MITKÄ TEKIJÄT SELITTÄVÄT AKTIIVISTEN FYSIOTERAPIAMENETELMIEN KÄYTTÖÄ VAIKEAVAMMAISILLA AVH- JA MS-KUNTOUTUJILLA?
|
|
- Harri Kai Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIETEELLINEN ARTIKKELI TUULIKKI SJÖGREN KAISA LEPPÄNEN ANNALIISA KANKAINEN JAANA PALTAMAA SINIKKA H. PEURALA ARI HEINONEN MITKÄ TEKIJÄT SELITTÄVÄT AKTIIVISTEN FYSIOTERAPIAMENETELMIEN KÄYTTÖÄ VAIKEAVAMMAISILLA AVH- JA MS-KUNTOUTUJILLA? Johdanto Vuonna 2006 käynnistyi Kansaneläkelaitoksessa (Kela) vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke (VAKE), joka jatkuu vuoteen 2013 saakka. Laajan tutkimusja kehittämishankkeen tavoitteena on parantaa vaikeavammaisten kokonaistilanteen arviointia, kuntoutussuunnitelmien käyttöä ja laatua sekä kuntoutuksen tasavertaisuutta, yksilöllisyyttä, vaikuttavuutta, seurantaa sekä lisätä ammattiryhmien välistä yhteistyötä. VAKE-hankkeen Hyvät kuntoutuskäytännöt -osatutkimus koostui aivoverenkiertohäiriön (AVH), multippeliskleroosin (MS) ja CPoireyhtymän (Cerebral Palsy) kuntoutuksen vaikuttavuutta selvittävistä järjestelmällisistä kirjallisuuskatsauksista sekä suomalaisen kuntoutuksen nykykäytäntöjä selvittävistä tutkimuksista. Tässä artikkelissa keskitytään AVH- ja MS-kuntoutujien fysioterapiaan. Aikaisemmin julkaistujen järjestelmällisten kirjallisuuskatsausten sekä satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten (Randomized controlled trial, RCT) mukaan AVH- ja MS-fysioterapiassa aktiiviset fysioterapiamenetelmät (esimerkiksi kävelyharjoittelu ja yläraajojen toiminnallinen harjoittelu) olivat niin sanottuja passiivisia menetelmiä (esimerkiksi fysikaaliset hoidot ja akupunktio) vaikuttavampia kuntoutujan toimintakyvyn muutosten kannalta (Sjögren ym. 2008a, Sjögren ym. 2008b, Paltamaa ym. 2010, Palta- maa ym. (toim.) 2011). Myös aivoinfarktin ja MS-taudin Käypä hoito -suositukset tukevat aktiivisten menetelmien käyttöä kuntoutuksessa (Aivoinfarkti Käypä hoito 2011, MS-taudin diagnoosi, lääkehoito ja kuntoutus Käypä hoito 2011). AVH-kuntoutujien fysioterapiaan liittyvien järjestelmällisten katsauksien sekä meta-analyysien perusteella vahvin positiivinen näyttö oli kävelyharjoittelusta (Manning & Pomeroy 2003, Moseley ym. 2005, Mehrholz ym. 2007), yläraajojen toiminnallisesta harjoittelusta (Barreca ym. 2003, Hakkennes & Keating 2005, Björklund & Fecht 2006, Bonaiuti ym. 2007, Stewart ym. 2006) sekä aerobisesta harjoittelusta (Saunders ym. 2004, Pang ym. 2006). Kohtalaista näyttöä oli tasapainoharjoittelusta (Barclay-Goddard ym. 2004, van Peppen ym. 2006, French ym. 2007) ja lihasvoimaharjoittelusta (Eng 2004, Morris ym. 2004, Ada ym. 2006). MS-kuntoutujien fysioterapiaa käsitteleviä järjestelmällisiä kirjallisuuskatsauksia ja RCT-tutkimuksia on julkaistu vähemmän kuin AVH-sairausryhmässä, mutta tulokset ja näyttö ovat samansuuntaisia kuin AVH-kuntoutujilla. MS-kuntoutujien fysioterapian tutkimukset keskittyivät fyysisen suorituskyvyn tai liikkumisen terapeuttiseen harjoitteluun, joista on kohtalaista positiivista näyttöä (Rietberg ym. 2004, Motl & Gosney 2008). Kaikissa edellä mainituissa näytönasteen arvioinneissa on huomioitu VAKE-hankkeessa tehtyjen järjestelmällisten katsauksien KUNTOUTUS
2 Esteetön kuntosali Esteettömät ja helppokulkuiset ulkoilureitit Esteeetön uimahalli Esteettömät julkiset rakennukset Mahdollisuus kokeilla ja saada liikkumisapuvälineitä f) Ympäristöön a) Fysioterapeuttiin Aktiivinen fysioterapia Ikä, Sukupuoli, Fysioterapeutinkoulutus Käytännön työkokemus Työkokemus Kelan palveluntuottajana Fysioterapeutin asenne Fysioterapeuttisen tutkimuksen määrä ja laatu b) Kuntoutujaan AVH kuntoutuja /MS kuntoutuja Kuntoutujan ikä Aika, joka on kulunut sairastumisesta (AVH) tai diagnoosista Kuntoutujien asumisen muoto Yhteistyö edellisen kuntoutuspaikan kanssa Yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa Organisaatio asiantuntijoiden määrä Yhteistyö kuntoutujan kanssa e) Yhteistyöhön d) Kuntoutuspäätökseen c) Kuntoutussuunnitelmaan Fysioterapian määrä Fysioterapian toteutustapa Kuntoutussuunnitelman laatijateho (ESH, TK) Kuntoutussuunnitelman laatu ja monipuolisuus Kuva 1. Kuntoutujia aktivoiva fysioterapia sekä fysioterapeuttiin, kuntoutujaan, kuntoutussuunnitelmaan, kuntoutuspäätökseen, yhteistyöhön ja ympäristöön liittyviä selittävät sekä meta-analyysien tutkimustulokset (Paltamaa ym. (toim.) 2011). VAKE-hankkeessa palveluntuottajille tehdyn nykykäytäntöjä selvittävän kyselyn mukaan AVH- ja MS-kuntoutujien avofysioterapiassa käytetyt aktiiviset fysioterapiamenetelmät olivat pääasiassa raajojen ja rangan liikkuvuusharjoituksia, lihasvoima- ja lihaskestävyysharjoittelua sekä toiminnallisia harjoituksia (Sjögren ym. 2008a, Sjögren ym. 2008b. Paltamaa ym. 2010, Paltamaa ym. (toim.) 2011). Fysioterapian sisällöissä havaittiin jonkin verran eroja AVH- ja MS-kuntoutujien välillä. AVH-kuntoutujilla käytettiin enemmän arkielämän taitojen harjoittelua ja omaisten tai läheisten ohjausta, kun taas MS-kuntoutujilla hengitysharjoittelua ja rakon ja suolen toiminnan harjoittelua (Paltamaa ym. 2010, Paltamaa ym. (toim.) 2011). Lisäksi naisfysioterapeutit käyttivät aktiivisia fysioterapiamenetelmiä AVH-kuntoutujien kanssa miesfysioterapeutteja enemmän (Hänninen 2009). Kuntoutuksen vaikuttavuutta selvittävien järjestelmällisten kirjallisuuskatsauksien ja suomalaisen kuntoutuksen nykykäytäntöjen selvitysten lisäksi on tärkeää selvittää eri aloilla näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä selittäviä tekijöitä. Saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi fysioterapian ja kuntoutuksen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä sekä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä selittävät sitä, kuinka usein kuntoutusjakson aikana fysioterapeutit käyttivät aktiivisia fysioterapiamenetelmiä vaikeavammaisille AVH- ja MS-kuntoutujille. Selittävinä tekijöinä olivat fysioterapeuttiin, kuntoutujaan, kuntoutussuunnitelmaan, kuntoutuspäätökseen, yhteistyöhön ja ympäristöön (kuva 1). Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto muodostui VAKE-hankkeen Hyvät kuntoutuskäytännöt -tutkimuksen kyselytutkimuksesta, jonka tarkoituksena oli kartoittaa avokuntoutuksen nykytilaa. Kysely lähetettiin keväällä 2008 kaikille Kelan vaikeavammaisten fysioterapian avopalveluja 6 KUNTOUTUS
3 tuotaville yrityksille (n=837), joilla oli vuonna 2007 Kelan kanssa sopimus vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja asiakkaita AVH- ja/tai MS-sairausryhmistä. Yrityskohtainen vastausprosentti oli 62 %. Vastaukset jakautuivat melko tasaisesti eri maakuntien ja fysioterapian palveluntuottajien yhtiömuotojen kesken (liite 1). Jos yrityksen palveluksessa oli useampia fysioterapeutteja, jokainen heistä vastasi yksilönä. Näin ollen lopullinen tutkimusryhmä koostui 533 fysioterapeutista, joista 90:llä oli fysioterapiassa AVH-kuntoutujia, 146:lla MS-kuntoutujia ja 297:llä sekä AVH- että MS-kuntoutujia. Liitteessä 2 on kuvattu tarkemmin tutkimuksen aineisto. Tutkimuksessa koko tutkimusryhmä muodostui AVH- ja/tai MS-kuntoutujia hoitavista fysioterapeuteista (n=533). AVH-kuntoutujia hoitava fysioterapeuttien tutkimusryhmä muodostui fysioterapeuteista, jotka hoitivat AVH-kuntoutujia ja AVH- ja MS-kuntoutujia (n=387). MS-kuntoutujia hoitava fysioterapeuttien tutkimusryhmä muodostui fysioterapeuteista, jotka hoitivat MS-kuntoutujia ja AVH- ja MS-kuntoutujia (n=443). Tutkimusmenetelmät Kyselylomake sisälsi 56 kysymystä (yhteensä 286 muuttujaa). Kysymykset liittyivät fysioterapeuttien ja kuntoutujien taustatietoihin, kuntoutussuunnitelmien sisältöön, kuntoutuspäätöksen sisältöön, fysioterapeuttiseen tutkimiseen, fysioterapian tavoitteisiin ja sisältöön, fysioterapeuttien tekemiin kuntoutuspalautteisiin, yhteistyöhön sekä kuntoutujien osallistumismahdollisuuksiin elinympäristössään. Lisäksi fysioterapeuttien oli mahdollisuus esittää mielipiteitä ja kehitysehdotuksia fysioterapian ja kuntoutuksen kehittämiseksi. Kyselylomake löytyy Paltamaa ym. (toim.) (2011) sähköisen julkaisun liitetiedostosta (VA- KE_liite S6.pdf). Tutkimusvaste. Analyysissa tutkittavana vasteena olivat aktiiviset fysioterapiamenetelmät (aktiivinen fysioterapia). Fysioterapiassa käytettävät menetelmät (n=15) jaoteltiin aktiiviseksi ja passiiviseksi fysioterapiaksi sen mukaan, kuinka paljon fysioterapiamenetelmä vaatii kuntoutujalta fyysisiä suorituksia tai aktiivisuutta välittömästi fysioterapian aikana tai ohjauksen ja neuvonnan kautta terapiatilanteen jälkeen. Fysioterapiamenetelmistä kymmenen luokiteltiin aktiiviseksi fysioterapiaksi (rangan ja raajojen liikkuvuusharjoitukset, lihasvoima- ja lihaskestävyysharjoittelu, hengitysharjoittelu, hengitys- ja verenkieroelimistön kunnon harjoittelu, rakon ja suolen hallinnan harjoittelu, alaraajojen ja kehon toiminnalliset harjoitteet, yläraajojen toiminnalliset harjoitteet, arkielämän taitojen harjoittelu, fyysisen aktiivisuuden/liikunnan lisäämisen ohjaus/neuvonta, läheisten tai henkilökohtaisen avustajan ohjaus/neuvonta kuntoutujan aktivoimiseen) ja viisi passiiviseksi fysioterapiaksi (fysikaalinen laitehoito, lämpö- tai kylmähoito, hieronta tai muu pehmytkudoskäsittely, EMG- tai biofeedback, akupunktio). Tutkimuksen selittävät muuttujat. Fysioterapeuttiin liittyviä tekijöitä olivat ikä, sukupuoli, fysioterapeutin koulutus, käytännön työkokemus, työkokemus Kelan palveluntuottajana, fysioterapeutin asenne näyttöön perustuvaan fysioterapiaan ja fysioterapeuttisen tutkimisen määrä ja laatu. Kuntoutujaan liittyviä tekijöitä olivat AVH- tai MS-diagnoosi, kuntoutujan ikä, kulunut aika sairastumisesta (AVH) tai diagnoosista (MS) sekä kuntoutujien asumismuoto. Kuntoutussuunnitelmaan liittyviä tekijöitä olivat kuntoutussuunnitelman laatijataho sekä kuntoutussuunnitelman laatu ja monipuolisuus. Kuntoutuspäätökseen liittyviä tekijöitä olivat fysioterapian myönnetty määrä ja fysioterapian toteutustapa. Yhteistyöhön liittyviä tekijöitä olivat yhteistyö edellisen kuntoutuspaikan kanssa, yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa, yhteistyö kuntoutujan kanssa sekä palveluntuottajan kanssa samassa työpaikassa/yrityksessä työskentelevien asiantuntijoiden määrä. Ympäristöön liittyviä tekijöitä olivat esteettömät ja helppokulkuiset ulkoilureitit, esteettömät kuntosalit, uimahallit ja julkiset rakennukset sekä mahdollisuus kokeilla ja saada liikkumisen apuvälineitä. Liitteessä 3 on kuvattu tilastollisissa analyyseissa käytettyjen muuttujien muodostaminen sekä muuttujien luokat ja mitta-asteikot. KUNTOUTUS
4 Tilastolliset menetelmät. Eri muuttujien välisten riippuvuuksien analysoinnissa käytettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa sekä monimuuttujamenetelmien erotteluanalyysia ja logit-malleja. Analyysi sisälsi kolme vaihetta. Ensimmäiseksi koko aineistosta, AVH- ja/tai MS-kuntoutujia hoitavista fysioterapeuttien tutkimusryhmästä, tutkittiin Spearmanin järjestyskorrelaation avulla pareittain mahdollisia riippuvuuksia vasteen ja selittäjien välillä. Toiseksi etsittiin erotteluanalyysin avulla sekä koko aineistosta että erikseen AVH- ja MS-kuntoutujia hoitavien fysioterapeuttien tutkimusryhmästä selittävistä muuttujista yhdistelmiä, jotka erottelivat parhaiten aktiivisen fysioterapian eri ryhmiä toisistaan. Analyysin ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa löytyneet riippuvuudet ja erottelijat auttoivat valittaessa sopivia selittäjiä logit-mallin analyysiin. Kolmannessa vaiheessa käytettiin logit-malleja tutkittaessa fysioterapeuttiin, kuntoutujaan, kuntoutussuunnitelmaan, kuntoutuspäätökseen, yhteistyöhön ja ympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutusta aktiiviseen fysioterapiaan (Nummenmaa ym. 1997, Leppänen 2009). Lisäksi vasteen ja selittäjien välisiä riippuvuuksia tarkasteltiin tarkemmin ristiintaulukoiden avulla. Tulokset Tutkimusvasteen ja keskeisimpien selittävien muuttujien taustatietoja. Fysioterapiassa olleet AVH- ja MS-kuntoutujat olivat iäkkäitä. Fysioterapeuttien arvion mukaa kuntoutujat olivat useimmiten iältään yli 55-vuotiaita (n=243) tai vuotiaita (n=164) ja harvemmin vuotiaita (n=37) tai alle 35-vuotiaita (n=13). Fysioterapeutit arvioivat käyttäneensä vuoden kuntoutusjakson aikana AVH- ja MS-kuntoutujien kanssa useasti aktiivista fysioterapiaa. Tutkimusryhmän 533 fysioterapeuteista 235 ilmoitti käyttäneensä aktiivista fysioterapiaa aina tai lähes aina, 237 useimmiten, 34 noin puolessa tapauksissa ja 4 ei juuri koskaan tai harvoin. Fysioterapeutit ilmoittivat tekevänsä usein yhteistyötä kuntoutujien kanssa sekä eri ammattiryhmien kanssa. Tutkimusaineisosta selviää, että 312 fysioterapeuttia on tehnyt yhteistyötä kuntoutujan kanssa aina tai lähes aina ja 145 useimmiten, 39 noin puolessa tapauksissa ja 17 ei juuri koskaan tai harvoin. Vastaavasti 385 fysioterapeuttia oli tehnyt edeltäneen 12 kuukauden aikana yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa, kun taas 124 fysioterapeuttia ilmoitti, ettei ollut tehnyt yhteistyötä. Liitteessä 4 on esitetty graafiset jakaumat aktiivisesta fysioterapiasta, kuntoutujien iästä sekä yhteistyöstä eri ammattiryhmien ja kuntoutujien kanssa. Eri muuttujien välisten riippuvuuksien tutkiminen Fysioterapeuttiin ja kuntotutujaan. Koko tutkimusryhmässä fysioterapeutit käyttivät sitä enemmän aktiivista fysioterapiaa, mitä myönteisempi asenne heillä oli näyttöön perustuvaan fysioterapiaan (r S =0.089, p-arvo=0,012), mitä enemmän heillä oli työkokemusta neurologisesta fysioterapiasta (r S =0.124, p-arvo 0,001), mitä monipuolisemmin he mittasivat tai määrittivät kuntoutujan toimintakykyä osana fysioterapiaa (r S =0.453, p-arvo 0,001) ja mitä nuorempia kuntoutujat olivat keskimääräiseltä iältään (r S =-0.091, p-arvo=0,018). Lisäksi naisfysioterapeutit käyttivät enemmän aktiivista fysioterapiaa kuin miesfysioterapeutit (r S =0.124, p-arvo 0,001). Koko tutkimusryhmässä fysioterapeuttiin liittyvistä tekijöistä löytyi kaksi tilastollisesti merkitsevää erottelufunktiota (Wilksin lambda=0,728, p-arvo 0,001 ja Wilksin lambda=0,963, p-arvo=0,029). Ensimmäiselle erottelufunktiolle latautui voimakkaimmin fysioterapeuttisen tutkimisen määrä ja laatu (r=0.922) ja toiselle asenne näyttöön perustuvaan fysioterapiaan (r=0.484), fysioterapeutin sukupuoli (r=0.449), fysioterapeutin ikä (r=0.429) ja fysioterapeutin työkokemus Kelan palveluntuottajana (r=0.102). Kun tarkasteltiin erikseen AVH- ja MS-kuntoutuja hoitavia fysioterapeuttien tutkimusryhmiä, ei fysioterapeuttiin ja kuntoutujaan liittyvistä tekijöistä löytynyt merkitseviä erottelufunktioita. Kuntoutussuunnitelmaan ja kuntoutuspäätökseen. Koko tutkimus- 8 KUNTOUTUS
5 ryhmässä fysioterapeutit käyttivät sitä enemmän aktiivista fysioterapiaa, mitä enemmän kuntoutuspäätös sisälsi ajallisesti fysioterapiaa (min x kerrat/vuosi) (r S =0.088, p-arvo=0,015) tai mitä monipuolisimmat avofysioterapian toteutustavat ja -paikat olivat (r S =0.097, p-arvo=0,007). Kuntoutussuunnitelmaan eivät erotelleet aktiivista fysioterapiaa eri erottelufunktion luokkiin koko tutkimusryhmässä, mutta kun tarkasteltiin AVH-kuntoutuja hoitava fysioterapeuttien tutkimusryhmää, löytyi kuntoutussuunnitelmaan liittyvistä tekijöistä yksi merkitsevä erottelufunktio (Wilksin lambda=0,940, p-arvo=0,018). Erottelufunktiolle latautuivat voimakkaimmin kuntoutussuunnitelman laatu ja monipuolisuus (r=0.915). Lisäksi koko tutkimusryhmän aineistossa kuntoutuspäätökseen liittyvistä tekijöistä löytyi yksi merkitsevä erottelufunktio (Wilksin lambda=0,983, p-arvo=0,047). Parhaiten aktiivista fysioterapiaa erottelivat oikeisiin luokkiin fysioterapian määrä (r=0.999) ja fysioterapian toteutustapa (r=0.715). Yhteistyöhön ja fyysiseen ympäristöön. Koko tutkimusryhmän fysioterapeutit käyttivät sitä enemmän aktiivista fysioterapiaa, mitä enemmän he olivat tehneet yhteistyötä edellisen kuntoutuspaikan kanssa (r S =0.134, p-arvo 0,001), eri ammattiryhmien kanssa (r S =0.197, p-arvo 0,001) tai kuntoutujan kanssa (r S =0.372, p-arvo 0,001). Fyysiseen ympäristön ja aktiivisen fysioterapian välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä riippuvuuksia. Yhteistyöhön liittyvistä tekijöistä löytyi yksi tilastollisesti merkitsevä erottelufunktio (Wilksin Lambda=0,821, p- arvo 0,001). Parhaiten aktiivista fysioterapiaa eri luokkiin erotteli yhteistyö kuntoutujan kanssa (r=0.921), yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa (r=0.362) ja yhteistyö edellisen kuntoutuspaikan kanssa (r=0.293). Fyysiseen ympäristöön liittyvistä tekijöistä ei löytynyt merkitseviä erottelufunktioita, kun tutkittiin koko tutkimusryhmää tai kun tutkittiin erikseen AVH- ja MS-kuntoutuja hoitavien fysioterapeuttien tutkimusryhmiä. Kaikki fysioterapeuttiin, kuntoutujaan, kuntoutussuunnitelmaan, kuntoutuspäätökseen, yhteistyöhön ja fyysiseen ympäristöön liittyvien erotteluanalyysien tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, koska oletusta kovarianssimatriisien yhtäsuuruudesta ei saatu muunnostenkaan jälkeen voimaan. Seuraavaksi tutkittiin tekijöitä, jotka vaikuttavat fysioterapeuttien aktiivisten fysioterapiamenetelmien käyttöön vaikeavammaisten AVH- ja MS-kuntoutujien fysioterapiassa. Tarkasteltaessa koko tutkimusryhmää oli kuntoutujaan liittyvistä tekijöistä paras logitmalli täysimalli. Mallin mukaan kuntoutujan ikä selitti aktiivisten fysioterapiamenetelmien käyttöä. Yhteistyöhön liittyvistä tekijöistä fysioterapeutin yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa ja fysioterapeutin yhteistyö kuntoutujan kanssa selittivät tilastollisesti merkitsevästi aktiivisen fysioterapian käyttöä (G²=7,506, df=9, p-arvo=0,585). Kun tutkittiin erikseen AVH- ja MS-kuntoutuja hoitavien fysioterapeuttien tutkimusryhmiä, saatiin kaikissa analyyseissa samansuuntaiset tulokset. Fysioterapeuttiin, kuntoutussuunnitelmaan, kuntoutuspäätökseen tai fyysiseen ympäristöön eivät selittäneet tilastollisesti merkitsevästi aktiivisen fysioterapian käyttöä. Tarkasteltaessa löydettyjä riippuvuuksia tarkemmin ristiintaulukoiden avulla havaittiin, että kaikissa kuntoutujien ikäryhmissä fysioterapeutit käyttivät usein aktiivista fysioterapiaa (taulukko 1). Alle 35-vuotiaille ja yli 55-vuotiaille kuntoutujille fysioterapeutit käyttivät aktiivista fysioterapiaa vähintäänkin noin joka toisen kuntoutujan kanssa. Kuntoutujien ikäryhmissä v. ja v. oli vähän kuntoutujia, joihin fysioterapeutit eivät käyttäneet aktiivista fysioterapiaa koskaan tai käyttävät niitä harvoin. Niitä, joihin fysioterapeutit käyttivät useimmiten ( aina tai lähes aina ) aktiivista fysioterapiaa oli eniten alle 35-vuotiaissa kuntoutujissa ja vähiten yli 55-vuotiaissa. Fysioterapeutit tekivät yleensä myös paljon yhteistyötä eri ammattiryhmien (taulukko 2) ja kuntoutujien kanssa (taulukko 3). Kuitenkin fysioterapeuteissa, jotka tekivät yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa, oli suhteellisesti enemmän niitä, jotka käyttivät aina tai lähes aina aktiivista fysioterapiaa. Fysioterapeuteissa, jotka eivät tehneet yhteis- KUNTOUTUS
6 työtä eri ammattiryhmien kanssa, oli taas suhteellisesti enemmän niitä, jotka eivät käyttäneet juuri koskaan tai harvoin tai käyttivät noin puolessa fysioterapiassa aktiivista fysioterapiaa. Samansuuntainen tulos havaittiin myös tarkasteltaessa yhteistyötä kuntoutujien kanssa. Pohdinta ja yhteenveto Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, jotka selittivät fysioterapeuttien aktiivisten menetelmien käyttöä. Tärkeimmiksi selittäviksi tekijöiksi näiden menetelmien käyttöön nousivat yhteistyö kuntoutujien ja eri ammattiryhmien kanssa sekä kuntoutujien alhaisempi ikä. Lisäksi laaja-alainen fysioterapeuttinen tutkiminen, myönteinen asenne näyttöön perustuvaan fysioterapiaan ja pitkäaikainen työkokemus neurologisten kuntoutujien kanssa olivat yhteydessä runsaampaan aktiivisten fysioterapiamenetelmien käyttöön. Myös kuntoutuspäätökseen, kuten fysioterapian suurempi määrä ja avofysioterapian monimuotoisemmat toteutustavat ja -paikat, olivat yhteydessä runsaampaan aktiivisten menetelmien käyttöön. Aktiivisen fysioterapian käyttämiseen voidaan huomioida fysioterapian ja kuntoutuksen kehittämistyössä. Tulevaisuudessa kuntoutusta kehitettäessä tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten voidaan edesauttaa, vahvistaa ja kehittää kuntoutujan ja eri ammattiryhmien välisiä yhteistyömahdollisuuksia ja -keinoja. Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että aktiivinen fysioterapia toteutuu kaiken ikäisillä kuntoutujilla, koska aikaisemmat tutkimukset (Paltamaa ym. (toim.) 2011) ovat osoittaneet, että AVH- ja MS-kuntoutujat hyötyvät aktii- Taulukko 1. Aktiivisen fysioterapian yhteys kuntoutujan ikään (n=533) Aktiivinen fysioterapia ja Kuntoutujan ikä Yhteensä kuntoutujan ikä <35 v v v. >55 v. Aktiivinen ei juuri koskaan tai 3,2 % 0,8 % 0,6 % fysioterapia harvoin (0 39 %) noin puolessa (40 60 %) 5,3 % 4,8 % 5,8 % 8,3 % 6,9 % useimmiten (61 90 %) 36,8 % 45,2 % 41,9 % 50,9 % 46,5 % aina tai lähes aina 57,9 % 46,8 % 51,5 % 40,7 % 46,0 % (>90 %) Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Taulukko 2. Aktiivisen fysioterapian ja eri ammattiryhmien välisen yhteistyön yhteys (n=533) Aktiivinen fysioterapia ja yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa Oletteko tehneet yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa Kelan AVH- kuntoutujien osalta edeltäneen 12 kuukauden aikana? En Kyllä Yhteensä Aktiivinen ei juuri koskaan tai fysioterapia harvoin (0 39 %) 1,5 % 0,5 % 0,8 % noin puolessa (40 60 %) 10,7 % 5,6 % 6,9 % useimmiten (61 90 %) 58,4 % 42,5 % 46,5 % aina tai lähes aina (>90 %) 29,4 % 51,4 % 45,9 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 10 KUNTOUTUS
7 visen fysioterapian menetelmien käytöstä iästä riippumatta. Edelleen kuntoutuksessa tulisi muistaa, että aktiivinen fyysinen harjoittelu antaa kuntoutujalle mahdollisuuden kehittää toimintakykynsä edellytyksiä ja toimintakykyä, jotka luovat edelleen pohjaa osallistumiselle ja selviytymiselle niin päivittäisistä toiminnoista kuin vapaa-ajan harrastuksista omassa elinympäristössään. Toimintakyvyn edellytysten ja itse toimintakyvyn kehittäminen ja ylläpitäminen vaatii myös yksilöllisesti suunniteltua, tavoitteellista, spesifistä, riittävän tehokasta ja progressiivista harjoittelua yhteistyössä kuntoutujan ja eri ammattiryhmien kanssa. Fysioterapian palveluntuottajille suunnatussa kyselyssä ei kerätty yksittäisten kuntoutujien tietoja, vaan fysioterapeutit arvioivat omaa kuntoutustoimintaansa keskiarvoina hänellä terapiassa olevista AVH- ja/tai MS-kuntoutujista. Kyselylomakkeen ominaisuuden vuoksi fysioterapian palvelutuottajille suunnatussa tutkimuksissa kadotettiin yksittäisiin kuntoutujiin liittyvää tietoa. Tämä mahdollinen informaatioharha tulee ottaa huomioon myös arvioidessa ja yleistettäessä tuloksia. Tulevaisuudessa kysely tulisi toteuttaa siten, että fysioterapeutti arvioi yksittäisten kuntoutujien kuntoutusta. Fysioterapeuteilla oli tutkimuksen mukaan keskimäärin kolme AVH- ja/tai MS-kuntoutujaa terapiassa. Jos tutkimuskysymykset olisivat kohdistuneet jokaiseen yksittäiseen kuntoutujaan, olisivat tutkimustulokset saattaneet tulla selvemmin esille laajemman ja enemmän hajontaa sisältävän aineiston vuoksi. Lisäksi tuloksia arvioitaessa ja yleistettäessä tulee muistaa, että tässä tutkimuksessa tulokset perustuivat fysioterapian palveluntuottajien ilmoittamiin tietoihin tai henkilökohtaisiin näkemyksiin, ei esimerkiksi rekisteritietoihin. Kelan VAKE-tutkimuksen tuloksia, johon myös tämä raportoitava tutkimus liittyy, on käytetty muun muassa Kelan järjestämän vaikeavammaisten avokuntoutuksen standardin kehittämistyössä (Kelan vaikeavammaisten avoterapiastandardi, versio 6/ ) sekä tehtäessä Kelan suosituksia hyvistä kuntoutuskäytännöistä (Paltamaa ym. (toim.) 2011). Laaja-alaisen fysioterapeuttisen tutkimisen merkitys ja fysioterapeuttien ja kuntoutujien sekä fysioterapeuttien ja eri ammattiryhmien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys painottuvat avoterapiastandardissa aikaisempaa enemmän. Avoterapiastandardin mukaisesti kuntoutuksen tulee perustua laaja-alaiseen kuntoutujan toimintakyvyn arviointiin sekä kuntoutujan kanssa yhteistyössä asetettuihin konkreettisiin, tarkoituksenmukaisiin, saavutettavissa oleviin ja mitattaviin lähi- ja pitkänajan tavoitteisiin. Myös avofysioterapian monimuotoisempien toteutustapojen ja -paikkojen merkityksen korostaminen näkyy standardissa. Kuntoutus voidaan toteuttaa osittain tai kokonaan muualla kuin palveluntuottajan tiloissa, esimerkiksi kotona, palvelutalossa tai Taulukko 3. Aktiivisen fysioterapian ja kuntoutujan kanssa tehdyn yhteistyön välinen ristiintaulukko (n=533) Aktiivinen fysioterapia ja yhteistyö kuntoutujan kanssa ei juuri koskaan tai harvoin (0 39 %) Yhteistyö kuntoutujan kanssa noin puolessa (40 60 %) useimmiten (61 90 %) aina tai lähes aina (>90 %) Yhteensä Aktiivinen ei juuri koskaan fysioterapia tai harvoin (0-39 %) 4,3 % 1,9 % 0,5 % 0,4 % 0,7 % noin puolessa (40 60 %) 26,1 % 16,7 % 10,1 % 3,6 % 7,0 % useimmiten (61 90 %) 60,9 % 63,0 % 62,5 % 36,0 % 45,9 % aina tai lähes aina (>90%) 8,7 % 18,5 % 26,9 % 60,0 % 46,4 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % KUNTOUTUS
8 muussa arjen ympäristössä, kuten harrastustoiminnassa. (Kelan vaikeavammaisten avoterapiastandardi, versio 6/ ). Tärkeimmiksi selittäviksi tekijöiksi aktiivisten menetelmien käyttöön nousivat tiivis yhteistyö kuntoutujien ja eri ammattiryhmien kanssa sekä kuntoutujien alhaisempi ikä. Lisäksi yhtenä merkittävänä tekijänä oli myönteinen asenne näyttöön perustuvaan fysioterapiaan. Mutta millä keinoilla tai menetelmillä fysioterapeuttien ja muiden kuntoutuksen ammattilaisten myönteistä asennetta näyttöön perustuvaan kuntoutukseen voidaan kehittää tai parantaa? Kelan suosituksissa hyvien kuntoutuskäytäntöjen yhdeksi tavoitteeksi on asetettu, että kuntoutustyöntekijöiden perus- ja täydennyskoulutukseen tulisi lisätä muun muassa näyttöön perustuvaa toiminnan opetusta, tieteellisten artikkelien kriittistä arviointia sekä tutkimustiedon soveltamista käytännön työhön (Paltamaa ym. (toim.) 2011). Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan myös hyödyntää suoraan fysioterapian ja kuntoutuksen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä sekä fysioterapian ja kuntoutuksen alan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuntoutuksen kehittämistyössä tarvitaan vaikuttavuustutkimuksia, kuntoutuksen nykykäytäntöjen selvityksiä ja näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä selittäviä tutkimuksia. Näiden edellä mainittujen tutkimusten lisäksi tulevaisuudessa tulisi yhä järjestelmällisemmin suunnitella, toteuttaa ja arvioida erilaisten koulutusinterventioiden vaikutusta käytettyihin menetelmiin, yhteistyöhön ja vallitseviin asenteisiin. Tiivistelmä Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset ja meta-analyysit osoittavat, että aktiiviset fysioterapiamenetelmät ovat vaikuttavia menetelmä aivoverenkiertohäiriötä (AVH) ja multippeliskleroosia (MS) sairastavien toimintakyvyn kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli Kelan VAKE-kehittämishankkeessa avofysioterapian palveluntuottajille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella selvittää tekijöitä, jotka selittävät aktiivisten fysioterapiamenetelmien käyttöä kuntoutusjakson aikana. Aktiivisella fysioterapialla tarkoitetaan tässä sellaisten menetelmien käyttöä, jotka vaativat kuntoutujalta fyysisiä suorituksia tai aktiivisuutta välittömästi tai ohjauksen ja neuvonnan kautta. Selittäviä tekijöitä haettiin fysioterapeuttiin, kuntoutujaan, kuntoutussuunnitelmaan, kuntoutuspäätökseen, yhteistyöhön ja ympäristöön liittyvistä tekijöistä. Lisäksi analyyseissa huomioitiin kuntoutujan sairausryhmä. Aktiivisia fysioterapiamenetelmiä käyttivät useimmin fysioterapeutit, jotka tekivät enemmän yhteistyötä kuntoutujien sekä eri ammattiryhmien kanssa. Lisäksi näitä menetelmiä käytettiin useimmin nuorempien (alle 35-vuotiaiden) AVH- ja MS-kuntoutujien kanssa. Fysioterapeuttiin, kuntoutussuunnitelmaan, kuntoutuspäätökseen tai ympäristöön eivät selittäneet aktiivisten fysioterapiamenetelmien käyttöä. Tutkimustuloksissa ei ollut eroa AVH- ja MS-sairausryhmien välillä. Tulosten perusteella fysioterapeutin yhteistyö kuntoutujan ja eri ammattiryhmien kanssa on tärkeää kehitettäessä kuntoutujia osallistavaa ja aktiivista fysioterapiaa. Abstract Systematic literature reviews and meta-analysis indicate that the active physiotherapy methods improve functioning of stroke and multiple sclerosis (MS) patients. The aim of this study was to examine factors, which explained the use of active physiotherapy methods during individual physiotherapy. In this study active physiotherapy was determined as methods, which required physical exertion or activity directly during physiotherapy or indirectly after physiotherapy through guidance and counselling. The examined explanatory factors related to physiotherapists, rehabilitee, rehabilitation plan, rehabilitation decision, cooperation and environmental factors. In addition, the disease group was taken into account in the statistical analysis. The data for this study were collected by sending a questionnaire to private sector physiotherapy 12 KUNTOUTUS
9 service providers in 2008 as part of the project aiming at developing the medical rehabilitation of severely affected patients (VAKE Development and Research Project), financed by Kela, the Social Insurance Institution of Finland. Those physiotherapists, who had more cooperation with rehabilitee and with various professional groups, used more frequently active physiotherapy methods. In addition, these methods are used more frequently among younger disease age groups (under 35 years of age). Physiotherapists, rehabilitation plan, rehabilitation decision, or environmental factors did not explain statistically significantly the use of active physiotherapy methods. There were also no differences in study results between disease groups. Based on the results, cooperation with the physiotherapist and rehabilitee as well as with different professional groups is important when developing physiotherapy methods, which are more participatory and active to rehabilitees. Kiitokset Artikkelin tilastolliset analyysit perustuvat Kaisa Leppäsen tilastotieteen kandidaatin tutkielmaan (2009). Kiitokset ositamme Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeen (VAKE) Hyvät kuntoutuskäytännöt -kyselyyn vastanneille fysioterapian palveluntuottajille, toiminasta vastaaville työntekijöille sekä hankkeessa mukana olleille asiantuntijoille. TTT TUULIKKI SJÖGREN TYÖSKENTELEE FYSIOTERA- PIAN YLIOPETTAJANA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOU- LUSSA (SOSIAALI- JA TERVEYSALA). LUK KAISA LEPPÄNEN ON MAISTERIOPISKELIJA MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOKSELLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. FT ANNALIISA KANKAINEN TYÖSKENTELEE LEHTO- RINA MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOKSELLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. TTT JAANA PALTAMAA TYÖSKENTELEE ERIKOISSUUN- NITTELIJANA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN HYVINVOINTIYKSIKÖSSÄ SEKÄ KUNTOUTUS PEURUN- GASSA. FT SINIKKA H. PEURALA TYÖSKENTELEE YLIOPISTO- TUTKIJANA TERVEYSTIETEIDEN LAITOKSELLA GERONT- OLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSESSA SEKÄ PSYKOLOGIAN LAITOKSELLA INTERVENTION AND BRAIN -YLIOPIS- TOALLIANSSISSA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. LTT ARI HEINONEN TYÖSKENTELEE PROFESSORINA TERVEYSTIETEIDEN LAITOKSELLA JYVÄSKYLÄN YLIOPIS- TOSSA. Lähteet Ada L, Dorsch S, Canning C (2006) Strengthening interventions increase strength and improve activity after stroke. A systematic review. Aust J Physiother 52, Aivoinfarkti Käypähoito, poimittu Barclay-Goddard R, Stevenson T, Poluha W, Moffatt M, Taback S (2004) Force platform feedback for standing balance training after stroke.the Cochrane Database Syst Rev. Barreca S, Wolf SL, Fasoli S, Bohannon R (2003) Treatment interventions for the paretic upper limb of stroke survivors. A critical review. Neurorehabil Neural Repair 17, Björklund A & Fecht A (2006) The effectiveness of constraint-induced therapy as a stroke intervention.a meta-analysis. Occupational Therapy in Health Care 20, Bonaiuti D, Rebasti L, Sioli P (2007) The constraint induced movement therapy. A systematic review of randomised controlled trials on the adult stroke patients. Eura Medico phys 43, Eng JJ (2004) Strength training in individuals with stroke. Physiother Can 56, French B, Thomas LH, Leathley MJ, ym. (2007) Repetitive task training for improving functional ability after stroke (review).the Cochrane Database Syst Rev 4. Hakkennes S & Keating JL (2005) Constraint-induced movement therapy following stroke: a systematic review of randomised controlled trials. Aust J Physiother 51, Hänninen A (2009) Aivoverenkiertohäiriökuntoutujien fysioterapian nykykäytännöt. Tilastotieteen pro gradu- tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Matematiikan ja tilastotieteen laitos, tilastotiede. Kelan vaikeavammaisten avoterapiastandardi. Versio 6/ (voimassa lukien) Kansaneläkelaitos. Terveysosasto Kuntoutusryhmä. www. kela.fi/in/internet/liite.nsf/(wwwalldocsbyid)/81 A755497A45D037C22576D300417F11/$file/avostandardi pdf], poimittu Leppänen K (2009) Aktiivisten fysioterapiamenetelmien käyttö avofysioterapiassa. Tilastotieteen LuK- KUNTOUTUS
10 työ. Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Jyväskylän yliopisto (julkaisematon lähde). Manning CD & Pomeroy VM (2003) Effectiveness of treadmill retraining on gait of hemiparetic stroke patients. Systematic review of current evidence. Physiotherapy 89, Mehrholz J, Werner C, Kugler J, Pohl M (2007) Electromechanical-assisted training for walking after stroke.cochrane Database Syst Rev. Morris SL, Dodd KJ, Morris ME (2004) Outcomes of progressive resistance strength training following stroke.a systematic review. Clin Rehabil 18, Moseley A, Stark A, Cameron I, Pollock A. Treadmill training and body weight support for walking after stroke.the Cochrane Database Syst Rev Motl RW & Gosney JL (2008) Effect of exercise training on quality of life in multiple sclerosis. A meta-analysis. Mult Scler 14, MS-taudin diagnoosi, lääkehoito ja kuntoutus Käypä hoito, suositukset/naytaartikkeli/.../hoi36070, poimittu Nummenmaa T, Konttinen R, Kuusinen J & Leskinen E (1997) Tutkimusaineiston analyysi. Porvoo: WS- OY Paltamaa J, Sjögren T, Peurala SH, Heinonen A (2010) MS-kuntoutujien fysioterapia- käytännöt Suomessa ja terapeuttisen harjoittelun vaikuttavuus. Fysioterapia 1, 4-9. Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T ja Autti-Rämö I (toim.) (2011) Hyvän kuntoutuskäytännön perusta Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa Helsinki: Kela, Saatavissa: Pang MY, Eng JJ, Dawson AS, Gylfadottir S (2006) The use of aerobic exercise training in improving aerobic capacity in individuals with stroke.a metaanalysis. Clin Rehabil 20, Saunders DH, Greig CA, Young A, Mead GE (2004) Physical fitness training for stroke patients.the Cochrane Database Syst Rev 1. Rietberg MB, Brooks D, Uitdehaag BMJ, Kwakkel G (2004) Exercise therapy for multiple sclerosis. Cochrane Database Syst Rev. Sjögren T, Paltamaa J, Peurala S, Heinonen A (2008a) Fysioterapian vaikuttavuus kuntoutuksessa: järjestelmällisten kirjallisuuskatsausten analyysi ja kuntoutuksen nykykäytäntöjen selvitys. Äkillisten aivovaurioiden jälkeinen kuntoutus. Konsensuskokous Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia. Vammalan Kirjapaino Oy. Vammala, Sjögren T, Paltamaa J, Peurala SH, Karhula K, Nykänen K, Heinonen A (2008b) AVH-kuntoutujan fysioterapian vaikuttavuus: Järjestelmällisten kirjallisuuskatsausten analyysi. Fysioterapia 8,4-7. Stewart KC, Cauraugh JH, Summers JJ (2006) Bilateral movement training and stroke rehabilitation. A systematic review and meta-analysis. J Neurol Sci 244, van Peppen R, Kortsmit M, Lindeman E, Kwakkel G (2006) Effects of visual feedback therapy on postural control in bilateral standing after stroke. A systematic review. Rehabil Med 38, KUNTOUTUS
PoKa-hankkeessa kehitetään hyvinvointia Pohjois-Karjalan kuntatyöpaikoille
2 Erja poutiainen Uusi terveydenhuoltolaki ja lääkinnällinen kuntoutus Tuulikki Sjögren, Kaisa Leppänen, Annaliisa Kankainen, Jaana Paltamaa, Sinikka H. Peurala ja Ari Heinonen Mitkä tekijät selittävät
LisätiedotVaikeavammaisten aivoverenkiertohäiriökuntoutujien kuntoutuksen nykykäytännöt Suomessa
TIETEELLINEN ARTIKKELI Tuulikki Sjögren, Atte Hänninen, Annaliisa Kankainen, Jaana Paltamaa, Sinikka H. Peurala ja Ari Heinonen Vaikeavammaisten aivoverenkiertohäiriökuntoutujien kuntoutuksen nykykäytännöt
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä
28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotOsallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto
Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-
LisätiedotII. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT TAUSTATIEDOT. Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1
Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1 II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT A TAUSTATIEDOT Vastatkaa kyselyyn omaan fysioterapiakokemukseenne perustuen. Kyselyssä ei ole eroteltu
LisätiedotKela ja vaikeavammaisten
Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10
LisätiedotVaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto
Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Taustaa Tavoitteena oli Löytää ja arvioida tarkoituksenmukaiset arviointimenetelmät vammaisten henkilöiden
LisätiedotKelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,
LisätiedotJyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 2/20
Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 2/20 FYSIOTERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT A TAUSTATIEDOT Vastatkaa kyselyyn omaan fysioterapiakokemukseenne perustuen. Kyselyssä ammattinimike fysioterapeutti
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotHuomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotSitoutumista ja yhteistyötä
FT, puheterapeutti Katja Koski Sitoutumista ja yhteistyötä 7 KOHDAN OHJELMALLA - TYÖKIRJA - (c) 2016 KatjaVox Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä työkirjaa tai sen osia ei saa kopioida ilman lupaa KatjaVox
LisätiedotKuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan
Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan tutkimusryhmä @annaliisasal Systemaattiset katsaukset Systemaattiset katsaukset ja näyttöön perustuvat hoitosuositukset
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotIkääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön
Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien
LisätiedotKuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014
Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotKelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke
Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotKohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.
26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori
LisätiedotA new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotSalvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat
LisätiedotKuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen
Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena
LisätiedotMiten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman?
Lonkka murtui tavoitteena takaisin kotiin Tunnetko Lonkkamurtuman päivitetyn Käypä hoito suosituksen? Heureka 8.2.2018 Miten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman? Saija Karinkanta FT, ft Erikoistutkija,
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotKELAN VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN VAIKUTUKSET
KATSAUS TIINA SUOMELA-MARKKANEN RIIKKA PELTONEN TUULIKKI KARHU JAANA HALIN KELAN VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN VAIKUTUKSET Kuntoutumisen tavoitteena on elämän tapahtumiin osallistumisen
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotLASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS
LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS Sari Kunnari, Elisa Heikkinen, Soile Loukusa, Tuula Savinainen-Makkonen, Anna-Leena Martikainen & Sini Smolander Child Language
LisätiedotFysioterapian vaiku0avauus
Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotKuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita
Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kehittämispäällikkö Seija Sukula 29.8.2012 Kuntoutuksen lähivuosien haasteet Lasten ja nuorten syrjäytyminen Työllisyyden, työelämän
LisätiedotSUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN
SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH) ja MSKUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN Kirjoittajat: Mari Kantanen, Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala Kommentoinut ja hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) kärkihanke Webinaari 6.10.2017 Sosiaali- ja terveysminiteriö: Polut hoitoon ja kuntoutukseen projekti Webinaariin osallistujat: Hankkeen toteuttajat ja Jyväskylän
LisätiedotHyviä toimintaterapiakäytäntöjä metsästämässä AVH-, MS- ja CP-kuntoutujille Kelan VAKE-hankkeen toimintaterapian osatutkimus
Hyviä toimintaterapiakäytäntöjä metsästämässä AVH-, MS- ja CP-kuntoutujille Kelan VAKE-hankkeen toimintaterapian osatutkimus VAKE-hankkeen toimintaterapian tutkimustyöryhmä Jyväskylän yliopisto 1 VAKE-hankkeen
LisätiedotETÄTEKNOLOGIA JA ETÄKUNTOUTUS KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUTENA
ETÄTEKNOLOGIA JA ETÄKUNTOUTUS KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUTENA Sjögren Tuulikki (1), Anttila Marjo-Riitta (3,1), Laine Mari (1), Karhunen Ville (1), Teräslahti Tuija (1), Kivistö Heikki (1), Paajanen Teemu
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotMonenlaisia haasteita jatkoon!
Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotKaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017
Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Suositustyöryhmän puolesta Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi TYÖRYHMÄ Satu Havulinna (pj.), Maarit Piirtola
LisätiedotGAS-menetelmää käytetty
PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke
LisätiedotSuomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011
Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,
LisätiedotKehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotIkääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän
Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden toimintakykyä? Ihmiset toivovat elävänsä pitkään ja toimintakykyisinä hyötyvanhuus Pitkäikäisyys
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotRavitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto
Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu
LisätiedotCOCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus
COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:
LisätiedotLANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
Lisätiedot2010 Kuntoutus. Taataan työkyky mahdollisimman monelle. Vaikeavammaisten aivoverenkiertohäiriökuntoutujien kuntoutuksen nykykäytännöt Suomessa
Veijo Notkola Taataan työkyky mahdollisimman monelle Tuulikki Sjögren, Atte Hänninen, Annaliisa Kankainen, Jaana Paltamaa, Sinikka H. Peurala ja Ari Heinonen Vaikeavammaisten aivoverenkiertohäiriökuntoutujien
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotVaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus
Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,
LisätiedotTerapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus
Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Current Controlled Trials ISRCTN53680197 Vastuullinen
LisätiedotOMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille. Tutkimus kuntoutuspalvelusta. Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti
OMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille Tutkimus kuntoutuspalvelusta Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena 1. Kuntoutuksen toteutus
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotTiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa
Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Arja Häkkinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän yliopisto 27.4.2012 Objective of EVB physiotherapy: To see that research and development
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotTeh-Kev päätösseminaari. Avaus. Tiina Huusko
Teh-Kev päätösseminaari Avaus Tiina Huusko 04102013 Human development model mukaeltu Patric Fougeyrollas 2012 Yksilö Ympäristö Vuorovaikutus Osallistuminen, elämänlaatu Kuntoutustarpee n havaitseminen
LisätiedotFysioterapian ydinosaamisen kehittäminen
Fysioterapian ydinosaamisen kehittäminen Suomen Fysioterapeutit yhteistyössä ammattikorkeakoulujen, Jyväskylän yliopiston ja työelämän edustajien kanssa Riitta Partia, FM, YTM, ft Suomen Fysioterapeutit
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotKuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan
LisätiedotAikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala
Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon
LisätiedotNAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita
NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman
LisätiedotSalvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anu Kannari Vs. vastaava fysioterapeutti 044 7213 355 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s FYSIOTERAPIA Tarjoamme ajanmukaiset tilat ja välineet kuntoutukseen
LisätiedotMiten ergonomian tutkimustieto saataisiin toimiviksi käytännöiksi?
Miten ergonomian tutkimustieto saataisiin toimiviksi käytännöiksi? Nina Nevala tiimipäällikkö Työterveyslaitos professori, Jyväskylän yliopisto 1 Millaisissa viitekehyksissä ergonomiaa kehitetään? Ergonomialla
LisätiedotKoneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health
Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa Kaiku Health Petri Avikainen Kaiku Health Petri Avikainen @silputtelija @silppuri Kaiku Health Software Engineer Kaiku Health Software Engineer
LisätiedotAvokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen
Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan
LisätiedotKyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto.
Invalidiliiton 1 (7) Asiakaspalaute polikliinisesta fysioterapiasta Vastausohje Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. A Taustatiedot 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Syntymäaika pp.kk.vvvv 3
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotVaikeavammaisen kuntoutus ja Kela
16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat
LisätiedotOpiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa
Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,
LisätiedotKokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma
Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.
LisätiedotPALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
LisätiedotAsiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotLataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli. Lataa
Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli Lataa Kirjailija: Pekka Rapeli ISBN: 9789523022232 Sivumäärä: 173 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.54 Mb Opioid substitution
LisätiedotTERVEYSPELI NUORTEN TUPAKKAAN LIITTYVÄN TERVEYDENLUKUTAIDON EDISTÄMISEN MENETELMÄNÄ
TERVEYSPELI NUORTEN TUPAKKAAN LIITTYVÄN TERVEYDENLUKUTAIDON EDISTÄMISEN MENETELMÄNÄ Heidi Parisod, TtT Post doc -tutkija, hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus)
LisätiedotHarkinnanvaraiset yksilölliset
Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen
LisätiedotTerveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja
LisätiedotVaativa lääkinnällinen kuntoutus
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotKuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä
Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto
Lisätiedot