Vaikeavammaisten aivoverenkiertohäiriökuntoutujien kuntoutuksen nykykäytännöt Suomessa
|
|
- Jarno Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIETEELLINEN ARTIKKELI Tuulikki Sjögren, Atte Hänninen, Annaliisa Kankainen, Jaana Paltamaa, Sinikka H. Peurala ja Ari Heinonen Vaikeavammaisten aivoverenkiertohäiriökuntoutujien kuntoutuksen nykykäytännöt Suomessa Alueellisten erojen ja kuntoutussuunnitelman laatijatahon vaikutusten tarkastelua Johdanto Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on aivojen verenkierron häiriön yleisnimitys. Häiriön syynä voi olla aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai lukinkalvonalainen verenvuoto. Aivoverenkierron häiriöstä johtuvaa pysyvää toimintakyvyn alenemaa kutsutaan Suomessa aivohalvaukseksi (Aivoinfarkti 2006). AVH on suomalaisille hyvin yleinen sairaus. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton mukaan Suomessa elää aivohalvauksen sairastanutta ja vuosittain tautiin sairastuu keskimäärin noin suomalaista, joista neljännes on työikäisiä. AVH:n sairastaneista jää hoivattaviksi prosenttia ja pitkäkestoista kuntoutushoitoa tarvitsee noin 40 prosenttia ( Suomessa on viime vuosina selvitetty AVHkuntoutuksen nykykäytäntöjä. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n vuonna 2006 toteuttama tutkimus kohdistui AVH-kuntoutuksen alkuvaiheeseen. Tutkimustulosten mukaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon moniammatillisessa kuntoutuksessa havaittiin maantieteellistä eriarvoisuutta. Parhaimmillaan yli 40 % sairastuneista pääsi moniammatilliseen, suositusten mukaiseen kuntoutukseen, huonoimmillaan vain muutama prosentti sairastuneista sai laajaalaista kuntoutusta sairauden ensimmäisinä kuukausina. (Takala 2010). Samaan aikaan vuonna 2006 käynnistyi Kansaneläkelaitoksen (Kela) kehittämistoiminnan määrärahoilla vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke (VAKE), jossa painopiste oli akuuttivaiheen jälkeisessä kuntoutuksessa. Laajan tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena on muun muassa parantaa vaikeavammaisten kokonaistilanteen arviointia, kuntoutussuunnitelmien käyttöä ja laatua sekä parantaa kuntoutuksen yksilöllisyyttä, vaikuttavuutta, seurantaa ja ammattiryhmien välistä yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena on tarkastella kuntoutussuunnitelmien ja -päätösten ja eri ammattiryhmien toteuttaman kuntoutuksen tasavertaisuutta. Nykykäytäntöihin liittyvien tutkimusten lisäksi Suomessa on tehty viime vuosina useita suosituksia, jotka ohjaavat AVH-kuntoutusta. Aivoinfarkti Käypä hoito -suosituksessa, Aivoinfarktin ja TIA:n hoitosuosituksessa sekä Äkillisten aivovaurioiden jälkeinen kuntoutus - konsensuslausumassa korostetaan AVHkuntoutujan tarpeesta lähtevää aktiivista, intensiivistä ja moniammatillista kuntoutusta (Aivoinfarkti Käypä hoito -suositus 2006, Meretoja ym. 2008, Wikström ym. 2009). Käypä hoito -suositusten (2006) mukaan kuntoutus tulisi aloittaa heti, kun potilaan tila on riittävän vakaa ja aktiivista kuntoutusta tulisi jatkaa niin kauan kuin oleellista toipumista tapahtuu. Kuntoutujille, jotka voivat osallistua aktiivisesti kuntoutukseen ja joiden toimintakyky on heikentynyt, tulisi tehdä toimintakyvyn parantamiseen tähtäävä kuntoutussuunnitelma, ja sitä tulisi tarkistaa tarvittaessa potilaan tilan muuttuessa. Kuntoutussuunnitelmien laadussa on todettu olevan kuitenkin selkeitä puutteita (Kari & Puukka 2001, Paltamaa ym. 2009). Esimerkiksi Paltamaan ym. vuonna 2009 julkaiseman tutkimuksen mukaan kuntoutussuunnitelmat olivat laadultaan edelleen heikkoja ja niiden sisältö antoi huonosti tietoa kuntoutuspäätöksen tekemistä, kuntoutuksen toteutusta ja seurantaa varten. Tutkimus perustui VAKE-hankkeen tutkimukseen, jossa tutkijat analysoivat sadan vaikeavammaisen AVH- ja MS-kuntoutujan kuntoutuspäätökset, niihin liittyvät kuntoutussuunnitelmat ja niitä edeltävät terapiapalautteet. Myös aikaisemmin julkaistuissa VAKE-hankkeen alustavissa tutkimustuloksissa avofysioterapeuttien mielipiteissä havaittiin selviä mielipide-eroja kuntoutuksen suunnitteluun ja päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Avofysioterapeuteista 44 % ilmoitti, että yksilöllinen laitoskuntoutusjakso ei sisältynyt juuri kenenkään AVH-kuntoutujan kuntoutuspäätökseen, kun taas 40 % oli sitä mieltä, että yksilöllinen laitoskuntoutusjakso sisältyi useimpien tai lähes kaikkien AVHkuntoutujien kuntoutuspäätökseen. Vastaavasti 47 % arvioi, että AVH-kuntoutujien kuntoutussuunnitelmassa tarkkaa päätavoitetta ei ollut ilmoitettu juuri koskaan tai harvoin, kun taas 41 % oli sitä mieltä, että tämä oli ilmoitettu useimpien tai lähes kaikkien suunnitelmassa. Lisäksi fysioterapeuteista 32 % arvioi, että ei ollut juuri koskaan tai harvoin saanut tarvittavia tietoja fysioterapian käynnistämiseksi, kun taas 49 % koki, että oli saanut useimmiten tai lähes aina tai aina tarvittavat tiedot kuntoutussuunnitelmasta fysioterapian käynnistämiseksi. Alustavissa tutkimustuloksissa, kun tilastollisena menetelmänä käytettiin kahden muuttujan välisiä analyysejä, vastauksissa olleella vaihtelulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta erikoissairaanhoitopiirien tai kuntoutussuunnitelman laatijatahojen välillä (Sjögren ym. 2008). Tässä VAKE-hankkeen avofysioterapeuttien nykykäytäntöjen uudessa 4 Kuntoutus Kuntoutus
2 kolmen muuttujan välisessä analyysissa haluttiin selvittää lisää alueellisten erojen ja kuntoutussuunnitelman laatijatahon mahdollisia vaikutuksia vaikeavammaisten AVH-kuntoutujien nykykäytäntöihin Suomessa. Tutkimuksen hypoteesina on, että vaikeavammaisten AVH-kuntoutujien kuntoutussuunnitelmissa ja -päätöksissä on eroja, jotka liittyvät sekä alueellisiin eroihin että kuntoutussuunnitelmien laatijatahoihin. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen kohdejoukko Tutkimuksen kohdejoukkona olivat yksityiset avofysioterapian palveluntuottajat, (=fysioterapian palveluntuottajat), joilla oli vuonna 2007 voimassa oleva sopimus Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisistä avokuntoutuspalveluista ja Kelan rekistereiden mukaan asiakkaana AVH- ja/tai multippeliskleroosikuntoutujia. Ensimmäisessä vaiheessa kyselyt lähetettiin kaikille fysioterapian palveluntuottajille (n=864) verkkolomakkeena (vastauksia 108, 13 %). Toisessa ja kolmannessa vaiheessa lähetettiin kaikille vastaamatta jättäneille palveluntuottajalle paperilomake sekä tieto mahdollisuudesta vastata myös verkkolomakkeella. Vastauksia tuli lisää toisessa vaiheessa 321 ja kolmannessa 162. Osalla vastaajista ei ollut vuonna 2007 sopimusta Kelan kanssa tai yritys oli lopettanut toimintansa, joten lopulliseksi aineiston kooksi muodostui 837 ja yrityskohtaiseksi vastausprosentiksi 62 %. Mikäli yrityksessä oli useampia Kelan AVH- kuntoutusta toteuttavia fysioterapeutteja, ohjeistimme myös heitä vastaamaan kyselyyn. Yhteensä kyselyyn vastasi 591 fysioterapeuttia, joista 387:lla (65 %) oli ollut AVH-kuntoutujia fysioterapiassa vuonna Tutkimuksessa käytetyt muuttujat Fysioterapian palveluntuottajien kyselyssä kartoitettiin fysioterapian nykykäytäntöjä laajasti. Kaikkiaan kyselyssä oli 286 muuttujaa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin fysioterapeuttien havaintoja kuntoutussuunnitelmista ja -päätöksistä huomioiden alueelliset erityisvastuualueet ja kuntoutussuunnitelman laatijataho. Sairaanhoitopiirit jaettiin viiteen alueeseen yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden [entisten miljoonapiirien (MP)] mukaan, jotka olivat Helsingin yliopistollinen keskussairaala (), Turun yliopistollinen keskussairaala (), Tampereen yliopistollinen sairaala (), Kuopion yliopistollinen sairaala () ja Oulun yliopistollinen sairaala (). Kuntoutussuunnitelman laatijataho (LT) määriteltiin kysymyksestä, jossa kysyttiin fysioterapian palveluntuottajilta kuntoutujien kuntoutussuunnitelmien laatijatahoa (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, muu taho). Koska kuntoutussuunnitelmat oli laadittu pääasiassa perusterveydenhuollossa, ensimmäiseksi luokaksi määriteltiin perusterveydenhuolto. Toinen luokka muodostui erikoissairaanhoidon vastauksista sekä niistä vastauksista, joissa kuntoutujien kuntoutussuunnitelmat oli laadittu sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, ja vastauksista, joissa laatijana oli ollut jokin muut taho (=erikoissairaanhoito ja muu taho). Kuntoutuspäätösten tarkastelu perustui fysioterapeuttien vastauksiin kysymyksestä Kuinka usein kuntoutuspäätökseen sisältyy yksilöllinen laitoskuntoutusjakso? (YLKJ). Kuntoutussuunnitelman tarkastelu perustui vastauksiin koskien kysymyksiä Kuinka usein kuntoutussuunnitelmassa on kuvattu selkeät fysioterapian päätavoitteet? (PT) ja Koetteko saavanne kuntoutussuunnitelmasta tarvittavat tiedot fysioterapian käynnistämiseksi? (TT). Liitetaulukossa 1 (s. 14) on kuvattu tarkemmin tutkimuksessa käytetyn aineiston muuttujat sekä tilastollisessa analyysissa käytetyt luokat tai mitta-asteikot. Lisäksi liitetaulukossa 2 (s. 15) on kuvattu tutkimuksessa käytettyjen muuttujien frekvenssit ja prosentuaaliset osuudet alkuperäisessä aineistossa. Tutkimusmenetelmät Tutkimusongelmaa lähestyttiin log-lineaaristen mallien avulla. Log-lineaarista analyysia käytetään silloin, kun ollaan kiinnostuneita kahden tai useamman luokittelu- tai järjestysasteikollisen muuttujan tai luokiteltujen määrällisten muuttujien riippuvuussuhteista, kun kaikkia mallin muuttujia käsitellään samanarvoisina. Mallien avulla selvitettiin muuttujien välisiä riippuvuuksia. Lisäksi pää- ja yhdysvaikutuksia tarkasteltiin tarkemmin erilaisten rajoitteiden avulla, jotta malli olisi tulkinnallisesti mahdollisimman yksinkertainen. SPSS-ohjelmassa rajoitteet asetettiin diskreettien kovariaattien avulla. Mallien yhteensopivuutta aineistoon testattiin uskottavuusosamäärätestin avulla. Tulokset Yksilöllisen laitoskuntoutusjakson toteutuminen erityisvastuualueittain ja laatijatahoittain Erityisvastuualueilla ja sekä - ja -alueilla yksilölliset laitoskuntoutuksen määrät olivat keskenään samoin jakautuneita, mutta -erityisvastuualue erosi tulosten perusteella tilastollisesti merkitsevästi (p-arvo=0.026) muista erityisvastuualueista. -alueella AVHkuntoutujille oli myönnetty yksilöllinen laitoskuntoutusjakso useammin kuin -, -, - ja -alueilla (Kuva 1). Tulosten perusteella ei voida sanoa, että yksilöllisiä laitoskuntoutusjaksoja määrättäisiin yleisemmin joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa ja muualla taholla. Laatijatahot erosivat toisistaan lähes merkitsevästi (p-arvo=0.051) ainoastaan yksilöllisten laitoskuntoutusjaksojen (YLKJ) luokassa 3 (= noin puolessa ), jossa perusterveydenhuollon odotetut frekvenssit olivat pienempiä kuin erikoissairaanhoidossa ja muualla taholla. 6 Kuntoutus Kuntoutus
3 Taulukko 1. Kuntoutuksen päätavoitteiden prosenttijakaumat laatijatahoittain ja erityisvastuualueittain (entinen miljoonapiiri) 50% 40% Miljoonapiirit Perusterveydenhuolto Ei juuri koskaan < 10 % Harvoin 10-39% Noin puolessa 40-60% Useimmiten 61-90% Aina tai lähes aina > 90% 30% 20% 10% 0% Ei juuri kenenkään <10% Harvan 10 39% Noin puolen 40 60% Useimpien 61 90% Yksilöllisen laitoskuntoutusjakson yleisyys Lähes kaikkien >90% Kuva 1. Erityisvastuualue (entinen miljoonapiiri) ja yksilölliset laitoskuntoutusjaksot Erikoissairaanhoito ja muu taho *) 15,5 46,4 27,5 17,8 20,0 21,2 0,0 9,7 43,1 28,6 15,7 22,2 20,2 30,3 22,2 42,1 19,4 23,7 13,8 0,0 7,8 11,1 6,7 12,1 33,3 13,2 12,9 13,8 7,1 15,7 24,4 24,4 18,2 27,8 15,8 35,5 21,1 13,8 17,9 33,3 28,9 28,9 18,2 16,7 10,5 22,6 *) Erikoissairaanhoito ja muu taho -luokka muodostui erikoissairaanhoidon vastauksista, niistä vastauksista joissa kuntoutujien kuntoutussuunnitelmat oli laadittu sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa ja vastauksista, joissa laatijana oli ollut jokin muut taho. Fysioterapian päätavoitteiden esiintyminen erityisvastuualueittain ja laatijatahoittain Kuntoutussuunnitelman päätavoitteet oli kuvattu hyvin vaihtelevasti kaikissa eritysvastuualueiden molemmissa laatijatahoissa, eikä tilastollisesti merkitseviä eroja erityisvastuualueiden välillä juurikaan ollut. Erityisvastuualueista ainoastaan poikkesi tilastollisesti merkitsevästi muista alueista (p= ) siten, että -alueella perusterveydenhuollossa tehdyissä kuntoutussuunnitelmissa fysioterapian päätavoitteet oli kuvattu useammin kuin erikoissairaanhoidossa. Tuloksen tulkinnan apuna käytettiin myös aineiston riviprosenttijakaumia, joista havaittiin, että erityisvastuualueiden välisiä eroja oli laatijatahojen sisällä perusterveydenhuollossa -alueella ja erikoissairaanhoidossa - ja -alueilla. Perusterveydenhuollossa -erityisvastuualueella kuntoutussuunnitelman fysioterapian päätavoitteet oli kuvattu harvemmin kuin muiden erityisvastuualueiden suunnitelmissa. Erikoissairaanhoidossa -alueella fysioterapian päätavoitteet oli kuvattu harvemmin ja -alueella useammin kuin muissa erityisvastuualueissa. Fysioterapian kannalta tarvittavien tietojen esiintyminen erityisvastuualueittain ja laatijatahoittain Erityisvastuualueiden, laatijatahon ja muuttujan tarvittavat tiedot fysioterapian käynnistämiseksi välillä oli riippuvuuksia (p-arvo=0.007). Riippuvuutta aiheutti erityisvastuualue, joka erosi tilastollisesti merkitsevästi (p-arvo= ) muuttujan TT luokassa noin puolessa laatijatahojen välillä. Tarkastelemalla kuvia 2 ja 3, joissa on esitykset erikseen molemmille laatijatahoille erityisvastuualueen ja muuttujan TT yhdysvaikutuksesta, nähdään sama eli erityisvastuualueella oli perusterveydenhuollossa laadituissa kuntoutussuunnitelmissa muuttujan TT luokassa noin puolessa selvästi vähemmän havaintoja kuin vastaavasti erikoissairaanhoidon ja muun tahon kuntoutussuunnitelmissa. Kuvia tarkastelemalla näyttäisi myös, että erityisvastuualueiden ja kohdalla oli suurempia arvoja muuttujan TT luokassa useimmiten kuin muissa erityisvastuualueissa, mutta nämä erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Selkeitä eroja ei siis ollut erityisvastuualueiden tai laatijatahon ja sen välillä, oliko kuntoutussuunnitelmissa fysioterapeuttien mielestä tarvittavat tiedot fysioterapian käynnistämiseksi. 8 Kuntoutus Kuntoutus
4 Kuva 2. Erityisvastuualue (entinen miljoonapiiri) ja kuntoutussuunnitelmassa olevat tarvittavat tiedot erikoissairaanhoidon ja muiden laatijatahojen mukaan 50% 40% 30% 20% 10% 0% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Ei juuri koskaan <10% Harvoin 10 39% Noin puolessa 40 60% Useimmiten 61 90% Aina tai lähes aina >90% Tarvittavat tiedot fysioterapian käynnistämiseksi Ei juuri koskaan <10% Harvoin 10 39% Noin puolessa 40 60% Useimmiten 61 90% Aina tai lähes aina >90% Tarvittavat tiedot fysioterapian käynnistämiseksi Miljoonapiirit Miljoonapiirit Kuva 3. Erityisvastuualue (entinen miljoonapiiri) ja kuntoutussuunnitelmassa olevat tarvittavat tiedot perusterveydenhuollon laatijatahon mukaan Pohdinta Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että vaikeavammaisten AVH-kuntoutujien kuntoutuspäätöksissä ja kuntoutussuunnitelmissa ei ollut selkeitä alueellisia tai kuntoutussuunnitelmien laatijatahoon liittyviä eroja akuuttivaiheen jälkeisessä kuntoutuksessa. Tasavertaisuus toteutui siis suhteellisen hyvin, kun sitä tarkasteltiin yhden kuntoutuspäätökseen liittyvän kysymyksen kautta ( Sisältyikö kuntoutuspäätöksiin myös yksilöllinen laitoskuntoutusjakso? ). Lisäksi tasavertaisuus toteutui kahden kuntoutussuunnitelmien sisältöä kuvaavien tekijöiden osalta, eli selkeiden fysioterapian päätavoitteiden ja fysioterapian käynnistämiseksi tarvittavien tietojen osalta. Tutkimuksemme tulos eroaa Takalan ym. (2010) tutkimustuloksesta, jossa havaittiin maantieteellistä eriarvoisuutta moniammatillisessa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kuntoutuksessa akuuttivaiheessa. Fysioterapian palveluntuottajien vastauksiin perustuen erityisvastuualueiden ja kuntoutussuunnitelmien laatijatahojen välillä havaittiin joitakin tilastollisesti merkitseviä, mutta pieniä eroja. Esimerkiksi alueella kuntoutuspäätös sisälsi useammin yksilöllisen laitoskuntoutusjakson kuin muiden erityisvastuualueiden kuntoutuspäätökset. Lisäksi erityisvastuualue poikkesi muista alueista siten, että perusterveydenhuollossa tehdyissä kuntoutussuunnitelmissa fysioterapian päätavoitteet oli kuvattu useammin kuin erikoissairaanhoidossa. Erityisvastuualueisiin ja laatijatahoihin kohdistuvat lisäanalyysimme auttoivat osaltaan selittämään fysioterapeuttien mielipiteiden kaksihuippuisuutta, joka havaittiin VAKEhankkeen alustavissa tutkimustuloksissa (Sjögren ym. 2008). Tämä tutkimus keskittyi alueellisten ja kuntoutussuunnitelmien laatijatahojen välisten erojen selvittämisen. Tulevaisuudessa erojen havaitsemisen lisäksi olisi tärkeä tutkia myös eroja selittäviä tekijöitä: liittyvätkö erot esimerkiksi mahdollisiin erilaisiin kuntoutuskäytäntöihin, ympäristöön liittyviin tekijöihin tai näiden tekijöiden yhdysvaikutuksiin? Suositaanko esimerkiksi erityisvastuualueella laitoskuntoutusta, koska välimatkat kuntoutujan ja fysioterapian palveluntuottajan välillä ovat suuremmat kuin muualla? Tutkimuksemme lähtökohta poikkesi VAKE-hakkeen aikaisemmin julkaistuista tutkimuksista, jossa tutkijat arvioivat muun muassa kuntoutussuunnitelmien laatua (Paltamaa ym. 2009) tai joissa tutkijat kartoittivat vaikeavammaisten kuntoutujien mielipiteitä kuntoutuksesta (Järvikoski ym. 2009). Tutkimuksessamme käytetty tieto perustui fysioterapian palveluntuottajien henkilökohtaisiin näkemyksiin kuntoutussuunnitelmien ja -päätösten sisällön merkityksistä omalle työlleen. AVHkuntoutuksen nykykäytäntöjä onkin syytä tarkastella laaja-alaisesti eri toimijoiden ja toiminnan tasolla sekä kuntoutuksen eri vaiheissa. Tutkimuksemme keskittyi kuntoutuspäätösten ja -suunnitelmien tarkasteluun. Tulevaisuudessa VAKEhankkeen moniammatillinen tutkimusryhmä tulee raportoimaan tutkimustuloksia myös palveluntuottajien ja moniammatillisen kuntoutuksen nykykäytännöistä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Akuuttivaiheen (Takala ym. 2009) ja akuuttivaiheen jälkeistä kuntoutusta (VAKE- 10 Kuntoutus Kuntoutus
5 hanke) tutkivat tutkimus- ja kehityshankkeet sekä vallitsevat hoitosuositukset tuovat lisää tietoa AVH-kuntoutuksen nykykäytännöistä sekä mahdollista kehittämisen tarpeista. Viime vuosina julkaistut Äkillisten aivovaurioiden jälkeinen kuntoutus -konsensuslausuma (2008) sekä Aivoinfarktin ja TIA:n hoitosuositus (2008) ovat myös olennaisia AVH-kuntoutuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kehittämisessä sekä kuntoutujien tasavertaisen kohtelun tavoittelussa. Konsensuslausumassa korostetaan, että kaikille aivovaurion saaneille tulee tarvittaessa taata mahdollisuus moniammatilliseen, oikea-aikaiseen ja riittävän intensiiviseen kuntoutukseen (Wikström ym. 2009) ja aivoinfarktin ja TIA:n hoitosuositus painottaa kuntoutuksen keston ja intensiteetin merkitystä (Meretoja ym. 2008). Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, toteutuuko aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneiden akuuttivaiheen jälkeinen kuntoutus tasavertaisesti asuinpaikasta ja kuntoutussuunnitelman laatijatahosta riippumatta. Tutkimusaineistona oli Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishankkeessa (VAKE) fysioterapian palveluntuottajille tehty kyselytutkimus vuonna Tutkimusaineiston analyysissa käytettiin log-lineaarisia malleja muuttujien välisiä riippuvuuksia selvitettäessä. Tulokset osoittavat, että kuntoutuspäätöksissä ja -suunnitelmissa ei ollut selkeitä eroja Suomessa. Vaikeavammaisten AVH-kuntoutuksen tasavertaisuus toteutui alueellisesti ja laatijatahon osalta suhteellisen hyvin, vaikkakin erityisvastuualueiden ja kuntoutussuunnitelmien laatijatahojen välillä oli joitakin tilastollisesti merkitsevä eroja. -erityisvastuualueella kuntoutuspäätös sisälsi useammin yksilöllisen laitoskuntoutusjakson kuin muiden erityisvastuualueiden kuntoutuspäätökset. Lisäksi erityisvastuualue poikkesi muista alueista siten, että perusterveydenhuollossa tehdyissä kuntoutussuunnitelmissa fysioterapian päätavoitteet oli kuvattu useammin kuin erikoissairaanhoidossa. Abstract Current practices in medical rehabilitation in Finland concerning severely affected stroke patients: The effects of regional differentials and the body making the rehabilitation plan The goal of this study is to research whether or not stroke patients receive rehabilitation on equal basis regardless of their place of residence and the body making the rehabilitation decision. The data for this study were collected by sending a questionnaire to private sector physiotherapy service providers in The data collection was carried out as part of the project aiming at developing the medical rehabilitation of severely affected patients (VAKE Development and Research Project), financed by Kela, the Social Insurance Institution of Finland. Log-linear models were used to examine the relationships between the variables. The results of the analyses showed no significant differentials in terms of rehabilitation decisions or rehabilitation plans. Severely affected stroke patients were treated relatively equally when considering both regional differences in rehabilitation and decisions taken by the bodies making rehabilitation plans. Nonetheless, some statistically significant differences were found between some larger university central hospital areas in Finland and some bodies making rehabilitation plans. An individual rehabilitation period in a rehabilitation center was more often included in the rehabilitation plan in the Oulu university central hospital area than in other university central hospital areas throughout the countries. Furthermore, the main goals of physiotherapeutic treatment were specified more frequently in the Tampere university central hospital area on primary health care level than in university central hospital level. TtT Tuulikki Sjögren työskentelee fysioterapian yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa (Sosiaali- ja terveysala). FM Atte Hänninen työskentelee tilastotieteilijänä A.C. Nielsenillä Espoossa. FT Annaliisa Kankainen työskentelee lehtorina matematiikan ja tilastotieteen laitoksella Jyväskylän yliopistossa. TtT Jaana Paltamaa työskentelee erikoissuunnittelijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä. FT Sinikka H. Peurala työskentelee yliopistotutkijana terveystieteiden laitoksella gerontologian tutkimuskeskuksessa ja psykologian laitoksella Intervntion and Brain -yliopistoallianssissa Jyväskylän yliopistossa. LtT Ari Heinonen työskentelee professorina terveystieteiden laitoksella Jyväskylän yliopistossa. 12 Kuntoutus Kuntoutus
6 Liitetaulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt aineiston muuttujat Muuttuja Muuttujan kuvaus kyselylomakkeessa Tilastollisen analyysissa käytetyt luokat tai mitta-asteikot MP Sairaanhoitopiiri, jonka alueella pääasiassa toimitte? LT YLKJ Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo, Helsinki ja Uusimaa, Itä-Savo, Kainuu, Kanta-Häme, Keski- Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Länsi- Pohja, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta, Vaasa, Varsinais-Suomi Kuntoutussuunnitelmien laatijataho Mikä taho on tehnyt Kelan kuntoutujien kuntoutussuunnitelmat? Perusterveydenhuolto AVH henkilöä Erikoissairaanhoito AVH henkilöä Muu taho, mikä AVH henkilöä 1=perusterveydenhuolto 2=erikoissairaanhoito 3=muu Kuntoutuspäätös, yksilöllinen laitoskuntoutusjakso Monenko Kelan kuntoutujan kuntoutuspäätökseen sisältyy myös yksilöllinen laitoskuntoutusjakso? Sairaanhoitopiirien jako erityisvastuualueisiin (ent. miljoonapiireihin) 1= 2= 3= 4= 5= 1=perusterveydenhuolto laatijataho 2=erikoissairaanhoito, erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto, muu taho (=erikoissairaanhoito ja muut taho) 1=ei juuri koskaan < 10 % 2=harvoin % 3=noin puolessa % 4=useimmiten % 5=aina tai lähes aina > 90 % Liitetaulukko 2. Tutkimuksessa käytettyjen muuttujien frekvenssit ja prosentuaaliset jakaumat Laatijataho Frekvenssi Prosentit Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Molemmat/Muu Yhteensä Miljoonapiirit Frekvenssi Prosentit Yhteensä Yksilöllinen laitoskuntoutusjakso Frekvenssi Prosentit Ei juuri kenenkään <10% Harvan 10 39% Noin puolen 40 60% Useimpien 61 90% Lähes kaikkien >90% Yhteensä Fysioterapian päätavoitteet Frekvenssi Prosentit PT TT Kuntoutussuunnitelman sisältö, fysioterapian päätavoitteet Kuinka usein Kelan kuntoutujien kuntoutussuunnitelmassa on kuvattu selkeät fysioterapian päätavoitteet (tarkemmin kuin esimerkiksi Toimintakyvyn ylläpitäminen/parantaminen )? Kuntoutussuunnitelman sisältö, tarvittavat tiedot fysioterapian käynnistämiseksi Koetteko saavanne kuntoutussuunnitelmassa tarvittavat tiedot fysioterapian käynnistämiseksi? 1=ei juuri koskaan < 10 % 2=harvoin % 3=noin puolessa % 4=useimmiten % 5=aina tai lähes aina > 90 % 1=ei juuri koskaan < 10 % 2=harvoin % 3=noin puolessa % 4=useimmiten % 5=aina tai lähes aina > 90 % Ei juuri koskaan <10% Harvoin 10 39% Noin puolessa 40 60% Useimmiten 61 90% Aina tai lähes aina >90% Yhteensä Tarvittavat tiedot fysioterapian käynnistämiseksi Frekvenssi Prosentit Ei juuri koskaan <10% 33 9 Harvoin 10 39% Noin puolessa 40 60% Useimmiten 61 90% Aina tai lähes aina >90% Yhteensä Kuntoutus Kuntoutus
7 Kiitokset Artikkeli perustuu Atte Hännisen tilastotieteen pro gradu -tutkielmaan (Hänninen 2009). Kiitokset osoitamme Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeen (VAKE) Hyvät kuntoutuskäytännöt -toiminnasta vastaaville työntekijöille, hankkeessa mukana olleille asiantuntijoille sekä kyselyyn vastanneille fysioterapeuteille. Lähdeluettelo Aivoinfarkti (2006) Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. Duodecim 122, Saatavissa poimittu Hänninen Atte (2009) Aivoverenkiertohäiriökuntoutujien fysioterapian nykykäytännöt. Tilastotieteen pro gradu- tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Matematiikan ja tilastotieteen laitos, tilastotiede. Syksy. Järvikoski A, Hokkanen L, Härkäpää K (2009) (toim.) Asiakkaan äänellä, odotuksia ja arvioita vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Kuntoutussäätiön tutkimuksia, Helsinki. ISSN X, ISBN Kari A & Puukka P. Vaikeavammaisen kuntoutussuunnitelma velvollisuus vai mahdollisuus? Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 2001;44. Jyväskylä: Gummeruksen Kirjapaino Oy. Paltamaa J, Knuuttila P, Peurala SH, Sjögren T, Suomela-Markkanen T, Heinonen A (2009) Kelan kuntoutuksen piirissä olevien vaikeavammaisten kuntoutussuunnitelmissa on suuria puutteita. Suomen Lääkärilehti 64, Sjögren T, Paltamaa J, Peurala S, Heinonen A (2008) Fysioterapian vaikuttavuus kuntoutuksessa: järjestelmällisten kirjallisuuskatsausten analyysi ja kuntoutuksen nykykäytäntöjen selvitys. Äkillisten aivovaurioiden jälkeinen kuntoutus. Konsensuskokous Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia. Vammalan Kirjapaino Oy. Vammala, Takala T, Peurala SH, Erila T, Huusko T, Viljanen T, Ylinen A, Sivenius J (2010) AVH:n sairastaneiden alkuvaiheen kuntoutuspalveluissa on merkittäviä puutteita ja suurta vaihtelua. Selvitys aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutukseen ohjautumisesta ja kuntoutuksen toteutumisesta Suomessa. Suomen Lääkärilehti 65, Wikström J, Meretoja A, Hietanen M, Huusko T, Ihalainen R, Järvikoski A, Karhuvaara A, Kivekäs J, Lindstam S, Niinistö L, Nyfors H, Peurala S, Pohjolainen T,Vainikainen T, Ylönen A. Äkillisten aivovaurioiden jälkeinen kuntoutus. Konsensuslausuma. Duodecim 2009; 125(1): Sähköiset lähteet Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kotisivu poimittu Meretoja A, Sairanen T, Tatlisumak T, Kaste M European Stroke. Aivoinfarktin ja TIA:n hoitosuositus Aivoinfarktin ja TIA:n hoitosuositus: Guidelines_Finnish.pdf, poimittu Kuntoutus
2010 Kuntoutus. Taataan työkyky mahdollisimman monelle. Vaikeavammaisten aivoverenkiertohäiriökuntoutujien kuntoutuksen nykykäytännöt Suomessa
Veijo Notkola Taataan työkyky mahdollisimman monelle Tuulikki Sjögren, Atte Hänninen, Annaliisa Kankainen, Jaana Paltamaa, Sinikka H. Peurala ja Ari Heinonen Vaikeavammaisten aivoverenkiertohäiriökuntoutujien
Lisätiedot!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!
SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö
LisätiedotToimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,
LisätiedotVaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto
Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Taustaa Tavoitteena oli Löytää ja arvioida tarkoituksenmukaiset arviointimenetelmät vammaisten henkilöiden
LisätiedotKelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke
Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta
LisätiedotKelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,
Lisätiedotjäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5
jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja
LisätiedotOsallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto
Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-
LisätiedotKuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013
Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Toteuttajat Suomen Lääkäriliitto, Kuntoutussäätiö ja Avire-yhtiöt Vastausaika 19.-28.3.2013 Vastauksia 2 226
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä
28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotLASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS
LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS Sari Kunnari, Elisa Heikkinen, Soile Loukusa, Tuula Savinainen-Makkonen, Anna-Leena Martikainen & Sini Smolander Child Language
LisätiedotLÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP
88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotTyökyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen
Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotKunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013
Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,
LisätiedotIsännöinnin laatu 2015
Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä
LisätiedotMITKÄ TEKIJÄT SELITTÄVÄT AKTIIVISTEN FYSIOTERAPIAMENETELMIEN KÄYTTÖÄ VAIKEAVAMMAISILLA AVH- JA MS-KUNTOUTUJILLA?
TIETEELLINEN ARTIKKELI TUULIKKI SJÖGREN KAISA LEPPÄNEN ANNALIISA KANKAINEN JAANA PALTAMAA SINIKKA H. PEURALA ARI HEINONEN MITKÄ TEKIJÄT SELITTÄVÄT AKTIIVISTEN FYSIOTERAPIAMENETELMIEN KÄYTTÖÄ VAIKEAVAMMAISILLA
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta
LisätiedotErva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012
Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotMenetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008
Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008
Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset
LisätiedotPerusopetuksen opetusryhmäkoko 2013
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
Lisätiedotlokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen
LisätiedotNeurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus
Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, neurologian erikoislääkäri Päätoimi PSHP:n neurologian
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotHakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista
%-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.
LisätiedotHoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet
LisätiedotOpetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotVAKE-hankkeen VÄLIRAPORTTI
VAKE-hankkeen VÄLIRAPORTTI 30.03.2010 Tekijät Jaana Halin Tuula Sahiluoto Tiina Suomela-Markkanen 1 VAKE-hankkeen VÄLIRAPORTTI 30.03.2010 Sisällys 1 Tausta 3 2 Projektin tunnistetiedot 3 3 Tavoitteet ja
LisätiedotHoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotHoitoonpääsy suun terveydenhuollossa
Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille
LisätiedotLausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:
Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin
LisätiedotKELAN VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN VAIKUTUKSET
KATSAUS TIINA SUOMELA-MARKKANEN RIIKKA PELTONEN TUULIKKI KARHU JAANA HALIN KELAN VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN VAIKUTUKSET Kuntoutumisen tavoitteena on elämän tapahtumiin osallistumisen
LisätiedotGAS-menetelmää käytetty
PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke
LisätiedotIltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013
Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti
LisätiedotPohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00
Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotTyöttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12
LisätiedotVapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.
Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä
LisätiedotPirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300
Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu
LisätiedotHoitoonpääsy terveyskeskuksissa
Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa
LisätiedotOpiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa
Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,
LisätiedotKela kuntouttaja 2009
Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut
LisätiedotSähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen
Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen erespa-loppuseminaari 12.3.2014 Kehittämispäällikkö Riitta Konttinen 12.3.2014 Riitta Konttinen 1 Yksityisen terveydenhuollon
LisätiedotKela ja vaikeavammaisten
Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10
LisätiedotMihin pilotti koneen ohjaa?
Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;
LisätiedotSTESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
LisätiedotLastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus
Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen
LisätiedotKyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.
Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien
LisätiedotKuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014
Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus
LisätiedotKysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy
Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina
LisätiedotUudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
LisätiedotTULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP
TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.
LisätiedotVaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotMITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?
MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan
LisätiedotHoidon saatavuus suun terveydenhuollossa
Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto
Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville
LisätiedotSuomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.
Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta
LisätiedotKuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella
Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto
ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava
LisätiedotKuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita
Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kehittämispäällikkö Seija Sukula 29.8.2012 Kuntoutuksen lähivuosien haasteet Lasten ja nuorten syrjäytyminen Työllisyyden, työelämän
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus
REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian
LisätiedotKuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen
Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotKYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!
KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian
LisätiedotHoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät
Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita
LisätiedotHYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009
HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011
LisätiedotKUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?
KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan
LisätiedotMiksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?
Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014
Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat
LisätiedotKelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015
Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotVäestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa
Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.-4.2.2011 Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydenhuollon tutkijan
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014
Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014 Miksi AVH-kuntoutus on tärkeää? Vuosittain sairastuu 15 000 Joka neljäs on työikäinen Suorat kustannukset + epäsuorat
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen
Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007
LisätiedotTyöfysioterapeutit ry
Työfysioterapeutit ry JÄSENKYSELYN 2015 KESKEISET TULOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSOPINTOPÄIVÄT TAMPERE 11.-12.2015 Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Rauas-Huuhtanen Consulting
LisätiedotMultippeliskleroosi- (MS) ja aivoverenkiertohäiriö- (AVH) kuntoutujien kuntoutussuunnitelmien laatu
Multippeliskleroosi- (MS) ja aivoverenkiertohäiriö- (AVH) kuntoutujien kuntoutussuunnitelmien laatu Knuuttila Pirjo Fysioterapian pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos Kevät
LisätiedotLasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta
LisätiedotLausuntopyyntökysely. Ohjeet:
Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotHEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013
ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa
Lisätiedot