kuuluu jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Rakennusten ulkoasu on pyrittävä säilyttämään alkuperäisen tyylin mukaisena. Mikäli aiemmin on suoritettu tämän pyrkimyksen vastaisia toimenpiteitä, on rakennuksen korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Uudisrakennuksia suunnitellessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sopeuttamiseen ympäristöönsä (sj-6). 4.3 Kaavan vaikutukset Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta

12 koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Alue täydentyy yhdellä pientalolla ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla täydennetään asuinaluetta yhdellä uudella pientalolla. Kaavamuutos vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen. Kaavamääräyksillä täydennysrakentaminen on sopeutettu ympäröivään kaupunkikuvaan, siten että alueen luonne säilyy eikä muutos juuri vaikuta Ryydynkadun yleisilmeeseen 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavakarttaan liittyy toteuttamista kuvaava havainnepiirros. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.