PoKa-hankkeessa kehitetään hyvinvointia Pohjois-Karjalan kuntatyöpaikoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PoKa-hankkeessa kehitetään hyvinvointia Pohjois-Karjalan kuntatyöpaikoille"

Transkriptio

1 2 Erja poutiainen Uusi terveydenhuoltolaki ja lääkinnällinen kuntoutus Tuulikki Sjögren, Kaisa Leppänen, Annaliisa Kankainen, Jaana Paltamaa, Sinikka H. Peurala ja Ari Heinonen Mitkä tekijät selittävät aktiivisten fysioterapiamenetelmien käyttöä vaikeavammaisilla AVH- ja MS-kuntoutujilla? Sanna Pesonen ja HELENA Hanhinen PoKa-hankkeessa kehitetään hyvinvointia Pohjois-Karjalan kuntatyöpaikoille Heidi Pyyny Käsiteanalyysi sanasta rehabilitaatio Kirsti-Sisko Salonen Näkövammaisen lapsen kuntoutus on ikää ja kehitystä myötäilevä prosessi Sinikka Reito Ikaalilainen palveluohjaus auttaa työikäistä palvelujärjestelmän labyrintissa Juha Rehula Sosiaali- ja terveysministerin puhe Kuntoutuspäivillä Timo Korpela RI:n presidentti Anne Hawker: Kuntoutuksen tulee kuulua kaikille

2 Kuntoutussäätiö Sisältö PÄÄKIRJOITUS Erja poutiainen Uusi terveydenhuoltolaki ja lääkinnällinen kuntoutus 3 tieteellinen artikkeli Tuulikki Sjögren, Kaisa Leppänen, Annaliisa Kankainen, Jaana Paltamaa, Sinikka H. Peurala ja Ari Heinonen Mitkä tekijät selittävät aktiivisten fysioterapiamenetelmien käyttöä vaikeavammaisilla AVH- ja MS-kuntoutujilla? 5 Hanke-esittely Sanna Pesonen ja Helena Hanhinen PoKa-hankkeessa kehitetään hyvinvointia Pohjois-Karjalan kuntatyöpaikoille 25 Heidi Pyyny Käsiteanalyysi sanasta rehabilitaatio 29 Kirsti-Sisko Salonen Näkövammaisen lapsen kuntoutus on ikää ja kehitystä myötäilevä prosessi 36 Sinikka Reito Ikaalilainen palveluohjaus auttaa työikäistä palvelujärjestelmän labyrintissa 39 PUHEenvuoro Juha Rehula Sosiaali- ja terveysministerin puhe Kuntoutuspäivillä 45 haastattelu Timo korpela RI:n presidentti Anne Hawker: Kuntoutuksen tulee kuulua kaikille 48 Aikakauslehtien Liiton jäsen Kuntoutus on kuntoutusalan tieteellis-ammatillinen lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti välittää ajankohtaista tietoa kuntoutuksen tutkimuksesta, menetelmistä ja innovaatioista sekä seuraa alan yhteis kunnallista keskustelua. Toimitusneuvosto Raija Gould, Eläketurvakeskus, Aila Järvikoski, Lapin yliopisto, Patrik Kuusinen, Työ- ja elinkeino ministeriö, Veijo Notkola, Kuntoutussäätiö, Timo Pohjolainen, KuntoutusOrton, Marketta Rajavaara, Kela, Ismo Takala, Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys, Helena Taskinen, Työterveyslaitos Toimitus Veijo Notkola, päätoimittaja, Timo Korpela, toimitussihteeri, Erja Poutiainen, Mika Ala-Kauhaluoma, Matti Tuusa Toimituksen yhteystiedot PL 39, Helsinki, puhelin , www-sivut Tilaushinnat Kestotilaus 45 euroa Vuosikerta 48 euroa Opiskelijat 40 euroa Irtonumero á 12 + postituskulut Julkaisija Kuntoutussäätiö 34. vuosikerta ISSN Kannen suunnittelu Päivi Talonpoika-Ukkonen Paino Forssa Print Kuntoutussäätiö on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat kuntoutusjärjestelmän toimivuuteen, kuntoutustarpeeseen, toimintakykyyn, työhyvinvointiin sekä osallisuuteen ja syrjäytymiseen liittyvät kysymykset. Työ rakentuu vahvoille kumppanuuksille alan toimijoiden kanssa.

3 Uusi terveydenhuoltolaki ja lääkinnällinen kuntoutus Pääkirjoitus Erja Poutiainen Uusi terveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano olivat esillä huhtikuussa pidetyillä Valtakunnallisilla kuntoutuspäivillä. Aihe on ajankohtainen, sillä uusi terveydenhuoltolaki astui voimaan Lain keskeisiä yleisiä painotuksia ovat asiakaskeskeisyys, laatu- ja potilasturvallisuus, perusterveydenhuollon vahvistaminen, eri toimijoiden välinen yhteistyö, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja kustannusten kasvun hillitseminen. Lain sisältöjen tulkinta ja terveydenhuollon arkeen siirtäminen ovat parhaillaan käynnissä. Onkin kiinnostavaa seurata, miten kunnat ja sairaanhoitopiirit tulevat toteuttamaan lakiin kirjattuja velvoitteita. Lain 29 :ssä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat toimenpiteet on kuvattu pääpiirteissään samoin kuin aiemmassa asetuksessa vuodelta Kuntoutukseen kuuluvia toimenpiteitä ovat kuntoutusneuvonta, kuntoutusohjaus, potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutustutkimus sekä erilliset terapiat ja muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet, apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus sekä edellä mainituista kunkin yksilön kohdalla tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa. Lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelu on asetettu yksiselitteisesti kunnan vastuulle ja kuntaa on velvoitettu toteuttamaan kuntoutusta siten, että se muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Poikkeuksena edelliseen ovat tietyt, lähinnä Kelan tehtäväksi säädetyt kuntoutukset. Tervetullut kuntoutuksen oikea-aikaista toteutumista parantava tarkennus on kunnalle asetettu kuntoutustoiminnan järjestämisvastuu, silloin kun vastuutaho on epäselvä. Kunta voi tarvittaessa ohjata kuntoutusta tarvitsevan henkilön myös muiden kuntoutuspalveluiden piiriin ja kunnan on annettava tietoa muista kuntoutusmahdollisuuksista. Lain mukaan jokaiselle potilaalle on myös tehtävä kirjallinen ja yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jossa määritellään lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö. Nämä tarkennukset tulevat ilman muuta selkeästi parantamaan kuntoutuksellisten tavoitteiden määrittämistä sekä kuntoutuksen suunnitelmallista toimeenpanoa ja seurantaa. Lain ja sitä tarkentavien valtioneuvoston asetusten mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on sovitettava yhteen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluja niin että ne muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Tätä yhteensovittamista varten sairaanhoitopiiriin kuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja erityisvastuualueiden sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on laadittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Näissä sovitaan muun muassa kuntien keskinäisestä sekä muiden tahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä, erilaisten palvelujen, kuten lääkinnäl- Kuntoutus

4 lisen kuntoutuksen järjestämisestä, ohjauksesta, kehittämisestä, laadun varmistuksesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Lisäksi työnjaossa on varmistettava, että toimintayksiköllä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat ja osaaminen. Tavoitteet ovat varsin vaativia, mutta niihin on helppo yhtyä. Laki edellyttää myös, että sairaanhoidon kuntayhtymään on perustettava moniammatillinen terveydenhuollon yksikkö ja sovittava sen vastuista ja tehtävistä. Yksikön tehtävänä on tukea terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista, tarjota asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueensa perusterveydenhuollossa toteutettavaa tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista ja täydennyskoulutusta. Terveydenhuollon yksikön tehtäviin kuuluu myös terveydenhuollon palveluntarpeen arviointi ja eri toimijoiden kanssa tapahtuvan yhteistyön toteuttaminen, josta esimerkkinä voisi olla katkeamattoman kuntoutusketjun rakentaminen yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Kuntoutusta voidaan järjestää monella tavalla ja sairaanhoitopiireissä tullaan todennäköisesti tekemään tältä osin erilaisia ratkaisuja. On pohdittava milloin kuntoutuksen toimeenpano on hyödyllistä keskittää yhteen yksikköön ja milloin kuntoutustoiminta on asianmukaisinta sijoittaa erikoisalan muun toiminnan saumattomaksi jatkeeksi. Joidenkin sairausryhmien kuntoutus edellyttää merkittävää erityisosaamista, jolloin laadukas ja vaikuttava kuntoutus voi toteutua parhaiten keskittämällä se erityisiin osaamiskeskuksiin. Terveydenhuollon moniammatilliselle yksikölle on asetettu varsin vaativia ja monenlaista terveydenalan asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä. Sairaanhoitopiirit tulevat lähiaikoina perustamaan näitä uusia yksiköitä. Olisikin tärkeää, että aidosti moniammatillinen asiantuntijanäkökulma tällöin toteutuisi. Terveydenhoidon perinteisten ammattiryhmien lisäksi myös psykologinen ja psykososiaalinen terveysalan asiantuntemus tulee olla edustettuna yksiköiden kokoonpanossa. Sairaanhoitopiirin tulee myös seurata toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja toteuttaa tutkimustoimintaa. Tämän velvoitteen täyttäminen edellyttää kuntoutuksen oikea-aikaisuuteen, laadukkuuteen ja vaikuttavuuteen kohdentuvan tieteellisesti korkeatasoisen tutkimustoiminnan selkeää lisäämistä ja tällaisen tutkimustoiminnan taloudellisten edellytysten turvaamista. On myös varmistettava, että tieteellisesti korkeatasoista ja systemaattista kuntoutuksen alan koulutusta on tulevaisuudessa tarjolla. Terveydenhuollon toiminta painottuu usein sairauden hoitoon, kuntoutukseen liittyvien tarpeiden jäädessä vähemmälle huomiolle. Toivottavasti näiden uuden terveydenhuoltolain lääkinnällistä kuntoutusta koskevien linjausten avulla kyetään kehittämään ja vahvistamaan kuntoutuksen asemaa niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Dosentti, FT Erja Poutiainen Tutkimusjohtaja Kuntoutussäätiö 4 Kuntoutus

5 Tieteellinen artikkeli Tuulikki Sjögren Kaisa Leppänen Annaliisa Kankainen Jaana Paltamaa Sinikka H. Peurala Ari Heinonen Mitkä tekijät selittävät aktiivisten fysioterapiamenetelmien käyttöä vaikeavammaisilla AVH- ja MS-kuntoutujilla? Johdanto Vuonna 2006 käynnistyi Kansaneläkelaitoksessa (Kela) vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke (VAKE), joka jatkuu vuoteen 2013 saakka. Laajan tutkimusja kehittämishankkeen tavoitteena on parantaa vaikeavammaisten kokonaistilanteen arviointia, kuntoutussuunnitelmien käyttöä ja laatua sekä kuntoutuksen tasavertaisuutta, yksilöllisyyttä, vaikuttavuutta, seurantaa sekä lisätä ammattiryhmien välistä yhteistyötä. VAKE-hankkeen Hyvät kuntoutuskäytännöt -osatutkimus koostui aivoverenkiertohäiriön (AVH), multippeliskleroosin (MS) ja CPoireyhtymän (Cerebral Palsy) kuntoutuksen vaikuttavuutta selvittävistä järjestelmällisistä kirjallisuuskatsauksista sekä suomalaisen kuntoutuksen nykykäytäntöjä selvittävistä tutkimuksista. Tässä artikkelissa keskitytään AVH- ja MS-kuntoutujien fysioterapiaan. Aikaisemmin julkaistujen järjestelmällisten kirjallisuuskatsausten sekä satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten (Randomized controlled trial, RCT) mukaan AVH- ja MS-fysioterapiassa aktiiviset fysioterapiamenetelmät (esimerkiksi kävelyharjoittelu ja yläraajojen toiminnallinen harjoittelu) olivat niin sanottuja passiivisia menetelmiä (esimerkiksi fysikaaliset hoidot ja akupunktio) vaikuttavampia kuntoutujan toimintakyvyn muutosten kannalta (Sjögren ym. 2008a, Sjögren ym. 2008b, Paltamaa ym. 2010, Palta- maa ym. (toim.) 2011). Myös aivoinfarktin ja MS-taudin Käypä hoito -suositukset tukevat aktiivisten menetelmien käyttöä kuntoutuksessa (Aivoinfarkti Käypä hoito 2011, MS-taudin diagnoosi, lääkehoito ja kuntoutus Käypä hoito 2011). AVH-kuntoutujien fysioterapiaan liittyvien järjestelmällisten katsauksien sekä meta-analyysien perusteella vahvin positiivinen näyttö oli kävelyharjoittelusta (Manning & Pomeroy 2003, Moseley ym. 2005, Mehrholz ym. 2007), yläraajojen toiminnallisesta harjoittelusta (Barreca ym. 2003, Hakkennes & Keating 2005, Björklund & Fecht 2006, Bonaiuti ym. 2007, Stewart ym. 2006) sekä aerobisesta harjoittelusta (Saunders ym. 2004, Pang ym. 2006). Kohtalaista näyttöä oli tasapainoharjoittelusta (Barclay-Goddard ym. 2004, van Peppen ym. 2006, French ym. 2007) ja lihasvoimaharjoittelusta (Eng 2004, Morris ym. 2004, Ada ym. 2006). MS-kuntoutujien fysioterapiaa käsitteleviä järjestelmällisiä kirjallisuuskatsauksia ja RCT-tutkimuksia on julkaistu vähemmän kuin AVH-sairausryhmässä, mutta tulokset ja näyttö ovat samansuuntaisia kuin AVH-kuntoutujilla. MS-kuntoutujien fysioterapian tutkimukset keskittyivät fyysisen suorituskyvyn tai liikkumisen terapeuttiseen harjoitteluun, joista on kohtalaista positiivista näyttöä (Rietberg ym. 2004, Motl & Gosney 2008). Kaikissa edellä mainituissa näytönasteen arvioinneissa on huomioitu VAKE-hankkeessa tehtyjen järjestelmällisten katsauksien Kuntoutus

6 Esteetön kuntosali Esteettömät ja helppokulkuiset ulkoilureitit Esteeetön uimahalli Esteettömät julkiset rakennukset Mahdollisuus kokeilla ja saada liikkumisapuvälineitä Yhteistyö edellisen kuntoutuspaikan kanssa Yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa Organisaatio asiantuntijoiden määrä Yhteistyö kuntoutujan kanssa f) Ympäristöön liittyvät tekijät e) Yhteistyöhön liittyvät tekijät a) Fysioterapeuttiin liittyvät tekijät Aktiivinen fysioterapia d) Kuntoutuspäätökseen liittyvät tekijät Ikä, Sukupuoli, Fysioterapeutinkoulutus Käytännön työkokemus Työkokemus Kelan palveluntuottajana Fysioterapeutin asenne Fysioterapeuttisen tutkimuksen määrä ja laatu b) Kuntoutujaan liittyvät tekijät c) Kuntoutussuunnitelmaan liittyvät tekijät Fysioterapian määrä Fysioterapian toteutustapa AVH kuntoutuja /MS kuntoutuja Kuntoutujan ikä - Aika, joka on kulunut sairastumisesta (AVH) tai diagnoosista Kuntoutujien asumisen muoto Kuntoutussuunnitelman laatijateho (ESH, TK) Kuntoutussuunnitelman laatu ja monipuolisuus Kuva 1. Kuntoutujia aktivoiva fysioterapia sekä fysioterapeuttiin, kuntoutujaan, kuntoutussuunnitelmaan, kuntoutuspäätökseen, yhteistyöhön ja ympäristöön liittyviä selittävät tekijät sekä meta-analyysien tutkimustulokset (Paltamaa ym. (toim.) 2011). VAKE-hankkeessa palveluntuottajille tehdyn nykykäytäntöjä selvittävän kyselyn mukaan AVH- ja MS-kuntoutujien avofysioterapiassa käytetyt aktiiviset fysioterapiamenetelmät olivat pääasiassa raajojen ja rangan liikkuvuusharjoituksia, lihasvoima- ja lihaskestävyysharjoittelua sekä toiminnallisia harjoituksia (Sjögren ym. 2008a, Sjögren ym. 2008b. Paltamaa ym. 2010, Paltamaa ym. (toim.) 2011). Fysioterapian sisällöissä havaittiin jonkin verran eroja AVH- ja MS-kuntoutujien välillä. AVH-kuntoutujilla käytettiin enemmän arkielämän taitojen harjoittelua ja omaisten tai läheisten ohjausta, kun taas MS-kuntoutujilla hengitysharjoittelua ja rakon ja suolen toiminnan harjoittelua (Paltamaa ym. 2010, Paltamaa ym. (toim.) 2011). Lisäksi naisfysioterapeutit käyttivät aktiivisia fysioterapiamenetelmiä AVH-kuntoutujien kanssa miesfysioterapeutteja enemmän (Hänninen 2009). Kuntoutuksen vaikuttavuutta selvittävien järjestelmällisten kirjallisuuskatsauksien ja suomalaisen kuntoutuksen nykykäytäntöjen selvitysten lisäksi on tärkeää selvittää eri aloilla näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä selittäviä tekijöitä. Saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi fysioterapian ja kuntoutuksen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä sekä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät selittävät sitä, kuinka usein kuntoutusjakson aikana fysioterapeutit käyttivät aktiivisia fysioterapiamenetelmiä vaikeavammaisille AVH- ja MS-kuntoutujille. Selittävinä tekijöinä olivat fysioterapeuttiin, kuntoutujaan, kuntoutussuunnitelmaan, kuntoutuspäätökseen, yhteistyöhön ja ympäristöön liittyvät tekijät (kuva 1). Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto muodostui VAKE-hankkeen Hyvät kuntoutuskäytännöt -tutkimuksen kyselytutkimuksesta, jonka tarkoituksena oli kartoittaa avokuntoutuksen nykytilaa. Kysely lähetettiin keväällä 2008 kaikille Kelan vaikeavammaisten fysioterapian avopalveluja 6 Kuntoutus

7 tuotaville yrityksille (n=837), joilla oli vuonna 2007 Kelan kanssa sopimus vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja asiakkaita AVH- ja/tai MS-sairausryhmistä. Yrityskohtainen vastausprosentti oli 62 %. Vastaukset jakautuivat melko tasaisesti eri maakuntien ja fysioterapian palveluntuottajien yhtiömuotojen kesken (liite 1). Jos yrityksen palveluksessa oli useampia fysioterapeutteja, jokainen heistä vastasi yksilönä. Näin ollen lopullinen tutkimusryhmä koostui 533 fysioterapeutista, joista 90:llä oli fysioterapiassa AVH-kuntoutujia, 146:lla MS-kuntoutujia ja 297:llä sekä AVH- että MS-kuntoutujia. Liitteessä 2 on kuvattu tarkemmin tutkimuksen aineisto. Tutkimuksessa koko tutkimusryhmä muodostui AVH- ja/tai MS-kuntoutujia hoitavista fysioterapeuteista (n=533). AVH-kuntoutujia hoitava fysioterapeuttien tutkimusryhmä muodostui fysioterapeuteista, jotka hoitivat AVH-kuntoutujia ja AVH- ja MS-kuntoutujia (n=387). MS-kuntoutujia hoitava fysioterapeuttien tutkimusryhmä muodostui fysioterapeuteista, jotka hoitivat MS-kuntoutujia ja AVH- ja MS-kuntoutujia (n=443). Tutkimusmenetelmät Kyselylomake sisälsi 56 kysymystä (yhteensä 286 muuttujaa). Kysymykset liittyivät fysioterapeuttien ja kuntoutujien taustatietoihin, kuntoutussuunnitelmien sisältöön, kuntoutuspäätöksen sisältöön, fysioterapeuttiseen tutkimiseen, fysioterapian tavoitteisiin ja sisältöön, fysioterapeuttien tekemiin kuntoutuspalautteisiin, yhteistyöhön sekä kuntoutujien osallistumismahdollisuuksiin elinympäristössään. Lisäksi fysioterapeuttien oli mahdollisuus esittää mielipiteitä ja kehitysehdotuksia fysioterapian ja kuntoutuksen kehittämiseksi. Kyselylomake löytyy Paltamaa ym. (toim.) (2011) sähköisen julkaisun liitetiedostosta (VA- KE_liite S6.pdf). Tutkimusvaste. Analyysissa tutkittavana vasteena olivat aktiiviset fysioterapiamenetelmät (aktiivinen fysioterapia). Fysioterapiassa käytettävät menetelmät (n=15) jaoteltiin aktiiviseksi ja passiiviseksi fysioterapiaksi sen mukaan, kuinka paljon fysioterapiamenetelmä vaatii kuntoutujalta fyysisiä suorituksia tai aktiivisuutta välittömästi fysioterapian aikana tai ohjauksen ja neuvonnan kautta terapiatilanteen jälkeen. Fysioterapiamenetelmistä kymmenen luokiteltiin aktiiviseksi fysioterapiaksi (rangan ja raajojen liikkuvuusharjoitukset, lihasvoima- ja lihaskestävyysharjoittelu, hengitysharjoittelu, hengitys- ja verenkieroelimistön kunnon harjoittelu, rakon ja suolen hallinnan harjoittelu, alaraajojen ja kehon toiminnalliset harjoitteet, yläraajojen toiminnalliset harjoitteet, arkielämän taitojen harjoittelu, fyysisen aktiivisuuden/liikunnan lisäämisen ohjaus/neuvonta, läheisten tai henkilökohtaisen avustajan ohjaus/neuvonta kuntoutujan aktivoimiseen) ja viisi passiiviseksi fysioterapiaksi (fysikaalinen laitehoito, lämpö- tai kylmähoito, hieronta tai muu pehmytkudoskäsittely, EMG- tai biofeedback, akupunktio). Tutkimuksen selittävät muuttujat. Fysioterapeuttiin liittyviä tekijöitä olivat ikä, sukupuoli, fysioterapeutin koulutus, käytännön työkokemus, työkokemus Kelan palveluntuottajana, fysioterapeutin asenne näyttöön perustuvaan fysioterapiaan ja fysioterapeuttisen tutkimisen määrä ja laatu. Kuntoutujaan liittyviä tekijöitä olivat AVH- tai MS-diagnoosi, kuntoutujan ikä, kulunut aika sairastumisesta (AVH) tai diagnoosista (MS) sekä kuntoutujien asumismuoto. Kuntoutussuunnitelmaan liittyviä tekijöitä olivat kuntoutussuunnitelman laatijataho sekä kuntoutussuunnitelman laatu ja monipuolisuus. Kuntoutuspäätökseen liittyviä tekijöitä olivat fysioterapian myönnetty määrä ja fysioterapian toteutustapa. Yhteistyöhön liittyviä tekijöitä olivat yhteistyö edellisen kuntoutuspaikan kanssa, yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa, yhteistyö kuntoutujan kanssa sekä palveluntuottajan kanssa samassa työpaikassa/yrityksessä työskentelevien asiantuntijoiden määrä. Ympäristöön liittyviä tekijöitä olivat esteettömät ja helppokulkuiset ulkoilureitit, esteettömät kuntosalit, uimahallit ja julkiset rakennukset sekä mahdollisuus kokeilla ja saada liikkumisen apuvälineitä. Liitteessä 3 on kuvattu tilastollisissa analyyseissa käytettyjen muuttujien muodostaminen sekä muuttujien luokat ja mitta-asteikot. Kuntoutus

8 Tilastolliset menetelmät. Eri muuttujien välisten riippuvuuksien analysoinnissa käytettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa sekä monimuuttujamenetelmien erotteluanalyysia ja logit-malleja. Analyysi sisälsi kolme vaihetta. Ensimmäiseksi koko aineistosta, AVH- ja/tai MS-kuntoutujia hoitavista fysioterapeuttien tutkimusryhmästä, tutkittiin Spearmanin järjestyskorrelaation avulla pareittain mahdollisia riippuvuuksia vasteen ja selittäjien välillä. Toiseksi etsittiin erotteluanalyysin avulla sekä koko aineistosta että erikseen AVH- ja MS-kuntoutujia hoitavien fysioterapeuttien tutkimusryhmästä selittävistä muuttujista yhdistelmiä, jotka erottelivat parhaiten aktiivisen fysioterapian eri ryhmiä toisistaan. Analyysin ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa löytyneet riippuvuudet ja erottelijat auttoivat valittaessa sopivia selittäjiä logit-mallin analyysiin. Kolmannessa vaiheessa käytettiin logit-malleja tutkittaessa fysioterapeuttiin, kuntoutujaan, kuntoutussuunnitelmaan, kuntoutuspäätökseen, yhteistyöhön ja ympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutusta aktiiviseen fysioterapiaan (Nummenmaa ym. 1997, Leppänen 2009). Lisäksi vasteen ja selittäjien välisiä riippuvuuksia tarkasteltiin tarkemmin ristiintaulukoiden avulla. Tulokset Tutkimusvasteen ja keskeisimpien selittävien muuttujien taustatietoja. Fysioterapiassa olleet AVH- ja MS-kuntoutujat olivat iäkkäitä. Fysioterapeuttien arvion mukaa kuntoutujat olivat useimmiten iältään yli 55-vuotiaita (n=243) tai vuotiaita (n=164) ja harvemmin vuotiaita (n=37) tai alle 35-vuotiaita (n=13). Fysioterapeutit arvioivat käyttäneensä vuoden kuntoutusjakson aikana AVH- ja MS-kuntoutujien kanssa useasti aktiivista fysioterapiaa. Tutkimusryhmän 533 fysioterapeuteista 235 ilmoitti käyttäneensä aktiivista fysioterapiaa aina tai lähes aina, 237 useimmiten, 34 noin puolessa tapauksissa ja 4 ei juuri koskaan tai harvoin. Fysioterapeutit ilmoittivat tekevänsä usein yhteistyötä kuntoutujien kanssa sekä eri ammattiryhmien kanssa. Tutkimusaineisosta selviää, että 312 fysioterapeuttia on tehnyt yhteistyötä kuntoutujan kanssa aina tai lähes aina ja 145 useimmiten, 39 noin puolessa tapauksissa ja 17 ei juuri koskaan tai harvoin. Vastaavasti 385 fysioterapeuttia oli tehnyt edeltäneen 12 kuukauden aikana yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa, kun taas 124 fysioterapeuttia ilmoitti, ettei ollut tehnyt yhteistyötä. Liitteessä 4 on esitetty graafiset jakaumat aktiivisesta fysioterapiasta, kuntoutujien iästä sekä yhteistyöstä eri ammattiryhmien ja kuntoutujien kanssa. Eri muuttujien välisten riippuvuuksien tutkiminen Fysioterapeuttiin ja kuntotutujaan liittyvät tekijät. Koko tutkimusryhmässä fysioterapeutit käyttivät sitä enemmän aktiivista fysioterapiaa, mitä myönteisempi asenne heillä oli näyttöön perustuvaan fysioterapiaan (r s =0.089, p-arvo=0,012), mitä enemmän heillä oli työkokemusta neurologisesta fysioterapiasta (r s =0.124, p-arvo 0,001), mitä monipuolisemmin he mittasivat tai määrittivät kuntoutujan toimintakykyä osana fysioterapiaa (r s =0.453, p-arvo 0,001) ja mitä nuorempia kuntoutujat olivat keskimääräiseltä iältään (r s =-0.091, p-arvo=0,018). Lisäksi naisfysioterapeutit käyttivät enemmän aktiivista fysioterapiaa kuin miesfysioterapeutit (r s =0.124, p-arvo 0,001). Koko tutkimusryhmässä fysioterapeuttiin liittyvistä tekijöistä löytyi kaksi tilastollisesti merkitsevää erottelufunktiota (Wilksin lambda=0,728, p-arvo 0,001 ja Wilksin lambda=0,963, p-arvo=0,029). Ensimmäiselle erottelufunktiolle latautui voimakkaimmin fysioterapeuttisen tutkimisen määrä ja laatu (r=0.922) ja toiselle asenne näyttöön perustuvaan fysioterapiaan (r=0.484), fysioterapeutin sukupuoli (r=0.449), fysioterapeutin ikä (r=0.429) ja fysioterapeutin työkokemus Kelan palveluntuottajana (r=0.102). Kun tarkasteltiin erikseen AVH- ja MS-kuntoutuja hoitavia fysioterapeuttien tutkimusryhmiä, ei fysioterapeuttiin ja kuntoutujaan liittyvistä tekijöistä löytynyt merkitseviä erottelufunktioita. Kuntoutussuunnitelmaan ja kuntoutuspäätökseen liittyvät tekijät. Koko tutkimus- 8 Kuntoutus

9 ryhmässä fysioterapeutit käyttivät sitä enemmän aktiivista fysioterapiaa, mitä enemmän kuntoutuspäätös sisälsi ajallisesti fysioterapiaa (min x kerrat/vuosi) (r s =0.088, p-arvo=0,015) tai mitä monipuolisimmat avofysioterapian toteutustavat ja -paikat olivat (r s =0.097, p-arvo=0,007). Kuntoutussuunnitelmaan liittyvät tekijät eivät erotelleet aktiivista fysioterapiaa eri erottelufunktion luokkiin koko tutkimusryhmässä, mutta kun tarkasteltiin AVH-kuntoutuja hoitava fysioterapeuttien tutkimusryhmää, löytyi kuntoutussuunnitelmaan liittyvistä tekijöistä yksi merkitsevä erottelufunktio (Wilksin lambda=0,940, p-arvo=0,018). Erottelufunktiolle latautuivat voimakkaimmin kuntoutussuunnitelman laatu ja monipuolisuus (r=0.915). Lisäksi koko tutkimusryhmän aineistossa kuntoutuspäätökseen liittyvistä tekijöistä löytyi yksi merkitsevä erottelufunktio (Wilksin lambda=0,983, p-arvo=0,047). Parhaiten aktiivista fysioterapiaa erottelivat oikeisiin luokkiin fysioterapian määrä (r=0.999) ja fysioterapian toteutustapa (r=0.715). Yhteistyöhön ja fyysiseen ympäristöön liittyvät tekijät. Koko tutkimusryhmän fysioterapeutit käyttivät sitä enemmän aktiivista fysioterapiaa, mitä enemmän he olivat tehneet yhteistyötä edellisen kuntoutuspaikan kanssa (r s =0.134, p-arvo 0,001), eri ammattiryhmien kanssa (r s =0.197, p-arvo 0,001) tai kuntoutujan kanssa (r s =0.372, p-arvo 0,001). Fyysiseen ympäristön ja aktiivisen fysioterapian välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä riippuvuuksia. Yhteistyöhön liittyvistä tekijöistä löytyi yksi tilastollisesti merkitsevä erottelufunktio (Wilksin Lambda=0,821, p- arvo 0,001). Parhaiten aktiivista fysioterapiaa eri luokkiin erotteli yhteistyö kuntoutujan kanssa (r=0.921), yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa (r=0.362) ja yhteistyö edellisen kuntoutuspaikan kanssa (r=0.293). Fyysiseen ympäristöön liittyvistä tekijöistä ei löytynyt merkitseviä erottelufunktioita, kun tutkittiin koko tutkimusryhmää tai kun tutkittiin erikseen AVH- ja MS-kuntoutuja hoitavien fysioterapeuttien tutkimusryhmiä. Kaikki fysioterapeuttiin, kuntoutujaan, kuntoutussuunnitelmaan, kuntoutuspäätökseen, yhteistyöhön ja fyysiseen ympäristöön liittyvien erotteluanalyysien tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, koska oletusta kovarianssimatriisien yhtäsuuruudesta ei saatu muunnostenkaan jälkeen voimaan. Seuraavaksi tutkittiin tekijöitä, jotka vaikuttavat fysioterapeuttien aktiivisten fysioterapiamenetelmien käyttöön vaikeavammaisten AVH- ja MS-kuntoutujien fysioterapiassa. Tarkasteltaessa koko tutkimusryhmää oli kuntoutujaan liittyvistä tekijöistä paras logitmalli täysimalli. Mallin mukaan kuntoutujan ikä selitti aktiivisten fysioterapiamenetelmien käyttöä. Yhteistyöhön liittyvistä tekijöistä fysioterapeutin yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa ja fysioterapeutin yhteistyö kuntoutujan kanssa selittivät tilastollisesti merkitsevästi aktiivisen fysioterapian käyttöä (G²=7,506, df=9, p-arvo=0,585). Kun tutkittiin erikseen AVH- ja MS-kuntoutuja hoitavien fysioterapeuttien tutkimusryhmiä, saatiin kaikissa analyyseissa samansuuntaiset tulokset. Fysioterapeuttiin, kuntoutussuunnitelmaan, kuntoutuspäätökseen tai fyysiseen ympäristöön liittyvät tekijät eivät selittäneet tilastollisesti merkitsevästi aktiivisen fysioterapian käyttöä. Tarkasteltaessa löydettyjä riippuvuuksia tarkemmin ristiintaulukoiden avulla havaittiin, että kaikissa kuntoutujien ikäryhmissä fysioterapeutit käyttivät usein aktiivista fysioterapiaa (taulukko 1). Alle 35-vuotiaille ja yli 55-vuotiaille kuntoutujille fysioterapeutit käyttivät aktiivista fysioterapiaa vähintäänkin noin joka toisen kuntoutujan kanssa. Kuntoutujien ikäryhmissä v. ja v. oli vähän kuntoutujia, joihin fysioterapeutit eivät käyttäneet aktiivista fysioterapiaa koskaan tai käyttävät niitä harvoin. Niitä, joihin fysioterapeutit käyttivät useimmiten ( aina tai lähes aina ) aktiivista fysioterapiaa oli eniten alle 35-vuotiaissa kuntoutujissa ja vähiten yli 55-vuotiaissa. Fysioterapeutit tekivät yleensä myös paljon yhteistyötä eri ammattiryhmien (taulukko 2) ja kuntoutujien kanssa (taulukko 3). Kuitenkin fysioterapeuteissa, jotka tekivät yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa, oli suhteellisesti enemmän niitä, jotka käyttivät aina tai lähes aina aktiivista fysioterapiaa. Fysioterapeuteissa, jotka eivät tehneet yhteis- Kuntoutus

10 työtä eri ammattiryhmien kanssa, oli taas suhteellisesti enemmän niitä, jotka eivät käyttäneet juuri koskaan tai harvoin tai käyttivät noin puolessa fysioterapiassa aktiivista fysioterapiaa. Samansuuntainen tulos havaittiin myös tarkasteltaessa yhteistyötä kuntoutujien kanssa. Pohdinta ja yhteenveto Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, jotka selittivät fysioterapeuttien aktiivisten menetelmien käyttöä. Tärkeimmiksi selittäviksi tekijöiksi näiden menetelmien käyttöön nousivat yhteistyö kuntoutujien ja eri ammattiryhmien kanssa sekä kuntoutujien alhaisempi ikä. Lisäksi laaja-alainen fysioterapeuttinen tutkiminen, myönteinen asenne näyttöön perustuvaan fysioterapiaan ja pitkäaikainen työkokemus neurologisten kuntoutujien kanssa olivat yhteydessä runsaampaan aktiivisten fysioterapiamenetelmien käyttöön. Myös kuntoutuspäätökseen liittyvät tekijät, kuten fysioterapian suurempi määrä ja avofysioterapian monimuotoisemmat toteutustavat ja -paikat, olivat yhteydessä runsaampaan aktiivisten menetelmien käyttöön. Aktiivisen fysioterapian käyttämiseen liittyvät tekijät voidaan huomioida fysioterapian ja kuntoutuksen kehittämistyössä. Tulevaisuudessa kuntoutusta kehitettäessä tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten voidaan edesauttaa, vahvistaa ja kehittää kuntoutujan ja eri ammattiryhmien välisiä yhteistyömahdollisuuksia ja -keinoja. Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että aktiivinen fysioterapia toteutuu kaiken ikäisillä kuntoutujilla, koska aikaisemmat tutkimukset (Paltamaa ym. (toim.) 2011) ovat osoittaneet, että AVH- ja MS-kuntoutujat hyötyvät aktii- Taulukko 1. Aktiivisen fysioterapian yhteys kuntoutujan ikään (n=533) Aktiivinen fysioterapia ja Kuntoutujan ikä Yhteensä kuntoutujan ikä <35 v v v. >55 v. Aktiivinen ei juuri koskaan tai 3,2 % 0,8 % 0,6 % fysioterapia harvoin (0 39 %) noin puolessa (40 60 %) 5,3 % 4,8 % 5,8 % 8,3 % 6,9 % useimmiten (61 90 %) 36,8 % 45,2 % 41,9 % 50,9 % 46,5 % aina tai lähes aina 57,9 % 46,8 % 51,5 % 40,7 % 46,0 % (>90 %) Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Taulukko 2. Aktiivisen fysioterapian ja eri ammattiryhmien välisen yhteistyön yhteys (n=533) Aktiivinen fysioterapia ja yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa Oletteko tehneet yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa Kelan AVH- kuntoutujien osalta edeltäneen 12 kuukauden aikana? En Kyllä Yhteensä Aktiivinen ei juuri koskaan tai fysioterapia harvoin (0 39 %) 1,5 % 0,5 % 0,8 % noin puolessa (40 60 %) 10,7 % 5,6 % 6,9 % useimmiten (61 90 %) 58,4 % 42,5 % 46,5 % aina tai lähes aina (>90 %) 29,4 % 51,4 % 45,9 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 10 Kuntoutus

MITKÄ TEKIJÄT SELITTÄVÄT AKTIIVISTEN FYSIOTERAPIAMENETELMIEN KÄYTTÖÄ VAIKEAVAMMAISILLA AVH- JA MS-KUNTOUTUJILLA?

MITKÄ TEKIJÄT SELITTÄVÄT AKTIIVISTEN FYSIOTERAPIAMENETELMIEN KÄYTTÖÄ VAIKEAVAMMAISILLA AVH- JA MS-KUNTOUTUJILLA? TIETEELLINEN ARTIKKELI TUULIKKI SJÖGREN KAISA LEPPÄNEN ANNALIISA KANKAINEN JAANA PALTAMAA SINIKKA H. PEURALA ARI HEINONEN MITKÄ TEKIJÄT SELITTÄVÄT AKTIIVISTEN FYSIOTERAPIAMENETELMIEN KÄYTTÖÄ VAIKEAVAMMAISILLA

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 2/20

Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 2/20 Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 2/20 FYSIOTERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT A TAUSTATIEDOT Vastatkaa kyselyyn omaan fysioterapiakokemukseenne perustuen. Kyselyssä ammattinimike fysioterapeutti

Lisätiedot

II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT TAUSTATIEDOT. Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1

II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT TAUSTATIEDOT. Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1 Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1 II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT A TAUSTATIEDOT Vastatkaa kyselyyn omaan fysioterapiakokemukseenne perustuen. Kyselyssä ei ole eroteltu

Lisätiedot

Vaikeavammaisten aivoverenkiertohäiriökuntoutujien kuntoutuksen nykykäytännöt Suomessa

Vaikeavammaisten aivoverenkiertohäiriökuntoutujien kuntoutuksen nykykäytännöt Suomessa TIETEELLINEN ARTIKKELI Tuulikki Sjögren, Atte Hänninen, Annaliisa Kankainen, Jaana Paltamaa, Sinikka H. Peurala ja Ari Heinonen Vaikeavammaisten aivoverenkiertohäiriökuntoutujien kuntoutuksen nykykäytännöt

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Taustaa Tavoitteena oli Löytää ja arvioida tarkoituksenmukaiset arviointimenetelmät vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Toteuttajat Suomen Lääkäriliitto, Kuntoutussäätiö ja Avire-yhtiöt Vastausaika 19.-28.3.2013 Vastauksia 2 226

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Jyväskylän yliopisto 1 KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Vastaustunnus Ohjeita vastaamiseen Tämä kyselytutkimus on kaksiosainen sisältäen moniammatillisen työryhmän kyselyn

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Perusturvalautakunta 106 23.09.2015 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen / Option käyttö 150/06/2014 Perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kehittämispäällikkö Seija Sukula 29.8.2012 Kuntoutuksen lähivuosien haasteet Lasten ja nuorten syrjäytyminen Työllisyyden, työelämän

Lisätiedot

KELAN VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN VAIKUTUKSET

KELAN VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN VAIKUTUKSET KATSAUS TIINA SUOMELA-MARKKANEN RIIKKA PELTONEN TUULIKKI KARHU JAANA HALIN KELAN VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN VAIKUTUKSET Kuntoutumisen tavoitteena on elämän tapahtumiin osallistumisen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Fysioterapian ydinosaamisen kehittäminen

Fysioterapian ydinosaamisen kehittäminen Fysioterapian ydinosaamisen kehittäminen Suomen Fysioterapeutit yhteistyössä ammattikorkeakoulujen, Jyväskylän yliopiston ja työelämän edustajien kanssa Riitta Partia, FM, YTM, ft Suomen Fysioterapeutit

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

GAS-menetelmää käytetty

GAS-menetelmää käytetty PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Yhteenveto. mitä on saatu aikaan? miten jatketaan? TOIMIA-seminaari 28.1.2011 04.02.2011

Yhteenveto. mitä on saatu aikaan? miten jatketaan? TOIMIA-seminaari 28.1.2011 04.02.2011 Yhteenveto mitä on saatu aikaan? miten jatketaan? TOIMIA-seminaari 28.1.2011 Mitä TOIMIA on saanut aikaan? 1) Yhteistyöverkosto Monipuolinen, laaja-alainen ja syvällinen asiantuntemus, into ja paneutuminen

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. 27.8.2010 Hallitussihteeri Anne Koskela

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. 27.8.2010 Hallitussihteeri Anne Koskela Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä 27.8.2010 Hallitussihteeri Anne Koskela Terveydenhuoltolaki osa kokonaisuudistusta Terveydenhuoltolaki on sisältölaki. Terveydenhuollon järjestämistä

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Koulutuskalenteri Käpylän kuntoutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta. Lisäksi räätälöimme koulutuspaketteja sairaaloihin, kuntoutuskeskuksiin

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot