SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN
|
|
- Aimo Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH) ja MSKUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN Kirjoittajat: Mari Kantanen, Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala Kommentoinut ja hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä , päivitetty Tiivistelmä: Vaikeavammaisten henkilöiden toimintakyvyn arviointi kuntoutusprosessin yhteydessä sisältää kuntoutujan toimintakyvyn ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittämisen, jatkuvan arvioinnin kuntoutusprosessin aikana ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnin. Vuonna 2010 TOIMIAhankkeen Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmässä tehtiin aivoverenkiertohäiriö (AVH) ja MSkuntoutujien toimintakykymittareiden soveltuvuusarviointi liikkumisen aihealueen 13 arviointimenetelmästä ja kahdesta osallistuminen osaalueeseen kohdistuvasta arviointimenetelmästä. Työssä seurattiin ja hyödynnettiin Kelan Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishankkeen (VAKEhanke) yhteydessä kerättyä tietoa Suomessa käytössä olevista ja vaikuttavuustutkimuksissa käytetyistä mittaus ja arviointimenetelmistä. Toimintakyvyn ja sen arvioinnin viitekehyksenä käytettiin WHO:n ICFluokitusta (Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. ICF 2004). Suosituksena on, että AVH ja MSkuntoutujien liikkumisen ja osallistumisen 1. arvioinnissa käytetään standardoituja mittareita, joiden psykometriset ominaisuudet ovat riittävät, 2. arvioinnissa tulee käyttää sekä henkilön omaa arviota että objektiivisia suorituskykymittareita, 3. arviointimenetelmistä (suositusdokumentin liite 1) valitaan käyttötarkoituksen ja henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan soveltuvin tai soveltuvimmat, 4. arvioinnissa henkilön toimintakykyä mitataan laajaalaisesti ICFluokituksen eri osaalueet huomioiden. Arviointimenetelmien työstämistä on jatkettava kattamaan laajemmin ICFluokituksen toimintakyvyn osaalueita. Soveltuvin osin tulee huomioida myös muiden asiantuntijaryhmien suosituksissa olevat arviointimenetelmät.
2 Kuntoutumiseen liittyvä arviointi Kuntoutusprosessin keskeiset vaiheet kuntoutustarpeen havaitsemisen jälkeen ovat 1. nykytilanteen arviointi (assessment) a. kuntoutujan sen hetkisen toimintakyvyn (vahvuuksien ja vaikeuksien) kuvaus b. yksilöllisten tavoitteiden asettaminen c. keinojen analysointi ja suunnitelman laatiminen siitä, millaisin keinoin tavoitteisiin pyritään 2. toiminnan käynnistäminen 3. kuntoutus (interventiot) a. jatkuva arviointitiedon kerääminen b. tuen tarjoaminen kuntoutujalle/omaisille/lähihenkilöille c. kuntoutustoimenpiteet 4. arviointi (evaluation) siitä, onko eteneminen tavoitteiden suuntaista ja siitä, onko kuntoutujalla edelleen kuntoutustarvetta aiheuttavia tai kuntoutustoimenpiteitä edellyttäviä toimintarajoitteita a. tavoitteet saavutettu ei kuntoutustarvetta, mutta tarvittava ohjaus ja seuranta järjestettävä b. tarvitaan edelleen kuntoutusta uusi nykytilanteen arviointi (uusi kuntoutusprosessi alkaa) (Wade 2005; Järvikoski ja Karjalainen 2008; Rauch ym. 2008). Arviointi on laaja käsite, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan kuntoutujan toimintakyvyn ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittämistä (assessment), jatkuvaa arviointia kuntoutusprosessin aikana ja kuntoutusprosessin vaikuttavuuden arviointia (evaluation). Laajemmin tätä teemaa on käsitelty kirjassa Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (Paltamaa ym. (toim), 2011). Toimintakyvyn arvioinnin nimikkeistö ja käsitteistö on määritetty WHO:n Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisessä luokituksessa (International Classification of Functioning Disability and Health, ICF 2004). ICFluokitus on laajentanut näkemystä kuntoutuksen toteutuksesta ja arvioinnista (Majnermer & Mazer 2004; Järvikoski ja Karjalainen 2008; Rauch ym. 2008). Arviointia ohjaavat ICFluokituksen käsitteet ovat: ruumiin/kehon toiminnan muutos, ruumiin rakenteen muutos, suorituskyky (tehtävien toteutus vakioidussa ympäristössä), suoritustaso (tehtävien toteutus nykyympäristössä) sekä fyysisen, sosiaalisen ja asenneympäristön edistävä tai rajoittava vaikutus (ICF 2004, Rauch ym. 2008). Viimeaikainen tutkimus tukee oletusta, jonka mukaan hyvinvointia voidaan kokea huomattavista toimintarajoituksista huolimatta. Tämän vuoksi vaikuttavuuden arvioimiseksi tarvitaan objektiivisten mittareiden lisäksi suoritustasoa kuvaavia itsearviointimenetelmiä (Majnermer & Mazer 2004). Ihmisen kokemus toimintakyvystä on tulosta terveydentilan ja yksilöllisten tekijöiden sekä ympäristön vuorovaikutuksesta. Arvioinnin tulee kohdentua niihin toimintakyvyn osaalueisiin, joihin kuntoutuksella on haluttu saada muutosta. (Wade 2005; Rauch ym. 2008). Aihealueiden mittaamiseen (measurement) tarvitaan päteviä ja standardoituja arviointimenetelmiä. Tässä suosituksessa arvioidut mittarit on valittu Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishankkeen (VAKEhanke) AVH ja MS: Hyvät kuntoutuskäytännöt tutkimusosuuden avulla, jossa
3 selvitettiin sekä Suomessa kuntoutuksen suunnittelutahoilla ja yksityisillä palveluntuottajilla käytössä olevia arviointimenetelmiä että sähköisistä tietokannoista systemaattisesti haetuissa vaikuttavuustutkimuksissa käytettyjä arviointimenetelmiä (Paltamaa ym. (toim) 2011; kirjan sähköisen version liitteet S22 ja S25). Näistä tutkijat suosittelivat TOIMIAhankkeelle arviointimenetelmiä jatkotyöstettäväksi (liite 1). Kaikille toimintakyvyn alueille (kuten kommunikaatio tai mielen toiminnot) ei vielä ole hyviä standardoituja mittareita kuntoutumisen seurantaan. Arviointimenetelmien ja ICF luokituksen yhdistämisessä on hyödynnetty Ciezan ym. (2005) julkaisemia ohjeita ja aikaisemmin tehtyjä luokituksia (mm. Salter ym. 2005a, 2005b, 2007). Suositukset AVH ja MSkuntoutujien liikkumisen ja osallistumisen 1. arvioinnissa käytetään standardoituja mittareita, joiden psykometriset ominaisuudet ovat riittävät, 2. arvioinnissa tulee käyttää sekä henkilön omaa arviota että suorituskykymittareita, 3. arviointimenetelmistä (liite 1) valitaan käyttötarkoituksen ja henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan soveltuvin tai soveltuvimmat mittarit, 4. arvioinnissa henkilön toimintakykyä mitataan laajaalaisesti ICF luokituksen eri osaalueet huomioiden. Kaikki suositukseen valitut arviointimenetelmät ovat standardoituja. Soveltuvuusarvioinnissa on kiinnitetty huomiota mittarin ominaisuuksiin (mm. validiteetti, reliabiliteetti, käyttökelpoisuus, herkkyys muutoksen mittaamisessa, mittarin toimivuus yksilö/ryhmätasolla) ja siihen, mitä käyttötarkoitusta varten ne on kehitetty. Standardoidut arviointimenetelmät tulisi saada osaksi kliinistä käytäntöä, jossa niitä tulee käyttää ohjeiden mukaan kuntoutusta suunniteltaessa ja sen vaikutuksia arvioitaessa. Kaikki VAKEhankkeessa suositellut AVH ja MSkuntoutujien arviointimenetelmät esitellään liitteessä 1. Arviointimenetelmien työstämistä on jatkettava kattamaan laajemmin ICF luokituksen toimintakyvyn osaalueita. Soveltuvin osin tulee huomioida myös muiden asiantuntijaryhmien suosituksissa olevat arviointimenetelmät. Liikkumisen arviointi AVH ja MSkuntoutujalla ICFluokituksen aihealue Liikkuminen (osaalueella Suoritukset ja osallistuminen) sisältää asennon vaihtamisen ja ylläpidon, esineiden kantamisen, liikuttamisen ja käsittelemisen sekä kävelemisen ja liikkumisen paikasta toiseen. Vuonna 2010 TOIMIAssa tehtiin soveltuvuusarviointi 13 liikkumisen aihealueen arviointimenetelmästä: 10 metrin kävelytesti (muistitoimintosekuntikellolla), 6 minuutin kävelytesti, ABCasteikko, Action Research Arm Test (ARAT), Asentohuojunta (voimalevy), Bergin tasapainotesti, Dynamic Gait Index (DGI), Elderdy Mobility scale (EMS), FAC kävelyluokitus (Functional Ambulation Classification), WALK12 kysely, MMAS Aivohalvauspotilaan motorisen suorituskyvyn mittari (Modified Motor Assessment Scale), Rivermead Motor Assessment (RMA) ja Rivermead Mobility indeksi (RMI).
4 Osallistumisen arviointi AVH ja MSkuntoutujalla ICFluokituksessa suorituksilla kuvataan yksilön tehtävien tai toimien suorittamista. Osallistuminen määritellään tarkoittavan osallisuutta elämän tilanteisiin (ICF 2004). Yksilön osallistumista oman elämän toimintoihin arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että arvioitavat toiminnat ovat henkilön elämän kannalta merkityksellisiä ja tarkoituksenmukaisia toimintoja, joissa yksilön itsenäistä ja turvallista suoriutumista arvioidaan. Yksilön osallistumista oman elämän toimintoihin arvioitaessa arvioitsijan tulee olla tietoinen siitä, että toimintojen suorittamisessa on runsaasti yksilöllistä vaihtelua riippuen muun muassa yksilön sen hetkisestä motivaatiosta, sitoutumisesta arviointitilanteeseen sekä siitä miten tuttu tai vieras arvioitava toiminta on henkilölle itselleen. Yksilöä, jolla on toiminnan suunnitteluun ja ohjaukseen vaikuttava toimintakyvyn vaje, tulee arvioida hänen omassa elinympäristössään niin tutuissa rutiininomaisissa toiminnoissa kuin vieraissa ja yllättävissäkin toiminnoissa, jotta saadaan esille luotettava kuvaus hänen toimintakyvystään. (Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa 2010; Law ym. 2005) Vuonna 2010 TOIMIAssa tehtiin soveltuvuusarviointi kahdesta osallistumista arvioivasta arviointimenetelmästä: Assessment of Motor and Process Skills (AMPS) ja Canadian Occupational Performance Measure (COPM).
5 Lähteet Cieza A, Geyh S, Chatterji S, Kostanjsek N, Üstün B, Stucki G. ICF linking rules. An update based on lessons learned. J Rehabil Med 2005; 37: Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa. Arvioinnin lähtökohdat ja suositukset. Suomen toimintaterapeuttiliitto ry ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Helsinki: Stakes, Järvikoski A, Karjalainen V. Kuntoutus monitieteellisenä ja alaisena prosessina. Julkaisussa: Rissanen P, Kallanranta T, Suikkanen A, toim. Kuntoutus. Helsinki: Duodecim, 2008: Law M., Baum C. & Dunn W. Measuring Occupational Performance. Supporting best practice in occupational therapy. 2 nd ed. SLACK Incorporated Majnemer A, Mazer B. New directions in the outcome evaluation of children with cerebral palsy. Seminars in Pediatric Neurology 2004; 11: Paltamaa J, Karhula M, SuomelaMarkkanen T, AuttiRämö I, toim. Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, Rauch A, Cieza A, Stucki G. How to apply the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) for rehabilitation management in clinical practice. Eur J Phys Rehabil Med 2008;44: Salter K, Jutai JW, Teasell R, Foley NC, Bitensky J, Bayley M. Issues for selection of outcome measures in stroke rehabilitation: ICF activity. Disabil Rehabil 2005a; 27: Salter K, Jutai JW, Teasell R, Foley NC, Bitensky J, Bayley M. Issues for selection of outcome measures in stroke rehabilitation: ICF Participation. Disabil Rehabil 2005b; 27: Salter KL, Foley NC, Jutai JW, Teasell RW. Assessment of participation outcomes in randomized controlled trials of stroke rehabilitation interventions. Int J Rehabil Res 2007; 30: VAKEhanke. Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke. Wade DT. Describing rehabilitation interventions. (Editorial.) Clin Rehabil 2005; 19:
6 Liite 1. Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishankkeen (VAKEhanke) AVH ja MS hyvät kuntoutuskäytännöt työryhmän suositus fysio ja toimintaterapian yhteydessä käytettävien arviointimenetelmien soveltuvuuden jatkoarvioimiseksi. ICF AIHEALUE Tarkempaan tarkasteluun suositellut arviointimenetelmät AVHkuntoutujilla MSkuntoutujilla b140b189 Erityiset mielentoiminnot b Asento, kosketus, lämpö ja muiden ärsykkeiden aistitoiminnot LOTCA COTNAB Center for Epidemiological Studies Depression Scale (CESD) monofilamentit muut asento ja pintatunnon arviointimenetelmät b280b289 Kipuaistimus VAS tai Borgin CR10 asteikko b410b429 Sydän ja verenkiertojärjestelmän toiminnot b440b449 Hengitystoiminnot b455 Rasituksen sietotoiminnot b610b639 Virtsatoiminnot b710 Nivelten liikkuvuustoiminnot b730 Lihasvoiman ja tehon tuottotoiminnot b740 Lihaskestävyystoiminnot b770 Kävely ja juoksutyylitoiminnot d230 Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimien suorittaminen ja b4552 Väsyvyys Syke (ppergometritestin tai kävelytestin aikana) Mikrospirometri tai vastaava (VC, FVC, FEV1, FEV%, PEF) Aerobisen kunnon arviointi (polkupyöräergometritesti ) Borgin RPE Virtsaamispäiväkirja Erottelupistelomake ja haittaastelomake Vaippatesti EMG biopalaute Goniometri Lihasvoima objektiivisella mittarilla (raajat, vartalo) Puristusvoima Lihaskestävyys (ORTON; TOIMIVA, UKK tai vastaava) Portaiden nousu (aika) Kävelyn aika/matkamuuttujat esim. askeltiheys, heilahdusvaiheen kesto (esim. 10m kävelytestin aikana) Modified Fatigue Impact Scale (MFIS) Fatigue Severity Scale (FSS) d410d429 Asennon ABCasteikko 2 vaihtaminen ja ylläpitäminen 1 Bergin tasapainotesti 2 jatkuu Asentohuojunta (mitattuna voimalevyllä) 2
7 jatkoa ICF AIHEALUE Tarkempaan tarkasteluun suositellut arviointimenetelmät AVHkuntoutujilla MSkuntoutujilla d430d449 Esineiden kantaminen, liikuttaminen ja käsitteleminen 1 9Hole Peg Test Grooved Pegboard test Purdue Pegboard test Box & Block testi Motor Activity Log (MAL) Action Research Arm Test (ARAT) 2 d450d469 Käveleminen ja Dynamic Gait Index (DGI) 2 liikkuminen 1 FAC, kävelyluokitus 2 10m kävelytesti (muistitoimintosekuntikellolla) 2 6 minuutin kävelytesti 2 WALK12kysely 2 Pääluokka 4 (d410d499) Elderly Mobility scale (EMS) 2 Liikkuminen 1 Modified Motor Assessment Scale (MMAS) 2 Rivermead Motor Assessment (RMA) 2 Rivermead Mobility Indeksi (RMI) 2 FuglMeyer Stroke Assessment (FMA) Osallistuminen (ADL) 1 ICF luokituksen Liikkumisen aihealue 2 mittariarviointi TOIMIAtietokantaan vuonna 2010 Barthel Index (BI) Functional Independence Measure (FIM) Environmental Status Score (ESS) StrokeAdapted Sickness Impact Profile 30 (SASIP 30) Functional Status Questionnaire (FSQ) Assessment of Motor and Process Skills (AMPS) 2 Canadian Occupational Performance Measure (COPM) 2 Nottingham Extended ADL measure
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä
28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen
LisätiedotSUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN
SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN Kirjoittajat: Mari Kantanen, Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala Kommentoinut ja hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten
LisätiedotToimintakykyä arvioitava
ICF ja toimintakyvyn arviointi Toimintakykyä arvioitava ICF Workshop JAMK 2015 1 Tarpeen arviointi Toimintakyvyn arviointi ICF ohjaa valitsemaan arviointimenetelmiä suhteessa intervention sisältöön (keinoina
LisätiedotSUOSITUS MS-TAUTIA SAIRASTAVAN HENKILÖN LIIKKUMISEN JA UUPUMUKSEN ARVIOINTIIN
SUOSITUS MS-TAUTIA SAIRASTAVAN HENKILÖN LIIKKUMISEN JA UUPUMUKSEN ARVIOINTIIN Suosituksen laatija: Paltamaa Jaana, dosentti, TtT, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaistu 7.12.2017 Suositus on käsitelty
LisätiedotSuositus osallistumisen yleisluonteisista arviointimenetelmistä aikuisilla
1 Suositus osallistumisen yleisluonteisista arviointimenetelmistä aikuisilla Suosituksen laatijat: Jaana Paltamaa, TtT, ft ja Mari Kantanen TtM, tt Julkaistu: 31.10.2013 Suositus on käsitelty ja hyväksytty:
LisätiedotVaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto
Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Taustaa Tavoitteena oli Löytää ja arvioida tarkoituksenmukaiset arviointimenetelmät vammaisten henkilöiden
LisätiedotLiitetaulukko 1a. AVH-kuntoutujien kävely- ja käsikuntoutuksen arviointimittareiden korrelaatiot.
Liitetaulukko 1a. AVH-kuntoutujien kävely- ja käsikuntoutuksen arviointimittareiden korrelaatiot. Mittari FIM FSQ AMPS WMFT BBS FAC 10m r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo)
LisätiedotICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015
ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015 Julkaisu Suorituskyky ja suoritustaso toimintakyvyn arvioinnissa aivoverenkiertohäiriökuntoutujilla:
LisätiedotIkääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto
Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi
LisätiedotHuomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotCY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen
ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen
LisätiedotOsallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto
Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-
LisätiedotII. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT TAUSTATIEDOT. Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1
Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1 II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT A TAUSTATIEDOT Vastatkaa kyselyyn omaan fysioterapiakokemukseenne perustuen. Kyselyssä ei ole eroteltu
LisätiedotGreen carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi
Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotLisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen
Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali)
LisätiedotMikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa?
Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa? Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa. Kuntatalo, 12.12.2014 erikoistutkija,
LisätiedotICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat
ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisseminaari Härmän kuntokeskus,
LisätiedotIKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN
Eheä Elämän Ehtoo Ikäihmisen vireä huominen - Pohjois-Suomen gerontologinen -kongressi 18.4.2013 IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN Arja Veijola, TtT, yliopettaja
LisätiedotKelan koulutus 6.3.2012
Tavoitteen asettaminen etenevässä sairaudessa Kelan koulutus 6.3.2012 Maarit Karhula MS-avokuntoutushanke/ Kelan arviointitutkimus maarit.karhula@gerocenter.fi Moniammatillinen tavoitteen laatiminen Tavoitteena
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotCP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI
SLNY Kuopio 10. -11.9.2015. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI Yliopettaja, TtT, OAMK ESITYKSEN SISÄLTÖ Konteksti: CP-vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen ja seurannan
LisätiedotHyviä toimintaterapiakäytäntöjä metsästämässä AVH-, MS- ja CP-kuntoutujille Kelan VAKE-hankkeen toimintaterapian osatutkimus
Hyviä toimintaterapiakäytäntöjä metsästämässä AVH-, MS- ja CP-kuntoutujille Kelan VAKE-hankkeen toimintaterapian osatutkimus VAKE-hankkeen toimintaterapian tutkimustyöryhmä Jyväskylän yliopisto 1 VAKE-hankkeen
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotKuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014
Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotKanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (Canadian model of occupational performance and engagement, CMOP E)
Asiakas ja kuntoutuksen tavoitteet -TalkingMats ja COPM Taustalla: Kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (Canadian model of occupational performance and engagement, CMOP E) 1 Kuntoutuksen
LisätiedotICF tarkenteet. ICF-tarkenteet. 1. tarkenne 2. tarkenne 3 3. tarkenne. Osa-alue. Pääluokka 2. taso. 4. taso. 3. taso
ICF tarkenteet ICF-tarkenteet Osa-alue s7 3020.4 2 1. tarkenne 2. tarkenne 3 3. tarkenne Pääluokka 2. taso 3. taso 4. taso 2 1 Kun käytetään ICF-kuvauskohteita, ne tulisi täydentää aina vähintään yhdellä
LisätiedotTOIMINTAKYVYN JA SUORITUSKYVYN KÄSITTEET ICF-LUOKITUKSEN VALOSSA
KATSAUS MIKHAIL SALTYCHEV KATRI LAIMI JARO KARPPINEN TOIMINTAKYVYN JA SUORITUSKYVYN KÄSITTEET ICF-LUOKITUKSEN VALOSSA Fysiatreille tehdyn pikagallupin tulokset Johdanto Toimintakyvyn häiriön kartoituksessa
LisätiedotVajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?
Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Tiina Suomela-Markkanen Vastaava asiantuntijalääkäri Kela, Vakuutuslääketieteen yksikkö Vakuutuspiirit ja niiden lääkärikeskukset:
LisätiedotOma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa
Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus
Lisätiedotartikkeli Paul Janz / Mostphoto Heidi Anttila Jaana Paltamaa ICF tulee osaksi tietojärjestelmiä
Paul Janz / Mostphoto Heidi Anttila Jaana Paltamaa ICF tulee osaksi tietojärjestelmiä 4 Fysioterapia 3 2015 WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen (ICF) käytön
LisätiedotKyselyssä menetelmistä ja mittareista oli mainittu vain suomenkielinen nimi. käytettävät menetelmät sekä elämänlaatukyselyt
1 (5) LIITE S21. Säännöllisesti käytössä olevat AVH- ja MS-kuntoutujien toimintakyvyn arviointimenetelmät keväällä 2008 kuntoutuksen suunnittelutaholla erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksissa. Kyselyssä
LisätiedotApuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä
Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinefoorumi 16.4.2015 tt Johanna Kuisma Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Apuvälinepalvelut Apuvälinepalveluprosessi 1.
LisätiedotKelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke
Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
Lisätiedotmitä, miten ja miksi?
Heli Valkeinen Heidi Anttila IF-luokitus ja toimintakykymittarit: mitä, miten ja miksi? Toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen on keskeinen haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteiskunnassa
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotJohdanto toimintakyvyn arviointiin
Johdanto toimintakyvyn arviointiin Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 29.1.2015 FT Heidi Anttila Twitter: @anttilaheidi Ikääntyneet, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 29.1.2015 Johdanto toimintakyvyn
LisätiedotToimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa
Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä
LisätiedotHYVIN LAADITUT TAVOITTEET OVAT KUNTOUTUKSEN SELKÄRANKA
KATSAUS SEIJA SUKULA HYVIN LAADITUT TAVOITTEET OVAT KUNTOUTUKSEN SELKÄRANKA Kuntoutuksen vaikutuksia voidaan tarkastella erilaisista lähtökohdista. Rajavaara (2006) esittää viisi erilaista lähestymistapaa
LisätiedotMittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen hyödyt Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori TOIMIA-verkosto ja TOIMIA-tietokanta Kansallinen TOImintakyvyn MIttaamisen ja Arvioinnin asiantuntijaverkoston tavoitteet
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotSUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN
SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,
LisätiedotToimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)
Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) julkistettiin
LisätiedotICF ja siltaaminen. Terveystiedon ja siihen liittyvän tiedon siltaaminen ICF:ään
ICF ja siltaaminen Terveystiedon ja siihen liittyvän tiedon siltaaminen ICF:ään Tekijä: ICF Research Branch Suomennos: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja ICF-kouluttajat 2016 1 ICF:n oppiminen Terveystiedon
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotToimintakyky ja sen moniammatillinen arviointi. Marja Arkela Osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija
Toimintakyky ja sen moniammatillinen arviointi Osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija Sisällys Kuntoutujan toimintakyvyn moniulotteisuus Toimintakyvyn arviointi Toimintakykyarvioinnin osaaminen Kuntoutujan
LisätiedotKYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ
Jyväskylän yliopisto 1 KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Vastaustunnus Ohjeita vastaamiseen Tämä kyselytutkimus on kaksiosainen sisältäen moniammatillisen työryhmän kyselyn
LisätiedotKurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen
Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen
LisätiedotICF-tulevaisuus Suomessa
ICF-tulevaisuus Suomessa ICF-luokituksen juurruttaminen lääkinnälliseen kuntoutukseen: suosituksista pysyviin ja kehittyviin käytäntöihin hankkeen päätösseminaari, Jyväskylä 20.3.2014 FT Heidi Anttila,
LisätiedotJyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 2/20
Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 2/20 FYSIOTERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT A TAUSTATIEDOT Vastatkaa kyselyyn omaan fysioterapiakokemukseenne perustuen. Kyselyssä ammattinimike fysioterapeutti
LisätiedotKUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS ---
KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS --- Henkilötiedot 1. Nimi Henkilötunnus Työosoite Työpuhelimet Kotiosoite Kotipuhelimet Sähköpostit Koulutus 2. Oppiarvot (LL, LKT/LT, dos./prof.
LisätiedotWHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0
kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of
LisätiedotToimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen:
Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen: TOIMIA-asiantuntijaverkosto ja tietokanta Päivi Sainio, projektipäällikkö TOIMIA-seminaari 28.1.2011 Toimintakyky-yksikkö THL 2 Väestön toimintakyvyn
LisätiedotKehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset
LisätiedotVaativa lääkinnällinen kuntoutus
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotKuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi:
Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2009 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan
LisätiedotLapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen
Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö
LisätiedotMikä on TOIMIA-tietokanta ja miten sitä voi hyödyntää asiakastyössä?
Miä on TOIMIA-tietoanta ja miten sitä voi hyödyntää asiaastyössä? toimintayvyn mittaamisen ja arvioinnin ansallinen asiantuntijaverosto Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija ja Ai Vuoo, erioisläääri
LisätiedotKuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / sairaalan nimi:
Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2008 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden
LisätiedotGAS-menetelmää käytetty
PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke
LisätiedotKuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan
Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan tutkimusryhmä @annaliisasal Systemaattiset katsaukset Systemaattiset katsaukset ja näyttöön perustuvat hoitosuositukset
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotKelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,
LisätiedotMILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?
MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen
LisätiedotIkäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne
11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotIkääntyneen asiakkaan toimintakyky ja sen arviointi asiakaslähtöisessä tavoitteellisessa kotihoidossa
Jaana Paltamaa Ikääntyneen asiakkaan toimintakyky ja sen arviointi asiakaslähtöisessä tavoitteellisessa kotihoidossa Kukoistava kotihoito JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU JAMK.FI Ikääntyneen asiakkaan toimintakyky
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää
LisätiedotKuntoutussuunnitelmat. Tiina Suomela-Markkanen Eija Haapala Riikka Peltonen Kela, Terveysosasto 26.3.2014
Kuntoutussuunnitelmat Tiina Suomela-Markkanen Eija Haapala Riikka Peltonen Kela, Terveysosasto 26.3.2014 Kuntoutussuunnitelman yksilöllisyys Vaikka on sama sairaus tai vamma, toimintakyky, tarpeet ja tavoitteet
LisätiedotKuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito
LisätiedotTurvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut
Turvallinen koti- ja lähiympäristö Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Aiheen teemoja Toimija Toimintaympäristö Toimintakyky Turvallinen koti Esteettömyys Hyviä
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotDementia ja Kelan kuntoutus
Dementiahankkeen loppuseminaari 23.5.2012 Dementia ja Kelan kuntoutus Tiina Huusko 23.5.2012 Iäkkäiden kuntoutus: toimijat Järjestöt, 3. sektori Täydentävä rooli Kehittäminen Kela Ray Vertaistuki Kehittäminen
LisätiedotKELAN VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN VAIKUTUKSET
KATSAUS TIINA SUOMELA-MARKKANEN RIIKKA PELTONEN TUULIKKI KARHU JAANA HALIN KELAN VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN VAIKUTUKSET Kuntoutumisen tavoitteena on elämän tapahtumiin osallistumisen
LisätiedotToimintakykyä ja avuntarvetta arvioimassa
Pinja Kuusenaho ja Jenni Tolonen Toimintakykyä ja avuntarvetta arvioimassa ASTA -arviointivälineellä ja FIM-mittarilla saadun arviointitiedon vertailu Metropolia Ammattikorkeakoulu Toimintaterapeutti AMK
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotKELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus
KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen
LisätiedotSinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm
23.11.2018, SYV 2018 seminaari Susanna Tallqvist, väitöskirjaopiskelija, TtM, Helsingin yliopisto Sinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm 0500 362 623 sinikka.hiekkala@invalidiliitto.fi
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotToimintakyvyn kirjaaminen
Toimintakyvyn kirjaaminen Anu Myllyharju Puikkonen 2018 Rakenteinen kirjaaminen sosiaali ja terveydenhuollossa (thl.fi) Rakenteinen tieto eli määrämuotoinen tieto tarkoittaa tiedon kirjaamista ja tallentamista
LisätiedotTules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019
1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä
LisätiedotKuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas. Merja Kunnari, jh, ft, TtM osastonhoitaja Kuntoutus, Rovaniemen terveyspalvelukeskus
Kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Merja Kunnari, jh, ft, TtM osastonhoitaja Kuntoutus, Rovaniemen terveyspalvelukeskus Sisällys 1. Lyhyesti projektista 2. Kuntoutus- ja muut suunnitelmat
LisätiedotTyökyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS
Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn arviointi haasteellinen tehtävä monimutkainen asia useita eri näkökulmia tilannekohtainen
LisätiedotToimintakyvyn arviointi ICF teoriasta käytäntöön
2015 Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 137 Toimintakyvyn arviointi ICF teoriasta käytäntöön Toimittaneet Jaana Paltamaa ja Pirkko Perttinä Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 137 Kelan tutkimusosasto
LisätiedotAvokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen
Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan
LisätiedotMaarit Karhula (esittää Tiina Suomela-Markkanen)
KAARI-kysely Kyselylomake kuntoutusprosessin asiakaslähtöisyyden seurantaan Kelan järjestämässä kuntoutuksessa Maarit Karhula (esittää Tiina Suomela-Markkanen) KAARI-kyselyn kehittämisprosessin toteuttajat
LisätiedotCP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)
CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti
LisätiedotKansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä
LisätiedotSuositukset hyvistä kuntoutuskäytännöistä. Toimittaneet Jaana Paltamaa, Maarit Karhula, Tiina Suomela-Markkanen ja Ilona Autti-Rämö
Toimittaneet Jaana Paltamaa, Maarit Karhula, Tiina Suomela-Markkanen ja Ilona Autti-Rämö Tämän julkaisun suositukset koskevat seuraavaa kolmea diagnoosiryhmää: aivoverenkiertohäiriö (AH), multippeliskleroosi
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotUusi kipu- ja toimintakykymittari PTA
Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Vesa Lehtola, ftomt, TtM Anu Kaksonen, ft lehtori, TtM Tausta Patient Specific Functional Scale (PSFS)- mittarin on kehittänyt kanadalainen Paul Stratford työryhmineen
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotKuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011
Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista
Lisätiedot