SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN"

Transkriptio

1 SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH) ja MSKUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN Kirjoittajat: Mari Kantanen, Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala Kommentoinut ja hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä , päivitetty Tiivistelmä: Vaikeavammaisten henkilöiden toimintakyvyn arviointi kuntoutusprosessin yhteydessä sisältää kuntoutujan toimintakyvyn ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittämisen, jatkuvan arvioinnin kuntoutusprosessin aikana ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnin. Vuonna 2010 TOIMIAhankkeen Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmässä tehtiin aivoverenkiertohäiriö (AVH) ja MSkuntoutujien toimintakykymittareiden soveltuvuusarviointi liikkumisen aihealueen 13 arviointimenetelmästä ja kahdesta osallistuminen osaalueeseen kohdistuvasta arviointimenetelmästä. Työssä seurattiin ja hyödynnettiin Kelan Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishankkeen (VAKEhanke) yhteydessä kerättyä tietoa Suomessa käytössä olevista ja vaikuttavuustutkimuksissa käytetyistä mittaus ja arviointimenetelmistä. Toimintakyvyn ja sen arvioinnin viitekehyksenä käytettiin WHO:n ICFluokitusta (Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. ICF 2004). Suosituksena on, että AVH ja MSkuntoutujien liikkumisen ja osallistumisen 1. arvioinnissa käytetään standardoituja mittareita, joiden psykometriset ominaisuudet ovat riittävät, 2. arvioinnissa tulee käyttää sekä henkilön omaa arviota että objektiivisia suorituskykymittareita, 3. arviointimenetelmistä (suositusdokumentin liite 1) valitaan käyttötarkoituksen ja henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan soveltuvin tai soveltuvimmat, 4. arvioinnissa henkilön toimintakykyä mitataan laajaalaisesti ICFluokituksen eri osaalueet huomioiden. Arviointimenetelmien työstämistä on jatkettava kattamaan laajemmin ICFluokituksen toimintakyvyn osaalueita. Soveltuvin osin tulee huomioida myös muiden asiantuntijaryhmien suosituksissa olevat arviointimenetelmät.

2 Kuntoutumiseen liittyvä arviointi Kuntoutusprosessin keskeiset vaiheet kuntoutustarpeen havaitsemisen jälkeen ovat 1. nykytilanteen arviointi (assessment) a. kuntoutujan sen hetkisen toimintakyvyn (vahvuuksien ja vaikeuksien) kuvaus b. yksilöllisten tavoitteiden asettaminen c. keinojen analysointi ja suunnitelman laatiminen siitä, millaisin keinoin tavoitteisiin pyritään 2. toiminnan käynnistäminen 3. kuntoutus (interventiot) a. jatkuva arviointitiedon kerääminen b. tuen tarjoaminen kuntoutujalle/omaisille/lähihenkilöille c. kuntoutustoimenpiteet 4. arviointi (evaluation) siitä, onko eteneminen tavoitteiden suuntaista ja siitä, onko kuntoutujalla edelleen kuntoutustarvetta aiheuttavia tai kuntoutustoimenpiteitä edellyttäviä toimintarajoitteita a. tavoitteet saavutettu ei kuntoutustarvetta, mutta tarvittava ohjaus ja seuranta järjestettävä b. tarvitaan edelleen kuntoutusta uusi nykytilanteen arviointi (uusi kuntoutusprosessi alkaa) (Wade 2005; Järvikoski ja Karjalainen 2008; Rauch ym. 2008). Arviointi on laaja käsite, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan kuntoutujan toimintakyvyn ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittämistä (assessment), jatkuvaa arviointia kuntoutusprosessin aikana ja kuntoutusprosessin vaikuttavuuden arviointia (evaluation). Laajemmin tätä teemaa on käsitelty kirjassa Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (Paltamaa ym. (toim), 2011). Toimintakyvyn arvioinnin nimikkeistö ja käsitteistö on määritetty WHO:n Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisessä luokituksessa (International Classification of Functioning Disability and Health, ICF 2004). ICFluokitus on laajentanut näkemystä kuntoutuksen toteutuksesta ja arvioinnista (Majnermer & Mazer 2004; Järvikoski ja Karjalainen 2008; Rauch ym. 2008). Arviointia ohjaavat ICFluokituksen käsitteet ovat: ruumiin/kehon toiminnan muutos, ruumiin rakenteen muutos, suorituskyky (tehtävien toteutus vakioidussa ympäristössä), suoritustaso (tehtävien toteutus nykyympäristössä) sekä fyysisen, sosiaalisen ja asenneympäristön edistävä tai rajoittava vaikutus (ICF 2004, Rauch ym. 2008). Viimeaikainen tutkimus tukee oletusta, jonka mukaan hyvinvointia voidaan kokea huomattavista toimintarajoituksista huolimatta. Tämän vuoksi vaikuttavuuden arvioimiseksi tarvitaan objektiivisten mittareiden lisäksi suoritustasoa kuvaavia itsearviointimenetelmiä (Majnermer & Mazer 2004). Ihmisen kokemus toimintakyvystä on tulosta terveydentilan ja yksilöllisten tekijöiden sekä ympäristön vuorovaikutuksesta. Arvioinnin tulee kohdentua niihin toimintakyvyn osaalueisiin, joihin kuntoutuksella on haluttu saada muutosta. (Wade 2005; Rauch ym. 2008). Aihealueiden mittaamiseen (measurement) tarvitaan päteviä ja standardoituja arviointimenetelmiä. Tässä suosituksessa arvioidut mittarit on valittu Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishankkeen (VAKEhanke) AVH ja MS: Hyvät kuntoutuskäytännöt tutkimusosuuden avulla, jossa

3 selvitettiin sekä Suomessa kuntoutuksen suunnittelutahoilla ja yksityisillä palveluntuottajilla käytössä olevia arviointimenetelmiä että sähköisistä tietokannoista systemaattisesti haetuissa vaikuttavuustutkimuksissa käytettyjä arviointimenetelmiä (Paltamaa ym. (toim) 2011; kirjan sähköisen version liitteet S22 ja S25). Näistä tutkijat suosittelivat TOIMIAhankkeelle arviointimenetelmiä jatkotyöstettäväksi (liite 1). Kaikille toimintakyvyn alueille (kuten kommunikaatio tai mielen toiminnot) ei vielä ole hyviä standardoituja mittareita kuntoutumisen seurantaan. Arviointimenetelmien ja ICF luokituksen yhdistämisessä on hyödynnetty Ciezan ym. (2005) julkaisemia ohjeita ja aikaisemmin tehtyjä luokituksia (mm. Salter ym. 2005a, 2005b, 2007). Suositukset AVH ja MSkuntoutujien liikkumisen ja osallistumisen 1. arvioinnissa käytetään standardoituja mittareita, joiden psykometriset ominaisuudet ovat riittävät, 2. arvioinnissa tulee käyttää sekä henkilön omaa arviota että suorituskykymittareita, 3. arviointimenetelmistä (liite 1) valitaan käyttötarkoituksen ja henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan soveltuvin tai soveltuvimmat mittarit, 4. arvioinnissa henkilön toimintakykyä mitataan laajaalaisesti ICF luokituksen eri osaalueet huomioiden. Kaikki suositukseen valitut arviointimenetelmät ovat standardoituja. Soveltuvuusarvioinnissa on kiinnitetty huomiota mittarin ominaisuuksiin (mm. validiteetti, reliabiliteetti, käyttökelpoisuus, herkkyys muutoksen mittaamisessa, mittarin toimivuus yksilö/ryhmätasolla) ja siihen, mitä käyttötarkoitusta varten ne on kehitetty. Standardoidut arviointimenetelmät tulisi saada osaksi kliinistä käytäntöä, jossa niitä tulee käyttää ohjeiden mukaan kuntoutusta suunniteltaessa ja sen vaikutuksia arvioitaessa. Kaikki VAKEhankkeessa suositellut AVH ja MSkuntoutujien arviointimenetelmät esitellään liitteessä 1. Arviointimenetelmien työstämistä on jatkettava kattamaan laajemmin ICF luokituksen toimintakyvyn osaalueita. Soveltuvin osin tulee huomioida myös muiden asiantuntijaryhmien suosituksissa olevat arviointimenetelmät. Liikkumisen arviointi AVH ja MSkuntoutujalla ICFluokituksen aihealue Liikkuminen (osaalueella Suoritukset ja osallistuminen) sisältää asennon vaihtamisen ja ylläpidon, esineiden kantamisen, liikuttamisen ja käsittelemisen sekä kävelemisen ja liikkumisen paikasta toiseen. Vuonna 2010 TOIMIAssa tehtiin soveltuvuusarviointi 13 liikkumisen aihealueen arviointimenetelmästä: 10 metrin kävelytesti (muistitoimintosekuntikellolla), 6 minuutin kävelytesti, ABCasteikko, Action Research Arm Test (ARAT), Asentohuojunta (voimalevy), Bergin tasapainotesti, Dynamic Gait Index (DGI), Elderdy Mobility scale (EMS), FAC kävelyluokitus (Functional Ambulation Classification), WALK12 kysely, MMAS Aivohalvauspotilaan motorisen suorituskyvyn mittari (Modified Motor Assessment Scale), Rivermead Motor Assessment (RMA) ja Rivermead Mobility indeksi (RMI).

4 Osallistumisen arviointi AVH ja MSkuntoutujalla ICFluokituksessa suorituksilla kuvataan yksilön tehtävien tai toimien suorittamista. Osallistuminen määritellään tarkoittavan osallisuutta elämän tilanteisiin (ICF 2004). Yksilön osallistumista oman elämän toimintoihin arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että arvioitavat toiminnat ovat henkilön elämän kannalta merkityksellisiä ja tarkoituksenmukaisia toimintoja, joissa yksilön itsenäistä ja turvallista suoriutumista arvioidaan. Yksilön osallistumista oman elämän toimintoihin arvioitaessa arvioitsijan tulee olla tietoinen siitä, että toimintojen suorittamisessa on runsaasti yksilöllistä vaihtelua riippuen muun muassa yksilön sen hetkisestä motivaatiosta, sitoutumisesta arviointitilanteeseen sekä siitä miten tuttu tai vieras arvioitava toiminta on henkilölle itselleen. Yksilöä, jolla on toiminnan suunnitteluun ja ohjaukseen vaikuttava toimintakyvyn vaje, tulee arvioida hänen omassa elinympäristössään niin tutuissa rutiininomaisissa toiminnoissa kuin vieraissa ja yllättävissäkin toiminnoissa, jotta saadaan esille luotettava kuvaus hänen toimintakyvystään. (Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa 2010; Law ym. 2005) Vuonna 2010 TOIMIAssa tehtiin soveltuvuusarviointi kahdesta osallistumista arvioivasta arviointimenetelmästä: Assessment of Motor and Process Skills (AMPS) ja Canadian Occupational Performance Measure (COPM).

5 Lähteet Cieza A, Geyh S, Chatterji S, Kostanjsek N, Üstün B, Stucki G. ICF linking rules. An update based on lessons learned. J Rehabil Med 2005; 37: Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa. Arvioinnin lähtökohdat ja suositukset. Suomen toimintaterapeuttiliitto ry ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Helsinki: Stakes, Järvikoski A, Karjalainen V. Kuntoutus monitieteellisenä ja alaisena prosessina. Julkaisussa: Rissanen P, Kallanranta T, Suikkanen A, toim. Kuntoutus. Helsinki: Duodecim, 2008: Law M., Baum C. & Dunn W. Measuring Occupational Performance. Supporting best practice in occupational therapy. 2 nd ed. SLACK Incorporated Majnemer A, Mazer B. New directions in the outcome evaluation of children with cerebral palsy. Seminars in Pediatric Neurology 2004; 11: Paltamaa J, Karhula M, SuomelaMarkkanen T, AuttiRämö I, toim. Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/24581 Rauch A, Cieza A, Stucki G. How to apply the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) for rehabilitation management in clinical practice. Eur J Phys Rehabil Med 2008;44: Salter K, Jutai JW, Teasell R, Foley NC, Bitensky J, Bayley M. Issues for selection of outcome measures in stroke rehabilitation: ICF activity. Disabil Rehabil 2005a; 27: Salter K, Jutai JW, Teasell R, Foley NC, Bitensky J, Bayley M. Issues for selection of outcome measures in stroke rehabilitation: ICF Participation. Disabil Rehabil 2005b; 27: Salter KL, Foley NC, Jutai JW, Teasell RW. Assessment of participation outcomes in randomized controlled trials of stroke rehabilitation interventions. Int J Rehabil Res 2007; 30: VAKEhanke. Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke. Wade DT. Describing rehabilitation interventions. (Editorial.) Clin Rehabil 2005; 19:

6 Liite 1. Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishankkeen (VAKEhanke) AVH ja MS hyvät kuntoutuskäytännöt työryhmän suositus fysio ja toimintaterapian yhteydessä käytettävien arviointimenetelmien soveltuvuuden jatkoarvioimiseksi. ICF AIHEALUE Tarkempaan tarkasteluun suositellut arviointimenetelmät AVHkuntoutujilla MSkuntoutujilla b140b189 Erityiset mielentoiminnot b Asento, kosketus, lämpö ja muiden ärsykkeiden aistitoiminnot LOTCA COTNAB Center for Epidemiological Studies Depression Scale (CESD) monofilamentit muut asento ja pintatunnon arviointimenetelmät b280b289 Kipuaistimus VAS tai Borgin CR10 asteikko b410b429 Sydän ja verenkiertojärjestelmän toiminnot b440b449 Hengitystoiminnot b455 Rasituksen sietotoiminnot b610b639 Virtsatoiminnot b710 Nivelten liikkuvuustoiminnot b730 Lihasvoiman ja tehon tuottotoiminnot b740 Lihaskestävyystoiminnot b770 Kävely ja juoksutyylitoiminnot d230 Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimien suorittaminen ja b4552 Väsyvyys Syke (ppergometritestin tai kävelytestin aikana) Mikrospirometri tai vastaava (VC, FVC, FEV1, FEV%, PEF) Aerobisen kunnon arviointi (polkupyöräergometritesti ) Borgin RPE Virtsaamispäiväkirja Erottelupistelomake ja haittaastelomake Vaippatesti EMG biopalaute Goniometri Lihasvoima objektiivisella mittarilla (raajat, vartalo) Puristusvoima Lihaskestävyys (ORTON; TOIMIVA, UKK tai vastaava) Portaiden nousu (aika) Kävelyn aika/matkamuuttujat esim. askeltiheys, heilahdusvaiheen kesto (esim. 10m kävelytestin aikana) Modified Fatigue Impact Scale (MFIS) Fatigue Severity Scale (FSS) d410d429 Asennon ABCasteikko 2 vaihtaminen ja ylläpitäminen 1 Bergin tasapainotesti 2 jatkuu Asentohuojunta (mitattuna voimalevyllä) 2

7 jatkoa ICF AIHEALUE Tarkempaan tarkasteluun suositellut arviointimenetelmät AVHkuntoutujilla MSkuntoutujilla d430d449 Esineiden kantaminen, liikuttaminen ja käsitteleminen 1 9Hole Peg Test Grooved Pegboard test Purdue Pegboard test Box & Block testi Motor Activity Log (MAL) Action Research Arm Test (ARAT) 2 d450d469 Käveleminen ja Dynamic Gait Index (DGI) 2 liikkuminen 1 FAC, kävelyluokitus 2 10m kävelytesti (muistitoimintosekuntikellolla) 2 6 minuutin kävelytesti 2 WALK12kysely 2 Pääluokka 4 (d410d499) Elderly Mobility scale (EMS) 2 Liikkuminen 1 Modified Motor Assessment Scale (MMAS) 2 Rivermead Motor Assessment (RMA) 2 Rivermead Mobility Indeksi (RMI) 2 FuglMeyer Stroke Assessment (FMA) Osallistuminen (ADL) 1 ICF luokituksen Liikkumisen aihealue 2 mittariarviointi TOIMIAtietokantaan vuonna 2010 Barthel Index (BI) Functional Independence Measure (FIM) Environmental Status Score (ESS) StrokeAdapted Sickness Impact Profile 30 (SASIP 30) Functional Status Questionnaire (FSQ) Assessment of Motor and Process Skills (AMPS) 2 Canadian Occupational Performance Measure (COPM) 2 Nottingham Extended ADL measure

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen

Lisätiedot

Suositus osallistumisen yleisluonteisista arviointimenetelmistä aikuisilla

Suositus osallistumisen yleisluonteisista arviointimenetelmistä aikuisilla 1 Suositus osallistumisen yleisluonteisista arviointimenetelmistä aikuisilla Suosituksen laatijat: Jaana Paltamaa, TtT, ft ja Mari Kantanen TtM, tt Julkaistu: 31.10.2013 Suositus on käsitelty ja hyväksytty:

Lisätiedot

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Taustaa Tavoitteena oli Löytää ja arvioida tarkoituksenmukaiset arviointimenetelmät vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Liitetaulukko 1a. AVH-kuntoutujien kävely- ja käsikuntoutuksen arviointimittareiden korrelaatiot.

Liitetaulukko 1a. AVH-kuntoutujien kävely- ja käsikuntoutuksen arviointimittareiden korrelaatiot. Liitetaulukko 1a. AVH-kuntoutujien kävely- ja käsikuntoutuksen arviointimittareiden korrelaatiot. Mittari FIM FSQ AMPS WMFT BBS FAC 10m r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo)

Lisätiedot

ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015

ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015 ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015 Julkaisu Suorituskyky ja suoritustaso toimintakyvyn arvioinnissa aivoverenkiertohäiriökuntoutujilla:

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT TAUSTATIEDOT. Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1

II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT TAUSTATIEDOT. Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1 Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1 II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT A TAUSTATIEDOT Vastatkaa kyselyyn omaan fysioterapiakokemukseenne perustuen. Kyselyssä ei ole eroteltu

Lisätiedot

Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa?

Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa? Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa? Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa. Kuntatalo, 12.12.2014 erikoistutkija,

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali)

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN

IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN Eheä Elämän Ehtoo Ikäihmisen vireä huominen - Pohjois-Suomen gerontologinen -kongressi 18.4.2013 IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN Arja Veijola, TtT, yliopettaja

Lisätiedot

Kelan koulutus 6.3.2012

Kelan koulutus 6.3.2012 Tavoitteen asettaminen etenevässä sairaudessa Kelan koulutus 6.3.2012 Maarit Karhula MS-avokuntoutushanke/ Kelan arviointitutkimus maarit.karhula@gerocenter.fi Moniammatillinen tavoitteen laatiminen Tavoitteena

Lisätiedot

CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI

CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI SLNY Kuopio 10. -11.9.2015. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI Yliopettaja, TtT, OAMK ESITYKSEN SISÄLTÖ Konteksti: CP-vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen ja seurannan

Lisätiedot

Hyviä toimintaterapiakäytäntöjä metsästämässä AVH-, MS- ja CP-kuntoutujille Kelan VAKE-hankkeen toimintaterapian osatutkimus

Hyviä toimintaterapiakäytäntöjä metsästämässä AVH-, MS- ja CP-kuntoutujille Kelan VAKE-hankkeen toimintaterapian osatutkimus Hyviä toimintaterapiakäytäntöjä metsästämässä AVH-, MS- ja CP-kuntoutujille Kelan VAKE-hankkeen toimintaterapian osatutkimus VAKE-hankkeen toimintaterapian tutkimustyöryhmä Jyväskylän yliopisto 1 VAKE-hankkeen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

TOIMINTAKYVYN JA SUORITUSKYVYN KÄSITTEET ICF-LUOKITUKSEN VALOSSA

TOIMINTAKYVYN JA SUORITUSKYVYN KÄSITTEET ICF-LUOKITUKSEN VALOSSA KATSAUS MIKHAIL SALTYCHEV KATRI LAIMI JARO KARPPINEN TOIMINTAKYVYN JA SUORITUSKYVYN KÄSITTEET ICF-LUOKITUKSEN VALOSSA Fysiatreille tehdyn pikagallupin tulokset Johdanto Toimintakyvyn häiriön kartoituksessa

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Kyselyssä menetelmistä ja mittareista oli mainittu vain suomenkielinen nimi. käytettävät menetelmät sekä elämänlaatukyselyt

Kyselyssä menetelmistä ja mittareista oli mainittu vain suomenkielinen nimi. käytettävät menetelmät sekä elämänlaatukyselyt 1 (5) LIITE S21. Säännöllisesti käytössä olevat AVH- ja MS-kuntoutujien toimintakyvyn arviointimenetelmät keväällä 2008 kuntoutuksen suunnittelutaholla erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksissa. Kyselyssä

Lisätiedot

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Tiina Suomela-Markkanen Vastaava asiantuntijalääkäri Kela, Vakuutuslääketieteen yksikkö Vakuutuspiirit ja niiden lääkärikeskukset:

Lisätiedot

artikkeli Paul Janz / Mostphoto Heidi Anttila Jaana Paltamaa ICF tulee osaksi tietojärjestelmiä

artikkeli Paul Janz / Mostphoto Heidi Anttila Jaana Paltamaa ICF tulee osaksi tietojärjestelmiä Paul Janz / Mostphoto Heidi Anttila Jaana Paltamaa ICF tulee osaksi tietojärjestelmiä 4 Fysioterapia 3 2015 WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen (ICF) käytön

Lisätiedot

mitä, miten ja miksi?

mitä, miten ja miksi? Heli Valkeinen Heidi Anttila IF-luokitus ja toimintakykymittarit: mitä, miten ja miksi? Toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen on keskeinen haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteiskunnassa

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta

Lisätiedot

HYVIN LAADITUT TAVOITTEET OVAT KUNTOUTUKSEN SELKÄRANKA

HYVIN LAADITUT TAVOITTEET OVAT KUNTOUTUKSEN SELKÄRANKA KATSAUS SEIJA SUKULA HYVIN LAADITUT TAVOITTEET OVAT KUNTOUTUKSEN SELKÄRANKA Kuntoutuksen vaikutuksia voidaan tarkastella erilaisista lähtökohdista. Rajavaara (2006) esittää viisi erilaista lähestymistapaa

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) julkistettiin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

ICF-tulevaisuus Suomessa

ICF-tulevaisuus Suomessa ICF-tulevaisuus Suomessa ICF-luokituksen juurruttaminen lääkinnälliseen kuntoutukseen: suosituksista pysyviin ja kehittyviin käytäntöihin hankkeen päätösseminaari, Jyväskylä 20.3.2014 FT Heidi Anttila,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 2/20

Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 2/20 Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 2/20 FYSIOTERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT A TAUSTATIEDOT Vastatkaa kyselyyn omaan fysioterapiakokemukseenne perustuen. Kyselyssä ammattinimike fysioterapeutti

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori Mittaamisen hyödyt Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori TOIMIA-verkosto ja TOIMIA-tietokanta Kansallinen TOImintakyvyn MIttaamisen ja Arvioinnin asiantuntijaverkoston tavoitteet

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS ---

KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS --- KUNTOUTUKSEN ERITYISPÄTEVYYS --- SUUNNITELMA JA HAKEMUS --- Henkilötiedot 1. Nimi Henkilötunnus Työosoite Työpuhelimet Kotiosoite Kotipuhelimet Sähköpostit Koulutus 2. Oppiarvot (LL, LKT/LT, dos./prof.

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Jyväskylän yliopisto 1 KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Vastaustunnus Ohjeita vastaamiseen Tämä kyselytutkimus on kaksiosainen sisältäen moniammatillisen työryhmän kyselyn

Lisätiedot

Toimintakyky ja sen moniammatillinen arviointi. Marja Arkela Osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija

Toimintakyky ja sen moniammatillinen arviointi. Marja Arkela Osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija Toimintakyky ja sen moniammatillinen arviointi Osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija Sisällys Kuntoutujan toimintakyvyn moniulotteisuus Toimintakyvyn arviointi Toimintakykyarvioinnin osaaminen Kuntoutujan

Lisätiedot

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen:

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen: Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen: TOIMIA-asiantuntijaverkosto ja tietokanta Päivi Sainio, projektipäällikkö TOIMIA-seminaari 28.1.2011 Toimintakyky-yksikkö THL 2 Väestön toimintakyvyn

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi:

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi: Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2009 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelmat. Tiina Suomela-Markkanen Eija Haapala Riikka Peltonen Kela, Terveysosasto 26.3.2014

Kuntoutussuunnitelmat. Tiina Suomela-Markkanen Eija Haapala Riikka Peltonen Kela, Terveysosasto 26.3.2014 Kuntoutussuunnitelmat Tiina Suomela-Markkanen Eija Haapala Riikka Peltonen Kela, Terveysosasto 26.3.2014 Kuntoutussuunnitelman yksilöllisyys Vaikka on sama sairaus tai vamma, toimintakyky, tarpeet ja tavoitteet

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Mikä on TOIMIA-tietokanta ja miten sitä voi hyödyntää asiakastyössä?

Mikä on TOIMIA-tietokanta ja miten sitä voi hyödyntää asiakastyössä? Miä on TOIMIA-tietoanta ja miten sitä voi hyödyntää asiaastyössä? toimintayvyn mittaamisen ja arvioinnin ansallinen asiantuntijaverosto Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija ja Ai Vuoo, erioisläääri

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää

Lisätiedot

GAS-menetelmää käytetty

GAS-menetelmää käytetty PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke

Lisätiedot

KELAN VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN VAIKUTUKSET

KELAN VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN VAIKUTUKSET KATSAUS TIINA SUOMELA-MARKKANEN RIIKKA PELTONEN TUULIKKI KARHU JAANA HALIN KELAN VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN VAIKUTUKSET Kuntoutumisen tavoitteena on elämän tapahtumiin osallistumisen

Lisätiedot

Toimintakykyä ja avuntarvetta arvioimassa

Toimintakykyä ja avuntarvetta arvioimassa Pinja Kuusenaho ja Jenni Tolonen Toimintakykyä ja avuntarvetta arvioimassa ASTA -arviointivälineellä ja FIM-mittarilla saadun arviointitiedon vertailu Metropolia Ammattikorkeakoulu Toimintaterapeutti AMK

Lisätiedot

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Turvallinen koti- ja lähiympäristö Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Aiheen teemoja Toimija Toimintaympäristö Toimintakyky Turvallinen koti Esteettömyys Hyviä

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas. Merja Kunnari, jh, ft, TtM osastonhoitaja Kuntoutus, Rovaniemen terveyspalvelukeskus

Kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas. Merja Kunnari, jh, ft, TtM osastonhoitaja Kuntoutus, Rovaniemen terveyspalvelukeskus Kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Merja Kunnari, jh, ft, TtM osastonhoitaja Kuntoutus, Rovaniemen terveyspalvelukeskus Sisällys 1. Lyhyesti projektista 2. Kuntoutus- ja muut suunnitelmat

Lisätiedot

Dementia ja Kelan kuntoutus

Dementia ja Kelan kuntoutus Dementiahankkeen loppuseminaari 23.5.2012 Dementia ja Kelan kuntoutus Tiina Huusko 23.5.2012 Iäkkäiden kuntoutus: toimijat Järjestöt, 3. sektori Täydentävä rooli Kehittäminen Kela Ray Vertaistuki Kehittäminen

Lisätiedot

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn arviointi haasteellinen tehtävä monimutkainen asia useita eri näkökulmia tilannekohtainen

Lisätiedot

Maarit Karhula (esittää Tiina Suomela-Markkanen)

Maarit Karhula (esittää Tiina Suomela-Markkanen) KAARI-kysely Kyselylomake kuntoutusprosessin asiakaslähtöisyyden seurantaan Kelan järjestämässä kuntoutuksessa Maarit Karhula (esittää Tiina Suomela-Markkanen) KAARI-kyselyn kehittämisprosessin toteuttajat

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Suositukset hyvistä kuntoutuskäytännöistä. Toimittaneet Jaana Paltamaa, Maarit Karhula, Tiina Suomela-Markkanen ja Ilona Autti-Rämö

Suositukset hyvistä kuntoutuskäytännöistä. Toimittaneet Jaana Paltamaa, Maarit Karhula, Tiina Suomela-Markkanen ja Ilona Autti-Rämö Toimittaneet Jaana Paltamaa, Maarit Karhula, Tiina Suomela-Markkanen ja Ilona Autti-Rämö Tämän julkaisun suositukset koskevat seuraavaa kolmea diagnoosiryhmää: aivoverenkiertohäiriö (AH), multippeliskleroosi

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA

Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Vesa Lehtola, ftomt, TtM Anu Kaksonen, ft lehtori, TtM Tausta Patient Specific Functional Scale (PSFS)- mittarin on kehittänyt kanadalainen Paul Stratford työryhmineen

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF teoriasta käytäntöön

Toimintakyvyn arviointi ICF teoriasta käytäntöön 2015 Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 137 Toimintakyvyn arviointi ICF teoriasta käytäntöön Toimittaneet Jaana Paltamaa ja Pirkko Perttinä Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 137 Kelan tutkimusosasto

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Goal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa

Goal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa Goal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa APUVÄLINEALAN VALTAKUNNALLISET KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 12.10.2016 Turku Esa Bärlund, ft, TtM, fysioterapian päätoiminen opettaja

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN HUOMIOIMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA

KUNTOUTUKSEN HUOMIOIMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA PUHEENVUORO KATRIINA KUKKONEN-HARJULA MARI HONKANEN ANTTI MALMIVAARA ILONA AUTTI-RÄMÖ JYRKI KETTUNEN TIINA LAMBERG RAIJA SIPILÄ HEIKKI TIKKANEN JORMA KOMULAINEN KUNTOUTUKSEN HUOMIOIMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA

Lisätiedot

TOIMINTATERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT

TOIMINTATERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT 1 TOIMINTATERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT TÄYTTÖOHJE Kyselyssä käytetään henkilöistä, joilla on CP-vamma käsitettä CP-kuntoutuja. Kyselyssä kartoitetaan vuonna 2008 Teillä toimintaterapiaa saaneiden

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Hyvän kuntoutuskäytännön perusta

Hyvän kuntoutuskäytännön perusta Hyvän kuntoutuskäytännön perusta Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa Toimittaneet Jaana Paltamaa, Maarit Karhula, Tiina Suomela-Markkanen

Lisätiedot

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

ICF kuntoutuksen arjessa

ICF kuntoutuksen arjessa ICF kuntoutuksen arjessa Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Kuntootus kohalleen, Kuopio 10.9.2015 FT Heidi Anttila Twitter:@anttilaheidi Ikääntyneet, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 10.9.2015 ICF kuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

TOIMINTAKYKYÄ ARVIOIVIEN MENETELMIEN KARTOITUS JA ASIAKKAIDEN KANSSA TESTAUS

TOIMINTAKYKYÄ ARVIOIVIEN MENETELMIEN KARTOITUS JA ASIAKKAIDEN KANSSA TESTAUS ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN -HANKE Kokemuksia ä arvioivista menetelmistä Suomen CP-liiton (2011 2014) Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hankkeessa kohderyhmänä ovat nuoret ja aikuiset CP-,

Lisätiedot

ICF-ydinlistojen käyttöönotto aivoverenkiertohäiriöpotilaan

ICF-ydinlistojen käyttöönotto aivoverenkiertohäiriöpotilaan Janika Limnell, Päivi Satola ICF-ydinlistojen käyttöönotto aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutuksessa Erikoissairaanhoidon henkilökunnan kokemuksia Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapia AMK Fysioterapeutti

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen

Lisätiedot

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kehittämispäällikkö Seija Sukula 29.8.2012 Kuntoutuksen lähivuosien haasteet Lasten ja nuorten syrjäytyminen Työllisyyden, työelämän

Lisätiedot

Diagnoosista toimintakykyyn ICF:n käyttöönotto Eskoossa. Virva Malinen Saila Salo

Diagnoosista toimintakykyyn ICF:n käyttöönotto Eskoossa. Virva Malinen Saila Salo Diagnoosista toimintakykyyn ICF:n käyttöönotto Eskoossa Virva Malinen Saila Salo 7.12.2016 Projektin lähtökohdat Moniammattillinen Asiantuntijapalvelu Tavoite: kokonaisvaltainen kuva asiakkaan tuen tarpeista,

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Yliopistollisia osasuorituksia: Oppiaine: Laajuus: ov/ op Oppiaine: Laajuus: ov/ op Oppiaine: Laajuus: ov/ op

Yliopistollisia osasuorituksia: Oppiaine: Laajuus: ov/ op Oppiaine: Laajuus: ov/ op Oppiaine: Laajuus: ov/ op 1/18 TOIMINTATERAPIAN NYKYKÄYTÄNNÖT LAITOSKUNTOUTUKSESSA A TAUSTATIEDOT Voitte vastata kyselyyn omaan toimintaterapiakokemukseenne perustuen. Vastatkaa monivalintakysymyksiin rastittamalla sopiva vaihtoehto

Lisätiedot